Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä sanoo, ettei vielä ole oikea aika mennä naimisiin tai muuttaa edes yhteen, kuulemma "joskus sitten" on oikea aika
01.05.2021 |
Tiedän, pitäisi jo noilla otsikon spekseillä erota. Olen 42, mies 45, yhdessä kolme vuotta. Asutaan erikseen. Mies eronnut 10 vuoden avioliitosta, viikonloppuisä, mulla ei aiempaa avioliittoa eikä lapsia. Kätevä suhde miehelle, oma tila, oma vapaus, mutta kuitenkin saa kivan parisuhteen ja seksiä. Mä haluaisin noiden lisäksi yhteisen kodin ja mielellään myös naimisiin. Yhdessä asuminen olisi jo taloudellisestikin järkevää,hullua maksaa kahdesta asunnosta, samalla rahalla saataisiin parempi jos maksettaisiin puoliksi. Lisäksi mulla on toive ihan oikeaan vakiintuneeseen suhteeseen, mikä mulle tarkoittaa avioliittoa. Mies sanoo aina "no kyllä sitten myöhemmin", "ei ole oikea aika vielä", "mihin sulla on kiire" jne jne.
Ja tosiaan TIEDÄN, ettei fiksu nainen katselisi tuollaista "kattellaan" miestä niinkuin nyt olen tehnyt. Toki rakastan miestä ja olen häneen kiintynyt, siksi ero tuntuu vaikealta mutta myönnän, vaikea erota myös siksi että 40+ vuotiaana tuntuu ahdistavalta sekä jäädä loppuiäkseni yksin tai joutua taas pyörittäämään Tinderiä. Mies on monin tavoin hyvä, hyvännäköinen, hyvät elintavat, kohtelias, vastuullinen,fiksu, älykäs, joten vähempään en enää tyytyisi mutta tuskin samanlaista pakettia enää saisin. Ahdistaa ja siksi varmaan avaudun pikku skumppapäissä tänne tästä.
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä on joku pakko muuttaa yhteen. Luuleeko joku todell vielä 2021 että rakkaus ja välittäminen on siten jotenkin suurempaa ja aidompaa?
Tiedoksenne, että se että haluaa asua omassa asunnossa ei todellakaan tarkoita että ”roikottaa löysässä hirressä”. Yhdessä asuminen on vain yksi ihmissuhdemalli, ei millään lailla parempi tai syvempi kuin joku muu.
Olen aloittajaa vanhempi, ehtinyt olla naimisissa ja ollut muita pitkiä suhteita, joissa aina asuttu yhdessä silloisen kumppanin kanssa. Lapsia ei ole.
Nykyinen suhteeni on kestänyt 15 vuotta ja olemme hyvin sitoutuneita suhteeseemme, vaikka emme asu yhdessä. Ainakin minä olen oppinut arvostamaan omaa tilaa ja aikaa ja se sopii myös miehelle.
Edellisen kirjoitin siksi, ettei se haluttomuus asua yhdessä tai avioitua välttämättä johdu muusta kuin tarpeesta omaan rauhaan ja tilaan. Etenkin jos takana on ahdistava liitto.
Jos asia on noin tärkeä ja mies ei halua, niin teidän toiveenne eroavat kyllä kovasti. Painostaminen ei kuitenkaan ole hyvä keino.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kyllä ymmärrän sun miestä. Tämä ei ole mieheltä mitään henkilökohtaista sinua vastaan, mutta miksi hän ottaisi asumaan saman katon alle yhden ihmisen lisää tarpeineen ja vaatimuksineen ja hankaloittamaan hänen nykyistä elämistään lastensa kanssa. Yksi mielipide lisää perheeseen. Sinulla ei ole ennestään lapsia, miten sopeutuisit lapsiperhe-elämään ja siihen että miehellä lapset menee ykkösenä. Sinut pitäisi ottaa huomioon päätöksissä ja valinnoissa. Mietitään näin: mitä sellaista toisit yhteisasumiseen, että se olisi miehelle kannattavaa?
Nyt hänellä on vapaus, hänellä on lapset, hänellä on nainen. Miksi hän muuttaisi tilannetta.
Ap, sinulla on viimein mies. Ole tyytyväinen. On aivan sama, mitä hattaraunelmia kehittelet, arjesta sinulla ei uusperheyhtälössä ole kokemusta. Olen itse alkoholistiperheessä kasvanut ja ilman muuta oletin voivani saada tasapainoisen parisuhteen. Seurustelin myös vuosia etäisän kanssa. Kylläpä vain toin draamaa suhteeseen. Onneksi en halunnut muuttaa yhteen. Erosimme, sillä koin, ettei mies rakastanut. Nyttemmin minulle on selvinnyt, että monet alkoholistiperheen aikuiset lapset kokevat näin. Se tausta vaikuttaa todella paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Olet saanut hämmästyttävän paljon miehen oikeuksia puolustelevia kommentteja. Vaikka siis toiveesi on lämmin ja leppoisa yhteiselo, yhteenkuuluvaisuuden tunne, ja mitä ilmeisimmin ilman mitään kovia vaatimuksia tai haluja muuttaa miestä.
Ihan normaali suhtautuminen sulla on kahden ihmisen väliseen aikuiseen suhteeseen ja avioliittoon. Ei yltiöromanttista löpinää ja toiveita yhteisistä lapsista ja hedelmöityshoidoista jne mikä miehelle kenties ahdistavaa ja ehdoton ei.
Mies haluaa vain tapailla ja hieman seukkailla. Ei se pois sulje, etteikö tykkäisi, mutta on vaan päättänyt elää elämäänsä omalla laillaan, ilman vakiintumista. Haluatte eri asioita.
Kyynisimpien kannattaa tutustua Pirkko ja Pekka Koskenkylän ihanaan tarinaan. Onnen voi löytää pettymystenkin jälkeen, eikä sen tarvitse olla elämää vankilan kahleissa.
Ongelma onkin siinä, että kyseessä ei ole vain kahden aikuisen ihmisen lämmin ja leppoisa yhdessäolo.
Tämän onneksi edes lasten isä kykenee ymmärtämään.Lapset ovat miehellä viikonloppuisin. Se tekee 4-5 vapaata päivää lapsista viikossa. Pitäisikö nekin pyhittää lapsille, vaikka eivät ole edes paikalla?
Juu käteviä tollaset lapsinuket, jotka voi taitella kasaan komeroon ja ottaa esiin viikonloppuisin😂
Mihin sä olet lapsinukkeja taittelemassa? Ihan hyvin on varmaan mennyt yhteinen huolto ap:n miesystävällä ja tämän exällä lasten suhteen. Ap seurannut tilannetta vierestä ja kokemusta on!! Ja lapset kasvaa hei, ne muuttaa omilleenkin jopa :D
Olishan ap jo heti kättelyssä sanonut, että tämä on ollut ongelma, mutta ei ole. Tuskin olisi kolmea vuotta miehen kanssa ollut, jos lapset olisivat hänet joka käänteessä syrjäyttäneet. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuli mieleen että pitääkö mies sinua vain varalla ja sitten kun löytää ns. paremman niin vaihtaa lennosta?
No ihan samaa minäkin mietin ja olen tätä mieheltä suoraan kysynytkin erinäisten riitojen yhteydessä. Riidat tulleet siis siitä, kun olemme keskustelleet minun aloitteestani yhteenmuutosta ja miehen asenteesta avioitumista kohtaan.
ap
Kokemuksesta: on hyvin epätodennäköistä että mies haluaa loppujen lopuksi naimisiin tai sitten siinä menee lähemmäs se 10 vuotta.
Olemme olleet miehen kanssa yhdessä 6 vuotta ja alussa puhuimme avioliitosta. Sanoin miehelle että se on minulle tärkeää, ja niin kuulemma myös hänelle. Tein hyvin selväksi että sitä haluan mahdollisimman pian. Olimme jo yli 30v.
Nyt 6v myöhemmin. Tappelen edelleen asiasta. Olen jo tehnyt erosuunnitelman, koska tämä ei tule ikinä muuttumaan.
Mies sanoo jatkuvasti: ei vielä, tulevaisuudessa, nyt ei ole hyvä hetki tai muuta vastaavia valheita. Ei kuitenkaan halua erota ja väittää että olisin hänen elämänsä rakkaus.
Huoh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Olet saanut hämmästyttävän paljon miehen oikeuksia puolustelevia kommentteja. Vaikka siis toiveesi on lämmin ja leppoisa yhteiselo, yhteenkuuluvaisuuden tunne, ja mitä ilmeisimmin ilman mitään kovia vaatimuksia tai haluja muuttaa miestä.
Ihan normaali suhtautuminen sulla on kahden ihmisen väliseen aikuiseen suhteeseen ja avioliittoon. Ei yltiöromanttista löpinää ja toiveita yhteisistä lapsista ja hedelmöityshoidoista jne mikä miehelle kenties ahdistavaa ja ehdoton ei.
Mies haluaa vain tapailla ja hieman seukkailla. Ei se pois sulje, etteikö tykkäisi, mutta on vaan päättänyt elää elämäänsä omalla laillaan, ilman vakiintumista. Haluatte eri asioita.
Kyynisimpien kannattaa tutustua Pirkko ja Pekka Koskenkylän ihanaan tarinaan. Onnen voi löytää pettymystenkin jälkeen, eikä sen tarvitse olla elämää vankilan kahleissa.
Ongelma onkin siinä, että kyseessä ei ole vain kahden aikuisen ihmisen lämmin ja leppoisa yhdessäolo.
Tämän onneksi edes lasten isä kykenee ymmärtämään.Lapset ovat miehellä viikonloppuisin. Se tekee 4-5 vapaata päivää lapsista viikossa. Pitäisikö nekin pyhittää lapsille, vaikka eivät ole edes paikalla?
Juu käteviä tollaset lapsinuket, jotka voi taitella kasaan komeroon ja ottaa esiin viikonloppuisin😂
Mihin sä olet lapsinukkeja taittelemassa? Ihan hyvin on varmaan mennyt yhteinen huolto ap:n miesystävällä ja tämän exällä lasten suhteen. Ap seurannut tilannetta vierestä ja kokemusta on!! Ja lapset kasvaa hei, ne muuttaa omilleenkin jopa :D
Olishan ap jo heti kättelyssä sanonut, että tämä on ollut ongelma, mutta ei ole. Tuskin olisi kolmea vuotta miehen kanssa ollut, jos lapset olisivat hänet joka käänteessä syrjäyttäneet. eri
Niin tosiaan; lapset kasvaa, eivätkä enää mahdu sinne komeroon...
Miksi haluat maksaa puoliksi kulut? Miehellä on lapsia toisen naisen kanssa. Kaikki yhteinen omaisuus mitä kartutat menee perintönä miehen lapsille ja sukuun miehen kuoltua. Kuka sanoo, että mies haluaa lisääntyä kanssasi koskaan? Mieti nyt oikeasti kannattaako? Minä en äitipuoli-teatteriin lähtisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh taas tätä Me Naisten horoskoopeista vedettyä juttua. Mies oli naimisissa ja hänellä on lapsia. Minkä ihmeen takia mies haluaisi taas toistaa kaiken? Erot voivat olla traumaattisia myös miehille eikä miesystäväsi halua vielä, tai ei välttämättä enää koskaan, naimisiin saati muuttaa yhteen vielä. Miksei aikuiset ihmiset pysty olemaan suhteessa ilman yhteistä taloutta? Mies voi ihan aidosti olla sinuun rakastunut, mutta ei halua tai ole kykeneväinen enää avioliittoon edellisen huonon kokemuksen takia. Jos sinä haluat naimisiin niin hommaa mies kenen kanssa pääset naimisiin. Toki voi miettiä onko sitten se itse avioliitto sinulle tärkeämpi kuin se ihminen kenen kanssa olet. Avioliitto ei kenenkään elämästä tee auvoista.
En ymmärrä mitä tarkoitat Me Naisten horoskoopeilla? Toisaalta en ole naistenlehtiä koskaan lukenutkaan. Mutta en myöskään ymmärrä ajatusta, ettei avioliittoa saisi toivoa, vaan kypsän aikuisen ihmisen pitäisi olla onnellinen ja tyytyväinen erillisessä suhteessa. Minulle avioliitto symboloi itseasiassa aika paljonkin, samoin yhteinen koti ja yhteinen talous. Ehkä olen naiivi siinä mielessä, että avioliitolla on itselleni iso arvo. Mutta en kaipaa siis mitään hömpötyshäitä, vartin maistraattivihkiminen riittäisi enemmän kuin hyvin. Minusta on myös surullista, jos avioero muuttaa ihmisen siinä mielessä kyyniseksi, ettei enää uskalla mennä uudelleen naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla ei ollut mitään tekemistä ensimmäisen pilalle menneen liiton kanssa.
ap
Olet saanut hämmästyttävän paljon miehen oikeuksia puolustelevia kommentteja. Vaikka siis toiveesi on lämmin ja leppoisa yhteiselo, yhteenkuuluvaisuuden tunne, ja mitä ilmeisimmin ilman mitään kovia vaatimuksia tai haluja muuttaa miestä.
Ihan normaali suhtautuminen sulla on kahden ihmisen väliseen aikuiseen suhteeseen ja avioliittoon. Ei yltiöromanttista löpinää ja toiveita yhteisistä lapsista ja hedelmöityshoidoista jne mikä miehelle kenties ahdistavaa ja ehdoton ei.
Mies haluaa vain tapailla ja hieman seukkailla. Ei se pois sulje, etteikö tykkäisi, mutta on vaan päättänyt elää elämäänsä omalla laillaan, ilman vakiintumista. Haluatte eri asioita.
Kyynisimpien kannattaa tutustua Pirkko ja Pekka Koskenkylän ihanaan tarinaan. Onnen voi löytää pettymystenkin jälkeen, eikä sen tarvitse olla elämää vankilan kahleissa.
Ongelma onkin siinä, että kyseessä ei ole vain kahden aikuisen ihmisen lämmin ja leppoisa yhdessäolo.
Tämän onneksi edes lasten isä kykenee ymmärtämään.Lapset ovat miehellä viikonloppuisin. Se tekee 4-5 vapaata päivää lapsista viikossa. Pitäisikö nekin pyhittää lapsille, vaikka eivät ole edes paikalla?
Kaksi päivääkin viikossa on ihan helvettiä kaikille jos se ei toimi.
Ymmärrän kyllä, että ihmiset ovat erilaisia ja haluavat eri asioita, mutta en lakkaa hämmästelemästä silti sitä miten iso pelko yksin oleminen joillekin on.
”Pelkään jääväni loppuelämäksi yksin”, sanoo moni. Mitä pelättävää siinä on? Vaikka kuinka elämäänsä tarkoin suunnittelee, niin aina voi jäädä yksin toisen halutessa eron tai kuollessa.
Sori, en vain mitenkään ymmärrä tätä pelkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ymmärrän sun miestä. Tämä ei ole mieheltä mitään henkilökohtaista sinua vastaan, mutta miksi hän ottaisi asumaan saman katon alle yhden ihmisen lisää tarpeineen ja vaatimuksineen ja hankaloittamaan hänen nykyistä elämistään lastensa kanssa. Yksi mielipide lisää perheeseen. Sinulla ei ole ennestään lapsia, miten sopeutuisit lapsiperhe-elämään ja siihen että miehellä lapset menee ykkösenä. Sinut pitäisi ottaa huomioon päätöksissä ja valinnoissa. Mietitään näin: mitä sellaista toisit yhteisasumiseen, että se olisi miehelle kannattavaa?
Nyt hänellä on vapaus, hänellä on lapset, hänellä on nainen. Miksi hän muuttaisi tilannetta.
Miehen määrittelyjen mukaanko suhteessa pitäisi olla? Itse toteaisin haluavani suhteelta ja elämältä muuta kuin mitä tämä mies pystyy antamaan enkä uhraisi elämältäni enää yhtään vuotta tähän mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No. Kuuntele, mitä mies sanoo ja USKO mitä hän sanoo. Ei halua muuttaa yhteen. Sinä haluat muuttaa yhteen. Huono yhtälö.
Miehen kommunikaatio ei ole näin selkeää. Hän ei sano, että "en halua ikinä muuttaa kanssasi yhteen.", tai "en halua ikinä kanssasi naimisiin". Hän sanoo tyyliin "tottakai minäkin haluan, mutta ei vielä/mikä kiire sulla on/ei ole vielä oikea aika", mutta sitten kun yritän tarkentaan että koska on oikea aika, jne. ei tule mitään konkreettista vastausta muuta kuin että "luota nyt minuun vaan äläkä hätäile" tyyppiset.
ap
On se selkeää, mutta sinä et halua nähdä totuutta. Enkä sano tätä ilkeyttäni, olen itse ollut ihan samassa tilanteessa ja selitin itselleni kaikki parhain päin ja odotin. Odotin. Ja odotin. Arvatenkin sitä oikeaa aikaa ei ikinä tullut.
Minusta tuo on kylläkin manipulointia ja löysässä hirressä roikuttamista, ei missään nimessä selkeää.
Niin, sinä näet tämän samalla lailla kuin ap. Täällä on jo useampi kirjoittanut että on hyvinkin selkeää että sitä "joskus myöhemmin" ei koskaan tule. Jos mies haluaisi, he olisivat jo asuneet yhdessä pitkään.
No tottakai minäkin tajuan, ettei mies missään nimessä ole menossa ap:n kanssa naimisiin, tuskin edes muuttamaan yhteen. Mutta siltikään tuo ei ole suoraa viestintää vaan manipulointia, jota ap ei rakastuneena tajua. Me muut tajuamme. AP:lle olisi reilua, jos mies todella harrastaisi sitä suoraa viestintää, eli sanoisi suoraan, ettei avioliittoa eikä yhteistä kotia ole sitten luvassa. Nyt pitää ap:ta löysässä hirressä manipuloinnilla.
- lainaamasi
Vaikka mies sanoisi ap:lle ihan suoraan, ettei koskaan halua asua yhdessä tai mennä naimisiin, ei ap niiden rakastuneen vaaleanpunaisten lasien takaa uskoisi sitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haaveilet yhteisestä kodista ja avioliitosta. Sinulla on oikeus elämässäsi kaikki haaveet toteuttaa.
Tämä mies ei näihin haaveisiin vastaa. Luovutko näistä isoista ja itsellesi tärkeistä asioista tämän miehen vuoksi vai etsitkö toisen miehen, jonka kanssa voit haaveesi toteuttaa.
Kun ottaa huomioon ap:n iän, niin hän ei olemattoman parisuhdehistorian johdosta ole mikään catch. Voihan hän erota, mutta se voi sitten tarkoittaa sinkkuvuosia jatkossa. Alkoholistiperheen vesana hän saattaa vetää puoleensa ongelmallisia miehiä. Näiden kanssa suhdeviritelmät jäävät lyhyiksi. Nyt on haavissa normaali, vastuullinen mies. Lapsihaaveita ei ole, joten miksi pitäisi edes asua yhdessä? Jos ap eroaisi ja sattuisi löytämään uuden kunnollisen miehen, tämä mies saattaisi asua vaikka eri paikkakunnalla. Sitten olisi etäsuhde eli olisi menty ojasta allikkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on kyllä aika monta kommenttia, joista kuultaa sellainen sävy, että naisen pitää mennä miehen asemaan ja ymmärtää miestä. Naisen tehtävä on ymmärtää ja sopeuta. Iänikuisesti ymmärtää, taipua ja sopeutua miehen tahtoon.
Jumankeuta naiset nyt! Yhden miehen vuoksi omat toiveet ja tarpeet piiloon ja elämän elämistä miehet mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa huomioon ap:n iän, niin hän ei olemattoman parisuhdehistorian johdosta ole mikään catch. Voihan hän erota, mutta se voi sitten tarkoittaa sinkkuvuosia jatkossa. Alkoholistiperheen vesana hän saattaa vetää puoleensa ongelmallisia miehiä. Näiden kanssa suhdeviritelmät jäävät lyhyiksi. Nyt on haavissa normaali, vastuullinen mies. Lapsihaaveita ei ole, joten miksi pitäisi edes asua yhdessä? Jos ap eroaisi ja sattuisi löytämään uuden kunnollisen miehen, tämä mies saattaisi asua vaikka eri paikkakunnalla. Sitten olisi etäsuhde eli olisi menty ojasta allikkoon.
No tuota... Nelikymppisenä minulla oli kaikkein suurin vienti miesmarkkinoilla. Olin nuorena kaunis enkä odottanut enää saavani paljoakaan miesten huomiota tuon ikäisenä, mutta olin todella väärässä. Vieläkin 10 vuoden jälkeen jotkut miehet lähettelevät viestejä.
Luepa ajatuksella uudestaan: täällä on monta naista, jotka eivät itsekään muuttaisi saman katon alle.
Minun miesystäväni on sanonut, ettei ole valmis muuttamaan yhteen, ja viimeinen asia mitä hänelle haluaisin tehdä olisi painostaa häntä siihen.
Olen vähän ihmeissäni näistä kommenteista, että oikean naisen kanssa jokainen mies haluaa muuttaa saman tien yhteen ja jos niin ei ole käynyt tiettyyn aikaan mennessä, ei ikinä käykään. Ne ovat neuvoina sekä loukkaavia että huonoja. Miehetkin ovat erilaisia. Varsinkin keski-ikään mennessä meille kaikille on kertynyt erilaisia kokemuksia, traumoja ja pelkoja jotka määrittävät milloin on valmis mihinkin ja milloin ei. Minun miesystäväni on kokenut avioliiton, jota hän kuvailee perhehelvetiksi, ja ymmärrän täysin ettei hän ole valmis ottamaan riskiä sen toistumisesta, ei minun kanssani ja tuskin olisi kenenkään muunkaan kanssa. Elämä on kuitenkin myös sitä, että kehitymme ja prosessoimme asioita, opimme taas luottamaan ja parannumme. Uskon siis täysin, että jonain päivänä voimme muuttaa yhteen, vaikka sitten 10 vuoden päästä. Jos emme, asumme sitten erillämme. Koska rakastan häntä, kunnioitan hänen toiveitaan ja haluan että asiat ovat hänelle mahdollisimman hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa huomioon ap:n iän, niin hän ei olemattoman parisuhdehistorian johdosta ole mikään catch. Voihan hän erota, mutta se voi sitten tarkoittaa sinkkuvuosia jatkossa. Alkoholistiperheen vesana hän saattaa vetää puoleensa ongelmallisia miehiä. Näiden kanssa suhdeviritelmät jäävät lyhyiksi. Nyt on haavissa normaali, vastuullinen mies. Lapsihaaveita ei ole, joten miksi pitäisi edes asua yhdessä? Jos ap eroaisi ja sattuisi löytämään uuden kunnollisen miehen, tämä mies saattaisi asua vaikka eri paikkakunnalla. Sitten olisi etäsuhde eli olisi menty ojasta allikkoon.
Olemattoman parisuhdehistorian takia? Tunnetko yhtään miesten sielunelämää? Useimpia miehiä ei haittaa tippaakaan, vaikka naisella ei olisikaan valtavaa joukkoa exiä. Itse asiassa päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun ottaa huomioon ap:n iän, niin hän ei olemattoman parisuhdehistorian johdosta ole mikään catch. Voihan hän erota, mutta se voi sitten tarkoittaa sinkkuvuosia jatkossa. Alkoholistiperheen vesana hän saattaa vetää puoleensa ongelmallisia miehiä. Näiden kanssa suhdeviritelmät jäävät lyhyiksi. Nyt on haavissa normaali, vastuullinen mies. Lapsihaaveita ei ole, joten miksi pitäisi edes asua yhdessä? Jos ap eroaisi ja sattuisi löytämään uuden kunnollisen miehen, tämä mies saattaisi asua vaikka eri paikkakunnalla. Sitten olisi etäsuhde eli olisi menty ojasta allikkoon.
No tuota... Nelikymppisenä minulla oli kaikkein suurin vienti miesmarkkinoilla. Olin nuorena kaunis enkä odottanut enää saavani paljoakaan miesten huomiota tuon ikäisenä, mutta olin todella väärässä. Vieläkin 10 vuoden jälkeen jotkut miehet lähettelevät viestejä.
Huh, huh ja viesti meni täydellisesti ohi. Kyse ei ole ulkonäöstä. Parisuhdekokemusta omaava ei ota kokematonta naista, joka on elänyt keski-ikäiseksi asti omilla ehdoillaan yksin. Vielä kun on lapset mukana kuviossa, niin sitä tarkemmin kumppani valitaan. Huomiota voi saada, parisuhde on sitten ihan eri juttu.
Tämän kolmen vuoden aikana on ollut jo nähtävissä millainen kommunikaatio miehellä on exänsä kanssa, ainakin mitä tulee lapsiin. Jos homma on pelittänyt (yhteis)huoltajuuden osalta hyvin, eikä ex aiheuta mitään tahallista konfliktia tai vaiketa elämää mielivaltaisella toiminnallaan, saa aika realistisen käsityksen siitä, ettei ongelmaa ois tulossakaan. Ex olisi jo voinut olla todella pirullinen, jos olisi halunnut erottaa ap:n ja lastensa isän. Ap ei edes kertonut, että lapsiin liittyisi mitään vaikeutta sopeutua yms. vaan päin vastoin.
Mies voisi nyt olla rehellinen ja kunnioittaa ap:tä edes sen verran, että kertoisi totuuden suoraan päin naamaa. eri