Poika miettii rauhanturvaajaksi hakemista, kertokaa niistä hommista tietävämmät!
Kuinka pitkiä keikkoja ollaan ulkomailla? Pistääkö ne heti ensikertalaiset jonnekin Irakiin? Täytyykö osata hyvin englantia?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulussa meillä oli opettajana rauhanturvaajana ollut mies. Jos meno on edelleen hänen kokemuksiensa mukaista niin vaarana on lähinnä rasvamaksa ja sukupuolitaudit.
Nykyään on aivan erilaista. Paljon vaarallisempaa. Vuosikymmeniä sitten Suomi osallistui vain YK:n rauhanturvatehtäviin. Niissä ei sodita.
Nykyään Suomi on mukana Naton sodissa, ja niissä operaatioissa soditaan oikeasti. Sen vuoksi rauhanturvaajahakijoiden määrä on romahtanut, koska harva haluaa oikeaan sotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulussa meillä oli opettajana rauhanturvaajana ollut mies. Jos meno on edelleen hänen kokemuksiensa mukaista niin vaarana on lähinnä rasvamaksa ja sukupuolitaudit.
Nykyään on aivan erilaista. Paljon vaarallisempaa. Vuosikymmeniä sitten Suomi osallistui vain YK:n rauhanturvatehtäviin. Niissä ei sodita.
Nykyään Suomi on mukana Naton sodissa, ja niissä operaatioissa soditaan oikeasti. Sen vuoksi rauhanturvaajahakijoiden määrä on romahtanut, koska harva haluaa oikeaan sotaan.
Onko Suomella kuollut paljon sotilaita taisteluissa?
Suomalaiset kriisinhallintajoukot (eli rauhanturvaajat) eivät ole taistelutehtävissä. Eivät ole koskaan varsinaisesti olleetkaan, edes Afganistanissa. Tämä ei tarkoita, etteikö tiukkoihin tilanteisiin olisi jouduttu, etenkin juuri Afgat ISAFin aikaan. Mutta ei Suomi siellä samanlaisessa taisteluroolissa silloinkaan ollut kuin esim. USA tai britit.
Nykyään afgoissa ollaan vaan esiluntahommissa ja sekin loppuu muutaman kuukauden sisällä.
Rauhanturvaajia on kuollut toki. Veikkaisin jotain 60-70 sitten alkuaikojen. Suurin osa sairastumisia, onnettomuuksia jne. Joukossa myös miinoja ja on ainakin pari pommitustakin.
Riski sille, että jotain tapahtuu pojallesi konfliktin vuoksi on tilastojen valossa äärimmäisen pieni. Paremmassa turvassa siellä kuin kylän nakkikioskijonossa aamuyöstä.
Suurin osa operaatioista on tällä hetkellä sellaisia, joihin perusreseviläisiä ei edes lähetetä. Siellä on upseereita esikuntatehtävissä ja ammattisotilaita/hyvin kokeneita reserviläisiä kouluttajina.
Poikani on ollut kahdella rotaatiolla Libanonissa. Niitä edelsi koulutus tehtäviin Säkylässä.
Ymmärtääkseni olo Libanonissa on aika rauhallista, enimmäkseen jopa tylsää. Lyhyemmältä kommennukseltaan (4kk) ei päässyt lomille, pidemmältä oli yksi maksettu kotimaan loma. Lähimaihin ei ollut sotilailla asiaa eikä verovapaaata autoa voi tuoda, nämä kuuluvat enää vanhojen jermujen muisteloihin.
Poika viihtyi hyvin, ja sai paljon uusia, saman kokemuksen jakaneita kavereita. Uudelleen hakemistakin harkitsee, koska tienesti päivärahoineen oli ihan ok. Kuulemma tällä hetkellä hakijoita on runsaasti, ja koska Suomen operaatio ainakin Afganistanissa on loppumassa, niin paikkoja ei ole niin runsaasti tarjolla. Mutta ehdottomasti kannattaa kannustaa hakemaan.