Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä sanoo, ettei vielä ole oikea aika mennä naimisiin tai muuttaa edes yhteen, kuulemma "joskus sitten" on oikea aika
01.05.2021 |
Tiedän, pitäisi jo noilla otsikon spekseillä erota. Olen 42, mies 45, yhdessä kolme vuotta. Asutaan erikseen. Mies eronnut 10 vuoden avioliitosta, viikonloppuisä, mulla ei aiempaa avioliittoa eikä lapsia. Kätevä suhde miehelle, oma tila, oma vapaus, mutta kuitenkin saa kivan parisuhteen ja seksiä. Mä haluaisin noiden lisäksi yhteisen kodin ja mielellään myös naimisiin. Yhdessä asuminen olisi jo taloudellisestikin järkevää,hullua maksaa kahdesta asunnosta, samalla rahalla saataisiin parempi jos maksettaisiin puoliksi. Lisäksi mulla on toive ihan oikeaan vakiintuneeseen suhteeseen, mikä mulle tarkoittaa avioliittoa. Mies sanoo aina "no kyllä sitten myöhemmin", "ei ole oikea aika vielä", "mihin sulla on kiire" jne jne.
Ja tosiaan TIEDÄN, ettei fiksu nainen katselisi tuollaista "kattellaan" miestä niinkuin nyt olen tehnyt. Toki rakastan miestä ja olen häneen kiintynyt, siksi ero tuntuu vaikealta mutta myönnän, vaikea erota myös siksi että 40+ vuotiaana tuntuu ahdistavalta sekä jäädä loppuiäkseni yksin tai joutua taas pyörittäämään Tinderiä. Mies on monin tavoin hyvä, hyvännäköinen, hyvät elintavat, kohtelias, vastuullinen,fiksu, älykäs, joten vähempään en enää tyytyisi mutta tuskin samanlaista pakettia enää saisin. Ahdistaa ja siksi varmaan avaudun pikku skumppapäissä tänne tästä.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies joka on jo ollut yhden kerran naisissa ja jo yhden perheen perustanut ja kokenut sen perhe-elämän pääsee vapaaksi?.
Eronnut vanhempi on kaikkea muuta kuin vapaa.
Elämä on jatkuvaa lasten asioiden sumplimista ja lasten kuskaamista kodista toiseen.
Pitäisin todella outona kuviona, että seurustelisi yh-isän kanssa pitkään asuen erillään. Tosi kivaa lastenkin kannalta: niillä olisi peräti kolme kotia.
Miten pariskunnalle järjestyisi käytännössä rauhallista yhteistä aikaa, miten lomat vietetään, juhlapyhät, jne?
Mua ihmetyttää että ap ei sano mitään miehen lapsista, muuta kuin että niitä on.
Näkemäni eronneet isät ovat todella kiinni lapsissaan, ja suhteita ei kovin pitkään roikoteta harjoitteluvaiheessa. Ne joko etenevät kunnon parisuhteeksi tai loppuvat lyhyeen. Epäselvään leikkimiseen ei ole aikaa eikä energiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäselvään leikkimiseen? Miksi jo kerran eronnut ja omaisuuden jakanut mies ottaisi riskin toisinnosta? Fiksu lapseton nainen ei edes muuta yhteen uusperheeksi. Tietysti, jos päässä on vain höttöunelmaa, voi yhteen muuttaminen houkutella. Vaan kun kupla puhkeaa, on edessä ero. Uusperhe-elämä ei ole herkkua.
Vierailija kirjoitti:
Nauti elämästä ja lopeta toi ruinaaminen..miksi naisilla on pakottava tarve mennä naimisiin?itse olen nainen myös ja eronnut. En enään halua naimisiin,meillä on hyvä suhde ilma papin aamenta..asutaan omissa kodeissa ja kaikki on hyvin. Yhdessä jo 10 vuotta
Lue "Lopeta itsenäsi oleminen ja ala haluta samoja asioita kuin minä, niin olet onnellinen"?
Valitettavan monella on vaikeuksia ymmärtää, että kaikki eivät ole kuin he, eikä asioihin ole patenttiratkaisuja, jotka sopisivat kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Olet saanut hämmästyttävän paljon miehen oikeuksia puolustelevia kommentteja. Vaikka siis toiveesi on lämmin ja leppoisa yhteiselo, yhteenkuuluvaisuuden tunne, ja mitä ilmeisimmin ilman mitään kovia vaatimuksia tai haluja muuttaa miestä.
Ihan normaali suhtautuminen sulla on kahden ihmisen väliseen aikuiseen suhteeseen ja avioliittoon. Ei yltiöromanttista löpinää ja toiveita yhteisistä lapsista ja hedelmöityshoidoista jne mikä miehelle kenties ahdistavaa ja ehdoton ei.
Mies haluaa vain tapailla ja hieman seukkailla. Ei se pois sulje, etteikö tykkäisi, mutta on vaan päättänyt elää elämäänsä omalla laillaan, ilman vakiintumista. Haluatte eri asioita.
Kyynisimpien kannattaa tutustua Pirkko ja Pekka Koskenkylän ihanaan tarinaan. Onnen voi löytää pettymystenkin jälkeen, eikä sen tarvitse olla elämää vankilan kahleissa.
Mun mielestä toi tilanne olisi ihanteellinen. Musta olisi ihan parasta, jos molemmilla olisi oma asunto ja silti parisuhteessa. Mä kaipaan välillä yksinäisyyttä ja sitä omaa tilaa. Mua ahdistaisi jos mies olisi sellainen takertuja, joka haluaisi koko ajan yhdessäoloa. Onneksi mun mies on siinä mielessä samanlainen kuin minä, että meillä on molemmilla omat juttumme ja menomme, kaikkea ei tarvitse tehdä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholistiperheen lapsena ap:lla on todennäköisesti pelokas kiintymyssuhde. Tämä on omiaan tuomaan draamaa parisuhteeseen. Lisäksi ap voi alkaa kadehtia lasten isältään saamaa huomiota, koska hän ei alkoholistiperheessä ole sellaista saanut. Mies on jo oppinut laittamaan lasten tarpeet omiensa edelle, ap taas miettii ja pohtii elämää omista tarpeistaan käsin. Tällainen epätasapaino rasittaa suhdetta väistämättä. Tässäkään ketjussa ap ei ole yhtään osannut eläytyä lasten asemaan. On vain minä, minä, minä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Olet saanut hämmästyttävän paljon miehen oikeuksia puolustelevia kommentteja. Vaikka siis toiveesi on lämmin ja leppoisa yhteiselo, yhteenkuuluvaisuuden tunne, ja mitä ilmeisimmin ilman mitään kovia vaatimuksia tai haluja muuttaa miestä.
Ihan normaali suhtautuminen sulla on kahden ihmisen väliseen aikuiseen suhteeseen ja avioliittoon. Ei yltiöromanttista löpinää ja toiveita yhteisistä lapsista ja hedelmöityshoidoista jne mikä miehelle kenties ahdistavaa ja ehdoton ei.
Mies haluaa vain tapailla ja hieman seukkailla. Ei se pois sulje, etteikö tykkäisi, mutta on vaan päättänyt elää elämäänsä omalla laillaan, ilman vakiintumista. Haluatte eri asioita.
Kyynisimpien kannattaa tutustua Pirkko ja Pekka Koskenkylän ihanaan tarinaan. Onnen voi löytää pettymystenkin jälkeen, eikä sen tarvitse olla elämää vankilan kahleissa.
Ongelma onkin siinä, että kyseessä ei ole vain kahden aikuisen ihmisen lämmin ja leppoisa yhdessäolo.
Tämän onneksi edes lasten isä kykenee ymmärtämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jss, tuosta ei ikinä tule toivomaasi, ei edes jos mies tossuuttaan suostuu. Katkeroidut vaan, ja syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tosiaan vain näppärä pano jolta saa silloin kun haluaa. Jos olisitte 10+ vee nuorempia tai vaihtoehtoisesti ”olleet yhdessä” vasta kuukausia, ei vuosia, niin sitten sanoisin että mitä hätäilet ja hoppuilet.
Mutta olette yli 40v ja olleet yhdessä 3v. Unohda koko juttu. Joko hyväksyt että olette randomisti yhdessä ja avoimessa suhteessa tai sitten eroatte. Mies nimittäin takuuvarmasti tapaa ja panee myös muitakin.
No aika pitkälle viety johtopäätös toi, että panee satavarmasti muita. Tähän en nyt kuitenkaan ensisijaisesti usko. Koen kyllä olevani mielelle rakastettu ja tärkeä, mutta mahdollisesti oma elämä ja oman tilan kaipuu on hänelle kaikista rakkainta. Vähän kuten nuoruuteni suosikkisarjassa Sex and the Cityssä Samantha totesi yhdelle rakastamalleen miehelle; I love you, but I love me more.
ap
Sulla on mun jämät, sorry siittä. Ja me ollaanmedelleen yhdessä ja seksiäkin on. Voidaan paremmin kuin hyvin kun päästettiin irti toisistamme hetkeksi. Olet sellainen aisankannattqja suhteessamme. Hän kyllä kertoo minulle sinusta yhtä jos toista. Ystävyya parisuhteessamme ei koskaanmkaatunut ja olemmekin lopulta koko elämämme yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samanlaisessa tilanteessa kuin tapailemasi mies (ikä, pitkä parisuhde takana jne), olematta hän.
Edellinen parisuhde happani sillä sekunnilla kun muutettiin yhteen, uudestaan kun mentiin naimisiin. Saman viestin saa oikeastaan lähes kaikilta miehiltä. Johtopäätös on että jos ei halua pettää tai erota suurimmalle osalle parasta on pitää tapailu sillä tasolla mitä se teillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistiperheen lapsena ap:lla on todennäköisesti pelokas kiintymyssuhde. Tämä on omiaan tuomaan draamaa parisuhteeseen. Lisäksi ap voi alkaa kadehtia lasten isältään saamaa huomiota, koska hän ei alkoholistiperheessä ole sellaista saanut. Mies on jo oppinut laittamaan lasten tarpeet omiensa edelle, ap taas miettii ja pohtii elämää omista tarpeistaan käsin. Tällainen epätasapaino rasittaa suhdetta väistämättä. Tässäkään ketjussa ap ei ole yhtään osannut eläytyä lasten asemaan. On vain minä, minä, minä...
Mutta eihän ap voi puhua lasten puolesta, eikä edes kysyä lasten mielipidettä ennen kuin asia on selvitetty miehen kanssa! Mies ei ole vedonnut lapsiin, joten ihan turhaa lähteä kehittelemään tyhjästä tuntemattomille lapsille mielipiteitä. Ei täällä ole mainittu edes lasten ikää, on iso ero jos ovat ihan pienä tai teinejä. Lapset voivat olla jopa keskenäänkin erimielisiä, ihan persoonasta ja henkilökemioista johtuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Olet saanut hämmästyttävän paljon miehen oikeuksia puolustelevia kommentteja. Vaikka siis toiveesi on lämmin ja leppoisa yhteiselo, yhteenkuuluvaisuuden tunne, ja mitä ilmeisimmin ilman mitään kovia vaatimuksia tai haluja muuttaa miestä.
Ihan normaali suhtautuminen sulla on kahden ihmisen väliseen aikuiseen suhteeseen ja avioliittoon. Ei yltiöromanttista löpinää ja toiveita yhteisistä lapsista ja hedelmöityshoidoista jne mikä miehelle kenties ahdistavaa ja ehdoton ei.
Mies haluaa vain tapailla ja hieman seukkailla. Ei se pois sulje, etteikö tykkäisi, mutta on vaan päättänyt elää elämäänsä omalla laillaan, ilman vakiintumista. Haluatte eri asioita.
Kyynisimpien kannattaa tutustua Pirkko ja Pekka Koskenkylän ihanaan tarinaan. Onnen voi löytää pettymystenkin jälkeen, eikä sen tarvitse olla elämää vankilan kahleissa.
Ongelma onkin siinä, että kyseessä ei ole vain kahden aikuisen ihmisen lämmin ja leppoisa yhdessäolo.
Tämän onneksi edes lasten isä kykenee ymmärtämään.
Lapset ovat miehellä viikonloppuisin. Se tekee 4-5 vapaata päivää lapsista viikossa. Pitäisikö nekin pyhittää lapsille, vaikka eivät ole edes paikalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä ne, jotka valittavat oman tilan puutteesta asuvat josain kämäsessä kerrostalokaksiossa tai -kolmiossa. Tarpeeksi iso asunto tai talo niin pääsee elämää pakoon vaikka toinen olisikin samassa asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Olet saanut hämmästyttävän paljon miehen oikeuksia puolustelevia kommentteja. Vaikka siis toiveesi on lämmin ja leppoisa yhteiselo, yhteenkuuluvaisuuden tunne, ja mitä ilmeisimmin ilman mitään kovia vaatimuksia tai haluja muuttaa miestä.
Ihan normaali suhtautuminen sulla on kahden ihmisen väliseen aikuiseen suhteeseen ja avioliittoon. Ei yltiöromanttista löpinää ja toiveita yhteisistä lapsista ja hedelmöityshoidoista jne mikä miehelle kenties ahdistavaa ja ehdoton ei.
Mies haluaa vain tapailla ja hieman seukkailla. Ei se pois sulje, etteikö tykkäisi, mutta on vaan päättänyt elää elämäänsä omalla laillaan, ilman vakiintumista. Haluatte eri asioita.
Kyynisimpien kannattaa tutustua Pirkko ja Pekka Koskenkylän ihanaan tarinaan. Onnen voi löytää pettymystenkin jälkeen, eikä sen tarvitse olla elämää vankilan kahleissa.
Ongelma onkin siinä, että kyseessä ei ole vain kahden aikuisen ihmisen lämmin ja leppoisa yhdessäolo.
Tämän onneksi edes lasten isä kykenee ymmärtämään.
No miksi mies ei ymmärrä kertoa suoraan mitä haluaa tulevaisuudelta? Miksi hänen kuuluu saada olla onnellinen noin, mutta lupailla kuuta taivaalta oman onnensa saadakseen. Itsekäs ja raukkamainen.
Tässä on nyt syytelty ap:tä rahanhimoiseksi ja leskeneläkettä kyttääväksi pirttihirmuksi, joka alkoholistiperheestä tulleena on läheisriippuvainen ja mitä kaikkea palstadiagnoosia on jo ehtinyt saadakaan. Törkeetä.
Se, että ap on elänyt yksinään, kertoo jo päinvastaista, eli läheisriippuvaisena olisi ehtinyt moneen kertaan haksahtaa hyvin nuorena naimisiiin. Sanoo vielä, ettei halua alkoholistia riesoikseen, eli on järkevä ja hallitsee tunteitaan. Ei ole vietävissä. Tältä siis vaikuttaa, en diagnosoi.
Ilmoitti, että tulee lasten kanssa oivasti toimeen, eli on jo tietoakin siitä millaista yhteiselo voi olla. Lapsistahan se eripura on aika usein kiinni, kun "mun lapset ei hyväksy sua ja sun lapset ei mua ja lapset ei tule keskenäänkään toimeen" jne. Eli ei tuotakaan ongelmaa tiedossa.
Raha-asiat hoidettavissa, vaikka oillaankin naimisissa, ei muuta mitään. Samoin kaikki juridisesti papereihin kirjattavissa, miehellä helpottunut olo. Näistä se ei ole kiinni. Tuskin mies uskotonkaan on.
Ei ole lainkaan epärealistista haluta leppoisaa ja rauhallista, rakkaudentäyteistä yhteiselämää noissa puitteissa, mutta mies ei sellaista nyt vaan halua, kunhan ei ole munaa sitä suoraan vaan sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Olet saanut hämmästyttävän paljon miehen oikeuksia puolustelevia kommentteja. Vaikka siis toiveesi on lämmin ja leppoisa yhteiselo, yhteenkuuluvaisuuden tunne, ja mitä ilmeisimmin ilman mitään kovia vaatimuksia tai haluja muuttaa miestä.
Ihan normaali suhtautuminen sulla on kahden ihmisen väliseen aikuiseen suhteeseen ja avioliittoon. Ei yltiöromanttista löpinää ja toiveita yhteisistä lapsista ja hedelmöityshoidoista jne mikä miehelle kenties ahdistavaa ja ehdoton ei.
Mies haluaa vain tapailla ja hieman seukkailla. Ei se pois sulje, etteikö tykkäisi, mutta on vaan päättänyt elää elämäänsä omalla laillaan, ilman vakiintumista. Haluatte eri asioita.
Kyynisimpien kannattaa tutustua Pirkko ja Pekka Koskenkylän ihanaan tarinaan. Onnen voi löytää pettymystenkin jälkeen, eikä sen tarvitse olla elämää vankilan kahleissa.
Ongelma onkin siinä, että kyseessä ei ole vain kahden aikuisen ihmisen lämmin ja leppoisa yhdessäolo.
Tämän onneksi edes lasten isä kykenee ymmärtämään.Lapset ovat miehellä viikonloppuisin. Se tekee 4-5 vapaata päivää lapsista viikossa. Pitäisikö nekin pyhittää lapsille, vaikka eivät ole edes paikalla?
Juuri näin kapea- ja lyhytnäköiset unelmalasit on aika monella uusperheeseen suostuvalla..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Olet saanut hämmästyttävän paljon miehen oikeuksia puolustelevia kommentteja. Vaikka siis toiveesi on lämmin ja leppoisa yhteiselo, yhteenkuuluvaisuuden tunne, ja mitä ilmeisimmin ilman mitään kovia vaatimuksia tai haluja muuttaa miestä.
Ihan normaali suhtautuminen sulla on kahden ihmisen väliseen aikuiseen suhteeseen ja avioliittoon. Ei yltiöromanttista löpinää ja toiveita yhteisistä lapsista ja hedelmöityshoidoista jne mikä miehelle kenties ahdistavaa ja ehdoton ei.
Mies haluaa vain tapailla ja hieman seukkailla. Ei se pois sulje, etteikö tykkäisi, mutta on vaan päättänyt elää elämäänsä omalla laillaan, ilman vakiintumista. Haluatte eri asioita.
Kyynisimpien kannattaa tutustua Pirkko ja Pekka Koskenkylän ihanaan tarinaan. Onnen voi löytää pettymystenkin jälkeen, eikä sen tarvitse olla elämää vankilan kahleissa.
Ongelma onkin siinä, että kyseessä ei ole vain kahden aikuisen ihmisen lämmin ja leppoisa yhdessäolo.
Tämän onneksi edes lasten isä kykenee ymmärtämään.Lapset ovat miehellä viikonloppuisin. Se tekee 4-5 vapaata päivää lapsista viikossa. Pitäisikö nekin pyhittää lapsille, vaikka eivät ole edes paikalla?
Juu käteviä tollaset lapsinuket, jotka voi taitella kasaan komeroon ja ottaa esiin viikonloppuisin😂
Haluatte eri asioita, siinäpä se. Erohan tuossa on edessä kun harva 40+ suostuu toisen halusta / painostuksesta tekemään asioita joita ei itse halua (kuten yhteenmuutto). Olen yh-nainen, samalla tavalla ajattelen kuin miehesikin (en halua yhteenmuuttoa, lapset kotona enkä uuskuvioihin suostu) mutta olen tosin kertonut tämän avoimesti kumppaniehdokkaille. Kävisin keskustelun miehen kanssa, kertoisin mitä haluan ja jos (kun) mies kiemurtelee niin se on sitten siinä. Elämä on lyhyt, ei kannata tuhlata aikaa sellaiseen kumppaniin jonka kanssa tulevaisuuden haaveet eivät kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tosiaan vain näppärä pano jolta saa silloin kun haluaa. Jos olisitte 10+ vee nuorempia tai vaihtoehtoisesti ”olleet yhdessä” vasta kuukausia, ei vuosia, niin sitten sanoisin että mitä hätäilet ja hoppuilet.
Mutta olette yli 40v ja olleet yhdessä 3v. Unohda koko juttu. Joko hyväksyt että olette randomisti yhdessä ja avoimessa suhteessa tai sitten eroatte. Mies nimittäin takuuvarmasti tapaa ja panee myös muitakin.
No aika pitkälle viety johtopäätös toi, että panee satavarmasti muita. Tähän en nyt kuitenkaan ensisijaisesti usko. Koen kyllä olevani mielelle rakastettu ja tärkeä, mutta mahdollisesti oma elämä ja oman tilan kaipuu on hänelle kaikista rakkainta. Vähän kuten nuoruuteni suosikkisarjassa Sex and the Cityssä Samantha totesi yhdelle rakastamalleen miehelle; I love you, but I love me more.
ap
Sulla on mun jämät, sorry siittä. Ja me ollaanmedelleen yhdessä ja seksiäkin on. Voidaan paremmin kuin hyvin kun päästettiin irti toisistamme hetkeksi. Olet sellainen aisankannattqja suhteessamme. Hän kyllä kertoo minulle sinusta yhtä jos toista. Ystävyya parisuhteessamme ei koskaanmkaatunut ja olemmekin lopulta koko elämämme yhdessä.
Nyt korkki kiinni!
Kumpikin omalla tavallaan? Niin että toinen hakee aktiivisesti Tinderistä, touhuillen selän takana, ja toinen nyt ei vaan halua naimisiin, vaikka voi silti olla uskollinen yhden naisen mies?
Ei tuossa nyt auta kuin lähteä eri teille, jos lopulliseen kysymykseen saa kieltävän vastauksen. Eikä se ole "kattellaan", vaan kyllä tai ei, sillä nyt on tarpeeksi katteltu jo. Aikuisen miehen pitää pystyä keskustelemaan. Nyt tuo on vain aikavaras. Hoitelee omia nautintojaan. Kenties ap kokkailee, pyykkäilee ja makkarissa tekstiilit heiluu. Aivan ihannesuhde..... miehelle.
Ap ei tunnu pettäjätyypiltä.