Lue keskustelun säännöt.
Miksi avoliittoon ympätään kaikki avioliiton edut?!
01.05.2021 |
Selittäkää tämä nyt minulle. Miksi avoliitosta ollaan tekemässä jotakin kevytavioliittoa, johon vaaditaan avioliiton etuja muttei ollenkaan velvollisuuksia? Ositus pitkän avoliiton jälkeen on ollut käytössä jo jonkin aikaa, samoin mahdollisuus yhteiseen sukunimeen pari vuotta. Nyt puhutaan siitä, että leskeneläke sallittaisiin myös avopareille.
Jos joku ei halua naimisiin, ei ole pakko mennä. Mutta ei sitten voi myöskään alkaa vaatia, että kohdellaan kuin avioparia. Muissa maissa ei tällaista avoliiton käsitettä ole ollenkaan olemassa, ja ihan syystäkin. On ihan ihmeellistä, että seurustelukumppanin kanssa asuminen on jo tätä menoa rinnastettavissa naimisissa oloon.
Eihän tässä kohta ole mitään insentiiviä mennä naimisiin, kun kaikki samat edut saa ilmankin. Ja jos haluaa erota, niin sen kun muuttaa pois. Avopuolisoista puhutaan muutenkin miehinä ja vaimoina, niin mitä sitä turhia maistraattiin raahautumaan ja tekemään asiasta virallista.
Kommentit (113)
Tuo ositus avoliitossa on aika lailla kuollut kirjain. Veljen avovaimo yritti saada oikeuden (sovittelun) kautta osuuttaan isämme perustamasta firmasta vedoten siihen, että hän on mahdollistanut veljen toimimisen siinä hoitamalla lapsia kotona. Veljen lakimies kysyi, miksi lasten kotihoito johti firman menestykseen eikä avokki osannut siihen vastata. Ei euroakaan korvausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto näkyy kaikissa papereissa, avoliitto ei. Jos vaikka matkalla sattuu jotain minkä takia joutuu sairaalaan niin avopuolisolle harvemmin kerrotaan mitään, koska miten liiton todistaa?
Höpöhöpö.
Jos avopuoliso saa leskeneläkettä, niin sen maksaa valtio, eli veronmaksajat. Asia kuuluu siis meille, jotka veroja maksamme. Myös kämppis voisi tällä tavalla saada leskeneläkettä kämppiksen kuoltua.
Vierailija kirjoitti:
Ositus avoliitossa on kyllä lähinnä muodollisuus eli tasinkoa hakevan pitää osoittaa, että on omalla toiminnallaan edesauttanut toisen omaisuuden karttumista. Tällöin kyseeseen tulee käytännössä vain se, että on joko tehnyt palkatonta työtä toisen yrityksessä tai luopunut työpaikasta ulkomaillemuuton takia. Joku "hoidin lapsia 3 vuotta hoitavapaalla palkatta" ei riitä.
Ja kun korvausta saa, on se tyyliin 1700 e/v eli ei kovinkaan paljoa. Esimerkiksi lottovoittajan omaisuudesta ei osaansa saa, koska ei ole myötävaikuttanut sen kilahtamiseen tilille.
Jos joku tekee vuosikausia ilmaiseksi töitä toiselle ihmiselle ilman mitään sitoutumista (=avioliittoa), niin sitten saa syyttää ihan vaan itseään, jos eron myötä jää puille paljaille. Sori, niin se vaan menee. En minäkään luopuisi vaikkapa työstäni ilman, että kumppanini sitoutuisi siihen, että hän turvaisi elantoni, esimerkiksi juuri naimisiin menemällä. Missä on vastuu ihmisten omista valinnoista? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei miehelle muuta niin huonoa diiliä olekkaan kuin naimisiin meno. Miehen näkökulmasta aivan läpityhmä idea ja ajatus. Onneksi on vuosi vuodelta vähentynyt ja vähenee edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ap:n ongelma?
Naimisiin meno on erittäin helppoa, ja jos sitä ei saa vuosikymmenienkään aikana aikaiseksi, niin siihen on varmaankin ainakin jommallakummalla osapuolella jokin syy. ap
Olen ollut kerran naimisissa ja naimisiin meno oli helppoa, totta. Yhtä helppoa oli eroaminen. Enää en halua naimisiin. Minulla ei ole tarvetta yhteiseen sukunimeen, ei leskeneläkkeeseen, ei ositukseen, jos ero tulee. En ole pyytänyt mitään noista.
Minulla ei myöskään ole yhtään ainutta syytä mennä naimisiin. En yksinkertaisesti keksi ainuttakaan syytä mennä naimisiin. Jos ap tiedät jonkun hyvän syyn, niin ehdota toki.
Toisiimme olemme sitoutuneet sillä mielellä, että tämä on loppuelämän suhde, ja ainakin tässä vaiheessa molemmat haluamme elää saman katon alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo ositus avoliitossa on aika lailla kuollut kirjain. Veljen avovaimo yritti saada oikeuden (sovittelun) kautta osuuttaan isämme perustamasta firmasta vedoten siihen, että hän on mahdollistanut veljen toimimisen siinä hoitamalla lapsia kotona. Veljen lakimies kysyi, miksi lasten kotihoito johti firman menestykseen eikä avokki osannut siihen vastata. Ei euroakaan korvausta.
Erittäin Oikein ja Luonnollista, noin se kuuluukin mennä!!!
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei miehelle muuta niin huonoa diiliä olekkaan kuin naimisiin meno. Miehen näkökulmasta aivan läpityhmä idea ja ajatus. Onneksi on vuosi vuodelta vähentynyt ja vähenee edelleen.
Mikä siitä tekee miehelle huonomman kuin naiselle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo ositus avoliitossa on aika lailla kuollut kirjain. Veljen avovaimo yritti saada oikeuden (sovittelun) kautta osuuttaan isämme perustamasta firmasta vedoten siihen, että hän on mahdollistanut veljen toimimisen siinä hoitamalla lapsia kotona. Veljen lakimies kysyi, miksi lasten kotihoito johti firman menestykseen eikä avokki osannut siihen vastata. Ei euroakaan korvausta.
Ei osannut vastata? Ihanko totta? Ja siihen se sitten jäi. Ei kuulosta tippaakaan uskottavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkien pitäisi mennä naimisiin.
Ei tarvitsekaan mennä, sehän tässä on pointtina. Meillä Suomessa ei ole enää vuosikymmeniin paheksuttu "susipareja" tai kutsuttu avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia "äpäriksi". Täällä on yleisesti erittäin myönteinen suhtautuminen siihen, että jokainen voi elää juuri siinä parisuhdemuodossa kuin itse haluaa. Sehän onkin juuri parasta, että jokainen voi itse päättää, sitoutuuko toiseen juridisesti vai ei, ja kyllähän ilman avioliittoakin voi elää ihan vakaata perhe-elämää. Siksi ihmettelenkin, miksi avoliiton – eli periaatteessa seurustelukumppanin kanssa asumisen – pitää tuoda mukanaan näitä edellä mainittuja etuja. Jos ei halua naimisiin niin sitten ei mene, mutta miksi silloin pitäisi saada itselleen ne avioliiton edut? ap
Ensin sanot, että kaikki parisuhdemuodot ovat samanarvoisia, mutta kuitenkin kutsut avopuolisoita ”seurustelukumppaneiksi”. Etkö näe tässä mitään ristiriitaa? Seurustelukumppani on lyhytaikainen suhde, yleensä silloin ei vielä asuta yhdessä, ja on loukkaavaa kutsua avoliitossa eli vakaassa parisuhteessa olevia tällä nimellä. Avovaimo ei ole mikään tyttöystävä, varsinkaan jos heillä on yhteisiä lapsia.
Mistä pääsenkin itse asiaan, eli siihen että selvästi avoliiton etuja parannetaan juuri lasten ja sen ns. heikomman osapuolen oikeuksien takia. On monia syitä, mikseivät kaikki mene naimisiin, mutta ei pitäisi mahdollistaa ainakaan sellaista kuviota, että toinen puolisoista voi vaikka ihan ilkeyttään kieltäytyä naimisiin menosta ja toinen jää vähän kuin tyhjän päälle, vaikka on se yhteinen perhekin. Olen myös siinä käsityksessä, ettei leskeneläkettä käytännössä saa jollei ole yhteisiä lapsia. Eli lasten turvaksi näitä lakeja ensisijaisesti muutetaan.
Huom olen itse naimisissa, mutta olimme pitkään avoparina ja perustimme perheen ennen avioliittoa, joten ymmärrän että taustoja on monenlaisia. Eikä se ole minulta pois vaikka avoliiton etuja parannetaan. Hyvä vaan kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläkekeet on pois kaikilta veronmaksajilta. Mikäs siinä jos haluatte niitä maksaa enemmän ja useammalle. Itse en muuta edes yhteen uuden kumppanin kanssa, en halua luoda mitään avolesken asumisoikeutta tai olla kenenkään elättäjä missään suhteessa. Lisäksi varmistan että koko omaisuuteni menee lapsilleni, ei avoleskelle.
Leskeneläke pitääkin lopettaa kaikilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkien pitäisi mennä naimisiin.
Ei tarvitsekaan mennä, sehän tässä on pointtina. Meillä Suomessa ei ole enää vuosikymmeniin paheksuttu "susipareja" tai kutsuttu avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia "äpäriksi". Täällä on yleisesti erittäin myönteinen suhtautuminen siihen, että jokainen voi elää juuri siinä parisuhdemuodossa kuin itse haluaa. Sehän onkin juuri parasta, että jokainen voi itse päättää, sitoutuuko toiseen juridisesti vai ei, ja kyllähän ilman avioliittoakin voi elää ihan vakaata perhe-elämää. Siksi ihmettelenkin, miksi avoliiton – eli periaatteessa seurustelukumppanin kanssa asumisen – pitää tuoda mukanaan näitä edellä mainittuja etuja. Jos ei halua naimisiin niin sitten ei mene, mutta miksi silloin pitäisi saada itselleen ne avioliiton edut? ap
Avoliitossa ei ole samoja etuja kuin avioliitossa. Esimerkiksi avoliiton jälkeen ei ole samanlaista ositusta, kuin avioerossa.
Avoliitossa asuneilla on mahdollisuus saada tasinkoa (en tiedä, käytetäänkö juuri tätä termiä, mutta eteenpäin...). Tasinkoa saa joskus sellaisessa tilanteessa, jossa avoparilla on yhteisiä lapsia, joita toinen vanhemmista on yksin hoitanut kotona. Eli uhrannut uransa, palkkakehityksensä, säästänyt perheen hoitokuluja jne.
Sanotaan, että pariskunnalla on vaikkapa rivitalo-osake 50/50 omistuksella.
Sitten tulee ero, ja työssakäynyt osapuoli vaatii, että saa lunastaa rivarin kokonaan itselleen ilmaiseksi, koska on maksanut kaikki lainanlyhennykset yksin. Niin tällaisessa tapauksessa katsotaan, että vaikka työssakäynyt osapuoli on yksin maksanut lainan, niin silti omistajuus on 50/50 ja kotona ollut osapuoli on oikeutettu saamaan osuutensa rivariosakkeen arvosta, sillä hän on osaltaan kartuttanut yhteistä omaisuutta huolehtimalla lapsesta(lapsista) kotona.
Ositus ei kuitenkaan todellakaan ole yhtä laaja, kuin avioerossa, eli jos työssäkäyvällä osapuolella on puolen miljoonan osakesalkku, hän saa sen avoerossa myös pitää. Avioerossa asia ei näin menisi ilman avioehtoa.
Avoliiton leskeneläkkeestä en ole kuullutkaan, mutta en usko, että se menee läpi. Tai jos menee, niin ehkä pienen lapsen ainoalle eloonjäävälle vanhemmalle tulee jokin eläke, joka auttaa talousvaikeuksien yli.
Mielestäni olisi ihan ymmärrettävää, että yhteiskunta tukisi vanhempaa, joka yllättäen menettää lapsensa toisen huoltajan tuoman taloudellisen ja henkisen tuen. Henkistä tukea on vaikea korvata, mutta taloudellisen tuen menetykseen pystyy vaikuttaa. Lapsilisään on saatavilla yh-korotus. Miksei puoliorvon lapsen huoltaja voisi saada myös jotakin tukea?
Ja yhteinen sukunimi on myös ymmärrettävää. En tiedä, onko kuitenkaan mahdollista saada suojattua nimeä yhteiseksi ilman avioliittoa? En usko. Kuka tahansa voi sitä paitsi vaihtaa sukunimensä, jos haluaa. Niin kauan, kun nimi on suojaamaton, sen voi vaihtaa. Minäkin voisin ryhtyä Virtaseksi, jos huvittaa.
Mutta niin, en nyt oikein ymmärrä, mitä tässä nuristaan. Avopuolisolla on hyvä olla joitakin oikeuksia sellaisessa tilanteessa, kun parilla on yhteisiä lapsia. Ja Suomessa näin on.
Muutoin avopuoliso on yhtä lainsuojaton kuin aina ennenkin. Niin kuin haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen saa edelleenkin mennä vapaasti avioliittoon.
Avioliitossa olevilta ei riistetä mitään etuja.
Tämä ei ole nollasummapeli.
Ei siis ole ap:ltä pois, että edut laajentuvat koskemaan myös avoliitossa eläviä.
Suomalainen kateus vain näyttää saavan aina yhä uusia muotoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkien pitäisi mennä naimisiin.
Ei tarvitsekaan mennä, sehän tässä on pointtina. Meillä Suomessa ei ole enää vuosikymmeniin paheksuttu "susipareja" tai kutsuttu avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia "äpäriksi". Täällä on yleisesti erittäin myönteinen suhtautuminen siihen, että jokainen voi elää juuri siinä parisuhdemuodossa kuin itse haluaa. Sehän onkin juuri parasta, että jokainen voi itse päättää, sitoutuuko toiseen juridisesti vai ei, ja kyllähän ilman avioliittoakin voi elää ihan vakaata perhe-elämää. Siksi ihmettelenkin, miksi avoliiton – eli periaatteessa seurustelukumppanin kanssa asumisen – pitää tuoda mukanaan näitä edellä mainittuja etuja. Jos ei halua naimisiin niin sitten ei mene, mutta miksi silloin pitäisi saada itselleen ne avioliiton edut? ap
Avoliitossa ei ole samoja etuja kuin avioliitossa. Esimerkiksi avoliiton jälkeen ei ole samanlaista ositusta, kuin avioerossa.
Avoliitossa asuneilla on mahdollisuus saada tasinkoa (en tiedä, käytetäänkö juuri tätä termiä, mutta eteenpäin...). Tasinkoa saa joskus sellaisessa tilanteessa, jossa avoparilla on yhteisiä lapsia, joita toinen vanhemmista on yksin hoitanut kotona. Eli uhrannut uransa, palkkakehityksensä, säästänyt perheen hoitokuluja jne.
Sanotaan, että pariskunnalla on vaikkapa rivitalo-osake 50/50 omistuksella.
Sitten tulee ero, ja työssakäynyt osapuoli vaatii, että saa lunastaa rivarin kokonaan itselleen ilmaiseksi, koska on maksanut kaikki lainanlyhennykset yksin. Niin tällaisessa tapauksessa katsotaan, että vaikka työssakäynyt osapuoli on yksin maksanut lainan, niin silti omistajuus on 50/50 ja kotona ollut osapuoli on oikeutettu saamaan osuutensa rivariosakkeen arvosta, sillä hän on osaltaan kartuttanut yhteistä omaisuutta huolehtimalla lapsesta(lapsista) kotona.
Ositus ei kuitenkaan todellakaan ole yhtä laaja, kuin avioerossa, eli jos työssäkäyvällä osapuolella on puolen miljoonan osakesalkku, hän saa sen avoerossa myös pitää. Avioerossa asia ei näin menisi ilman avioehtoa.Avoliiton leskeneläkkeestä en ole kuullutkaan, mutta en usko, että se menee läpi. Tai jos menee, niin ehkä pienen lapsen ainoalle eloonjäävälle vanhemmalle tulee jokin eläke, joka auttaa talousvaikeuksien yli.
Mielestäni olisi ihan ymmärrettävää, että yhteiskunta tukisi vanhempaa, joka yllättäen menettää lapsensa toisen huoltajan tuoman taloudellisen ja henkisen tuen. Henkistä tukea on vaikea korvata, mutta taloudellisen tuen menetykseen pystyy vaikuttaa. Lapsilisään on saatavilla yh-korotus. Miksei puoliorvon lapsen huoltaja voisi saada myös jotakin tukea?Ja yhteinen sukunimi on myös ymmärrettävää. En tiedä, onko kuitenkaan mahdollista saada suojattua nimeä yhteiseksi ilman avioliittoa? En usko. Kuka tahansa voi sitä paitsi vaihtaa sukunimensä, jos haluaa. Niin kauan, kun nimi on suojaamaton, sen voi vaihtaa. Minäkin voisin ryhtyä Virtaseksi, jos huvittaa.
Mutta niin, en nyt oikein ymmärrä, mitä tässä nuristaan. Avopuolisolla on hyvä olla joitakin oikeuksia sellaisessa tilanteessa, kun parilla on yhteisiä lapsia. Ja Suomessa näin on.
Muutoin avopuoliso on yhtä lainsuojaton kuin aina ennenkin. Niin kuin haluat.
Kaikki sukunimet ovat suojattuja. Voit vaihtaa Virtaseksi vain, jos sinulla on lähisuvussa senniminen.
Vierailija kirjoitti:
No en mä nyt jaksa nähdä tässä mitään ongelmaa, vaikka avioliitossa olenkin mieheni kanssa. Hyvähän se on, että pitkässä avoliitossakin on jotain oikeuksia, syitä miksei olla päädytty avioliittoon voi olla vaikka ja kuinka.
No me päädyttiin avoliittoon, kun ei haluttu niitä juridisia oikeuksia. Ja nyt ne ympätään väkisin mukaan jälkikäteen. Olen pyöriyellyt ajatusta siirtää kirjat muualle. Soitteleekohan lastenvalvoja perään ja kyselee elatussopimuksia?
Verottaja alkoi kohdella aviopuolisoina heti kun lapsi tunnustettiin, eiköhän se vaikuta siihen perintöveron suuruuteenkin.
Tyttöni kelan mielestä asui avoliitossa tyttökaverinsa kanssa. Koska asumistuki olisi ollut niin pieni kummallekkin, eivät jaksaneet alkaa taistelemaan ja ottamaan kuvia huoneistaan ja hommaamaan todistajia, ettei heillä ole sukupuolielämää keskenään.
Toinen jos olisi kupsahtanut, olisi hänellä ollut sitten oikeus leskeneläkkeeseen ja omaisuuteen.
Naurettava ajatus, että kela päättää siviilisäädyn
Vierailija kirjoitti:
Niin, jos haluaa avioliiton juridiset edut, voi mennä naimisiin. Se käy helposti ja nopeasti maistraatissa eikä tarvi järjestää isoja juhlia, jos ei halua.
Miten avoliitto edes määritellään? Jos avoliittoon tulisi leskeneläke niin, jos vaikka kämppis kuolisi niin voisi väittää, että oltiin avoliitossa ja vaatia leskeneläkettä. Kun avopuoliso voi nykyään olla samaa tai eri sukupuolta niin millä voisi todistaa kuoleman jälkeen ettei se kämppis ollutkin avopuoliso?
Osa haluaa elää avoliitossa juuri siksi, että kummallakin voi olla aikuiset lapset edellisestä liitosta ja omaisuuden halutaan menevän omille lapsille ilman että avopuolisolle ositetaan omaisuutta tai lesken asumisoikeutta. Kyllä avoliittokin pitää olla mahdollinen valita ilman avioliittoon liittyviä juridisia seikkoja.
Ei ole syy olla avoliitossa. Avioehto on helppo tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Tyttöni kelan mielestä asui avoliitossa tyttökaverinsa kanssa. Koska asumistuki olisi ollut niin pieni kummallekkin, eivät jaksaneet alkaa taistelemaan ja ottamaan kuvia huoneistaan ja hommaamaan todistajia, ettei heillä ole sukupuolielämää keskenään.
Toinen jos olisi kupsahtanut, olisi hänellä ollut sitten oikeus leskeneläkkeeseen ja omaisuuteen.
Naurettava ajatus, että kela päättää siviilisäädyn
Anteeksi, mutta millähän perusteella olisi ollut oikeus leskeneläkkeeseen ja omaisuuteen? Lähtikö nyt vähän laukalle?
Tää on taas tätä, että ollaan kateellisia erilaisia elämänvalintoja tehneille ihmisille. Avioliiton edut?? Onko osalle avioliitto vain taloudellinen ratkaisu ja nyt ottaa päähän. Mitä ihmettä se toisen omaisuus kellekään kuuluu ei sitä vieraille jaeta. Ette myöskään niissä avioliitoissanne ole yhtään sen parempia ihmisiä vaikka kuinka sitä jankutatte. Toivottavasti liittonne on onnellinen niin ei tarvitse kadehtia muihin ratkaisuihin päätyneitä.