Voinko valita lapseni kaverit? En halua hänen hengailevan ryhmänsä ilkeimmän lapsen kanssa.
Kysymys otsikossa. Lapsella päiväkodissa "kaveri", jonka kanssa leikkii, mutta jonka kanssa tulee joka päivä myös jotain skismaa, esim. kaveri viikottain lyö lastani "vahingossa liian kovaa" leikin tiimellyksessä, kamppaa lapseni "vahingossa", kutsuu lastani "tyhmäksi" koska se on muka joku leikki, opettaa kirosanoja jne. Kun hän oli viimeksi meillä kylässä, huijasi lastani vaihtamaan kaikkein arvokkaimmat pokemon-korttinsa pariin kärsineeseen ruttuiseen korttiin. Ja listaa voisi jatkaa, aina tulee jotain uutta ja inhottavaa. Tämä kyseinen lapsi on myös julistanut itsensä porukan johtajaksi, haukkuu lapseni futisjoukkuetta huonoksi (itse ei pelaa lainkaan) ja mitä kaikkea. Kenenkään muun kaverin kanssa vastaavia ongelmia ei ole.
Lapseni jostain syystä haluaa hengailla tämän tyypin kanssa, ehkä koska "johtaja" mutta minä haluaisin mielummin vahvistaa niitä kaverisuhteita, joissa leikit tasavertaisempia eikä ole tuollaista jatkuvaa, suoranaista kiusaamista kuin tämän yhden sankarin kanssa. Tiedostan ettei oma lapsenikaan ole virheetön, mutta näitä samoja ongelmia ei vaan kerta kaikkian tule kenenkään muun kaverin kanssa.
Ohjaatteko te muut lapsenne kavereiden valintaa? Tiedän että tavallaan lapsen pitäisi antaa valita itse, mutta aion kyllä itse ohjata niin, että rohkaisen ystävyyden rakentamista ja kyläilyjä niiden kivojen kavereiden kanssa ja en rohkaise tämän kyseisen tyypin kanssa. Nyt kun ovat vielä pieniä niin murheetkin ovat pieniä, mutta sitten isompana on murheetkin isompia enkä halua lastani huonoon seuraan.
Kommentit (59)
Sinuna ohjaisin, ei mulla ole edes lapsia joten ota tämä mielipide sillä, mutta oikeasti en kutsuisi tuollaista kylään. Kutsuisin vaan niitä mukavampia kavereita. Kyllä just ohjailu on tärkeää ja nyt voit tehdä sen kun on vielä pieni. Tyhmäksi haukkuminen on jo kiusaamista.
Vierailija kirjoitti:
Sinuna ohjaisin, ei mulla ole edes lapsia joten ota tämä mielipide sillä, mutta oikeasti en kutsuisi tuollaista kylään. Kutsuisin vaan niitä mukavampia kavereita. Kyllä just ohjailu on tärkeää ja nyt voit tehdä sen kun on vielä pieni. Tyhmäksi haukkuminen on jo kiusaamista.
Kiitos, niinpä! Hän sanoo, että se on "tyhmä-leikki", jossa kutsuu eri asioita tyhmäksi ja omaa lastani siinä ohessa sitten. Ei kuitenkaan muita lapsia. Outoa kyllä, lapseni ei tunnu olevan moksiskaan vaan selittää sen olevan vaan leikki. Jotenkin ajattelen että hänkin kyllä vaistoaa kiusaamisen, mutta haluaa niin kovasti olla tämän pojan kaveri että sietää tätä käytöstä. Lyömisestä tms väkivallasta menee kertomaan aina aikuisille, mutta senkin tämä lyövä lapsi selittää pois, että oli leikkiä tai vahinko.
Miestäni on kiusattu vakavasti koko yläasteen ajan, ja hän sanoo, että tämä pieni poika toimii ihan samoin kuin hänen kiusaajansa, selittää kiusaamisen leikillä tai että oli vahinko.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinuna ohjaisin, ei mulla ole edes lapsia joten ota tämä mielipide sillä, mutta oikeasti en kutsuisi tuollaista kylään. Kutsuisin vaan niitä mukavampia kavereita. Kyllä just ohjailu on tärkeää ja nyt voit tehdä sen kun on vielä pieni. Tyhmäksi haukkuminen on jo kiusaamista.
Kiitos, niinpä! Hän sanoo, että se on "tyhmä-leikki", jossa kutsuu eri asioita tyhmäksi ja omaa lastani siinä ohessa sitten. Ei kuitenkaan muita lapsia. Outoa kyllä, lapseni ei tunnu olevan moksiskaan vaan selittää sen olevan vaan leikki. Jotenkin ajattelen että hänkin kyllä vaistoaa kiusaamisen, mutta haluaa niin kovasti olla tämän pojan kaveri että sietää tätä käytöstä. Lyömisestä tms väkivallasta menee kertomaan aina aikuisille, mutta senkin tämä lyövä lapsi selittää pois, että oli leikkiä tai vahinko.
Miestäni on kiusattu vakavasti koko yläasteen ajan, ja hän sanoo, että tämä pieni poika toimii ihan samoin kuin hänen kiusaajansa, selittää kiusaamisen leikillä tai että oli vahinko.
ap
Olen tuo kommentoija ja muakin kiusattiin aikanaan. Tiedän niiden metkut myös, ja tuollaisia ilkeitä ikäviä tyyppejä ne on. Lapselle ei tee hyvää tottua siihen että "kaveruus" olisi tuollaista. Joten toimi ihmeessä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tuo kommentoija ja muakin kiusattiin aikanaan. Tiedän niiden metkut myös, ja tuollaisia ilkeitä ikäviä tyyppejä ne on. Lapselle ei tee hyvää tottua siihen että "kaveruus" olisi tuollaista. Joten toimi ihmeessä.
Aivan, se vaan ihmetyttää että miksi lapseni haluaa olla tämän tyypin kaveri. Kyseinen lapsi on päiväkodissa myös alkanut "vakoilemaan" lastani ja tullut sabotoimaan leikkejä, jos lapseni leikkii muiden kuin hänen kanssaan. Todella ankea tyyppi. En tiedä mitä siellä kotona mahtaa tapahtua, kun vanhemmatkin kuitenkin vaikuttavat ihan mukavilta ja tavallisilta. Vai onko se vaan niin, että jotkut on kotioloista riippumatta ilkeämpiä vaan.
ap
ehkä lapsella joku lievä adhd tai joku temperamentti piirit, jotka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa. saattanu ottaa vaikutteita esim. gangstarapistä yms. Tyyppi luultavasti aloittaa juomise ja polttamise kohtpuolin.
Selityksiä voi olla monia.
Oletko haistellut haiseeko sun lapsen suu röökille? Hän on voinnut altistua pahoille tavoille
Oletkoottanut yhteyttä päiväkodin henkilökuntaan ja kertonut lapsesi kiusaamisesta? Voisitko ehdottaa, että poikasi tai se kiusaaja siirrettäisiin toiseen ryhmään, etteivät pääse touhuamaan yhdessä. Äläkä enää kutsu tätä pikkukingiä kotiinne leikkimään. Ei olisi pahitteeksi, vaikka ottaisit yhteyttä myös tämän pahiksen vanhempiin ja kertoisit hänen tavastaan alistaa kaveriaan.
Meidänkin lapsen esikouluryhmässä on tuon kaltainen tapaus jolla leikit menee helposti liian rajuiksi eikä ymmärrä vanhempien auktoriteettia. Olemme päättäneet että häntä ei saa kutsua meille kylään. Ulkona voivat viettää aikaa yhdessä esim. porukalla jalkapalloa pelaamassa.
Vierailija kirjoitti:
Oletkoottanut yhteyttä päiväkodin henkilökuntaan ja kertonut lapsesi kiusaamisesta? Voisitko ehdottaa, että poikasi tai se kiusaaja siirrettäisiin toiseen ryhmään, etteivät pääse touhuamaan yhdessä. Äläkä enää kutsu tätä pikkukingiä kotiinne leikkimään. Ei olisi pahitteeksi, vaikka ottaisit yhteyttä myös tämän pahiksen vanhempiin ja kertoisit hänen tavastaan alistaa kaveriaan.
Olen kyllä, ja aiheesta on keskusteltu useampaan kertaan henkilökunnan ja myös kyseisen lapsen äidin kanssa. Niissä tilanteissa tämä poika sanoo aina vaan, ettei esim. ymmärtänyt että potkaiseminen sattuu ja keksii silmät kirkkaana ties mitä muita valheita. Opettajatkin ymmärtävät tämän, mutta vanhemmat uskovat lastaan. Ryhmän vaihto ei valitettavasti onnistu, mutta jos jatkavat samalla luokalla koulussa ja meininki pahenee, vaihdan lapsen toiseen kouluun. Sikäli harmi, että tällaiset yksittäiset tapaukset myrkyttävät muuten superkivan ryhmän ilmapiiriä :/
ap
Ja ai niin, meille tullessaan matkalla vielä korosti, miten hän on niin reilu kaveri, että on ottanut parhaat Pokemon-korttinsa mukaan ja hän voi ihan vaikka vaan antaa ne meidän lapselle. "Mä olen aina niin reilu kaveri." Ja kun totuus selvisi, poikani oli antanut tosiaan ne parhaat kortit ja saanut vastineeksi nämä teipillä korjatut ruttuläjät joissa kaikki numerot pienempiä (en siis ymmärrä korteista paljonkaan mut isommat numerot ilmeisesti parempia). Toisaalta ihan hyvä opetus maailmasta pojallemme nyt, kun panokset eivät ole vielä pokemon-kortteja arvokkaampia.
Mutta sitä mietin, että mistä tällaisia lapsia edes tulee? Valehtelee, mielistelee, kiusaa, mitä ihmettä? Ryhmän kaikkien muiden lasten vanhemmat pitävät huolen siitä, että lapsi käyttäytyy kunnolla ja he todellakin myös käyttäytyvät.
ap
Kyllä mäkin rajottaisin heidän kaveruutta vielä tossa vaiheessa kun se on melko helppoa...
Sille "ikävälle" lapsellekin olisi tärkeää opetella sosiaalisia taitoja.
Kannattaisi koettaa keskustella myös oman lapsen kanssa tästä. Parasta jos hän itse oppisi näkemään, ettei tuollainen kaveruus ole reilua kaveruutta. Löytyisikö vaikka tilanteeseen sopivia satuja, jonka kautta tilannetta voisi käsitellä ulkopuolisesta näkökulmasta?
Kannattaa tehdä pesäero tuohon pikkuöykkäriin, vielä kun voi...
Päiväkodissa eli kyse on jostakin 4-vuotiaista vai?
Hei!
Kuulostaa kurjalta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kyseessä ovat pienet lapset, jotka vasta opettelevat yhdessäoloa toisten kanssa. Käytöksen taustalla voi olla monia syitä, jotka eivät välttämättä näy päällepäin ja ole varsinkaan toisten lasten tunnistettavissa.
Parasta mitä voit tehdä, on opettaa omaa lastasi tulemaan kaikenlaisten lasten kanssa toimeen, sillä kyseinen kaveri ei tule olemaan viimeinen haastava tyyppi hänen polullaan.
Opeta tunnistamaan mikä on oikein ja väärin, pitämään jämäkästi, mutta ystävällisesti puolensa, ymmärtämään erilaisuutta ja rohkenemaan myös vaihtamaan seuraa silloin, kun toiminta käy astetta ikävämmäksi. Opeta lapsesi tekemään viisaita valintoja ja näyttämään esimerkkiä myös heille, joille hyvä käytös ei yhtä helposti luonnistu. Opeta auttamaan ja pyytämään apua.
Vanhempana toimit fiksusti myös silloin, kun et lakaise ongelmaa maton alle vaan kohtaat sen, ja mallinnat näin lapsellesikin tilanteen ratkaisemista. Eli sen sijaan, ettet kutsu lapsen kaveria enää koskaan kylään, pyydä hänet käymään ja vietä heidän kanssaan aikaa. Näe ja koe haastavat tilanteet, tee havaintoja, tue heitä selviämään konflikteista. Jos kaikki ei mene heti kerralla hyvin, anna toinen mahdollisuus.
Näin toimimalla teet palveluksen niin omalle lapsellesi, sille toiselle pienelle sekä kaikille niille, jotka he tulevat myöhemminkin kohtaamaan. Jokaisella kohtaamisella on nimittäin kauaskantoisempi vaikutus kuin uskoisittekaan, sillä nyt opitut asenteet heijastuvat kauas tulevaisuuteen.
T. Varhaiskasvatuksen opettaja
up, muita rajoittajia?