Mies jätti minut ja lapset - haluaa nyt olla kaveri

Vierailija kirjoitti:

Kääntäkää asia toisin. Entäs jos olet itse pettäjä ja jättäjä ja haluat pysyä " väleissä" exän kanssa jo lastenkin vuoksi?

Kannattaa miettiä suhtautumista senkin valossa. Monet seikat valaistuvat kun kääntää tilanteen päinvastoin.

Siinä tilanteessa tekisin niin kuin ex haluaa enkä väkisin tunkisi hänen henkilökohtaiseen elämään muuten kuin lasten asioiden suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Kääntäkää asia toisin. Entäs jos olet itse pettäjä ja jättäjä ja haluat pysyä " väleissä" exän kanssa jo lastenkin vuoksi?

Kannattaa miettiä suhtautumista senkin valossa. Monet seikat valaistuvat kun kääntää tilanteen päinvastoin.

Väleissähän AP on pyrkinyt pysymään. Ei vain kaipaa mitään turhaa lässytystä ja karkkipusseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viimeksi kun en vastannut miehen henkilökohtaisiin asioihin liittyvään sähköpostiin niin mies lapsia tuodessaan erikseen sanoi , että ”lähetin sulle sen yhden s-postin aiheesta x”. En ollut kuulevinaankaan enkä vastannut mitään.

Aihe x liittyi hänen erään laitteensa huoltoon viemiseen. Ja mies sanoi että ilmoitti minulle siksi että jos mulla olis tarve lainata sitä laitetta niin ei onnistu koska laite on huollossa . Mä en tarvii tuota laitetta mihinkään. Eli ihan tyhjästä lähettää viestejään.

Ap

Miehellä on varmaan huono-omatunto ja ehkä uuden naisen kanssa menossa sukset ristiin tai nainen huomannut, ettei isä lapsikatraan kanssa ollut jättipotti. Monet miehet on myös tosi uteliaita ja haluavat tietää, mitä ex puuhailee. Mun isä, joka on eronnut äidistäni jokin aika sitten riitaisissa merkeissä on tullut toisiin ajatuksiin ja toivoo pääsevänsä juhlapyhinä syömään ja äitienpäivästä kyseli, jos hän voi tulla toimittamaan kukkia (ja toivoo, jos pääsisi kakkupöytäänkin :D). Lisäksi kyselee, mitä pääsiäisenä on tehty ja kun äiti vastasi, että katsottiin tv:stä urheilua, niin hän vastaa ettei tv:stä tullut urheilua eli tarkistaa ja kyttää.

Ai kamala. Ei kai isäsi vaan kuvittele, että äitisi tekee hänelle ruuat? No ei ole röyhkeydellä rajaa.

Hyvä pitää tuttu pesä lämpinä jos muikkeli ei vaikka joskus annakaan

Vierailija kirjoitti:

"Mies jätti minut ja lapset" mut sit kuitenkin huolehtii lapsistakin? Sinuthan se silloin jätti ja yrittää olla väleissä lasten takia eikä halua riidellä. Voisit itse toimia samoin, se on kypsää. Unohda omat kaunasi ja katkeruutesi.

Tämä kommentti on sitä säälittävää pettäjien ja kakkosten p.skapuhetta. Kyllä ap:n mies jätti myös lapset, kun lähti toisen matkaan ja rikkoi lasten ydinperheen. Näin on, piste. Ei perheelliset jätä vain puolisoa, vaikka ajatus siitä tuntuukin vetelysten mielestä paremmalta kuin jos jättäisi lapsetkin. Oksettavaa.

Kertoo kyllä paljon mammojen omasta tunne-elämästä ja henkisestä tasosta että ainoa mahdollinen peruste pienille huomionosoituksille ja sille että yrittää puhua toiselle muuta kuin pakolliset on joko hallinnan tarve tai muu valtapeli, exän vonkaaminen takaisin, tai se että yrittää "ostaa" hyvän omantunnon lahjoilla. Omille miehillekin kun ostatte syntymäpäiväni tai isänpäiväksi jotain niin hyvitätte omaa huonoa käytöstä?

Muutenkin esitetään esim se että olisi omantunnontuskia huonossa valossa, sekö on väärin jos mies vaikka onkin tullut katumapäälle? Ei siten että haikailisi takaisin, mutta haluaa korjata välit koska katuu tapaa, millä hoiti eron?

AP vaikuttaa herkästi uhriutuvalta. Väittää sanoneensa miehelle suoraan mutta herkut, kukat ja muut on otettu vastaan eikä viitsi sanoa exälle kirjallisesti (tekstarilla) ettei halua karkkeja tai herkkuja koska pelkää saavansa "vaikean äidin" leimanm Ei sellaista leimaa pelkästään tuosta tule, jos ei siihen ole muutenkin aihetta. Kalikka taitaa kalahtaa ja koirat älähtää. Lisäksi se että mies ottaa vastuuta lapsista ja yrittää tulla toimeen ja pitää asialliset, ystävälliset välit syö pohjaa AP:n "mies jätti minut JA LAPSET" -narratiivilta, kun AP haluaisi uhriutua ja kiukutella.

Voit jättää vastaamatta eksän henkilökohtaisiin kuulumisiin. Jos kysyy neuvoa tai apua muuhun kuin lapsiin liittyen, voit sanoa "en pysty auttamaan". Kukat ja muut tuliaiset anna eteenpäin, vaikka sinne työpaikalle tai naapurille. Lapsille voit tarvittaessa selittää, että haluat jakaa toisillekin hyvää mieltä, kun itse saat niin paljon "tuliaisia iskältä". Lapset saattavat kertoa sen tiedon eteenpäin jossain vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko siitä tehdä niin suurta ongelmaa itselle? Otat vastaan tuliaiset ja kiität. Jos häneltä tulee turhanpäiväisiä viestejä, niin et vain vastaa niihin, ellet halua.

Tämä! Näytä lapsille hyvää esimerkkiä, että voitte olla ystävällisissä väleissä, kiukuttelemalla et ole yhtään ex-miestä parempi. Ota vastaan asiat kiitoksen ja hymyn kera, mutta jätä asiat siihen. Jos ex lahjoilla ja mukavalla käytöksellä hyvittää omaa huonoa omatuntoa, anna hyvittää. Näytä, että sinäkin olet päässyt yli. Jos lapset joskus ihmettelevät, että kuinka te ette ole yhdessä kun tuntuu kanssakäyminen sujuvan, kerro rehellisesti että isänne rakastui toiseen ihmiseen ja se satutti äitiä. Mutta, kuten aikuiset yleensä, asiat saadaan soviteltua ja välit voidaan pitää hyvänä.

Kannattaa kuitenkin miettiä onko oikeasti syytä esittää lapsille jotakin sellaista, mitä ei oikeasti koe. Minusta on ihan hyvä oppi lapsille myös se, että jos rakas ihminen pettää ja jättää niin saa tai suorastaan pitää olla vihainen ja saa olla myös surullinen. Tästähän lapsi näkee konkreettisesti tärkeän opin tulevaan parisuhde-elämäänsä eli ei kannata pettää, vaan jos haluaa erota ystävinä ja sovussa niin silloin erotaan ja uutta suhdetta katsellaan vasta eron jälkeen. Jos äiti esittää, että ”ei tunnu missään” ja ”teit paskan tempun mutta ollaan ystäviä” niin silloinhan lapset oppivat, että on ihan sallittua pettää toista ihmistä tai kohdella huonosti. Kyllä lapsille tekee hyvää oppia että teoilla on seurauksensa ja ikävistä teoista syntyy ikäviä tunteita kuten vihaa, kiukkua ja surua.

No voi hyvää päivää. Asiat eivät ole noin mustavalkoisia eivätkä lapset noin typeriä. On eri nyansseja. Lapset kyllä varmasti näkevät, että asia on herättänyt äidistä negatiivisia tunteita. Lapset voivat oppia että ihmiset voivat tehdä virheitä, mieliä pahoittuu ja sydämiä särkyy, ja silti voidaan tulla toimeen ja vetää yhtä köyttä, haavat paranee ja anteeksi voi antaa ja saada.

Ei sen opetuksen tarvitse olla joko "teoilla ei ole seurauksia" tai "isä on mulkero, en halua koskaan puhua sille enää ikinä". Ihme juttu tuokin että "pitää olla vihainen" - kyllä se viha tulee aika luonnostaan monelle mutta jos ei tulekaan, pitääkö sitä väkisin pakottaa ihan vaan lasten takia? Kaikki tunteet ovat sallittuja, mikään tunne ei ole pakollinen. Jos ei tunne vihaa tai pystyy sen käsittelemään niin aika tyhmää mun mielestä näyttää lapsille että vihasta ja katkeruudesta on pidettävä väkisin kiinni.

Lapsille ihan hyvä opetus että heräsi negatiivisia tunteita, äiti tuli surulliseksi ja vihaiseksi, mutta äiti ei anna sen hallita elämää.

Laita joka ikiseen viestiin minkä laittaa sama vastaus copypastella: en ole kiinnostunut olemaan ystäväsi, en ole kiinnostunut siitä mitä sinulle kuuluu ja kommunikoin kanssasi vain pakolliset lapsiin liittyvät asiat. Kyllä se toistolla oppii.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kaveri, jonka isä petti ja jätti kaverin äidin kun kaveri oli pieni. Vähän myöhemmin isä halusi olla yhteydessä kaveriini, mutta tähän päivään asti kaveri on inhonnut isäänsä eikä ole halunnut olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Ei pienetkään lapset tyhmiä ole.

Ei, mutta niihin on helppo vaikuttaa. Jos isä on halunnut olla taas lapsensa elämässä mutta äiti on haukkunut sen sian aina kun on tullut puheeksi, lapsi on alkanut uskomaan että isä hylkäsi minutkin, ja on halveksuttava. Lapselle voi olla todella vahingollista haukkua toista vanhempaa.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo kyllä paljon mammojen omasta tunne-elämästä ja henkisestä tasosta että ainoa mahdollinen peruste pienille huomionosoituksille ja sille että yrittää puhua toiselle muuta kuin pakolliset on joko hallinnan tarve tai muu valtapeli, exän vonkaaminen takaisin, tai se että yrittää "ostaa" hyvän omantunnon lahjoilla. Omille miehillekin kun ostatte syntymäpäiväni tai isänpäiväksi jotain niin hyvitätte omaa huonoa käytöstä?

Muutenkin esitetään esim se että olisi omantunnontuskia huonossa valossa, sekö on väärin jos mies vaikka onkin tullut katumapäälle? Ei siten että haikailisi takaisin, mutta haluaa korjata välit koska katuu tapaa, millä hoiti eron?

AP vaikuttaa herkästi uhriutuvalta. Väittää sanoneensa miehelle suoraan mutta herkut, kukat ja muut on otettu vastaan eikä viitsi sanoa exälle kirjallisesti (tekstarilla) ettei halua karkkeja tai herkkuja koska pelkää saavansa "vaikean äidin" leimanm Ei sellaista leimaa pelkästään tuosta tule, jos ei siihen ole muutenkin aihetta. Kalikka taitaa kalahtaa ja koirat älähtää. Lisäksi se että mies ottaa vastuuta lapsista ja yrittää tulla toimeen ja pitää asialliset, ystävälliset välit syö pohjaa AP:n "mies jätti minut JA LAPSET" -narratiivilta, kun AP haluaisi uhriutua ja kiukutella.

Ai tää on tää narratiivi-tyyppi. On oppinut uuden sanan ja käyttää sitä kaikissa ketjuissa. 😁

Vierailija kirjoitti:

Hän on fiksu mies, kun yrittää pitää välit kunnossa jo lastenkin takia.

Se, että hän pystyy olemaan asiallinen ja ystävällinen sinua kohtaan, tarkoittaa sitä, että hän on päässyt erosta yli.

Eikä hänelle ole enää tunteita sinua kohtaan, ei vihastusta eikä ihastusta eikä välittämistä mitenkään.

Olet kuitenkin hänen lastensa äiti.

Vain ihminen joka on päässyt eron yli, kykynee käyttäytymään ja toimimaan asiallisesti ja ystävällisesti toista kohtaan.

Niin huomasitko, että mies oli se joka jätti? Joten joo, hän on varmaankin päässyt erosta yli ja hänellä ei luultavasti ollut enää (juurikaan) tunteita aloittajaa kohtaan. Aloittaja tuli jätetyksi ja hänellä ehkä tilanne on päinvastainen, eikä hän siksi välitä kuulla jatkuvasti eksän kuulumisia nykyisestä elämästä. Olla asiallinen ja ystävällinen on eri asia, eikä aloittaja sano, etteikö hän itsekin näin osaisi miehen tavatessaan käyttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne herkut on mitä se on tuonut?

Alkoiko kiinnostaa? :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano sille, että kommunikoitte vain lasten asioissa ja kaikenlainen muu yhteydenotto ei ole sallittua ja koet sen häiritsevän yksityiselämääsi. Tee kirjallisena, säilytä viesti.

Olen sanonut useaan kertaan. En viitsi laittaa kirjallisena ettei vain esimerkiksi ladtenvalvoja edessä näytä että olen ”hankala” äiti.

Onko kenelläkään muulla samas ongelmaa?

Ap

Sanot että teet seuraavaksi ilmoituksen lähestymiskiellosta ja kaikki viestinsä menevät asianajajan kautta. Tällä tavoin ne loppuu. Siis jos oikeasti haluat että ne loppuu. Voit kohteliaasti sanoa miksi toimit näin. Ja voit ilmoittaa että jos koet joskus tulevaisuudessa toisin, ilmoitat asiasta. Nyt miehesi toimii omien tarpeidensa mukaan, ei sinun.

t.asianajaja

Minun on kyllä hyvin vaikea ymmärtää, että mitä pahaa siinä on jos ex haluaa olla hyvissä väleissä. Mies voi olla ihan vilpittömästi vaan ystävällinen ja haluaa osoittaa edelleen arvostansa lastensa äitiä, vaikka ei enää halua parisuhteessa olla. Ja sehän on vaan lasten etu. Tosin jos se nyt oikeasti laittaa kuvia heidän uusperheensä onnesta exälleen niin se voi mennä jo yli ja on suolan hieromista haavoihin. Ap:n kertoman perusteella vaikea sanoa kummasta on kyse.

Mutta itse eroperheen lapsena olen todella onnellinen, että vanhempani pysyivät hyvissä väleissä keskenään! Nykyään he eivät tosin enää juurikaan tekemisissä keskenään, kun me lapset ollaan jo aikuisia ja kaikki omaisuusasiat hoidettu, mutta edelleen kysyvät toisinaan toistensa kuulumisia meiltä lapsilta. Ja se jotenkin lämmittää mieltä.

Olen seurannut vierestä useampaa paljon riitaisampaa eroa ja olen kiitollinen ihanan fiksulle äidilleni, joka ei järjestänyt draamaa, vaikka meilläkin tilanne oli juuri tuo, että isä lähti toisen matkaan.

Asut Kotkassa ja sulla on 3 lasta?

Jos ei siedä exää, niin sitten ei siedä. Kun mun exä petti, niin katkaisin välit täysin (ei lapsia), enkä nähnyt mitään järkeä pitää yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Minun on kyllä hyvin vaikea ymmärtää, että mitä pahaa siinä on jos ex haluaa olla hyvissä väleissä. Mies voi olla ihan vilpittömästi vaan ystävällinen ja haluaa osoittaa edelleen arvostansa lastensa äitiä, vaikka ei enää halua parisuhteessa olla. Ja sehän on vaan lasten etu. Tosin jos se nyt oikeasti laittaa kuvia heidän uusperheensä onnesta exälleen niin se voi mennä jo yli ja on suolan hieromista haavoihin. Ap:n kertoman perusteella vaikea sanoa kummasta on kyse.

Mutta itse eroperheen lapsena olen todella onnellinen, että vanhempani pysyivät hyvissä väleissä keskenään! Nykyään he eivät tosin enää juurikaan tekemisissä keskenään, kun me lapset ollaan jo aikuisia ja kaikki omaisuusasiat hoidettu, mutta edelleen kysyvät toisinaan toistensa kuulumisia meiltä lapsilta. Ja se jotenkin lämmittää mieltä.

Olen seurannut vierestä useampaa paljon riitaisampaa eroa ja olen kiitollinen ihanan fiksulle äidilleni, joka ei järjestänyt draamaa, vaikka meilläkin tilanne oli juuri tuo, että isä lähti toisen matkaan.

On muitakin mahdollisuuksia kuin olla ystävä tai riidoissa. Voi olla neutraali ja hoitaa asiat, mitkä on tarpeen. Muuten ei tarvitse olla yhteydessä. Kyseessä on ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano sille, että kommunikoitte vain lasten asioissa ja kaikenlainen muu yhteydenotto ei ole sallittua ja koet sen häiritsevän yksityiselämääsi. Tee kirjallisena, säilytä viesti.

Olen sanonut useaan kertaan. En viitsi laittaa kirjallisena ettei vain esimerkiksi ladtenvalvoja edessä näytä että olen ”hankala” äiti.

Onko kenelläkään muulla samas ongelmaa?

Ap

Sanot että teet seuraavaksi ilmoituksen lähestymiskiellosta ja kaikki viestinsä menevät asianajajan kautta. Tällä tavoin ne loppuu. Siis jos oikeasti haluat että ne loppuu. Voit kohteliaasti sanoa miksi toimit näin. Ja voit ilmoittaa että jos koet joskus tulevaisuudessa toisin, ilmoitat asiasta. Nyt miehesi toimii omien tarpeidensa mukaan, ei sinun.

t.asianajaja

Vai sellainen "asianajaja" siellä :D

Asianajaja tietäisi, ettei lähestymiskiellosta ilmoiteta, sitä pitää hakea ja sen myöntää tuomioistuin. Voinhan minäkin "ilmoittaa" kenelle tahansa mitä tahansa, mutta mitään laillisesta velvoitetta tällainen yksipuolinen ilmoitus ei luo.

Kerro, että se loukkaus ja petos, minkä mies teki sinulle ei lähde lahjuksilla. Kerro, että olet edelleen riekaleina, etkä pysty etkä halua kommunikointia, koska se kaikki tuntuu sinusta niin pahalta.

Sehän se totuus on.

Kerro, että pystyt lasten takia kommunikoimaan lasten asiat, mutta se, että mies johon luotit petti sinut, johti siihen, että et pysty antamaan hänelle anteeksi. Koet pahaa oloa siitä edelleen. Haluat suojella omaa itseäsi.

Voithan kysyä, että miksi mies toimii noin.... jos haluat kysyä tai jos se mietityttää.

Kerro, etteivät ne kukat vie sitä pahaa oloa ja pettymystä pois.

Omia tunteita on kai paras tunnustella, koska ne ovat. Kun ne tunnistaa ja tunnustaa, niin ne omalla ajallaan hiipuvat tai hakeutuvat hälvennykseen. Jos niitä estelee, niin ne tulevat entistä vahvemmin päälle.