Järkyttävä artikkeli 1.5. Hesarissa erityisopettajien työstä!
Millaista on koulussa, jos luokassa joka päivä joku lyö? Erityisopettajat kertovat arjesta, jossa ei ehdi opettaa.
HS.fi 1.5.
Kuntien jokaisen poliitikon pitäisi mennä pakotettuna tutustumaan näihin luokkiin! Miettii sitte, pitäisikö satsata lasten mielenterveysongelmiin ja perhetukiin sittenkin?!
Kommentit (398)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä nämä lapset olivat 70-luvulla tai 90-luvulla? Oliko heidät lääkitty tainnoksiin tai lukittu laitoksiin? Löivätkö ja purivatko he silloin kaikkea ympärillään, jos "hermo meni"? Vai oliko jokin toisin?
Ymmärrän psykoosin ja kehitysvammaisuuden ja neurologiset syyt. Kuinka paljon on kyseessä nykyään tunteiden hallinnan ongelmaa ja rajattomuutta? Eli lasta ei ole kasvatettu rajoittamaan omia impulssejaan ja sietämään pettymyksiä.
Osa ihmistaimista vaatii tiukemmat rajat sosiaalistuakseen yhteisön jäseniksi. Tämä ei tarkoita pahoinpitelyä, väkivaltaa ja alistamista.
70-luvulla vapautettiin koulusta. Koulupakko tuli vasta 80-luvun lopussa. 90-luvulla oli, mutta oli pienluokkia ja erityisluokkia vähän joka lähtöön. Kaikki erityislapset ei riehu. Mutta kyllä minä muistan sekä omasta koulustani että omalta luokaltani riehujalapsia. Meidän luokalla oli tyttö. Istui minun vieressä, olin kiltti ja hiljainen ja hän oli aina kiva minulle. Minua kiusattiin, sai raivarin siitä hyvästä kiusaajaa kohtaan, tosin pahan.
Siis tuo muistikuvani on 70-luvulta. Oli apukouluja, toisaalta pienissä muutaman oppilaan maaseutukouluissa meni riehujat siinä sivussa. Isäni luokassa on jo ennen sotaa joku poika pamauttanut tyttöä halolla päähän niin että tyttö on saanut eliniikäisen aivovaurion, isäni kertoman mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Raha puhuu tässäkin. Esim. Vantaalla tehtiin törkeä temppu ja poistettiin autististen lasten erityisryhmät. Poikani on lievästi kehitysvammainen, mutta niin lievästi että sitä ei hänestä juuri huomaa, taidot tulevat 1-2 vuotta omaa ikätasoa jäljessä. Hänen kanssa on samalla luokalla mm. Oppilas joka ei ole koskaan puhunut sanaakaan ja toinen joka ryömii pitkin lattioita kaikki tunnit. Ensi syksynä hän menee yläasteelle ja siellä tilat ovat niin kortilla että nämä huonommassa kunnossa olevat oppilaat haahuilevat pitkin koulun käytäviä, kun ei ole mitään paikkaa missä heitä voisi opettaa, ja samassa tilassa ei voi pitää kun sitten näillä lähes normaaleilla oppilailla ei ole minuutinkaan keskittymisrauhaa.
Jos saa kehitysvammadiagnoosin, ei ole olemassa niin lievää, ettei sitä huomaisi. Äo raja on melko alhainen, ennen kuin diagnoosin saa
ei kehitysvammadiagnoosia minkäån äö: n perusteella anneta. Omalla lapsella paljastui kliinisen genetiikan verikokeissa geenivirhe, asialla ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa. Osalla tuon dg;n omaavista ei ole mitään oireita ja he opiskelevat koko elämänsä normaalilla luokalla ilman ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin tämän inkluusion ongelman. Meidän koulun opettaja tyrkytti meidän partioryhmään mukaan kehitysvammaista tytärtään. Ei millään pahalla, mutta partiojohtajat olivat 14-vuotiaita ja me muut 11-vuotiaita ja hiihdettiin jään yli talvella yhden johtajan mökille ja oltiin siellä kaksi yötä (ilman kännyköitä, tietenkin). Aika vaativaa hommaa siis muutenkin ilman ylimääräisiä kuvioita. Partiojohtajat olivat aivan kauhuissaan opettajan aloitteesta, eivätkä kehdanneet kieltäytytä. Koko retki meni tietenkin sunnilleen kokonaan opettajan tytöstä huolehtimiseen. Tytär toisti jatkuvasti samoja lauseita, eikä aina ymmärretty mitä hän halusi tai tarkoitti. Tilanne oli muutenkin outo, koska ryhmä oli ollut koossa jo vuosia, eikä siinä vaiheessa oteta muutenkaan yleensä uusia ryhmään. Seuraavan kerran mentiin salaa retkelle. Tämä oli siis 80-luvulla.
Tuo nyt on alusta loppuun puppua!!!
Partiojohtajan pitää olla 18 vuotta täyttänyt ennen kuin pääsee johtajakoulutukseen. Partion toiminnasta eivät ole koskaan vastanneet 14-vuotiaat. Sitä paitsi joka tapaamisella ja leireillä vastuussa voivat olla vain täysi-ikäiset henkilöt. Yhtään leiriä ei järjestetä ilman aikuisia. Siellä on mukana nuoria, eivät ole vastuussa, vaan harjoittelevat ryhmän ohjaamisen taitoja. Näin on ollut aina.
Ikävää, jos partion toiminnasta levitetään valheellista tietoa.
Vierailija kirjoitti:
Usein erityislasten vanhemmilla on myös erityispiirteitä, joiden takia heidän vanhemmuutensa on erityisen haastavaa. Esimerkiksi autistiset ja adhd-piirteet ovat perittyjä ilmeisen usein.
Yhtä usein ei ole mitään geneettistä syytä, vaan sattumaa. Siskoni vanhin poika on asperger, vaikka meidän suvussa ei ole koskaan ollut yhtään as-piirteitä omaavaa ihmistä, eikä ole siskon miehenkään lähisuvussa. Heillä on myös 2 tyttöä, joista kumpikaan ei ole asperger.
Joskus tulee sattumia. Tai kuten omalla lapsellani: synnytyksen aikainen hapenpuute, joka johtui raskausmyrkytyksestä ja siitä, ettei minua kuunneltu, eikä käynnistetty synnytystä ajoissa.
Sekä minulla että ainoalla siskollani on erityislapset, vaikkei edellisissä sukupolvissa ollut yhtään erityislasta, ei edes äidin sisaruksissa, joita on peräti 6.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää mihin on ajauduttu vapaan kasvatuksen seurauksena. Lapselle ei ole asetettu minkäälaisia rajoja, lapset eivät kunnioita ketään ja tässä on tulos.
Ei nämä ole vapaan kasvatuksen tuloksia, vaan nykyisiä erityislapsia, ennen kehitysvammaisia.
Ennen nämä sijoitettiin keh.vam.laitoksiin ja siellä erityiskouluun. Lisäksi lääkitys.
Nyt leikitään, että nää ois sillai normaaleja ja asuu kotona ja integroituu yhteiskuntaan ja lääkityksiä ei aloiteta, kun on itsemääräämisoikeus ja oikeus normaaliin elämään.
Kotona hakkaavat ihan samalla tavalla vanhempiaan ja sisaruksiaan
Keh.van itsemääräämisoikeus tosiaankin menee kaiken muun edelle. Ei haittaa, vaikka koko muu luokka ei pysty opiskelemaan lainkaan, kun toinen hoilaa ja hakkaa. On niin tärkeä hyväksyä nämä "erityiset".
Vierailija kirjoitti:
ilmiannettu asiattomana.
Totta. On täysin asiatonta, että tilanne Suomessa on tällä hetkellä tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikkien olisi pakko oppia!? Jos diagnoosi (?), VAPAUTUS OPPIVELVOLLISUUDESTA!
Joku diagnoosi alkaa olla jo puolella oppilaista. Ei tässä ole mitään järkeä ollut enää pitkiin aikoihin. Kumma, että nämä neuro- ja muut ongelmat ovat näin lisääntyneet. Ennen oli älykkyydeltään ja muilta kyvyiltään eriasteisia oppilaita. Nykyään ne ovat nepsyjä, joita pitää erityistukea ja diagnosoida. Pitäisikö muka puolet oppilaista vapauttaa oppivelvollisuudesta?
Tämä on niin käsittämätön kehityssuunta, että "joka toisella" lapsella ja nuorella on joku mt-puolen tai nepsy-puolen diagnoosi. Ollaan kuitenkin pieni kansa eli todella huolestuttavaa tällainen. Kykenevätkö nykylapset edes työelämään ja vastuullisiin virkoihin tällä menolla? Luku- ja kirjoitustaidoton räyhääjä ei sovellu hoitamaan kuntien tai valtion asioita yksityissektorista puhumattakaan. Onko sama kehitys (räjähdysmäisesti lisääntyneet nuorten mt-ongelmat) nähtävissä esim. Norjassa tai Tanskassa jotka ovat asukasluvultaan Suomen suuruusluokkaa? Vai onko tilanne pelkästään meillä ja jos on, niin miksi??
Taas vääristellään. Noin 15% perusopetuksen oppilaista on erityisen tuen tarvetta. Suurin osa heistä on tavallisessa koululuokassa, mutta suorittavat mukautetusti osan oppiaineista. Se ei ole puolet, vaan 15% koko perusopetuksen aikana. Osa heistä ei tarvitse tukea koko peruskoulun ajan, vaan esim. ensimmäisinä tai viimeisinä kouluvuosina.
Entisaikaan 70-luvulla jätettiin luokalleen ja myös annettiin armovitosia. Silloin oli alidiagnosointia. Ei tunnettu esim. adhd:ta. Myöhemmin näistä vitosen oppilaista tuli alisuoriutujia, joista osa on ajautunut rikoksen poluille ja osa jäänyt päihderiippuvaisiksi. Tiesitkö, että esim. Add ja adhd altistavat riippuvuuksille. Moni alkaa lääkitä itseään päihteillä, koska se helpottaa olotilaa hetkellisesti. Diagnosoinnin ja oikean tuen myötä on saatu esim. alkoholiriippuvaisten määrä laskuun, vaikka alkoholismi onkin edelleen yleinen sairaus.
Luojan kiitos, asun kunnassa, jossa ei harrasteta inkluusiota. On pienluokkia lieville tapauksille ja erityiskoulu vaikeille tapauksille. Normaalit opiskelevat keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja on siinä niinku väärässä tehtävässä.
Niin on. Ei opettajan pitäisi olla vartija, joka katsoo etteivät "erityiset" hakkaa ja tapa muita luokassa olijoita. Opettajan pitäisi pystyä opettamaan oppilaitaan.
Vierailija kirjoitti:
Kilttejä erityislapsia ei saa laittaa samaan luokkaan häirikköjen kanssa.
Minusta kilttejä, normaaleja lapsia ei saisi laittaa samaan luokkaan "erityisten" eikä häirikköjen kanssa. Heille pitäisi antaa mahdollisuus oppia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
WTF? Nämä lapset tarvitsevat auktoriteettiä. Kumma kun joskus 80-luvulla tarkkisten opettajina oli häijyn näköisiä miehiä ja naisia.
Nämä olivat niitä opeja, joita todella kunnioitettiin. Kun tarkkisope käveli opettajienhuoneeseen, silloin väistettiin ja pidettiin käytävillä turpa kiinni.
Jos on opettajina soijaa ja lattea, on turha luulla, että luokissa ollaan hiljaa.
Pelko ja kunnioitus ei ole sama asia. Mulla oli 80-luvulla kiltin näköinen naisopettaja, jota kunnioitettiin -ja toteltiin. Turpa pidettiin kiinni tunnillakin, paitsi jos opettaja kysyi jotakin.
Pelolla pääsee pitkälle. Kouluun tuli uusi (mies)opettaja, joka ilmoitti heti kättelyssä polttavansa, mutta jos näkee oppilaansa tupakoivan kouluajan ulkopuolella, niin se on kaksi tuntia jälki-istuntoa.
Ei siinä kukaan oppilas alkanut mussuttamaan kaksinaismoraalista. Hän oli opettaja.
Samainen opettaja pyysi yksi kerrallaan levottomia oppilaita jäämään luokkaan ja muiden poistuttua välitunnille, niin luokan ovi kiinni ja opettaja nosti häirikön seinälle ja luki lakia. Tämän teki 2-3 kertaa, niin sana kiiri. Hyvin rauhallisia oppilaita oli siitä eteenpäin kyseisen opettajan tunneilla.
Ketään ei voi enää kasvatusmielessä nostaa seinälle, vaikka olis miten karismaattinen kaveri kyseessä. Tiktok-videot pitävät tästä huolen.
Sellainen, joka saa häiriköt hiljaiseksi, sukupuolesta huolimatta, on eräänlainen Donald Trump -persoona, narsisti, joka ei välitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Oppilaat tunnilla hiljaiseksi saava opettaja ei yleensä ole kovin hyvä opettaja, häntä vain pidetään hyvänä opettajana, koska hänen tunneillaan ollaan hiljaa. Jälkikäteen huomataan, ettei hänen tunneillaan olla oikeasti opittu kovin hyvin.
Olen eri mieltä. Meidän yläasteen paras ope oli pikkuruinen vanha nainen joka opetti historiaa ja hyvin. Häiriköt eivät uskaltaneet pihahtaakaan kun oli niin kipakka tapaus. Joillakin vaan on luontaista auktoriteettia ja joillain ei. Pitkälti kyse on uskosta omaan auktoriteettiin, häiriköt haistavat pelon ja epävarmuuden kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos, asun kunnassa, jossa ei harrasteta inkluusiota. On pienluokkia lieville tapauksille ja erityiskoulu vaikeille tapauksille. Normaalit opiskelevat keskenään.
Näin sen pitäisi kaikkialla olla.
Mitä ne tekevät siellä erityiskoulussa? Hakkaavat toisiaan?
Ehkä Espoon malli onkin hyvä: koulu voi myydä erityisensä pois, kun vain maksaa tarpeeksi toiselle koululle. Nykyajan huutolaismarkkinat, ja tavikset saavat opiskella rauhassa.
Kuvitelkaapa tämä,jopa me siivoojat joudutaan puuttumaan oppilaiden käytökseen esim käytävillä,lisäksi meitä kiusataankärryistä varastetaan tavaraa yms. Opettajat kaikki ryntää heti kahville eikä ketään vahtimassa tai välittömässä mitä oppilaat puuhaa käytävillä,olen sanonut työnantajalleni että yläasteelle en mene siivoamaan,siellä on ihan villin lännen laki...ala asteella nyt siivoamassa ja lähes samanlaista,ongelma oppilaat sijoitetaan sellaisten oppilaiden sekaan jotka haluavat rauhassa opiskella,ryhmätöitä tehdessä käytävillä ,jotkut vaan juoksee ympäriinsä ja monet tulee vaan hakkaamaan meidän siivosovea ja juoksevat karkuun.
Nyt puhuttu että tänä vuonna tulee lisää oppilaita,lisää,vaikka luokkiin ei enää mahdu oppilaita,kaikki tilat on jo käytössä ja tuo koulu ei sentään mikään iso ole,se tietää meille siivoojille enemmän ja enemmän töitä,ilman että maksetaan lisää tai anneta työaikaa. Vähän vessoja,mikä ei ole hygieenistä,lisää sotkua yms. Haluaisin lopettaa siivoustyöt mut sitten rahallisesti pulassa.
Monet opettajat sanovat etteivät jaksa,moni opettaja vain määräaikainen,monet sairaslomalla jne. Erityisoppilaat sijoitettuna pieneen kouluun jonne syksyllä vaan buukataan lisää oppilaita:/ erityisoppilaat tarvitsisivat rauhaa ja hiljaisuutta,mutta sitä ei saa jos ympärillä meteliä ja melskettä.
E hesarissa kirjoitamme uutisemme usein selvin päin.
Aika moni "erityiserkka" paranisi sillä että
luokassa olisi opettaja joka saisi ja osaisi
pitää kurin.
Pienluokkien ongelman voisi miettiä vanhustenhuollon näkökulmasta. Miksi erityisopettajat ei jaksa? Miksi hoitajat eivät jaksa? Ei se ongelma ole se "hoidettavien" määrä itsessään vaan myös niiden kuormittavuus. Vielä 80-luvulla muistan hyvin vanhainkodissa olleen myös sellaisia "jalat huonot, kutoo sukkaa ja vähän höppänä välillä" -tyyppisiä vanhuksia joukossa. Nyt elämää pitkitetään loppupäästä tosi paljon ja hoitokodeissa on yksinomaan lähinnä niitä sängyn pohjassa makaavia ja syötettäviä. Vähänkin paremmassa terässä olevat ovat kotihoidolla. Tämä tarkoittaa, että työtä ei ole välttämättä hoitajamitoituksen puolesta kiristetty, mutta ei ole huomioitu haastavammaksi muuttunutta asiakaskuntaa.
Pienluokkia/erityisluokkia on vähennetty niin paljon, että nykyiset on liian äärimmäistä porukkaa. Kun ennen oli kaksi pienluokkaa, niin nyt on yksi. Siihen yhteen kerätään niiden kahden pienluokan haastavin aines yhteen. Kaikki iloisesti. On Aspergerit, uhmakkaat ja joukossa ehkä joku EMU-tyyppinen vielä nurkassa kärsimässä. Tämmöisen luokan vetäminen on tasan yhtä mahdotonta kuin hoitajien siellä hoitolaitoksessa hoitaa nykyisillä resursseilla entistä huonokuntoisempaa hoidokkiporukkaa.
Tämä erityisopetuksen näkökulmasta. Aineenopettajien ja luokanopettajien kohdalla puhutaan aina luontaisesta karismasta yms. Hieno juttu, mutta kun opettajakin on vaan ihminen. Siinä on pärjättävä tavallisen ihmisen tavallisilla taipumuksilla. Jos me ajateltaisiin, että yhteiskunnan dynaamisin, karismaattisin ja auktoritäärisin porukka haluaisi juuri opettajiksi, niin nostakaa palkka sinne viisinumeroiseksi vähintään. Miksi ihmeessä ne harvat luonnostaan huikeat tyypit haluaisi kolmen tonnin kuukausipalkalle vailla etenemismahdollisuuksia, jos taivas on auki elämässä?
Ja kuten Hesarin jutussa sanottiin, oppilailla on vastakkaiset tarpeet. Kun yksi liikkuu ja ääntelee, toinen häiriintyy.
Ja kyllä kouluihin tulee yhä kipeämpiä lapsia. Traumatisoituneita, laiminlyötyjä ja psyykkisesti sairaita, ihan pieniäkin.
Periaatteessa se, jolla on vain oppimisen ongelmia, ei saa apua.
70-luvulla vapautettiin koulusta. Koulupakko tuli vasta 80-luvun lopussa. 90-luvulla oli, mutta oli pienluokkia ja erityisluokkia vähän joka lähtöön. Kaikki erityislapset ei riehu. Mutta kyllä minä muistan sekä omasta koulustani että omalta luokaltani riehujalapsia. Meidän luokalla oli tyttö. Istui minun vieressä, olin kiltti ja hiljainen ja hän oli aina kiva minulle. Minua kiusattiin, sai raivarin siitä hyvästä kiusaajaa kohtaan, tosin pahan.