Rahan käyttö ja jakautuminen kun toinen on hoitovapaalla?
Mikä on reilu tapa jakaa kustannukset ja maksuvastuut kun on yhteinen lapsi ja toinen hoitaa hoitovapaalla lasta kotona?
Maksettavaa on vuokra, sähkö, vesi, vakuutukset, bensat, pieni autolainan lyhennys, ruoat, vaatteet, lääkkeet, puhelinlaskut ym.
Kun kuntalisääkään ei saa niin kotihoidon tuki on vain pari sataa euroa, toisen nettopalkka noin 2300 euroa.
Työssäkäyvän mielestä hoitovapaalla olevan pitää maksaa melkein puolet kaikesta. Tästä tullut iso riita.
Kommentit (198)
Eihän tuossa ole järjen häivää. Menot maksetaan suhteessa tuloihin eli enemmän tienaava maksaa enemmän.
Työssäkäyvä voisi miettiä, miten paljon hän säästää hoitomaksussa ja miten paljon arvoa hän laittaa sille, että hänen ei tarvitse hoitaa lapsen hoitoon viemistä ja hakemista eikä jäädä pois töistä lapsen sairastuessa. Lapsen kotihoito säästää työssäkäyvältä paljon aikaa, hän ei taida tajuta sitä.
Vierailija kirjoitti:
Heräsitte sitten keskustelemaan tuostakin asiasta vasta, kun lapsi on jo tehty?
Minä olisin keskustellut jo siinä vaiheessa, kun aletaan lapsesta haaveilla ja ehdottanut, että
- pidetään hoitovapaat suurin piirtein puoliksi
- säästetään etukäteen sitä varten 50/50
- jos säästöt eivät riitä, niin työssäkäyvä kantaa isomman vastuun maksuista (ja molemmat siis vuorollaan ovat työssäkäyviä).
Oltiin keskusteltu asia etukäteen ja sovittu että vain toinen on ja työssäkäyvä maksaa suurimman osan. Kesken hoitovapaata työssäkäyvä muutti mieltään ja tuli riita. Ap
Ensinnäkin molemmat ovat aikansa hoitovapaalla, mieluummin se rutisija ensin, niin toisella on vähemmän nalkutusta kuunneltavana jälkimmäisessä vuorossa.
Toisekseen sen hoitovapaa on niin lyhyt pätkä elämässä, että silloin vedetään yhtä köyttä ja kaikki kulut hoidetaan niillä tuloilla joita on, lapsen eduksi.
Ja ennen ensimmäistä kohtaa valitaan se vanhempikandidaatti huolella.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin molemmat ovat aikansa hoitovapaalla, mieluummin se rutisija ensin, niin toisella on vähemmän nalkutusta kuunneltavana jälkimmäisessä vuorossa.
Toisekseen sen hoitovapaa on niin lyhyt pätkä elämässä, että silloin vedetään yhtä köyttä ja kaikki kulut hoidetaan niillä tuloilla joita on, lapsen eduksi.
Ja ennen ensimmäistä kohtaa valitaan se vanhempikandidaatti huolella.
Työssäkäyvä osapuoli ei ole halunnut itse jäädä ollenkaan hoitovapaalle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräsitte sitten keskustelemaan tuostakin asiasta vasta, kun lapsi on jo tehty?
Minä olisin keskustellut jo siinä vaiheessa, kun aletaan lapsesta haaveilla ja ehdottanut, että
- pidetään hoitovapaat suurin piirtein puoliksi
- säästetään etukäteen sitä varten 50/50
- jos säästöt eivät riitä, niin työssäkäyvä kantaa isomman vastuun maksuista (ja molemmat siis vuorollaan ovat työssäkäyviä).
Oltiin keskusteltu asia etukäteen ja sovittu että vain toinen on ja työssäkäyvä maksaa suurimman osan. Kesken hoitovapaata työssäkäyvä muutti mieltään ja tuli riita. Ap
Ja mitä nyt meiltä odotat? Että tulemme ja sanomme sille työssäkäyvälle, että "hyi hyi, ei saa rikkoa lupauksia"?
Tämä on kinkkinen aihe monissa perheissä....
- Jos olette naimisissa, töissä oleva on elatusvelvollinen sinusta ja lapsesta.
- Säästitkö rahaa hoitovapaata varten? Olisi typerää olla säästämättä, kun tietää ettei silloin tule rahaa samoin kuin töissä käydessä.
- Toisaalta et voi vaatia työssä käyvää maksamaan kaikkia yhteisiä kuluja, saati sitten henkilökohtaisia kulujasi. Lapsen kulut puoliksi.
- Se että oletettavasti synnytit lapsen ja hoidat kotona ei tarkoita automaattisesti sitä, että työssäkäyvän täytyy nyt hoitaa kaikki laskut/maksut.
Sekavaa tekstiä mutta ei voi mitään... Raha- asiat on yksi tärkeimmistä asioista, jotka täytyy sopia ennen kuin lasta lähdetään edes yrittämään. Rahariidat rikkoo perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Työssäkäyvä voisi miettiä, miten paljon hän säästää hoitomaksussa ja miten paljon arvoa hän laittaa sille, että hänen ei tarvitse hoitaa lapsen hoitoon viemistä ja hakemista eikä jäädä pois töistä lapsen sairastuessa. Lapsen kotihoito säästää työssäkäyvältä paljon aikaa, hän ei taida tajuta sitä.
Sairaan lapsen hoidon järjestäminen on 3 vrk verran palkallista, joten ei siitä kuluja synny. Hoitomaksu on max noin 400 e/kk, joten kotihoidolla säästyy työssäkäyvältä 200 e. Sen verran enemmän voi maksuja maksaa.
Hoitovapaan aikana kulut minimoidaan, ei uusia vaatteita jne., jotta hoitovapaalla olevalle ei synny ylimääräisiä kuluja. Hoitovapaa on joka tapauksessa oma valinta, lapsen saa päivähoitoonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin molemmat ovat aikansa hoitovapaalla, mieluummin se rutisija ensin, niin toisella on vähemmän nalkutusta kuunneltavana jälkimmäisessä vuorossa.
Toisekseen sen hoitovapaa on niin lyhyt pätkä elämässä, että silloin vedetään yhtä köyttä ja kaikki kulut hoidetaan niillä tuloilla joita on, lapsen eduksi.
Ja ennen ensimmäistä kohtaa valitaan se vanhempikandidaatti huolella.
Työssäkäyvä osapuoli ei ole halunnut itse jäädä ollenkaan hoitovapaalle. Ap
Sori, ap, mutta sinut jälleen tunnistaa. Kirjoituksissasi on aina tuo sama "rytmi" ja sama tapa viedä keskustelua eteenpäin. Keksit näitä ihan omasta päästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräsitte sitten keskustelemaan tuostakin asiasta vasta, kun lapsi on jo tehty?
Minä olisin keskustellut jo siinä vaiheessa, kun aletaan lapsesta haaveilla ja ehdottanut, että
- pidetään hoitovapaat suurin piirtein puoliksi
- säästetään etukäteen sitä varten 50/50
- jos säästöt eivät riitä, niin työssäkäyvä kantaa isomman vastuun maksuista (ja molemmat siis vuorollaan ovat työssäkäyviä).
Oltiin keskusteltu asia etukäteen ja sovittu että vain toinen on ja työssäkäyvä maksaa suurimman osan. Kesken hoitovapaata työssäkäyvä muutti mieltään ja tuli riita. Ap
Ja mitä nyt meiltä odotat? Että tulemme ja sanomme sille työssäkäyvälle, että "hyi hyi, ei saa rikkoa lupauksia"?
Muiden mielipiteitä toivon että miten asian pitäisi mennä. Joko ne vahvistaa minun näkemystä tai sitten päinvastoin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kinkkinen aihe monissa perheissä....
- Jos olette naimisissa, töissä oleva on elatusvelvollinen sinusta ja lapsesta.
- Säästitkö rahaa hoitovapaata varten? Olisi typerää olla säästämättä, kun tietää ettei silloin tule rahaa samoin kuin töissä käydessä.
- Toisaalta et voi vaatia työssä käyvää maksamaan kaikkia yhteisiä kuluja, saati sitten henkilökohtaisia kulujasi. Lapsen kulut puoliksi.
- Se että oletettavasti synnytit lapsen ja hoidat kotona ei tarkoita automaattisesti sitä, että työssäkäyvän täytyy nyt hoitaa kaikki laskut/maksut.Sekavaa tekstiä mutta ei voi mitään... Raha- asiat on yksi tärkeimmistä asioista, jotka täytyy sopia ennen kuin lasta lähdetään edes yrittämään. Rahariidat rikkoo perheitä.
Elatusvelvollisuus ei tarkoita hoitovapaalla olevan elintason määrittämistä tämän toiveiden mukaan, katto pään päälle ja ruokaa riittää, ei esim. auton, vaatteiden tai kampaajan maksamista.
Kun perheessä on molemmilla omar rahat ja niiden puitteissa eletään, ei ongelmia tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin molemmat ovat aikansa hoitovapaalla, mieluummin se rutisija ensin, niin toisella on vähemmän nalkutusta kuunneltavana jälkimmäisessä vuorossa.
Toisekseen sen hoitovapaa on niin lyhyt pätkä elämässä, että silloin vedetään yhtä köyttä ja kaikki kulut hoidetaan niillä tuloilla joita on, lapsen eduksi.
Ja ennen ensimmäistä kohtaa valitaan se vanhempikandidaatti huolella.
Työssäkäyvä osapuoli ei ole halunnut itse jäädä ollenkaan hoitovapaalle. Ap
Sori, ap, mutta sinut jälleen tunnistaa. Kirjoituksissasi on aina tuo sama "rytmi" ja sama tapa viedä keskustelua eteenpäin. Keksit näitä ihan omasta päästäsi.
Mitä saat siitä kun väität tuollaista? En ole keksinyt aloitusta päästäni enkä ole tänne palstalle kuin kerran aiemmin kirjoittanut. Varmastikin moni suomalainen kirjoittaa samalla rytmillä. Ap
Prosenttiosuuksien mukaan. Eli laskette kuinka paljon kummankin tulot ovat kokonaispotista ja sitten laskette yhteiset menot ja maksatte ne niiden prosenttiosuuksien mukaan.
Missään tapauksessa ei ole oikein, että kumpikin maksaa puolet, eihän se edes ole mahdollista. Lapsi on kummankin, silloin kulutkin ovat kummankin.
Mutta hoitovapaalle jääminen ei ole pelkästään aloittajan päätös sekään. Jos toinen on sitä mieltä, että lapsi päivähoitoon, niin sitten on mentävä töihin, jos ei ole valmis maksamaan puolta kuluista.
Lasten suhteen kaikki päätökset ovat yhteisiä. Samalla tavalla kuin kulutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin molemmat ovat aikansa hoitovapaalla, mieluummin se rutisija ensin, niin toisella on vähemmän nalkutusta kuunneltavana jälkimmäisessä vuorossa.
Toisekseen sen hoitovapaa on niin lyhyt pätkä elämässä, että silloin vedetään yhtä köyttä ja kaikki kulut hoidetaan niillä tuloilla joita on, lapsen eduksi.
Ja ennen ensimmäistä kohtaa valitaan se vanhempikandidaatti huolella.
Työssäkäyvä osapuoli ei ole halunnut itse jäädä ollenkaan hoitovapaalle. Ap
Meillä on lapsille tarjolla laadukasta varhaiskasvatusta, ei ole pakko olla hoitovapaalla. Lapsi hoitoon, sinä töihin ja ongelma on ratkaistu.
Et varmaankaan tee toista lasta saman puolison kanssa, ethän?
Hoitovapaan aikana rahat yhteiset tai työssäkäyvä toinen vanhempi maksaa lasta hoitavalle vanhemmalle puolet ansion menetyksestä+ lomarahat ja eläkkeen menetys, vähennettynä puolet kotihoitotuesta ja lapsilisästä. Jolloin taloudellinen vastuu jakaantuu ja lapsen elatusvelvollisuus molemman vanhemman kesken.
Vierailija kirjoitti:
Prosenttiosuuksien mukaan. Eli laskette kuinka paljon kummankin tulot ovat kokonaispotista ja sitten laskette yhteiset menot ja maksatte ne niiden prosenttiosuuksien mukaan.
Missään tapauksessa ei ole oikein, että kumpikin maksaa puolet, eihän se edes ole mahdollista. Lapsi on kummankin, silloin kulutkin ovat kummankin.
Mutta hoitovapaalle jääminen ei ole pelkästään aloittajan päätös sekään. Jos toinen on sitä mieltä, että lapsi päivähoitoon, niin sitten on mentävä töihin, jos ei ole valmis maksamaan puolta kuluista.
Lasten suhteen kaikki päätökset ovat yhteisiä. Samalla tavalla kuin kulutkin.
Myös kotityöt jyvitetään samalla tavalla eli koska ap on kotona 24/7 ja puoliso vain noin 14/7, kuuluu ap:lle noin kaksinkertainen määrä kotitöitä. Ja koska työssäkäyvä maksaa auton kulut, vain hän autoa käyttää.
Ja jos maksaa lapsen kuluista 10%, niin hoitaa 90%.
Lasten isä oli hoitovapaalla pari vuotta. Minä maksoin kaikki perheen yhteiset kulut ja lisäksi lasten isälle "palkkaa" jonka tarkoitus oli kompensoida hoitovapaan vaikutuksia eläkkeeseen sitten joskus.
Meillä raha ei ollut riidan aihe, mutta kotityöt kylläkin. Töistä kotiin tultuani jouduin ensitöikseni alkaa siivota päivän jälkiä ja laittaa ruokaa ja mies hävisi omiin harrastuksiin. Olin ollut itsekin kotona lasten kanssa ja tiesin kyllä, että on täysin mahdollista tehdä niitä hommia päivän aikana.
Meillä oli niin, että hoitovapaalla oleva sai kotihoidontuen 400e/kk "taskurahana", jolla tehdä mitä haluaa. Töissä käyvä maksoi juoksevat arkimenot: ruuan, vastikkeen, sähköt ym. (yht noin 800€ muistaakseni) ja sai vastaavasti pitää jäljelle jäävän palkkansa ilman enempää yhteiseen pottiin laittamista. Lainoja ei laskettu arkimenoiksi, vaan omista lainoistaan kumpikin huolehti itse, yhteisiä ei ollut. Hoitovapaa kesti reilu puoli vuotta. Sitä ennen ja sen jälkeen kumpikin tienasi nettona vähintään 2500€/kk.
Yhteisessä taloudessa vastataan nettotulojen suhteessa, jos ei muuta yhteisymmärrystä löydy. Esim. neuvolan kautta voi lähteä kysymään apua tilanteeseen, jossa kahdestaan ratkea sovussa.
Heräsitte sitten keskustelemaan tuostakin asiasta vasta, kun lapsi on jo tehty?
Minä olisin keskustellut jo siinä vaiheessa, kun aletaan lapsesta haaveilla ja ehdottanut, että
- pidetään hoitovapaat suurin piirtein puoliksi
- säästetään etukäteen sitä varten 50/50
- jos säästöt eivät riitä, niin työssäkäyvä kantaa isomman vastuun maksuista (ja molemmat siis vuorollaan ovat työssäkäyviä).