Autisminkirjon lapsia kiusataan ja syrjitään koulussa, eikä tukea saa

Vierailija kirjoitti:

Pitää paikkansa, mitään apua ei tule eikä Kiva koulu auta yhtään.

Te autisti ja kehitysvammqset, ette vaan osaa käyttäytyä. Laitoksiin kuuluisitte. 😑

Tämä on myös tasa-arvokysymys koska suurin osa  autismikirjolapsista ja nuorista  ovat poikia!

Tulee mieleen, kun viime keväänä etäopetuksessa moni autismin kirjolla oleva lapsi alkoi saada parempia numeroita. Pitäisi olla mahdollisuus jatkossakin olla etäopetuksessa, pakollinen "sosiaalisuus" monen sadan oppilaan kouluissa on jo omiaan uuvuttamaan as-lapsia, vaikka varsinaista kiusaamista ei edes tapahtuisi. Jos kiusataan, tietenkin vielä pahempi juttu tulevaisuuden kannalta.

Luin työnantajasta, joka palkkaa vain eri taitolajeissa olevia asseja, koska he keskittyvät siihen omaan mielenkiinnon alueensa.

Vierailija kirjoitti:

Luin työnantajasta, joka palkkaa vain eri taitolajeissa olevia asseja, koska he keskittyvät siihen omaan mielenkiinnon alueensa.

Vähän näin krapulassa tuli sekavasti kirjoitettua.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on myös tasa-arvokysymys koska suurin osa  autismikirjolapsista ja nuorista  ovat poikia!

Nykyään epäillään, että autismin kirjo sukupuolten välillä menee jopa 50-50, tytöt vaan todella alidiagnosoituja koska autismi ilmenee heillä eri tavalla kuin pojilla.

Onko opettajien koulutus edes riittävä, jos pirätää osata adhd, assi yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää on aika vaikea tilanne. As-lapsen käytös on yleensä todella kummallista neurotyypillisen lapsen silmään. On joustamattomuutta, mustavalkoisuutta, itsekeskeisyydeltä tuntuvaa käytöstä (johtuu siitä ettei as-ihminen pysty ymmärtämään toisten tunteita, koska aivot ovat erilaiset) ja useasti pakkoajattelua. Kaikki erilainen altistaa kiusaamiselle. Mitenkäs saataisiin lapset ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuus ja tyyppi, joka voi käyttäytyä todella hankalasti joissakin tilanteissa? Se on vaikeaa meiltä aikuisiltakin. Tähän pitää kyllä keksiä ja saada ratkaisu. As-lapsilla on myös niitä hyviä puolia. Voivat olla todella nokkelia ja voivat myös olla liiankin empaattisia ja olla niitä, jotka ovat lohduttamassa muita.

Altistaa kiusaamiselle? Hieno ihminen siellä - not.

No, ihmiset on julmia. Heikompia on helppo alistaa.

Raukkamsistahan se on.

Viisaat vahvat suojelee heikompia.

Ei asiat ole aina niin yksinkertaisia. Vaikka kuinka muut lapset ottaisivat mukaan, ei erityislapsi välttämättä halua mennä. Ei kiinnosta jalkapallon peluu tms. välitunnilla, vaikka mukaan pyydetään. Oman lapseni luokalla oli lapsi, joka ei halunnut ja kyennyt menemään porukkaan. Hän olisi halunnut ”omistaa” yhden tietyn lapsen, jonka olisi pitänyt olla vain hänen kanssaan ja tehdä juuri kuten hän haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on myös tasa-arvokysymys koska suurin osa  autismikirjolapsista ja nuorista  ovat poikia!

Nykyään epäillään, että autismin kirjo sukupuolten välillä menee jopa 50-50, tytöt vaan todella alidiagnosoituja koska autismi ilmenee heillä eri tavalla kuin pojilla.

Se ilmenee eri tavalla tottakai, pitäisi puhua ehkä eri termeillä. 

Mä luulen että yksi syy kirjon lisääntymiseen on se että aika monella lapsella ei nykyisin ole sisaruksia jotka olisi seurana. Jos lapsi lisäksi äidin kanssa kotona aina 4-5 vuotiaaksia asti niin ei opi olemaan samalla tavala sosiaalinen kuin ne joilla on sisaruksia ja äiti töissä ja itse päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on myös tasa-arvokysymys koska suurin osa  autismikirjolapsista ja nuorista  ovat poikia!

Asperger on alidiagnosoitua tytöillä, sillä aspergernaiset osaa olla paremmin ns. normaaleja kuin aspergermiehet.

T: 27-vuotias asperger nuorimies

Eli eivät  kärsi koulusta niin paljon kuin pojat. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten kiusaajavanhempien lempihokema on ”ei kaikkien kaveri tartte olla”. Sitten meillä on tällaista ja tapahtuu koskeloita. Suomi on tasapäistettyjen kiusaajien maa.

Tuo on ihan totta ja pätee aikuisten maailmassa. Kuitenkin se, että joku ei ole sun kaveri ei tietenkään tarkoita sitä, että kiusaaminen on ok. Se ei ole sallittua missään tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten kiusaajavanhempien lempihokema on ”ei kaikkien kaveri tartte olla”. Sitten meillä on tällaista ja tapahtuu koskeloita. Suomi on tasapäistettyjen kiusaajien maa.

No eihän tuo kiusaamista tarkoita. Ei vaan sina ole samalla aaltopituudella kaikkien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Erityisluokat takaisin. Pieni oma luokka toisenlaisille oppijoille. Isot tavalliset ryhmät tavallisilla oppijoilla toimivat hienosti avoimissa ja muuntuvissa oppimisympäristöissä. Kehityksen pitää mennä eteenpäin. Jos joku ei siihen kykene, hänelle pitää järjestää pienluokka.

Itse kävin tätä, ja se toimi. Meitä oli viisi per luokkaryhmä (5-6 luokat samassa luokassa). Minusta pienluokat pitää saada takaisin ehdottomasti. Jos yksi tai kaksi (on varmasti enemmänkin) erityisopetusta sijoitetaan isoon luokkaa muiden keskelle, se heikentää selvästi heikossa asemassa olevan oppimista. Sitten selitetään että ei ole rahaa, ei ole rahaa. Noh, sehän maksaa myöhemmin takaisin jos autisminkirjon lapset saavat tarvitsemaansa tukea. Jos minä olisin käynyt isompaa luokkaa, enkä pienluokkaa, varmasti olisi mennyt koulu päin heleä. Minulla on ADHD. En varmasti olisi myöskään mennyt lukioon ja sieltä ammattikorkeaan opiskelemaan haaveammattiani. Vertailen itseäni ystävääni, joka on myös autismikirjon lapsi ja hän ei ole peruskoulun jälkeen päässyt mihinkään. Hän kertoi, että kun hän oli hetken aikaa pienluokassa matematiikan tunneilla niin heti arvosanat nousivat, kunnes laskivat taas, kun hänet siirrettin takaisin omaan luokkaan... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on myös tasa-arvokysymys koska suurin osa  autismikirjolapsista ja nuorista  ovat poikia!

Asperger on alidiagnosoitua tytöillä, sillä aspergernaiset osaa olla paremmin ns. normaaleja kuin aspergermiehet.

T: 27-vuotias asperger nuorimies

Ajatus, että asperger tytöillä olisi alidiagnosoitua, on vähän ongelmallinen, koska diagnoosin määritelmään kuuluu että arjessa pitää olla huomattavia ongelmia. Jos haluttaisiin kiintiöidä diagnoosit 50/50 sukupuolten kesken, tarkoittaisi että tyttöjä pitäisi diagnosoida lievemmillä ongelmilla.

Se, että joutuu ponnistelemaan arjessa, ei ainakaan minun mielestäni ole ongelma, joutuuhan jokainen ponnistelemaan vaikkapa menestyäkseen koulussa. Haasteet vain ovat eri ihmisillä erilaisia. Joku väsyy sosiaalisissa tilanteissa mutta oppii hetkessä saksan verbit, jollakulla toisella asia menee päinvastoin. Paras apu itselleni on ollut itsetuntemus ja se ettei vaadi itseltä kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on myös tasa-arvokysymys koska suurin osa  autismikirjolapsista ja nuorista  ovat poikia!

Asperger on alidiagnosoitua tytöillä, sillä aspergernaiset osaa olla paremmin ns. normaaleja kuin aspergermiehet.

T: 27-vuotias asperger nuorimies

Ajatus, että asperger tytöillä olisi alidiagnosoitua, on vähän ongelmallinen, koska diagnoosin määritelmään kuuluu että arjessa pitää olla huomattavia ongelmia. Jos haluttaisiin kiintiöidä diagnoosit 50/50 sukupuolten kesken, tarkoittaisi että tyttöjä pitäisi diagnosoida lievemmillä ongelmilla.

Se, että joutuu ponnistelemaan arjessa, ei ainakaan minun mielestäni ole ongelma, joutuuhan jokainen ponnistelemaan vaikkapa menestyäkseen koulussa. Haasteet vain ovat eri ihmisillä erilaisia. Joku väsyy sosiaalisissa tilanteissa mutta oppii hetkessä saksan verbit, jollakulla toisella asia menee päinvastoin. Paras apu itselleni on ollut itsetuntemus ja se ettei vaadi itseltä kaikkea.

Oman kokemuksen mukaan tytöt kyllä kärsivät yhtälailla kuin pojat. Se, että heitä ei samassa mittakaavassa diagnosoida kuin poikia, johtunee siitä, että tyttöjen oirehdinta suuntautuu enemmin sisäänpäin kuin ulospäin, eli yhteiskunta törmää as

tytön piirteisiin suhteessa paljon myöhemmin kuin pojan, joka oireilee ulospäin.

Kun ahdistus kasvaa niin suureksi että tulee itsetuhoista käytöstä ja koulupudokkuutta, as tyttö ohjautuu palveluiden piiriin. Koulussa ei poissaolojen lisäksi ole tähän mennessä huomattu vielä mitään mihin olisi puututtu. Pojat taas on laitettu tutkimuksiin mitä todennäköisemmin alakoulussa. Opettajat kun ovat kokeneet, että tarvitsevat apuja ja tukitoimet ovat riittämättömiä.

Tietysti on myös tyttöjä, jotka oireilevat ulospäin ja poikia, jotka käpertyvät sisäänsä, mutta suuret linjat ratkaisevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on myös tasa-arvokysymys koska suurin osa  autismikirjolapsista ja nuorista  ovat poikia!

Nykyään epäillään, että autismin kirjo sukupuolten välillä menee jopa 50-50, tytöt vaan todella alidiagnosoituja koska autismi ilmenee heillä eri tavalla kuin pojilla.

Se ilmenee eri tavalla tottakai, pitäisi puhua ehkä eri termeillä. 

Mä luulen että yksi syy kirjon lisääntymiseen on se että aika monella lapsella ei nykyisin ole sisaruksia jotka olisi seurana. Jos lapsi lisäksi äidin kanssa kotona aina 4-5 vuotiaaksia asti niin ei opi olemaan samalla tavala sosiaalinen kuin ne joilla on sisaruksia ja äiti töissä ja itse päiväkodissa.

Autismi on neurobiologinennpminaisuus. Autistiksi synnytään, eikä siitä parannuta. Mikään määrä sisaruksia tai päänsilittelyä ei poista autismia.

Vaikea ymmärtää, miksi erityisopetusta ja pienluokkia karsastetaan nykyään? Integraatio opetuksessa on kiva ideaali, mutta tässä asiassa teoria ja käytäntö eivät kyllä kohtaa. Yksi integraation tavoitteista oli opettaa hyväksyntää, yhteistyötä ja sosiaalista vuorovaikutusta erilaisten oppijoiden kesken, mutta tämäkin tavoite tuntuu menneen pahasti pieleen. Toivottavasti integraatio todetaan pian epäonnistuneeksi kokeiluksi, ja erityisopetusta ja lisätukea tarjotaan jatkossa kaikille niitä tarvitseville.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on myös tasa-arvokysymys koska suurin osa  autismikirjolapsista ja nuorista  ovat poikia!

Nykyään epäillään, että autismin kirjo sukupuolten välillä menee jopa 50-50, tytöt vaan todella alidiagnosoituja koska autismi ilmenee heillä eri tavalla kuin pojilla.

Se ilmenee eri tavalla tottakai, pitäisi puhua ehkä eri termeillä. 

Mä luulen että yksi syy kirjon lisääntymiseen on se että aika monella lapsella ei nykyisin ole sisaruksia jotka olisi seurana. Jos lapsi lisäksi äidin kanssa kotona aina 4-5 vuotiaaksia asti niin ei opi olemaan samalla tavala sosiaalinen kuin ne joilla on sisaruksia ja äiti töissä ja itse päiväkodissa.

Autismi on neurobiologinennpminaisuus. Autistiksi synnytään, eikä siitä parannuta. Mikään määrä sisaruksia tai päänsilittelyä ei poista autismia.

Lisäksi täytyy muistaa, että kyseessä on myös jatkumo, kuten pituus. Eli vaikka laittaisimme alle 170-senttiset erityisluokalle, olisi normaalien joukossa edelleen pitkiä ja lyhyitä. Samoin autistisia piirteitä on myös niin sanotuissa normaaleissa ihmisissä, ja siksi on tärkeää myös kehittää erilaisuuden ymmärtämistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lähipiirissä as-lapsi, joka aloitti taannoin koulun. Hänen luokkaansa opetti erityisopettaja, joka ilmoitti kahden viikon kuluttua, ettei saa kontaktia lapseen😅

Tiesi diagnoosin yms.

Miten normiope selviytyy, jos tällaista sattuu.

Lapsi oli hyvin valikoiva kontakteissaan😉

Kannustan kaikkia vanhempia taistelemaan lasten puolesta.

Lastenneurologialla näkyy myös näitä, joilla selkeät oireet ja yritetään ohjata tutkimuksissa eteenpäin ja erityiskouluun, mutta vanhemmat kieltäytyvät hyväksymästä ja laittavat normaaliin kouluun.

Tällöin vika on vanhemmissa eikä yhteiskynnassa.