Usein riitoja miehen kanssa kotitöistä, mikä neuvoksi?
Ollaan molemmat työelämässä, lapsia kolme. Hommaa riittää.
Minä vastaan lähes tulkoon täysin kaupassa käynnistä, ruoan suunnittelusta ja laitosta, pyykistä, lasten vaatetuksesta/harrastuskamojen hankkimisesta, lasten lääkäreistä, neuvoloista, oikojista, opettajien kanssa yhteydenpidosta ym ja oikeastaan siivouksestakin varmaan 90%... Esim imuriin mies ei tartu oma-alotteisesti oikeastaan koskaan.
Mies maksaa jotain yhteisiä laskuja, laittaa välillä tiskejä, keräilee leluja ym lattialta, hakee posteja, vie roskia (myös minä vien niitä ja yleensä myös kierrätykseen tavaroita). Lisäksi mies tekee ns miesten töitä, eli vaihtaa renkaat ja jotain pieniä korjaustöitä saattaa tehdä.
Aina kun valitan väsymystä, ja sitä että tilanne on tosi epäreilu, keskustelu ei etene, koska miehen mielestä hän tekee tosi paljon. Hän saattaa sanoa että kyllä hän käy kaupassa myös yhtä lailla, mutta jos aletaan tarkistaa asiaa, niin hän on saattanut käydä kerran kuussa, kun kuitenkin tarve on se pari kertaa viikossa, joskus useamminkin. Mutta silti mikään ei muutu.
Tosi turhauttavaa! Välillä hän saattaa hetkellisesti vähän tsempata ja käy esim kerran viikossa kaupassa muutaman viikon ajan, mutta sitten se jää ja unohtuu ja huomaan taas käyväni aina. Sama myös siivouksen suhteen. En oikeasti tiedä mikä neuvoksi, kun en jaksa tapella aiheesta ja siksikin usein teen vaan kaiken, toki lapsetkin jotain pystyvät tekemään, mutta sekin vaatii ohjausta joka myös jää kokonaan minulle.
Mielipiteitä? Neuvoja?
Kommentit (111)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä jaa vastuualueita vaan vuoroviikkosysteemillä. Parillisilla viikoilla sinä teet hommat x ja hän hommat y. Parittomilla viikoilla vaihtuu. Hommatkoot itse uuden imurin, jos entinen ei kelpaa.
Sepä se!! Hommaisi itse uuden. Mutta siis tämä tekosyynä ettei tyyliin vuoteen ole imuroinut kuin satunnaisesti. Eikä siis ole myöskään puhunut uuden imurin ostamisesta mitään.. Hermot menee, mutta en jaksaisi riidellä jatkuvasti samoista asioista kun selkeästi mitään muutosta ei tapahdu vaikka miten valittaisin että minulla on liikaa hommaa/olen uupunut tms. T. Ap
Mitä sitä riitelemään, otat eron ukosta ja päätäsi ei enää kiristä, vai kuvitteletko, että milloinkaan olisit onnellinen ukkosi piikana?
Niin, kyllä tätäkin olen miettinyt. Mutta lasten takia olen tähän asti kärvistellyt. Ja kaikesta huolimatta näen miehessä hyviäkin puolia. Mutta tämä asia häiritsee minua ja myös uuvuttaa minut. Tuntuu siltä että olisi nuo pienemmät lapset ja sitten lisäksi yksi teini-ikäinen hoidettavana. T. Ap
Aloittaja käy töissä, mutta ei saa ostettua imuria?
Aloittajalla itsellään on elämänhallinta hukassa. Aikaa on kuitenkin maata palstalla
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika!
Vuosi 2009 soitti, ja pyysi "läppänsä" takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja käy töissä, mutta ei saa ostettua imuria?
Aloittajalla itsellään on elämänhallinta hukassa. Aikaa on kuitenkin maata palstalla
Tui tui, Tuikkari.
Kauppakassi, robotti-imuri.
Mitä jää vielä nillitettäväksi?
Naiset elää uhriutumisesta, siksi aloittajakaan ei ota itsestäänselviä keinoja käyttöön
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika!
Vuosi 2009 soitti, ja pyysi "läppänsä" takaisin.
Tuo on ainakin 2002, ellei vanhempi. JSSAP.
Kakarat on siis jo koulussa? Mitäs ne tekee?
Jos yhtään lohduttaa niin meillä lapsia yhtä paljon ja mies tekee vähemmän kodin ja lasten eteen. Hoitovapaalta palaan töihin muutaman kuukauden päästä, helv.etti irti jos ei mies siinä vaiheessakaan osallistu nykyistä enempää kodin ja lasten hoitoon
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja käy töissä, mutta ei saa ostettua imuria?
Aloittajalla itsellään on elämänhallinta hukassa. Aikaa on kuitenkin maata palstalla
Kyllä imuri minun mielestäni on ihan hyvä, ja se on ollut lähes jokapäiväisessä käytössä minulla, kun on koira, kolme lasta ja kurakausi. Mies nyt keksi sanoa että se onkin huono ja se on syynä siihen että hän ei ole imuriin tarttunut. Mutta ilmeisesti mieskin oli sitä mieltä että minun olisi pitänyt ostaa hänelle parempi imuri, en tiedä. Maksan enemmän yhteisistä menoista muutenkin, koska minulla on parempi palkka, että eipä se yhden imurin ostaminen nyt maailmaani kaada, mutta kyllä hän saa ihan itse sen hommata että on sitten varmasti mieluinen. T. Ap
Löytyispä sellainen nainen, joka ei olisi kauhea sottapytty.
Kolme suhdetta olen joutunut lopettamaan sen takia, että nainen ei kykene yksinkertaisimpiinkaan toimenpiteisiin, kämpän siisteyttä ajatellen.
Kannattaa erota. Mies tarvitsee toisenlaisen naisen ja sinä toisenlaisen miehen (jos niitä on).
Vierailija kirjoitti:
Kauppakassi, robotti-imuri.
Mitä jää vielä nillitettäväksi?
Naiset elää uhriutumisesta, siksi aloittajakaan ei ota itsestäänselviä keinoja käyttöön
Miksei mies hommaa näitä? Eihän naisella ole ongelmaa hoitaa asioita vaan hänellä?
Mies ei tule muuttamaan tapoja, joten vaihtoehdot on erota tai sopeutua.
Vierailija kirjoitti:
Kakarat on siis jo koulussa? Mitäs ne tekee?
Kaksi lapsista on pieniä koululaisia, kolmas leikki-ikäinen. Lapset siivoavat omat huoneensa, vievät koiraa ulos, roskia, laittavat tiskejä ja auttavat ruoanlaitossa. Joskus jotain muutakin. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa erota. Mies tarvitsee toisenlaisen naisen ja sinä toisenlaisen miehen (jos niitä on).
Minkälaisen naisen ap:n mies tarvitsee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä väheni riitely kotitöistä huomattavasti, kun siivooja alkoi käydä kahden viikon välein ja tilataan kauppakassista kerran viikossa ruoat. Lasten tavaroista aloin välillä ilmoittamaan miehelle, että nyt tarvitaan tätä ja tota. Onhan se miettiminen vielä mulla, mutta mies hankkii mistä hankkii.
Maksatteko yhdessä siivoojan? Mietin vaan, että varmaan jää siivottavaa siltikin lapsiperheessä, ja sitten jos mies ei siivoa sitäkään vähää, kun ajattelee että ei tarvi kun käy siivooja... Joka viikko pitäisi kyllä siivota varmaan silti, ja sitten siivooja todennäköisesti kävisi aina miehen siivousvuorolla...
Pitää opetela hellittämään. Kyllä se kahden viikon väleinsiivous riittää.
Pientä ylläpitoa välullä.
Lähdet lomalle.
Sanot että morjens nyt tää äiti lähtee viikoks mökille.
Mitä sitä riitelemään, otat eron ukosta ja päätäsi ei enää kiristä, vai kuvitteletko, että milloinkaan olisit onnellinen ukkosi piikana?