Muita jotka eivät saaneet olla lapsena/teininä hetkeäkään rauhassa, aina olisi pitänyt olla tekemässä jotakin

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei vieläkään oikein tajuta miten vakavasti väkivalta ja kaltoinkohtelu vaikuttaa lapsen aivoihin ja hermostoon. Ennen ei tiedetty sitäkään vähää. Omat typerät lapsenhakkaajavanhemmat väittävät että lapsi ei muista mitään alle seitsemänvuotiaana taphtuneista asioista joten ei haittaa yhtään vaikka lasta hakkaa ja kurittaa. Sehän unohtaa sen!

Paitsi ettei unohda, vaan sen lapsen aivot ja hermosto ja jopa DNA muuttuu väkivallan ja kaltoinkohtelun seurauksena.

Tuohon omien vanhempieni ”tietoisuuteen” liittyi myös se ajatusmalli että lapsi on tyhmä eikä ymmärrä mistään mitään. Siksipä mitä haitta on jos pieksää lastaan, eihän sille siitä mitään muistoja jää tai vauriota synny!

Monien tietämättömyys on aivan käsittämätöntä. Ja ihan validisti pitää olla huolissaan myös tämän päivän vanhemmista. Ei kaikki ole kovinkaan koulutettuja, ymmärrykseen kykeneviä tai kiinnostuneita lapsen kehitykseen liittyvästä kirjallisuudesta tai tutkimuksesta. Monet oikeasti kohtelee lapsiaan omilta vanhemmilta saatujen oppien mukaisesti, ja viittaavat kintaalla neuvolan ohjeille.

Edes sitä vauvojen ravisteluväkivaltaa ei ole saatu loppumaan, vähän väliä uutinen siitä että isä ravisteli vauvan vaikeavammaiseksi :(

Vanhempasi ovat väärässä. Minä muistan yksittäisiä tapahtumia neljävuotiaasta alkaen.

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. 

Onko tästä vedettävissä johtopäätös ettei kohtuullinen ruumiillinen kuritus niin haitallista olekaan ?

Uskallan hieman rohkeasti väittää että syystä annettu pienimutoinen kuritus ei ole haitallista, jos lapsi ymmärtää sen syyn ja tätä ei tapahdu usein.

Sen sijaan se on erittäin haitallista että väkivalta on mielivaltaista eikä liity lapsen tekoihin ollenkaan. Oma isäni pieksi vain omaa kiukkua purkaakseen ja ei auttanut vaikka olimme koko ajan kilttejä ja tottelevia. Se arvaamattomuus tekee sen että koko ajan saa pelätä, ja sillloin pelko ja stressi kroonistui.

Kuritus on aina haitallista mutta nykyään kurittamisen käsite on hukassa, aivan pientä uhmaikäistä lasta on täysin mahdoton hallita, silloin pieni tukistus pitäisi olla sallittua mutta ei lyöminen. Pienen lapsen kanssa neuvottelu venyy koska, hän sylkee kasvoille, käy lattialle huutamaan, kierii pöydän alle, vetää pöydältä kaikkia alas, silloin napakka tukistus selventää kuka täällä on pomo.

Täysin totta, selventää varmasti. Siihen asti kun vanhemman sieto-ja harkintakyky loppuu, tai lapsen sietokyky kasvaa.

On olemassa parempiakin tapoja, jotka kantavat pidemmälle, eikö? En tarkoita vapaata kasvatusta.

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. 

Onko tästä vedettävissä johtopäätös ettei kohtuullinen ruumiillinen kuritus niin haitallista olekaan ?

Haluat siis, että työnantajat voivat räimiä risulla työntekijöitä työtehoa kasvattaakseen. Heti aamustako vai työpäivän päätteeksi?

Ei se aikusilla toimi jos aikuinen sylkee kasvoille, käy makaamaan lattialle ja alkaa huutamaan tulee hänet viedä psykiatriseen hoitoon.

Miksi aikuinen lattialla pyörisi? Risua voi antaa pelkästään siksi, että voi. Sinustahan väkivalta on ratkaisu kaikkeen.

Aikuinen pyörisi lattialla koska hänellä on joku psyykkinen sairaus tai esim. kehitysvammaisuus, psykoosi, juoppohulluus, sairauksia on paljon niistä voi valita, minkään sairauden hoitoon ei kuulu väkivalta paitsi joskus kun potilas täytyy laittaa lepositeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei vieläkään oikein tajuta miten vakavasti väkivalta ja kaltoinkohtelu vaikuttaa lapsen aivoihin ja hermostoon. Ennen ei tiedetty sitäkään vähää. Omat typerät lapsenhakkaajavanhemmat väittävät että lapsi ei muista mitään alle seitsemänvuotiaana taphtuneista asioista joten ei haittaa yhtään vaikka lasta hakkaa ja kurittaa. Sehän unohtaa sen!

Paitsi ettei unohda, vaan sen lapsen aivot ja hermosto ja jopa DNA muuttuu väkivallan ja kaltoinkohtelun seurauksena.

Tuohon omien vanhempieni ”tietoisuuteen” liittyi myös se ajatusmalli että lapsi on tyhmä eikä ymmärrä mistään mitään. Siksipä mitä haitta on jos pieksää lastaan, eihän sille siitä mitään muistoja jää tai vauriota synny!

Monien tietämättömyys on aivan käsittämätöntä. Ja ihan validisti pitää olla huolissaan myös tämän päivän vanhemmista. Ei kaikki ole kovinkaan koulutettuja, ymmärrykseen kykeneviä tai kiinnostuneita lapsen kehitykseen liittyvästä kirjallisuudesta tai tutkimuksesta. Monet oikeasti kohtelee lapsiaan omilta vanhemmilta saatujen oppien mukaisesti, ja viittaavat kintaalla neuvolan ohjeille.

Edes sitä vauvojen ravisteluväkivaltaa ei ole saatu loppumaan, vähän väliä uutinen siitä että isä ravisteli vauvan vaikeavammaiseksi :(

Vanhempasi ovat väärässä. Minä muistan yksittäisiä tapahtumia neljävuotiaasta alkaen.

Sitä jotenkin herkistyy kun joutuu kamppailemaan pienestä pitäen ja tarkkailemaan vanhempien mielialoja.

Itse en kestä yhtään kovaa puheääntä. Sellaista tykitystä. Keho oirehtii - iho ja vatsa. Tekisi mieli oksentaa yms.

Vierailija kirjoitti:

Tämä näkyy kirkkaasti ja selvästi työelämässä. Olen hallintojohtaja isossa organisaatiossa vastaten muiden hommien ohella työsuhdeasioista. Näen heti ja nopeasti millainen lapsuus ihmisellä on ollut. Osin siksi että olen itse myös kurjan lapsuuden väkivallalla höystettynä elänyt. Mutta puhun nyt muista, tilastollisesti merkittävällä lailla. Olen siis tehnyt tällaisia töitä yli 20v ajan joten kokemusta on.

N. 20% ihmisistä on loistokodeista, rakastettuja, hellittyjä, näillä on hyvä itsetunto, kehtaavat pyytää palkankorotusta, neuvottelemaan etuja itselleen, mutta tekevät sen kohteliaasti ja ymmärtäen ja kunnioituksella.

N. 15% on myös jokseenkin hyvästä kodista mutta jotenkin liian korkean ja omahyväisen itsetunnon omaavia. Nämä vaativat röyhkeästi itselleen kaikkea, raivoavat jos ei saa, ovat pöyristyneitä jos vaatimuksiinsa ei suostuta. Melko paljon narsistisia piirteitä.

N. 35% on keskivertokodeista, ei väkivaltaa, hyvät vanhemmat, mutta tunneköyhää ja estynyttä, osaavat kyllä pitää puolensa ja neuvotella mutta huomaan että on tunnetasolle jotkut asiat vaikeita. Näiden kanssa on yllättävän paljon kolmikantaneuvottelua, hoitoonohjausta jne työnantajan interventiota.

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. Eivät ikinä pyydä palkankorotusta, eivät koskaan vaadi mitään itselleen, jäävät aina palkassa jälkeen. Minä yritän näille kohdentaa jakoeriä että ei ihan näin paljon jäisi jälkeen palkassa. Näissä on yllättävän VÄHÄN mt-ongelmaisia, näen kyllä että stressiä on mutta se ei yleensä purkaudu juopotteluun tai masennukseen.

Näen kaikkien saikkulaput ja muut tiedot mitä työnantaja saa, ja on toki niinkin että jokunen näistä kovia kokeneista sairastelee paljon. Enin osa on kuitenkin unelmatyöntekijöitä, vaatimattomia puurtajia.

Nämä lapsuuden vaikutukset näkyy kaikessa. Työelämässä, harrastuksissa, verkostoissa, ihmissuhteissa. Tietenkään kaikki eivät huomaa tai osaa nähdä millainen koti kelläkin on, mutta olen pitkään rekrytoinut ja arvioinut ihmisiä ja tunnistan melko nopeasti tietyt ominaisuudet kustakin ihmisryhmästä.

Olisi kiva jos täällä olisi joku työterveyslääkäri tai työpsykologi, olisi kiva kuulla ovatko samoissa johtopäätöksisä oman arvioni kanssa.

30% surkeista kodeista....

Juu, heidät tunnistaa siitä, että tuntevat sisimmässään olevansa jotenkin huonoja, arvottomia. Ei kai sellainen arvoton voi pyytää itselleen palkankorotusta. Hyvänen aika sentään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei vieläkään oikein tajuta miten vakavasti väkivalta ja kaltoinkohtelu vaikuttaa lapsen aivoihin ja hermostoon. Ennen ei tiedetty sitäkään vähää. Omat typerät lapsenhakkaajavanhemmat väittävät että lapsi ei muista mitään alle seitsemänvuotiaana taphtuneista asioista joten ei haittaa yhtään vaikka lasta hakkaa ja kurittaa. Sehän unohtaa sen!

Paitsi ettei unohda, vaan sen lapsen aivot ja hermosto ja jopa DNA muuttuu väkivallan ja kaltoinkohtelun seurauksena.

Tuohon omien vanhempieni ”tietoisuuteen” liittyi myös se ajatusmalli että lapsi on tyhmä eikä ymmärrä mistään mitään. Siksipä mitä haitta on jos pieksää lastaan, eihän sille siitä mitään muistoja jää tai vauriota synny!

Monien tietämättömyys on aivan käsittämätöntä. Ja ihan validisti pitää olla huolissaan myös tämän päivän vanhemmista. Ei kaikki ole kovinkaan koulutettuja, ymmärrykseen kykeneviä tai kiinnostuneita lapsen kehitykseen liittyvästä kirjallisuudesta tai tutkimuksesta. Monet oikeasti kohtelee lapsiaan omilta vanhemmilta saatujen oppien mukaisesti, ja viittaavat kintaalla neuvolan ohjeille.

Edes sitä vauvojen ravisteluväkivaltaa ei ole saatu loppumaan, vähän väliä uutinen siitä että isä ravisteli vauvan vaikeavammaiseksi :(

Vanhempasi ovat väärässä. Minä muistan yksittäisiä tapahtumia neljävuotiaasta alkaen.

Sitä jotenkin herkistyy kun joutuu kamppailemaan pienestä pitäen ja tarkkailemaan vanhempien mielialoja.

Itse en kestä yhtään kovaa puheääntä. Sellaista tykitystä. Keho oirehtii - iho ja vatsa. Tekisi mieli oksentaa yms.

Puhuminen auttaa, kokeile Mielenterveys seuran Mieli kriisipuhelinta. Täältä et saa apua kun kaikki etsivät muita joilla on samoja traumoja. Tarvitset hyväksyntää, ole lempeä itsellesi.

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. 

Onko tästä vedettävissä johtopäätös ettei kohtuullinen ruumiillinen kuritus niin haitallista olekaan ?

Uskallan hieman rohkeasti väittää että syystä annettu pienimutoinen kuritus ei ole haitallista, jos lapsi ymmärtää sen syyn ja tätä ei tapahdu usein.

Sen sijaan se on erittäin haitallista että väkivalta on mielivaltaista eikä liity lapsen tekoihin ollenkaan. Oma isäni pieksi vain omaa kiukkua purkaakseen ja ei auttanut vaikka olimme koko ajan kilttejä ja tottelevia. Se arvaamattomuus tekee sen että koko ajan saa pelätä, ja sillloin pelko ja stressi kroonistui.

Kuritus on aina haitallista mutta nykyään kurittamisen käsite on hukassa, aivan pientä uhmaikäistä lasta on täysin mahdoton hallita, silloin pieni tukistus pitäisi olla sallittua mutta ei lyöminen. Pienen lapsen kanssa neuvottelu venyy koska, hän sylkee kasvoille, käy lattialle huutamaan, kierii pöydän alle, vetää pöydältä kaikkia alas, silloin napakka tukistus selventää kuka täällä on pomo.

Pieni lapsi ei opi tukistuksesta syyn ja seurauksen suhdetta. Hänelle hänen tekonsa ja tukistus ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Vähän vanhemmalle lapselle ruumiillinen kuritus opettaa ainoastaan pelkoa ja käyttäytymään halutulla tavalla jotta ei saisi rangaistusta. Se ei opeta moraalia. Eli että ei saa tehdä tuhmia koska se on väärin, vaan että ei saa tehdä tuhmia ettei saisi rangaistusta. Moraalinen oppiminen jää saamatta ja lapsi oppii aivan päinvastaista eli toisen satuttaminen on ok.

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. 

Onko tästä vedettävissä johtopäätös ettei kohtuullinen ruumiillinen kuritus niin haitallista olekaan ?

Uskallan hieman rohkeasti väittää että syystä annettu pienimutoinen kuritus ei ole haitallista, jos lapsi ymmärtää sen syyn ja tätä ei tapahdu usein.

Sen sijaan se on erittäin haitallista että väkivalta on mielivaltaista eikä liity lapsen tekoihin ollenkaan. Oma isäni pieksi vain omaa kiukkua purkaakseen ja ei auttanut vaikka olimme koko ajan kilttejä ja tottelevia. Se arvaamattomuus tekee sen että koko ajan saa pelätä, ja sillloin pelko ja stressi kroonistui.

Kuritus on aina haitallista mutta nykyään kurittamisen käsite on hukassa, aivan pientä uhmaikäistä lasta on täysin mahdoton hallita, silloin pieni tukistus pitäisi olla sallittua mutta ei lyöminen. Pienen lapsen kanssa neuvottelu venyy koska, hän sylkee kasvoille, käy lattialle huutamaan, kierii pöydän alle, vetää pöydältä kaikkia alas, silloin napakka tukistus selventää kuka täällä on pomo.

Pieni lapsi ei opi tukistuksesta syyn ja seurauksen suhdetta. Hänelle hänen tekonsa ja tukistus ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Vähän vanhemmalle lapselle ruumiillinen kuritus opettaa ainoastaan pelkoa ja käyttäytymään halutulla tavalla jotta ei saisi rangaistusta. Se ei opeta moraalia. Eli että ei saa tehdä tuhmia koska se on väärin, vaan että ei saa tehdä tuhmia ettei saisi rangaistusta. Moraalinen oppiminen jää saamatta ja lapsi oppii aivan päinvastaista eli toisen satuttaminen on ok.

Onhan tuokin totta mutta jos pieni kevyt tukistaminen tehdään heti kun sylki leviää naamallesi viestii se noin ei tehdä toiselle ihmiselle, ei koskaan , aikuisena saatat saada pahempaa kuin tukistuksen

Lisäksi moni hakattu (eritoten ilman selvää syytä tai vanhemman mielialojen heittelyn takia hakattu) joko vihaa tai inhoaa syvästi vanhempaansa.

Onen antanut anteeksi narsistivanhemman mielipiuolisen ja arvaamattoman väkivallan. Siitä huolimatta inhoan häntä syvästi enkä päästä enää elämääni millään lailla. Hän ei siis näe minua eikä lapsenlapsiaan.

Tätä olisi kannattanut miettiä silloin kun omaa kiukkua ja stressiä purki viattomiin puolustuskyvyttömiin lapsiinsa. Yksinäinen vanhuus on tässä tapauksessa ansaittua.

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta! Toivottavasti joku lehti tekee tästä jutun(niinkuin aina välillä AV:n keskusteluista tehdään. Mieluummin Hesari kuin IS.

Ketjun uskottavuus kärsii suuresta vihapuheen määrästä kansanryhmää vastaan "kaikki suuren ikäluokan vanhemmat ovat pahoinpitelijöitä", tämä ei ole totta, päinvastoin suuret ikäluokat käänsivät lasten kohtelun suunnan.

Alapeukuttajalle tiedoksi tästä löytyy tutkimuksiakin. Etsi vaikka netistä mitä tarkoittaa "musta kasvatus" ja ketkä sitä harrastivat. Ikävä kyllä ei ole peilin vika jos naama on vino.

 Aikoinaan lasten vanhemmille tarkoitetut kasvatusoppaat ovat periytyneet seuraaville sukupolville. Vuosisadat ja aatteet ovat vaihtuneet, mutta musta kasvatus jatkuu hämmästyttävän hyvin sopeutuen kulloiseenkin aateilmapiiriin. Nationalismista musta kasvatus sai verrattoman kasvulalustan; 1900-luvun alkupuolen sotavuosikymmeninä koulukasvatuksessa ei välttämättä vältetty militarismin ruokkimista. 

Alice Miller: Alussa oli kasvatus. Onko tuttu?

Alice Miller oli itsekin tyly lapsilleen siksi kirjoitti kirjan tästä vapaasta kasvatuksesta. Netflixistä löytyy muistaakseni dokumentti.

Hyvä vinkki, ehkä joku tarttuu siihen.

Mistä edellinen nimimerkkisi tulee?

Nimimerkkini ovat huumorimielessä keksittyjä.

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. 

Onko tästä vedettävissä johtopäätös ettei kohtuullinen ruumiillinen kuritus niin haitallista olekaan ?

Uskallan hieman rohkeasti väittää että syystä annettu pienimutoinen kuritus ei ole haitallista, jos lapsi ymmärtää sen syyn ja tätä ei tapahdu usein.

Sen sijaan se on erittäin haitallista että väkivalta on mielivaltaista eikä liity lapsen tekoihin ollenkaan. Oma isäni pieksi vain omaa kiukkua purkaakseen ja ei auttanut vaikka olimme koko ajan kilttejä ja tottelevia. Se arvaamattomuus tekee sen että koko ajan saa pelätä, ja sillloin pelko ja stressi kroonistui.

Kuritus on aina haitallista mutta nykyään kurittamisen käsite on hukassa, aivan pientä uhmaikäistä lasta on täysin mahdoton hallita, silloin pieni tukistus pitäisi olla sallittua mutta ei lyöminen. Pienen lapsen kanssa neuvottelu venyy koska, hän sylkee kasvoille, käy lattialle huutamaan, kierii pöydän alle, vetää pöydältä kaikkia alas, silloin napakka tukistus selventää kuka täällä on pomo.

Pieni lapsi ei opi tukistuksesta syyn ja seurauksen suhdetta. Hänelle hänen tekonsa ja tukistus ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Vähän vanhemmalle lapselle ruumiillinen kuritus opettaa ainoastaan pelkoa ja käyttäytymään halutulla tavalla jotta ei saisi rangaistusta. Se ei opeta moraalia. Eli että ei saa tehdä tuhmia koska se on väärin, vaan että ei saa tehdä tuhmia ettei saisi rangaistusta. Moraalinen oppiminen jää saamatta ja lapsi oppii aivan päinvastaista eli toisen satuttaminen on ok.

Onhan tuokin totta mutta jos pieni kevyt tukistaminen tehdään heti kun sylki leviää naamallesi viestii se noin ei tehdä toiselle ihmiselle, ei koskaan , aikuisena saatat saada pahempaa kuin tukistuksen

Olen onnistunut kasvattamaan kolme poikaa tasapainoisiksi ja hyvinkäyttäytyviksi ihmisiksi ilman ruumiillista kuritusta. En ymmärrä miksi pitäisi tukistaa ym kun lapsen voi kasvattaa hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ilman ruumiillista kuritusta.

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. 

Onko tästä vedettävissä johtopäätös ettei kohtuullinen ruumiillinen kuritus niin haitallista olekaan ?

Uskallan hieman rohkeasti väittää että syystä annettu pienimutoinen kuritus ei ole haitallista, jos lapsi ymmärtää sen syyn ja tätä ei tapahdu usein.

Sen sijaan se on erittäin haitallista että väkivalta on mielivaltaista eikä liity lapsen tekoihin ollenkaan. Oma isäni pieksi vain omaa kiukkua purkaakseen ja ei auttanut vaikka olimme koko ajan kilttejä ja tottelevia. Se arvaamattomuus tekee sen että koko ajan saa pelätä, ja sillloin pelko ja stressi kroonistui.

Kuritus on aina haitallista mutta nykyään kurittamisen käsite on hukassa, aivan pientä uhmaikäistä lasta on täysin mahdoton hallita, silloin pieni tukistus pitäisi olla sallittua mutta ei lyöminen. Pienen lapsen kanssa neuvottelu venyy koska, hän sylkee kasvoille, käy lattialle huutamaan, kierii pöydän alle, vetää pöydältä kaikkia alas, silloin napakka tukistus selventää kuka täällä on pomo.

Pieni lapsi ei opi tukistuksesta syyn ja seurauksen suhdetta. Hänelle hänen tekonsa ja tukistus ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Vähän vanhemmalle lapselle ruumiillinen kuritus opettaa ainoastaan pelkoa ja käyttäytymään halutulla tavalla jotta ei saisi rangaistusta. Se ei opeta moraalia. Eli että ei saa tehdä tuhmia koska se on väärin, vaan että ei saa tehdä tuhmia ettei saisi rangaistusta. Moraalinen oppiminen jää saamatta ja lapsi oppii aivan päinvastaista eli toisen satuttaminen on ok.

Onhan tuokin totta mutta jos pieni kevyt tukistaminen tehdään heti kun sylki leviää naamallesi viestii se noin ei tehdä toiselle ihmiselle, ei koskaan , aikuisena saatat saada pahempaa kuin tukistuksen

Olen onnistunut kasvattamaan kolme poikaa tasapainoisiksi ja hyvinkäyttäytyviksi ihmisiksi ilman ruumiillista kuritusta. En ymmärrä miksi pitäisi tukistaa ym kun lapsen voi kasvattaa hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ilman ruumiillista kuritusta.

Eihän tukistaminen olekaan pakollista, sehän on kiellettyä.

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. 

Onko tästä vedettävissä johtopäätös ettei kohtuullinen ruumiillinen kuritus niin haitallista olekaan ?

Uskallan hieman rohkeasti väittää että syystä annettu pienimutoinen kuritus ei ole haitallista, jos lapsi ymmärtää sen syyn ja tätä ei tapahdu usein.

Sen sijaan se on erittäin haitallista että väkivalta on mielivaltaista eikä liity lapsen tekoihin ollenkaan. Oma isäni pieksi vain omaa kiukkua purkaakseen ja ei auttanut vaikka olimme koko ajan kilttejä ja tottelevia. Se arvaamattomuus tekee sen että koko ajan saa pelätä, ja sillloin pelko ja stressi kroonistui.

Kuritus on aina haitallista mutta nykyään kurittamisen käsite on hukassa, aivan pientä uhmaikäistä lasta on täysin mahdoton hallita, silloin pieni tukistus pitäisi olla sallittua mutta ei lyöminen. Pienen lapsen kanssa neuvottelu venyy koska, hän sylkee kasvoille, käy lattialle huutamaan, kierii pöydän alle, vetää pöydältä kaikkia alas, silloin napakka tukistus selventää kuka täällä on pomo.

Pieni lapsi ei opi tukistuksesta syyn ja seurauksen suhdetta. Hänelle hänen tekonsa ja tukistus ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Vähän vanhemmalle lapselle ruumiillinen kuritus opettaa ainoastaan pelkoa ja käyttäytymään halutulla tavalla jotta ei saisi rangaistusta. Se ei opeta moraalia. Eli että ei saa tehdä tuhmia koska se on väärin, vaan että ei saa tehdä tuhmia ettei saisi rangaistusta. Moraalinen oppiminen jää saamatta ja lapsi oppii aivan päinvastaista eli toisen satuttaminen on ok.

Onhan tuokin totta mutta jos pieni kevyt tukistaminen tehdään heti kun sylki leviää naamallesi viestii se noin ei tehdä toiselle ihmiselle, ei koskaan , aikuisena saatat saada pahempaa kuin tukistuksen

Olen onnistunut kasvattamaan kolme poikaa tasapainoisiksi ja hyvinkäyttäytyviksi ihmisiksi ilman ruumiillista kuritusta. En ymmärrä miksi pitäisi tukistaa ym kun lapsen voi kasvattaa hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ilman ruumiillista kuritusta.

Eihän tukistaminen olekaan pakollista, sehän on kiellettyä.

Jostain syystä tuo aikaisempi tukistaja ei ymmärrä että ruumiillinen kuritus on kiellettyä. Kuten myös turhaa ja vahingollista.

Nuo tukistajat ja läimäyttelijät tuppaavat olemaan niitä joita on kuritettu lapsena. He eivät osaa muunlaista lastenkasvatustapaa eivätkä osaa katkaista kurituksen ketjua.

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. 

Onko tästä vedettävissä johtopäätös ettei kohtuullinen ruumiillinen kuritus niin haitallista olekaan ?

Uskallan hieman rohkeasti väittää että syystä annettu pienimutoinen kuritus ei ole haitallista, jos lapsi ymmärtää sen syyn ja tätä ei tapahdu usein.

Sen sijaan se on erittäin haitallista että väkivalta on mielivaltaista eikä liity lapsen tekoihin ollenkaan. Oma isäni pieksi vain omaa kiukkua purkaakseen ja ei auttanut vaikka olimme koko ajan kilttejä ja tottelevia. Se arvaamattomuus tekee sen että koko ajan saa pelätä, ja sillloin pelko ja stressi kroonistui.

Kuritus on aina haitallista mutta nykyään kurittamisen käsite on hukassa, aivan pientä uhmaikäistä lasta on täysin mahdoton hallita, silloin pieni tukistus pitäisi olla sallittua mutta ei lyöminen. Pienen lapsen kanssa neuvottelu venyy koska, hän sylkee kasvoille, käy lattialle huutamaan, kierii pöydän alle, vetää pöydältä kaikkia alas, silloin napakka tukistus selventää kuka täällä on pomo.

Pieni lapsi ei opi tukistuksesta syyn ja seurauksen suhdetta. Hänelle hänen tekonsa ja tukistus ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Vähän vanhemmalle lapselle ruumiillinen kuritus opettaa ainoastaan pelkoa ja käyttäytymään halutulla tavalla jotta ei saisi rangaistusta. Se ei opeta moraalia. Eli että ei saa tehdä tuhmia koska se on väärin, vaan että ei saa tehdä tuhmia ettei saisi rangaistusta. Moraalinen oppiminen jää saamatta ja lapsi oppii aivan päinvastaista eli toisen satuttaminen on ok.

Onhan tuokin totta mutta jos pieni kevyt tukistaminen tehdään heti kun sylki leviää naamallesi viestii se noin ei tehdä toiselle ihmiselle, ei koskaan , aikuisena saatat saada pahempaa kuin tukistuksen

Olen onnistunut kasvattamaan kolme poikaa tasapainoisiksi ja hyvinkäyttäytyviksi ihmisiksi ilman ruumiillista kuritusta. En ymmärrä miksi pitäisi tukistaa ym kun lapsen voi kasvattaa hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ilman ruumiillista kuritusta.

Eihän tukistaminen olekaan pakollista, sehän on kiellettyä.

Jostain syystä tuo aikaisempi tukistaja ei ymmärrä että ruumiillinen kuritus on kiellettyä. Kuten myös turhaa ja vahingollista.

Nuo tukistajat ja läimäyttelijät tuppaavat olemaan niitä joita on kuritettu lapsena. He eivät osaa muunlaista lastenkasvatustapaa eivätkä osaa katkaista kurituksen ketjua.

Näin kaikki tukistajat ovat saaneet vitsaa ja remmiä lapsena.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, mitä helvettiä elämänne tulee olemaan kun nuo vanhemmat muuttuvat vanhukseksi ja VAATIVAT (huom vaativat, eivät siis pyydä) teitä auttamaan heitä kaikessa? Alkaa tulla käskyttämistä katon putsauksesta, aitan maalaamisesta, lumien kolaamisesta, ikkunan pesusta ja pointtina se että _koko ajan_ pitäisi olla hyysäämässä ja tekemässä.

Eli lapsuuden komentelu ja orjaleiri ja käskytyshelvetti palaa taas!

Meillä kävi vähän toisinpäin. Lapsuudessa tehtävää oli varsin kohtuullisesti ja lorviakin sai kunhan teki hommansa. Aikuisuutta kohti äidin komentelu pesästä lentäneitä lapsiaan kohtaan lisääntyi kärjistyen siihen että hänen ja isän vanhetessa ja vaivautuessa äiti päätti käyttää meitä lapsia orjina eikä ottanut korviinsakaan mitään kotipalvelua tms jota saa rahalla. Lasten pitäisi hoitaa kaikki asiat ja hypätä sinnetänne,siivota heille ja kokata. Ehdottomasti asuminen kotona vaikkei pärjää oikeasti. Teimme yhteistuumin stopin ja järjestimme kotiapua ja muuta että pärjäsivät ,äiti suuttui verisesti. Isän tila heikentyi ja edelleen äiti itsepäisesti intti heidän pärjäävän kunnes isä päätyi sairaalaan ja jäi sille tielleen. Ravitsemus yms aivan retuperällä. Isän kuoltua äiti edelleen syyttää meitä lapsia siitä että emme hyppää siellä vaan huolehdimme avusta hänelle. Työleiri siis odotti omille lähtemisen jälkeen. Aikoo ilmeisesti olla itsekäs jääräpää loppuun asti . Kyllä käymme kaikki siellä ja teemme toki siinä samalla jotain ,mutta että vastuu hänen huushollistaan ei ole meillä eikä ehdi/jaksa ajaa jatkuvasti omien perheiden ja töiden ja menojen lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahkera Liisa kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

N.30% on surkeista kodeista ja näistä erittäin iso osa loistqvia työntekijöitä, ahkeria, tunnollisia ja vähään tyytyväisiä. 

Onko tästä vedettävissä johtopäätös ettei kohtuullinen ruumiillinen kuritus niin haitallista olekaan ?

Uskallan hieman rohkeasti väittää että syystä annettu pienimutoinen kuritus ei ole haitallista, jos lapsi ymmärtää sen syyn ja tätä ei tapahdu usein.

Sen sijaan se on erittäin haitallista että väkivalta on mielivaltaista eikä liity lapsen tekoihin ollenkaan. Oma isäni pieksi vain omaa kiukkua purkaakseen ja ei auttanut vaikka olimme koko ajan kilttejä ja tottelevia. Se arvaamattomuus tekee sen että koko ajan saa pelätä, ja sillloin pelko ja stressi kroonistui.

Kuritus on aina haitallista mutta nykyään kurittamisen käsite on hukassa, aivan pientä uhmaikäistä lasta on täysin mahdoton hallita, silloin pieni tukistus pitäisi olla sallittua mutta ei lyöminen. Pienen lapsen kanssa neuvottelu venyy koska, hän sylkee kasvoille, käy lattialle huutamaan, kierii pöydän alle, vetää pöydältä kaikkia alas, silloin napakka tukistus selventää kuka täällä on pomo.

Pieni lapsi ei opi tukistuksesta syyn ja seurauksen suhdetta. Hänelle hänen tekonsa ja tukistus ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Vähän vanhemmalle lapselle ruumiillinen kuritus opettaa ainoastaan pelkoa ja käyttäytymään halutulla tavalla jotta ei saisi rangaistusta. Se ei opeta moraalia. Eli että ei saa tehdä tuhmia koska se on väärin, vaan että ei saa tehdä tuhmia ettei saisi rangaistusta. Moraalinen oppiminen jää saamatta ja lapsi oppii aivan päinvastaista eli toisen satuttaminen on ok.

Onhan tuokin totta mutta jos pieni kevyt tukistaminen tehdään heti kun sylki leviää naamallesi viestii se noin ei tehdä toiselle ihmiselle, ei koskaan , aikuisena saatat saada pahempaa kuin tukistuksen

Olen onnistunut kasvattamaan kolme poikaa tasapainoisiksi ja hyvinkäyttäytyviksi ihmisiksi ilman ruumiillista kuritusta. En ymmärrä miksi pitäisi tukistaa ym kun lapsen voi kasvattaa hyväksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ilman ruumiillista kuritusta.

En minäkään ymmärrä enkä hyväksy ruumiillista kuritusta. Itse piiskaa saaneena opin vain sen että samaa en omalleni tule tekemään. Enkä ole tehnyt,silti tuo teini osaa käyttäytyä ja on kasvatettu rajoilla. Minusta jo se rikkoo itseään vastaan että opetetaan ettei saa ketään satuttaa,samalla kun itse tekee siten lapselle. Haluan olla esimerkki siinä lapselle miten muita kohdellaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei vieläkään oikein tajuta miten vakavasti väkivalta ja kaltoinkohtelu vaikuttaa lapsen aivoihin ja hermostoon. Ennen ei tiedetty sitäkään vähää. Omat typerät lapsenhakkaajavanhemmat väittävät että lapsi ei muista mitään alle seitsemänvuotiaana taphtuneista asioista joten ei haittaa yhtään vaikka lasta hakkaa ja kurittaa. Sehän unohtaa sen!

Paitsi ettei unohda, vaan sen lapsen aivot ja hermosto ja jopa DNA muuttuu väkivallan ja kaltoinkohtelun seurauksena.

Tuohon omien vanhempieni ”tietoisuuteen” liittyi myös se ajatusmalli että lapsi on tyhmä eikä ymmärrä mistään mitään. Siksipä mitä haitta on jos pieksää lastaan, eihän sille siitä mitään muistoja jää tai vauriota synny!

Monien tietämättömyys on aivan käsittämätöntä. Ja ihan validisti pitää olla huolissaan myös tämän päivän vanhemmista. Ei kaikki ole kovinkaan koulutettuja, ymmärrykseen kykeneviä tai kiinnostuneita lapsen kehitykseen liittyvästä kirjallisuudesta tai tutkimuksesta. Monet oikeasti kohtelee lapsiaan omilta vanhemmilta saatujen oppien mukaisesti, ja viittaavat kintaalla neuvolan ohjeille.

Edes sitä vauvojen ravisteluväkivaltaa ei ole saatu loppumaan, vähän väliä uutinen siitä että isä ravisteli vauvan vaikeavammaiseksi :(

Vanhempasi ovat väärässä. Minä muistan yksittäisiä tapahtumia neljävuotiaasta alkaen.

Kumma, minä muistan välähdyksiä parivuotiaastakin asti. Onko se harvinaista ja mistä se johtuu?

Täällä ketjussa kärsitään menneisyyden kasvatusvirheistä. Ihan hyvä, että puidaan myös syitä. Täällä kuulee usein sanoja, pullamössösukupolvi, kermaperseet, suuret ikäluokat, sota-ajat, ruumiillinen kuritus.

Toisessa ketjussa puidaan tämän päivän koululaisen pahoinvointia. Siellä ei yllämainittuja sanoja käytetä. Syitä ovat suuret luokkakoot, opettajat ei saa kuria, ovat kädettömiä, lapsilla ei ole työrauhaa. Joku sanoo, että lapset on laitettu yhteiskunnan kasvatettaviksi, rajattomuus kasvatuksessa. Monet lapset mielenterveysongelmaisia, kiusaavat toisia, älylaitteet vaikuttaa vahingollisesti aivojen kehitykseen ym. ym.

Kannattaa käväistä sielläkin. Toivon, että suurin osa tämän päivän lapsistakin voi hyvin kaikesta huolimatta.

Kasvatusviheet ovat harvinaisia, en ole niitä juurikaan havainnut,

peiliin katsonut ja ratkaisun tehnyt kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ajatelleet, mitä helvettiä elämänne tulee olemaan kun nuo vanhemmat muuttuvat vanhukseksi ja VAATIVAT (huom vaativat, eivät siis pyydä) teitä auttamaan heitä kaikessa? Alkaa tulla käskyttämistä katon putsauksesta, aitan maalaamisesta, lumien kolaamisesta, ikkunan pesusta ja pointtina se että _koko ajan_ pitäisi olla hyysäämässä ja tekemässä.

Eli lapsuuden komentelu ja orjaleiri ja käskytyshelvetti palaa taas!

Meillä kävi vähän toisinpäin. Lapsuudessa tehtävää oli varsin kohtuullisesti ja lorviakin sai kunhan teki hommansa. Aikuisuutta kohti äidin komentelu pesästä lentäneitä lapsiaan kohtaan lisääntyi kärjistyen siihen että hänen ja isän vanhetessa ja vaivautuessa äiti päätti käyttää meitä lapsia orjina eikä ottanut korviinsakaan mitään kotipalvelua tms jota saa rahalla. Lasten pitäisi hoitaa kaikki asiat ja hypätä sinnetänne,siivota heille ja kokata. Ehdottomasti asuminen kotona vaikkei pärjää oikeasti. Teimme yhteistuumin stopin ja järjestimme kotiapua ja muuta että pärjäsivät ,äiti suuttui verisesti. Isän tila heikentyi ja edelleen äiti itsepäisesti intti heidän pärjäävän kunnes isä päätyi sairaalaan ja jäi sille tielleen. Ravitsemus yms aivan retuperällä. Isän kuoltua äiti edelleen syyttää meitä lapsia siitä että emme hyppää siellä vaan huolehdimme avusta hänelle. Työleiri siis odotti omille lähtemisen jälkeen. Aikoo ilmeisesti olla itsekäs jääräpää loppuun asti . Kyllä käymme kaikki siellä ja teemme toki siinä samalla jotain ,mutta että vastuu hänen huushollistaan ei ole meillä eikä ehdi/jaksa ajaa jatkuvasti omien perheiden ja töiden ja menojen lisäksi. 

Kuulostaa kamalalta. Noissa on usein sellainen sivujuonne että ne vanhukset ei jotenkin ollenkaan muista tai tajua sitä millaista on olla kiireisessä työelämässä. Vertaavat omia työssäkäyviä lapsia itseensä ”koko päivähän niillä on aikaa”, ja kiukuttelevat ja syyttävät laiskaksi jos ne aikuiset lapset ei koko ajan hyppää orjana palvelemassa.

Tuo on myös tosi röyhkeää itsekkyyttä että vaikka voimat eikä kyky riitä, asutaan silti okt talossa ja vaaditaan lapsia hoitamaan talon työt. Tai ylläpidetään väkisin mökkiä ja taas ne lapset joutuu sen hoitamaan. Sen verran pitäisi olla järki päässä että asumiset, autot, mökit ja muut tilukset tulee olla sellaisia että ne itse jaksaa ja pystyy ylläpitämään. Ei ole oikein repiä lasten selkänahasta mukavuutta itselleen.