Uskotko, että elämme simulaatiossa?
Kommentit (49)
Ap, kuvittele tuo talvella kaadettu valotolppa pystyyn. Seuraan ikkunasta kun se tapahtuu. Aikaa 2 minuuttia, alkaa nyt
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuvittele tuo talvella kaadettu valotolppa pystyyn. Seuraan ikkunasta kun se tapahtuu. Aikaa 2 minuuttia, alkaa nyt
Kyllä olet ikävä ihminen. Tolppa on edelleen nurin, ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä simulaatiohömpötys on saanut alkunsa? Onko jonkin yliopiston teoreettisen filosofian apulaisprofessorilta loppunut materiaali ja on pitänyt nyhjäistä tyhjästä uutta, jottei palkanmaksu katkea?
No eipä sitä voi myöskään todistaa, että EI oltaisi simulaatiossa. Se on vain yksi teoreettinen mahdollisuus.
Apurahoja ei muuten käytetä siihen, että joku professori istuskelee työhuoneessaan pohtimassa mikä kaikki voisi olla teoreettisesti mahdollista. Kyllä niillä on oltava konkreettinen tutkimussuunnitelma.
No, mistä tämä teoreettisen mahdollisuuden ajatus sitten sai alkunsa? Kuka keksi, että saatamme elää simulaatiossa, ja miksi hän sen keksi?
Kiitos apurahatiedosta, mutta olen viettänyt ihan riittävästi aikaa yliopistolla sekä opiskelemassa että opettamassa, joten tiedän ihan hyvin, mistä kaikesta siellä, etenkin olkiukkojen tiedekunnassa, laaditaan konkreettisia tutkimussuunnitelmia.
René Descartes oli varmaan yksi ensimmäisiä joka tällaisen ajatuksen esitti, jos ei haluta mennä Platoon ja luolavertauksiin asti. Descartes kai esitti ajatuksen siksi että se on ihan hyödyllinen tapa hahmottaa mm. sitä, että mitä voimme oikeasti varmuudella tietää. Mutta av-palstan ja oman elämänsä akateemikot toki tietävät tämänkin paremmin, ja Descartes oli vaan joku olkiukkoilija josta ei sen enempää kannata välittää.
Minun olisi pitänyt olla täsmällisempi, niin ei olisi tarvinnut mennä luolavertauksiin asti. Minua kiinnostaa nimenomaan se, miksi tämä simulaatiojuttu pomppii säännöllisesti esiin keskustelupalstoilla ja aiheuttaa innostusta ihmisissä, jotka selvästi ovat maallikoita sanan turhauttavimmassa mielessä. Kuka tätä pomppimista pitää yllä?
Opiskeluaikoinani paras kaverini oli teoreettisen filosofian opiskelija. Hän oli tosi kiva ihminen, osittain erittäin hankala ja erittäin älykäs ja tavoitteellinen (jos kurssin arvosana oli 2,5 eikä täysi 3, hän taatusti kävi sen uusimassa). Jos hänen opiskelunsa tulivat puheeksi, hänestä tuli äärimmäisen raivostuttava jossittelija tyyliltään puhtaaseen olkiukkojen tiedekunnan tapaan: ensin keksitään ongelma ja sitten vatvotaan sitä joka puolelta iäisyyksiin edes aikomatta päätyä mihinkään tulokseen. Ja kyllä, Descartes oli ihan samanlainen olkiukkoilija kuin kaverini ja Platon.
Tuntuu että aniharva korkeakoulutettu torjuu ajatuksen simulaatiosta. Matalasti koulutetulle asiassa ei ole järkeä.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että aniharva korkeakoulutettu torjuu ajatuksen simulaatiosta. Matalasti koulutetulle asiassa ei ole järkeä.
Lukeneet liikaa niin pääkoppa menny sekaisin ja alkavat uskomaan kaikkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että aniharva korkeakoulutettu torjuu ajatuksen simulaatiosta. Matalasti koulutetulle asiassa ei ole järkeä.
Simulaatio meni jo pieleen, koska puhelinsanitoijia, hiusmuotoilijoita, mainosväkeä ja keskijohtoa...
Vierailija kirjoitti:
En usko, sillä ei kukaan pysty simuloimaan tätä typeryyden määrää!
Tämä on kyllä erittäin hyvä selitys. Jos joku keksisi yhtä typeriä juttuja mitä todellisuudessa tapahtuu niin ne eivät olisi uskottavia edes elokuvissa. Eli simulaatio menisi vikatilaan tästä kaikesta typeryydestä.
Te heijastatte kerrottua todellisuutta ajatuksillanne ulospäin. Siksi hyvää voi luoda.
Muutama tuhat satanistia määrää maailman tahdin ja kerää kaikki rahat. Ei voisi olla muuten mahdollista kuin simulaatiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä tämä simulaatiohömpötys on saanut alkunsa? Onko jonkin yliopiston teoreettisen filosofian apulaisprofessorilta loppunut materiaali ja on pitänyt nyhjäistä tyhjästä uutta, jottei palkanmaksu katkea?
No eipä sitä voi myöskään todistaa, että EI oltaisi simulaatiossa. Se on vain yksi teoreettinen mahdollisuus.
Apurahoja ei muuten käytetä siihen, että joku professori istuskelee työhuoneessaan pohtimassa mikä kaikki voisi olla teoreettisesti mahdollista. Kyllä niillä on oltava konkreettinen tutkimussuunnitelma.
Ja konkreettinen tutkimussuunnitelma voi olla se että professori istuskelee työhuoneessa pohtimassa mikä kaikki voisi olla teoreettisesti mahdollista.
Simulaatiota on yritetty selittää mm. Raamatussa.
Mikä muu kuin simulaatio tämä voisi olla?
Simulaatio eli simulointi on todellisen järjestelmän, prosessin tai ilmiön jäljittelyä tietokonepohjaisen mallin avulla. Se mahdollistaa turvallisen ja kustannustehokkaan tavan tutkia, harjoitella (esim. lentosimulaattorit) tai ennustaa tulevaa ilman todellisia riskejä. Simulaatiot perustuvat matemaattisiin kaavoihin ja sääntöihin, jotka kuvaavat todellisuutta.
Vierailija kirjoitti:
En usko, sillä ei kukaan pysty simuloimaan tätä typeryyden määrää!
Sopivilla lähtöarvoilla pystyy kyllä tähänkin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama.
Kunhan on kivaa.
Vain miljardööreillä
Vierailija kirjoitti:
Mikä muu kuin simulaatio tämä voisi olla?
Simulaatio eli simulointi on todellisen järjestelmän, prosessin tai ilmiön jäljittelyä tietokonepohjaisen mallin avulla. Se mahdollistaa turvallisen ja kustannustehokkaan tavan tutkia, harjoitella (esim. lentosimulaattorit) tai ennustaa tulevaa ilman todellisia riskejä. Simulaatiot perustuvat matemaattisiin kaavoihin ja sääntöihin, jotka kuvaavat todellisuutta.
Tämä oikeastaan on väite sitä vastaan että eläisimme simulaatiossa. Mikä järki tässä kaikessa oikein on? Miksi joku simuloisi tämän kaiken? Tai kirjallisuudesta löytyy vastaus 42.
Jos oletamme, että joku sivilisaation on kehittynyt tekniselle tasolle, että se pystyy ajamaan supertietokoneissaan oman universumimme tyyppistä simulaatiota, niin sitten todennäköisesti elämme simulaatiossa. Syy on se, että ko. sivilisaatio ei todennäköisesti pyörittäisi tasan yhtä simulaatiota, vaan lukuisia eri simulaatioita. Näin ollen olisi yksi todellinen universumi vs. suuri määrä simuloituja universumeita, joten paljon todennäköisemme mekin elämme yhdessä näistä simuloiduista universumeista kuin siinä yhdessä todellisessa universumissa.
Hommassa on vain se yksi iso "jos", eli mikä on todennäköisyys sille, että joku sivilisaatio on kehittynyt tasolle, jolla se pystyy simuloimaan koko universumia? Tunnemme tasan yhden sivilisaation eli omamme, emmekä ole lähelläkään universumin simuloimista, eli tuo "jos" on todella iso "jos".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä muu kuin simulaatio tämä voisi olla?
Simulaatio eli simulointi on todellisen järjestelmän, prosessin tai ilmiön jäljittelyä tietokonepohjaisen mallin avulla. Se mahdollistaa turvallisen ja kustannustehokkaan tavan tutkia, harjoitella (esim. lentosimulaattorit) tai ennustaa tulevaa ilman todellisia riskejä. Simulaatiot perustuvat matemaattisiin kaavoihin ja sääntöihin, jotka kuvaavat todellisuutta.
Tämä oikeastaan on väite sitä vastaan että eläisimme simulaatiossa. Mikä järki tässä kaikessa oikein on? Miksi joku simuloisi tämän kaiken? Tai kirjallisuudesta löytyy vastaus 42.
Koska systeemi eli simulaatio suosii miljardöörejä. Älkää luulkokaan ettei miljardöörit olisi jo suunnitelleet kaikkea hirveää. Eduskunta hyvä esimerkki. Ei riitä taviksen mielikuvitus kansan kurjistamiseksi.
Ootkos koskaan ajatellut että 64346524 * 756870598 = 48701992099101352? Jännä juttu, voit laskea allekkain tuon ja todeta että oikein meni. Mutta jos sinä olet ainut ajattelija koko maailmankaikkeudessa niin miten sait kuviteltua oikean vastauksen, siis tuon jonka minä, joka olen vain osa sinun kuvitelmaasi, kirjoitin, ennen kuin sinä laskit sen?