Me kaikki ollaan aikamme vankeja. Sattumalta synnyimme tiettyyn aikaan ja siinä pitää sitten vain elää
Olen paljon miettinyt näitä asioita.
Olen miettinyt ihmisiä vaikkapa muinaisessa Roomassa, Kreikassa, Egyptissä. Tai vaikkapa ruton aikana Euroopassa 1600-luvulla.
Niillä ihmisillä oli vain se yksi elämä, elivät siinä niissä olosuhteissa mitä sattui olemaan, ihastuivat, rakastuivat ja elivät elämäänsä niissä puitteissa, mitä oli. Kuolemansa jälkeen, eivät tiedä mitään, miten maailma on kehittynyt ja mitä on tapahtunut.
Jotenkin mykistävää ajatella kaikkia niitä ihmisiä, oman aikansa vankeja. Mekin olemme. Elämme vain hetkisen tähän aikaan sidottuina, muuta emme saa. Tiedämme vain historiasta ja miten tähän on tultu. Sattuuko sitten ympärillämme juuri silloin olemaan sotaa, kulkutauteja tai muuta, niin siinä kärvistelemme. Kun kuolemme, emme ikinä tule tietämään, mitä täällä tapahtuu ja mihin maailma menee. Eivät ne entisajankaan ihmiset tienneet kuin sen oman pienen hetkensä maailmasta, kun täällä elivät.
Niin rajallista tämä hetken elo täällä. Eikö olekin.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aina ajatellut, että aika ei tavallaan kulje ns lineaarisesti, vaan jotkut meistä sattuu syntymään 2000-luvulla, jotkut 300 eek ja jotkut vaikka 3100. Sitten me vaan eletään n. 80v sitä mikä on meille todellista vaikka kaikki on tosiasiassa jo tapahtunut.
Mystistä. Selitä enemmän!
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aina ajatellut, että aika ei tavallaan kulje ns lineaarisesti, vaan jotkut meistä sattuu syntymään 2000-luvulla, jotkut 300 eek ja jotkut vaikka 3100. Sitten me vaan eletään n. 80v sitä mikä on meille todellista vaikka kaikki on tosiasiassa jo tapahtunut.
Miten mikään tapahtumaton voi olla jo tapahtunut.
Sen takii ihmisten pitäis aina mennä eteenpäin eikä velloa menneissä. Jos me katsotaan esim sotia maailmalla nyt, niin ne kaikki on saanut alkunsa jostain. Varsinkin lähi-Idässä, ne ihmiset ihan oikeasti on sotinu siellä satoja ellei tuhansia vuosia putkeen pelkästään sen takia että viha siirtyy kokoajan seuraavalle sukupolvelle :D
Me tehdään sitä samaa kokoajan meidän naapurimme kanssa. Ja ne tekee lännen suhteen. Se on sellane loputon noidankehä mikä vaa jatkaa kokoaja kulkemistaan ympyrää.
Sen takia tää ihmiskunta ei koskaan kehity, koska kaikki toistaa vaan itseään.
Sen takia historia myös toistaa aina itseään.
Ja mitä tohon ekaan kommenttiin tulee, mä oon samaa mieltä, kaikki ON JO TAPAHTUNUT. Aika ei toimi silleen miten me se käsitetään
"Ja mitä tohon ekaan kommenttiin tulee, mä oon samaa mieltä, kaikki ON JO TAPAHTUNUT. Aika ei toimi silleen miten me se käsitetään"
Onko siis aikamatkustus totta?
Miksi sinä väität että elämää ei ole kuoleman jälkeen? Et voi väittää niin. Kiva tarina ja samoja asioita olen itsekin miettinyt mutta en kehtaisi kirjoittaa että elämää ei ole kuoleman jälkeen. Etkö sinä häpeä? Sinun täytyisi muotoilla asia hieman toisin.
Vierailija kirjoitti:
Sen takii ihmisten pitäis aina mennä eteenpäin eikä velloa menneissä. Jos me katsotaan esim sotia maailmalla nyt, niin ne kaikki on saanut alkunsa jostain. Varsinkin lähi-Idässä, ne ihmiset ihan oikeasti on sotinu siellä satoja ellei tuhansia vuosia putkeen pelkästään sen takia että viha siirtyy kokoajan seuraavalle sukupolvelle :D
Me tehdään sitä samaa kokoajan meidän naapurimme kanssa. Ja ne tekee lännen suhteen. Se on sellane loputon noidankehä mikä vaa jatkaa kokoaja kulkemistaan ympyrää.
Sen takia tää ihmiskunta ei koskaan kehity, koska kaikki toistaa vaan itseään.
Sen takia historia myös toistaa aina itseään.
Ja mitä tohon ekaan kommenttiin tulee, mä oon samaa mieltä, kaikki ON JO TAPAHTUNUT. Aika ei toimi silleen miten me se käsitetään
Niin, ihmiset tavallaan pilaavat sen oman lyhyen elämänsä jatkamalla noita sotia, kun se "periytyy" edelliseltä sukupolvelta. Niin turhaa, kun miettii. Kun olis kaikki mahdollisuudet, että nyt elettäis ihanasti rauhassa. Mutta ku ei. Ei niinku millään.
Me kaikki eletään täällä niin lyhyt hetki, ettei sitä tajuakaan.
Eikä pelkästään aika, vaan myös se paikka mihin sattuu syntymään.
Olen kyllä aivan erinomaisen tyytyväinen siihen, että olen syntynyt vuonna 1983 Suomessa. Syitä on vaikka kuinka paljon, mutta yhdeksi esimerkiksi kelvatkoon se, että olisin kuollut syöpään parikymppisenä lähes missä tahansa muussa ajassa/paikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aina ajatellut, että aika ei tavallaan kulje ns lineaarisesti, vaan jotkut meistä sattuu syntymään 2000-luvulla, jotkut 300 eek ja jotkut vaikka 3100. Sitten me vaan eletään n. 80v sitä mikä on meille todellista vaikka kaikki on tosiasiassa jo tapahtunut.
Mystistä. Selitä enemmän!
Ehkä me synnytään jo elettyyn elämään, jonkun toisen tai meidän itsemme elämään. Ehkä universumi luo jatkuvasti uusia "tarinoita". Me on nyt synnytty elämään 1900 ja 2000-lukujen taitteessa, mutta seuraavassa elämässä uskon että on ihan yhtäläiset mahdollisuudet syntyä vuoteen 1500 kuin vuoteen 2090.
Vierailija kirjoitti:
Sen takii ihmisten pitäis aina mennä eteenpäin eikä velloa menneissä. Jos me katsotaan esim sotia maailmalla nyt, niin ne kaikki on saanut alkunsa jostain. Varsinkin lähi-Idässä, ne ihmiset ihan oikeasti on sotinu siellä satoja ellei tuhansia vuosia putkeen pelkästään sen takia että viha siirtyy kokoajan seuraavalle sukupolvelle :D
Me tehdään sitä samaa kokoajan meidän naapurimme kanssa. Ja ne tekee lännen suhteen. Se on sellane loputon noidankehä mikä vaa jatkaa kokoaja kulkemistaan ympyrää.
Sen takia tää ihmiskunta ei koskaan kehity, koska kaikki toistaa vaan itseään.
Sen takia historia myös toistaa aina itseään.
Ja mitä tohon ekaan kommenttiin tulee, mä oon samaa mieltä, kaikki ON JO TAPAHTUNUT. Aika ei toimi silleen miten me se käsitetään
Siis miten helvetissä te ajattelette asioita? Ymmärryksenne on erikoinen toisinaan. Hyviä asioita kyllä on mukana mutta pakko myöntää että hämmennätte minua, jatkan tutkimuksiani.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä väität että elämää ei ole kuoleman jälkeen? Et voi väittää niin. Kiva tarina ja samoja asioita olen itsekin miettinyt mutta en kehtaisi kirjoittaa että elämää ei ole kuoleman jälkeen. Etkö sinä häpeä? Sinun täytyisi muotoilla asia hieman toisin.
Aihe on hyvä. Usein emme ole elossa edes vaikka sydämemme sykkisi nyt. Olemme muualla ja elämä lipuu silmiemme ohi mitkä eivät näe. Kukaan koskaan ei kysy onko elämää ennen kuolemaa. Sitä ei kysytä koska olemme eläviä kuolleita kuvitellen että elämää olisi jossain muualla kuin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen takii ihmisten pitäis aina mennä eteenpäin eikä velloa menneissä. Jos me katsotaan esim sotia maailmalla nyt, niin ne kaikki on saanut alkunsa jostain. Varsinkin lähi-Idässä, ne ihmiset ihan oikeasti on sotinu siellä satoja ellei tuhansia vuosia putkeen pelkästään sen takia että viha siirtyy kokoajan seuraavalle sukupolvelle :D
Me tehdään sitä samaa kokoajan meidän naapurimme kanssa. Ja ne tekee lännen suhteen. Se on sellane loputon noidankehä mikä vaa jatkaa kokoaja kulkemistaan ympyrää.
Sen takia tää ihmiskunta ei koskaan kehity, koska kaikki toistaa vaan itseään.
Sen takia historia myös toistaa aina itseään.
Ja mitä tohon ekaan kommenttiin tulee, mä oon samaa mieltä, kaikki ON JO TAPAHTUNUT. Aika ei toimi silleen miten me se käsitetään
Niin, ihmiset tavallaan pilaavat sen oman lyhyen elämänsä jatkamalla no
Joo hyvä pointti mutta te hoette tätä samaa mantraa kaikki eikä teistä kukaan tee kuitenkaan asioille mitään. Siis jokaisen tulisi lopettaa kaikki sotiminen ja pahan edistäminen. Jos nyt ymmärrätte.
Silloin voimme herätä, tiedostaa ja tehdä inhimillisen maailman, vapautta vastuullisesti. Ei ole pakko elää keski-ajassa ihan kaikin tavoin. Tai larppaa sitten kotona sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä väität että elämää ei ole kuoleman jälkeen? Et voi väittää niin. Kiva tarina ja samoja asioita olen itsekin miettinyt mutta en kehtaisi kirjoittaa että elämää ei ole kuoleman jälkeen. Etkö sinä häpeä? Sinun täytyisi muotoilla asia hieman toisin.
Aihe on hyvä. Usein emme ole elossa edes vaikka sydämemme sykkisi nyt. Olemme muualla ja elämä lipuu silmiemme ohi mitkä eivät näe. Kukaan koskaan ei kysy onko elämää ennen kuolemaa. Sitä ei kysytä koska olemme eläviä kuolleita kuvitellen että elämää olisi jossain muualla kuin nyt.
Oletpas olevinasi nyt näppärä mutta varmasti ymmärrät että elämämme alkaa syntymästä ja maallinen taipaleemme päättyy kuolemaan. Elämä jatkuu henkimaailman puolella ja tämä.on fakta. Eläkää nyt kun vielä on mahdollisuus, jos pystytte.
Olen joskus miettinyt samalla lailla ja että aikamoinen tuuri käynyt kun on sattunut syntymään tähän vuosituhannen vaihteen tienoille, elänyt 1900- ja 2000-luvuilla. Viimeksi samanlainen "tuuri" käynyt tuhat vuotta sitten. Kuka tietää onko koko maapalloa enää olemassakaan tuhat vuotta tästä eteenpäin...
Vierailija kirjoitti:
Eikä pelkästään aika, vaan myös se paikka mihin sattuu syntymään.
Olen kyllä aivan erinomaisen tyytyväinen siihen, että olen syntynyt vuonna 1983 Suomessa. Syitä on vaikka kuinka paljon, mutta yhdeksi esimerkiksi kelvatkoon se, että olisin kuollut syöpään parikymppisenä lähes missä tahansa muussa ajassa/paikassa.
Mutta ehkä et olisi sairastunut syöpään jossain toisessa ajassa ja paikassa. Esim 2124 jolloin se saatetaan voida ehkäistä. Tai 200 jKr jolloin maaperä ei ollut täynnä myrkkyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä väität että elämää ei ole kuoleman jälkeen? Et voi väittää niin. Kiva tarina ja samoja asioita olen itsekin miettinyt mutta en kehtaisi kirjoittaa että elämää ei ole kuoleman jälkeen. Etkö sinä häpeä? Sinun täytyisi muotoilla asia hieman toisin.
Aihe on hyvä. Usein emme ole elossa edes vaikka sydämemme sykkisi nyt. Olemme muualla ja elämä lipuu silmiemme ohi mitkä eivät näe. Kukaan koskaan ei kysy onko elämää ennen kuolemaa. Sitä ei kysytä koska olemme eläviä kuolleita kuvitellen että elämää olisi jossain muualla kuin nyt.
Oletpas olevinasi nyt näppärä mutta varmasti ymmärrät että elämämme alkaa syntymästä ja maallinen taipaleemme päättyy kuolemaan. Elämä jatkuu henkimaailman puolella ja tämä.on fakta. Eläkää nyt kun vielä on mahdollisuus, jos pystytte.
Ainoat mahdollisuudet elää tapahtuvat hetkessä. Emme voi olla elossa muualla kuin hetkessä.
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt samalla lailla ja että aikamoinen tuuri käynyt kun on sattunut syntymään tähän vuosituhannen vaihteen tienoille, elänyt 1900- ja 2000-luvuilla. Viimeksi samanlainen "tuuri" käynyt tuhat vuotta sitten. Kuka tietää onko koko maapalloa enää olemassakaan tuhat vuotta tästä eteenpäin...
Minusta taas on ihan perseestä olla 2001 syntynyt.
Voihan olla että kuoleman jälkeen voi päästä ikuiseen elämään ja saa toisenlaisessa olomuodossa seurata seuraavien sukupolven eloa vaikka kuinka pitkään. Tai sitten sielu tulee takaisin kiertokulkuun ja unohtaa kaiken taas toistaiseksi.
Mulla on joku selittämätön ikävä heitä kohtaan, jotka ovat kauan ennen meitä täällä eläneet. Olisi niin mielenkiintoista tavata ihmisiä, jotka vaikka asuivat juuri tällä samalla paikalla kuin minä nyt, mutta vuosisatoja sitten.
Mä oon aina ajatellut, että aika ei tavallaan kulje ns lineaarisesti, vaan jotkut meistä sattuu syntymään 2000-luvulla, jotkut 300 eek ja jotkut vaikka 3100. Sitten me vaan eletään n. 80v sitä mikä on meille todellista vaikka kaikki on tosiasiassa jo tapahtunut.