Autisminkirjon lapsia kiusataan ja syrjitään koulussa, eikä tukea saa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

eikö se diagnoosi ollutkaan oikotie onneen?

luulit että voit käyttää diagnoosia tekosyynä huonolle käytöksellesi tai kasvattamattoman kakarasi käytökselle.

Kuka on sanonut että tuo lapsi oli huonosti käyttäytyvä tai kasvattamaton? 

ei ketään syyttä kiusata

Niin, mutta se syy voi olla mikä vaan, mikä on erilailla, erilaista.

Esim. tapa kävellä, tapa katsoa, tapa syödä, vaatetus, joku stimmaus-liike, poikkeavuus ulkonäössä (esim. silmälasit), kömpelyys, hyvä koulumenestys, erikoiset mielenkiinnon kohteet/harrasteet jne jne.  Eivät nämä ole mitään sellaisia '"syitä", jotka haittaavat muita. Taviksia vain tuntuu ärsyttävän kaikenlaiset asiat. Siinä syy kiusaamiseen. Ei ole ihme, jos autistilapsella sitten joskus menee hermot. Sitten hän on se "vaikea" tai väkivaltainen, muka.

Normoja harmittaa kun maailman kuuluisimmat ja rikkaimmat ovat olleet ja ovat autisteja tai vähintään as. 

Kyllähän esim Elon Muskia varmasti voitaisiin kiusata koulussa mutta nyt kavereita riittää. 

Erityislapset pitäisi saada takaisin omiin luokkiinsa. Se oli parempi vaihtoehto kaikille. Inkluusiossa jokainen osapuoli kärsii. 

Vierailija kirjoitti:

Erityislapset pitäisi saada takaisin omiin luokkiinsa. Se oli parempi vaihtoehto kaikille. Inkluusiossa jokainen osapuoli kärsii. 

Oma lapseni on integroitu tavalliseen luokkaan henkilökohtaisen avustajan kanssa. Jos lapsi hermostuu tai alkaa pitää kovempaa ääntä joka häiritsee muita, avustaja siirtyy hänen kanssaan toiseen tilaan. 

Saa ottaa mallia. Niiden tavallistenkin lasten on hyvä nähdä hieman erilaisuutta. Lapsi tykkää, kun on rauhallisempaa ja ikätovereiden esimerkkiä.

Minä olen itse kirjolla ja ärsyynnyn monesta autistista. Se on ihan luonnollista, jos toinen ihminen jankuttaa ja jankuttaa, tai on ihan omissa maailmoissaan kun pitäisi tehdä jotain muuta (esim ryhmätyössä) tai suuttuu verisesti jos joku on eri mieltä, tai kykenee näkemään vain yhden näkökulman, että se ärsyttää! Tottakai sitä jälkikäteen tajuaa, että se toinen on (myös) luonnostaan sellainen, mutta siinä hetkessä se ärsyttää, ja saa olla aikamoinen Jeesus jos pystyy koko elämänsä elämään niin, ettei reagoi ärsytyksiin muuten kuin ymmärtäväisesti ja suvaiten.

Vähän siis rajaa niihin odotuksiin, mitä muilta ihmisiltä, vieläpä keskenkasvuisilta lapsilta odotatte! Eihän me autistitkaan osata ottaa normoja huomioon, niin miksi heidän pitäisi olla meitä kohtaan täydellisiä?

"Oikea ratkaisu ei ole vähentää erilaisuuttaa vaan opettaa lapsia hyväksymään erilaisuus"

Tietenkin, mutta et voi odottaa tai vaatia peruskouluikäiseltä, että he sivuuttavat kaikki omat vaikeat tunteensa ja vain ymmärtävät ja hyväksyvät erilaisia tyyppejä, käytöksestä riippumatta. Eihän sellainen onnistuisi aikuisiltakaan 24/7! Kyllä normotkin hermostuvat joskus, eikä voi olla niin, että vain autisteilla on siihen lupa, muuten se on kiusaamista?!

Kaikki autistit eivät ole samanlaisia. Omalla lapsella on nimenomaan hyvät ryhmätyötaidot ja kykenee ottamaan muut huomioon enemmän kuin normot. En tiedä johtuuko kasvatuksesta vai mistä, mutta hän on se joka huolehtii muista niin että kaikki saavat sanottua asiansa. Hän on myös ymmärtää enemmän muiden näkökulmia ja osaa pohtia niitä monelta eri näkökulmasta. Normot huutavat yleensä enemmän päälle eivätkä keskity annetun tehtävän tekoon. Tämä on koettu lapsen luokalla monta kertaa...normot juttelevat siitä mitä joku teki eilen ulkona tai mitä tehdään ensi viikonloppuna ja oma lapseni yrittää saada tehtävää tehdyksi. 

Näin se oli jo omana kouluaikana ja jopa yliopistossa. Olen itsekin kirjolla.

Vierailija kirjoitti:

"Oikea ratkaisu ei ole vähentää erilaisuuttaa vaan opettaa lapsia hyväksymään erilaisuus"

Tietenkin, mutta et voi odottaa tai vaatia peruskouluikäiseltä, että he sivuuttavat kaikki omat vaikeat tunteensa ja vain ymmärtävät ja hyväksyvät erilaisia tyyppejä, käytöksestä riippumatta. Eihän sellainen onnistuisi aikuisiltakaan 24/7! Kyllä normotkin hermostuvat joskus, eikä voi olla niin, että vain autisteilla on siihen lupa, muuten se on kiusaamista?!

Normot voisivat keskityiä siihen koulunkäyntiin  oppitunneilla. Opettakaa lapsianne että koulussa tehdään töitä.

Ikävää jos autisti häiritsee opiskelullaan normojen mölyämistä. 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on 11 v asperger tyttö joilla myös add. On koulussa jätetty yksin yksin kun ei oikein pysy muiden juttujen perässä. On kaikki välkät yksin, vapaa ajalla samoin yksin huoneessaan. Pakenee kirjojen maailmaan. 

Ei häiritse ketään kun ei edes puhu kenellekään. Aika masentunut. Asialle ei ole tehty koulussa mitään.

Olen kyllä kasvattanut ja tyttö on empaattinen ja reilu,käytöstavat hyvät. Mutta muut eivät hyväksy erilaisuutta siinä mielessä ettei pysy keskusteluissa mukana.

Meidän luokalla oli tuollainen tyttö ala-asteella, eikä se mennyt niin että häntä ei oltaisi hyväksytty tai tarkoituksella jätetty ulkopuolelle, vaan hän itse pysyi vain omissa oloissaan. Jos hänen kanssaan jotain yritti jutella, niin se keskustelu tyrehtyi tosi nopeasti, ja tuntui siksi vaikealta luoda häneen minkäänlaista syvempää suhdetta. Siis se olisi vaatinut todella paljon työtä.

Onko siis realistista odottaa vaikka 10 -vuotiailta, että he oman viihtymisensä kustannuksella jättävät ne helpommat ihmissuhteet vähemmälle ja keskittyvät tähän työläämpään ihmissuhteeseen, koska se on "oikein". Tuohan on sosiaaliohjaajien tai koulunkäyntiavustajien työnkuva, ei tavallisen koululaisen.

Opettajamme myös yritti ryhmätöiden ja leikkien kautta saada tätä tyttöä joukkoon mukaan, mutta hän vain oli siinä, eikä sanonut oikein mitään ja lopulta itse aina vetäytyi. Olimme aina hänelle ystävällisiä ja jopa kannustavia, mutta hän ei päässyt sen jonkun kynnyksen yli, minkä ihminen voi lopulta vain itse ylittää, tai ehkä terapeutin kanssa. Ei siis voida aina päätellä, että muut eivät 'hyväksyneet' häntä, jos joku jää yksin.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki autistit eivät ole samanlaisia. Omalla lapsella on nimenomaan hyvät ryhmätyötaidot ja kykenee ottamaan muut huomioon enemmän kuin normot. En tiedä johtuuko kasvatuksesta vai mistä, mutta hän on se joka huolehtii muista niin että kaikki saavat sanottua asiansa. Hän on myös ymmärtää enemmän muiden näkökulmia ja osaa pohtia niitä monelta eri näkökulmasta. Normot huutavat yleensä enemmän päälle eivätkä keskity annetun tehtävän tekoon. Tämä on koettu lapsen luokalla monta kertaa...normot juttelevat siitä mitä joku teki eilen ulkona tai mitä tehdään ensi viikonloppuna ja oma lapseni yrittää saada tehtävää tehdyksi. 

Näin se oli jo omana kouluaikana ja jopa yliopistossa. Olen itsekin kirjolla.

Ja onko lastasi siis silti kiusattu, vaikka hänellä on hyvät sosiaaliset taidot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki autistit eivät ole samanlaisia. Omalla lapsella on nimenomaan hyvät ryhmätyötaidot ja kykenee ottamaan muut huomioon enemmän kuin normot. En tiedä johtuuko kasvatuksesta vai mistä, mutta hän on se joka huolehtii muista niin että kaikki saavat sanottua asiansa. Hän on myös ymmärtää enemmän muiden näkökulmia ja osaa pohtia niitä monelta eri näkökulmasta. Normot huutavat yleensä enemmän päälle eivätkä keskity annetun tehtävän tekoon. Tämä on koettu lapsen luokalla monta kertaa...normot juttelevat siitä mitä joku teki eilen ulkona tai mitä tehdään ensi viikonloppuna ja oma lapseni yrittää saada tehtävää tehdyksi. 

Näin se oli jo omana kouluaikana ja jopa yliopistossa. Olen itsekin kirjolla.

Ja onko lastasi siis silti kiusattu, vaikka hänellä on hyvät sosiaaliset taidot?

Ryhmätyötaidot ovat hyvät ja tavallaan myös sosiaaliset taidot. Hän on se joka huolehtii että kaikilla on istumapaikka ja joka huomaa uuden kampauksen tms. Häntä pidetään mukavana luokkakaverina ja valitaan aina ryhmätöihin. 

Kun suhdetta pitäisi vapaamuotoisessa tilanteessa syventää hän vetäytyy kuoreensa ja haluaa " ladata akkujaan" yksin askarrellen jne. Eli rasittuu tilanteista koulussa mutta silti on se jolla päällisin puolin on ne parhaat ryhmätyötaidot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki autistit eivät ole samanlaisia. Omalla lapsella on nimenomaan hyvät ryhmätyötaidot ja kykenee ottamaan muut huomioon enemmän kuin normot. En tiedä johtuuko kasvatuksesta vai mistä, mutta hän on se joka huolehtii muista niin että kaikki saavat sanottua asiansa. Hän on myös ymmärtää enemmän muiden näkökulmia ja osaa pohtia niitä monelta eri näkökulmasta. Normot huutavat yleensä enemmän päälle eivätkä keskity annetun tehtävän tekoon. Tämä on koettu lapsen luokalla monta kertaa...normot juttelevat siitä mitä joku teki eilen ulkona tai mitä tehdään ensi viikonloppuna ja oma lapseni yrittää saada tehtävää tehdyksi. 

Näin se oli jo omana kouluaikana ja jopa yliopistossa. Olen itsekin kirjolla.

Ja onko lastasi siis silti kiusattu, vaikka hänellä on hyvät sosiaaliset taidot?

 

Niin eli hänellä menee siis hyvin, eikä häntä kiusata? Sehän hyvä, ja puhuu myös sen puolesta, että jos autisti osaa kohdella muita hyvin, on epätodennäköisempää että häntä kiusataan. Niinhän se on kaikkien kohdalla, olemme mukavia sellaisille jotka ovat meille mukavia.