Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan sukupuoleen pettyminen
24.04.2021 |
Lueskelin tästä olleen jo useampia ketjuja aiemmin mutta halusin silti aloittaa uuden keskustelun ja toivoisin muiden kokemuksia, erityisesti sitä miten olette selvinneet näistä tunteista?
Eli toiveissa ollut tyttö ja poikavauva on tulossa. Luulin jo selviytyneeni pahimmasta ja olevani valmis vastaanottamaan pojan, mutta nyt aivan synnytyksen kynnyksellä pettyneet ja latistuneet tunnelmat ovat taas palanneet ja valtaavat aika-ajoin rankasti mielen.
En tiedä miten paljon tilanteeseen vaikuttaa että yöunet ovat menneet todella surkeiksi tässä loppumetreillä, vain 3-4h/yö ja siksi koko raskaus tuntuu uuvuttavalta. Viime yönä heräsin taas klo3 ja aamuyön murehtiessani kaikkea mahdollista, tuntuivat taas odotukset poikaa kohden synkkääkin synkemmiltä. Mielen valtasi taas pelot siitä miten ”hankala” ja raisu poika tulee olemaan ja ajatukset menevät jo ihan naurettavuuksiin asti siitä miten hän syrjäytyy yhteiskunnasta ja käyttää päihteitä.
Pelkään ensi viikolla saavani viimein vauvan syliini mutta kokevani vain tätä synkkää pettymystä. Aivan järkyttävän pelottava ja latistava ajatus.
Onko muita poikien odottajia joilla vielä lopussakin näin synkät tunnelmat ja sitten kuitenkin olisi kääntynyt paremmaksi ja aito ilo pojasta sen synnyttyä herännyt? Haitko ja saitko jotain apua tilanteeseen?
Kommentit (306)
Ymmärtäisin, jos vaihtoehtoja olisi enemmän kuin kaksi.
9kk paksuna, synnytys ja tididii: se on appelsiini!
Joo sit ymmärtäisin että harmittaisi.
Mutta kun se nyt kuitenkin lähtökohtaisesti on joko tyttö tai poika. Ole onnellinen vauvasta, rakastat sitä varmasti ja kummastakin sukupuolesta voi tulla mitä vaan, joko raisu tai kaikkea kivaa, fiksua ja ihanaa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä halusin myös tytön mutta sain pojan. Ja poikani on aivan ihana. Hän on nyt esiteini eikä parempaa lasta voisi toivoa. Tekee hyvin läksyt, harrastaa 2 eri lajia, on koulussa luottamustoimissa. Hänellä on paljon kavereita, on reipas, iloinen, sosiaalinen ja empaattinen. Todella ihana ja rakas lapsi. Kyllä sä ap opit poikaasi rakastamaan. Tsemppiä!
Tutkittu on, että mies jolla vaan tyttöjä ja asuu naisten kanssa, alkaa testosteronit tippumaan eli alkavat naismaisemmiksi puheääntä myöten.
Alapeukkua vaan mutta tutkittu juttu!
Siinä ne sitten kimittää ja kirkuu isä ja tytöt kuorossa. Pehmeä koti-isä isoine vatsoineen ja pian emäntäkin hakee miestä muualta :-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolella on väliä kirjoitti:
Minun äitini syntyi perheen kolmanneksi tytöksi. Isä otti asian rauhallisesti mutta mummoni hylki äitiäni koko lapsuuden ajan, haukkui, ei ottanut syliin. Vauva-aikana mummoni ei olisi halunnut hoitaa äitiäni ollenkaan mutta onneksi isä hoiti vauvaa. Mummoni jätti äitini täysin ilman perintöä, edes lakiosaa ei saanut, perintö meni muille lapsille.
Mielestäni on väärin, että esim. hedelmöityshoitojen yhteydessä ei voi valita lapsen sukupuolta. Lapselle voi jäädä vakavia traumoja siitä, että vanhemmat hyljeksivät häntä. Mielestäni on väärin, että näinkin voimakkaat, primitiiviset tunteet kielletään. On huono äiti, jos on pettynyt saadessaan viidennen pojan. Äiti ei saa puhua pahasta mielestään kenellekään. Toki se 5. poika on rakas, mutta tyttölapsi olisi ollut vielä rakkaampi.
Itse olen seurannut, kuinka monilla tuttavillani on joko lellikki- tai inhokkilapsia.
Monilla psykiatrisilla potilailla on kokemus, että vanhemmat rakastivat enemmän heidän sisaruksiaan kuin potilasta itseään.
Yhden lapsuuden ystävän perheestä muistan, kun kaverini veljelle maksettiin mm. laskettelureissuja ja tytölle ei maksettu yhtään mitään. Lapset olivat melkein samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa.
Hyvä kirjoitus muuten, mutta ei tätä ongelmaa sillä korjata, että ihmiset saisivat alkaa valitsemaan lapsensa sukupuolen. Ongelma on se, että näistä sukupuolipettymys tunteista ei saa puhua. Jos joku puhuu niin häntä paheksutaan ja hänet lytätään huonoksi ihmiseksi, jonka ei olisi pitänyt tehdä lasta ollenkaan.
Ihmisillä pitäisi olla vapaus puhua tunteistaan ilman lyttäämistä. Ap:kin saanut paljon asiattomia kommentteja, vaikka ap tiedostaa, että hänen tunteensa ei ole kovin rakentava ja hän kysyy neuvoa, että miten hänen tulisi nämä tunteensa käsitellä. Eli ap tiedostaa tunteensa ja kysyy apua ja monet tulevat vain kettuilemaan ja tuomitsemaan. Ihmisiltä todella epäkypsää ja epäkehittävää käytöstä. Ei nämä ongelmat tuomitsemisella parane.
On erittäin tärkeää, että äiti saisi puhua vapaasti pettymyksen tunteistaan ilman tuomitsemista. Mutta tuolloinkin se perusasia ei muutu miksikään. Mielestäni on aivan luonnollista, että 5. poikalapsen saaminen voi olla äidille valtava pettymys. Isä voi toki olla onnensa kukkuloilla.
Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä paremmin lapsi tulee ymmärtämään, että äiti ei ole välttämättä häneen niin syvästi kiintynyt.
Erityisesti hedelmöityshoitojen yhteydessä alkioiden joukosta olisi helppo valita oikeaa sukupuolta oleva alkio- tekopyhässä Suomessa tämä on kiellettyä.
Televisiosta tuli muutama vuosi sitten amerikkalaisdokumentti, jossa vanhemmat olivat maksaneet suuret summat rahaa saadakseen oikeaa sukupuolta olevan lapsen.
Yksi nainen oli teettänyt 2 tyttöä, hänellä olikin 2 aivan ihanaa, kaunista pikkutyttöä, jotka oli vaatetettu röyhelömekkoihin. Äiti rakasti ja hemmotteli lapsiaan; tytöt vaikuttivat iloisilta ja vilkkailta. Keneltä se on pois, jos äiti saa 2 pikkuprinsessaa, jotka saavat hyvän ja onnellisen lapsuuden? Varmasti olivat rakastettuja lapsia!
Kyllä, viidennen poikalapsen jälkeen on luonnollista olla pettynyt, että ei tullut tyttöä. Mutta elämässä tulee pettymyksiä ja aikuisen ihmisen pitäisi osata käsitellä ne. Elämässä ei aina saa sitä mitä haluaa.
Ja on se pois ihmisiltä kollektiivisesti. On moraalitonta, että lapsen sukupuolen saisi valita. Tällainen sukupuolen valitseminen saattaa johtaa ongelmiin, kuten Kiinassa, jossa nyt on valtava miesenemmistö väestössä. Miksi yhteiskunnan pitäisi mahdollistamalla sukupuolen valitseminen kannustaa ihmisiä valitsemaan lapsen sukupuolen? Eikö yhteiskuntaa pitäisi viedä siihen suuntaan, että lapsen sukupuolella ei ole väliä, kumpikaan ei ole toista parempi ja molempia tarvitaan ja molemmat ovat hyviä suvunjatkajia?
Esimerkkisi nainen varmaankin haluaa kasvattaa tyttöjään hyvin stereotyyppiseen naiskuvaan, koska sukupuoli oli hänelle noin tärkeä. Luultavasti hän odottaa muissakin asioissa, että lapset ovat tietynlaisia. Pieni lapsi kyllä tekee juuri ne asiat, mihin aikuinen häntä kannustaa eli tässä tapauksessa on innostunut hörhelöistä ja prinsessoista. Mutta mitä jos hänen tyttönsä eivät enää isompina olekaan kiinnostuneet stereotyyppisistä tyttöjen jutuista?
Luultavasti kyseinen äiti ei hyväksy, jos lapsi tykkää äidin mielestä vääristä asioista, eikä kannusta lasta siihen mikä lasta kiinnostaa. Jos sukupuoli on noin tärkeää, luultavasti kyseinen äiti odottaa tytöiltään tulevaisuudessa tiettyjä harrastuksia, tietynlaista käyttäytymistä, tietynlaista ammattia jne. Eli ei ole ongelmatonta, että sukupuolen saa valita, eikä sukupuolen valitseminen välttämättä johda lasten onnellisuuteen. Lapset voivat rikkoa äitinsä odotukset muilla tavoin, vaikka ovatkin tyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolella on väliä kirjoitti:
Minun äitini syntyi perheen kolmanneksi tytöksi. Isä otti asian rauhallisesti mutta mummoni hylki äitiäni koko lapsuuden ajan, haukkui, ei ottanut syliin. Vauva-aikana mummoni ei olisi halunnut hoitaa äitiäni ollenkaan mutta onneksi isä hoiti vauvaa. Mummoni jätti äitini täysin ilman perintöä, edes lakiosaa ei saanut, perintö meni muille lapsille.
Mielestäni on väärin, että esim. hedelmöityshoitojen yhteydessä ei voi valita lapsen sukupuolta. Lapselle voi jäädä vakavia traumoja siitä, että vanhemmat hyljeksivät häntä. Mielestäni on väärin, että näinkin voimakkaat, primitiiviset tunteet kielletään. On huono äiti, jos on pettynyt saadessaan viidennen pojan. Äiti ei saa puhua pahasta mielestään kenellekään. Toki se 5. poika on rakas, mutta tyttölapsi olisi ollut vielä rakkaampi.
Itse olen seurannut, kuinka monilla tuttavillani on joko lellikki- tai inhokkilapsia.
Monilla psykiatrisilla potilailla on kokemus, että vanhemmat rakastivat enemmän heidän sisaruksiaan kuin potilasta itseään.
Yhden lapsuuden ystävän perheestä muistan, kun kaverini veljelle maksettiin mm. laskettelureissuja ja tytölle ei maksettu yhtään mitään. Lapset olivat melkein samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa.
Hyvä kirjoitus muuten, mutta ei tätä ongelmaa sillä korjata, että ihmiset saisivat alkaa valitsemaan lapsensa sukupuolen. Ongelma on se, että näistä sukupuolipettymys tunteista ei saa puhua. Jos joku puhuu niin häntä paheksutaan ja hänet lytätään huonoksi ihmiseksi, jonka ei olisi pitänyt tehdä lasta ollenkaan.
Ihmisillä pitäisi olla vapaus puhua tunteistaan ilman lyttäämistä. Ap:kin saanut paljon asiattomia kommentteja, vaikka ap tiedostaa, että hänen tunteensa ei ole kovin rakentava ja hän kysyy neuvoa, että miten hänen tulisi nämä tunteensa käsitellä. Eli ap tiedostaa tunteensa ja kysyy apua ja monet tulevat vain kettuilemaan ja tuomitsemaan. Ihmisiltä todella epäkypsää ja epäkehittävää käytöstä. Ei nämä ongelmat tuomitsemisella parane.
On erittäin tärkeää, että äiti saisi puhua vapaasti pettymyksen tunteistaan ilman tuomitsemista. Mutta tuolloinkin se perusasia ei muutu miksikään. Mielestäni on aivan luonnollista, että 5. poikalapsen saaminen voi olla äidille valtava pettymys. Isä voi toki olla onnensa kukkuloilla.
Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä paremmin lapsi tulee ymmärtämään, että äiti ei ole välttämättä häneen niin syvästi kiintynyt.
Erityisesti hedelmöityshoitojen yhteydessä alkioiden joukosta olisi helppo valita oikeaa sukupuolta oleva alkio- tekopyhässä Suomessa tämä on kiellettyä.
Televisiosta tuli muutama vuosi sitten amerikkalaisdokumentti, jossa vanhemmat olivat maksaneet suuret summat rahaa saadakseen oikeaa sukupuolta olevan lapsen.
Yksi nainen oli teettänyt 2 tyttöä, hänellä olikin 2 aivan ihanaa, kaunista pikkutyttöä, jotka oli vaatetettu röyhelömekkoihin. Äiti rakasti ja hemmotteli lapsiaan; tytöt vaikuttivat iloisilta ja vilkkailta. Keneltä se on pois, jos äiti saa 2 pikkuprinsessaa, jotka saavat hyvän ja onnellisen lapsuuden? Varmasti olivat rakastettuja lapsia!Kyllä, viidennen poikalapsen jälkeen on luonnollista olla pettynyt, että ei tullut tyttöä. Mutta elämässä tulee pettymyksiä ja aikuisen ihmisen pitäisi osata käsitellä ne. Elämässä ei aina saa sitä mitä haluaa.
Ja on se pois ihmisiltä kollektiivisesti. On moraalitonta, että lapsen sukupuolen saisi valita. Tällainen sukupuolen valitseminen saattaa johtaa ongelmiin, kuten Kiinassa, jossa nyt on valtava miesenemmistö väestössä. Miksi yhteiskunnan pitäisi mahdollistamalla sukupuolen valitseminen kannustaa ihmisiä valitsemaan lapsen sukupuolen? Eikö yhteiskuntaa pitäisi viedä siihen suuntaan, että lapsen sukupuolella ei ole väliä, kumpikaan ei ole toista parempi ja molempia tarvitaan ja molemmat ovat hyviä suvunjatkajia?
Esimerkkisi nainen varmaankin haluaa kasvattaa tyttöjään hyvin stereotyyppiseen naiskuvaan, koska sukupuoli oli hänelle noin tärkeä. Luultavasti hän odottaa muissakin asioissa, että lapset ovat tietynlaisia. Pieni lapsi kyllä tekee juuri ne asiat, mihin aikuinen häntä kannustaa eli tässä tapauksessa on innostunut hörhelöistä ja prinsessoista. Mutta mitä jos hänen tyttönsä eivät enää isompina olekaan kiinnostuneet stereotyyppisistä tyttöjen jutuista?
Luultavasti kyseinen äiti ei hyväksy, jos lapsi tykkää äidin mielestä vääristä asioista, eikä kannusta lasta siihen mikä lasta kiinnostaa. Jos sukupuoli on noin tärkeää, luultavasti kyseinen äiti odottaa tytöiltään tulevaisuudessa tiettyjä harrastuksia, tietynlaista käyttäytymistä, tietynlaista ammattia jne. Eli ei ole ongelmatonta, että sukupuolen saa valita, eikä sukupuolen valitseminen välttämättä johda lasten onnellisuuteen. Lapset voivat rikkoa äitinsä odotukset muilla tavoin, vaikka ovatkin tyttöjä.
Minusta tuo on ihan vieras ajatus että nainen toivoo tyttöä jotta saisi pukea tämän röyhelöön ja kasvattaa prinsessaksi. Minä juuri toivoin tyttöjä joista tulisi itsenäisiä, sanavalmiita, vähän villejä poikatyttöjä jotka päihittävät naapurin pojat ja kasvavat itsevarmoiksi naisiksi ja muuttavat maailmaa vähän tasa-arvoisempaan suuntaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen sukupuoleen voi totta kai pettyä. Silloin pettyy usein niihin ennakkoluuloihin ja käsityksiin sukupuolieroista. Luulen, että kun vauva syntyy, sukupuolta miettii enää vähemmän, koska silloin alkaa tutustuminen siihen kyseiseen yksilöön, mikä voi ollakin täysin erilainen mitä oli ajatellut. Meillä poikavauva oli todella rauhallinen, ujo ja tarkkailija. Ei mikään rasavilli.
Tehkää keittäjiä lisää. Ja niitä hassuja ihmisiä, jotka ostavat ja pitävät liian pieniä kenkiä, että sitten yhteiskunta saa maksaa niiden rumien jalkaterrorisointien tuloksia.
Ihminen, joka ostaa liian pieniä kenkiä, ei koskaan voi saavuttaa mitään suurta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies pettyi kun kuuli että poika tulossa, halusi niin kovasti tyttölasta, itselleni oli ihan sama kumpi tulee.
Kun poika sitten syntyi mieheni kuitenkin rakastui siihen poikalapseenkin, isänrakkaus meni sen sukupuolipettymyksen edelle.
Höpö, höpö. Miehesi oli fiksu jatkui sinua. Jokainen mies toivoo ”suvunjatkajaa”. Seon fakta.
Ovatko tytöt automaattisesti lapsettomia jos heidän kauttaan ei suku jatku? Vai oliko tämä taas tätä iänikuista naisvihaa kun nainen siirtyy mielestäsi miehen omistukseen ja miehen sukuun? Yök, kuolkaa jo boomerit pois.
Minä näen pelkkiä nuoria synnyttäjiä kun nuo vanhukset eivät enää lapsia tee ja niin vaan NUORET isät pojasta riemastuu valtavasti. Tiedän, että sinun vain tyttöjä saaneen sitä on vaikea hyväksyä, monet itkut on äidit salissa itkeneet kun isä on pettynyt.
Voinko sanoa, että kuolkaa nuoret typerine valheinenne pois, mitäpä olet mieltä?
Kuka se puhui, että poikia saaneet ovat äkäisiä, minusta näyttää ihan toiselta asia.Miksi te kaikki puhutte siitä mitä MIES toivoo? Minä olen nainen. Minä puhun itsestäni ja minun toiveistani.
Siksi kun me ymmärrämme, että avioliitossa mies on tasavertainen kumppani, hänenkin toiveet ja pettymykset kuuluu tulla kuulluksi.
Sinä olet itsekäs moukka, mutta sille me muut emme mitään voi.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää keittäjiä lisää. Ja niitä hassuja ihmisiä, jotka ostavat ja pitävät liian pieniä kenkiä, että sitten yhteiskunta saa maksaa niiden rumien jalkaterrorisointien tuloksia.
Ihminen, joka ostaa liian pieniä kenkiä, ei koskaan voi saavuttaa mitään suurta.
Sinulla on taatusti typistetyt jalat, pääkin lienee ollut sidottuna kun ei aivosi ole kehittyneet, olet jäänyt imbesillin tasolle, rassukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No poika on kyllä pitkällä juoksulla yleensä helpompi kuin tyttö.. Mutta minä ihmettelen naisten ajatuksia yleensä. En ole ikinä kenenkään naisen kuullut pettyneen tyttölapseen. Aina petytään poikiin. Ja valitettavan usein näihin tyttöhaaveisiin kuitenkin tuntuu liittyvän sellaista ihme pukuleikkiä ym täysin pinnallista hömppää. Noiden naisten ei pitäisi hankkia lapsia ollenkaan. Kun mitäkin prinsessaleikit kesken jättäneitä lapsiaikuisia itsekin.
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies pettyi kun kuuli että poika tulossa, halusi niin kovasti tyttölasta, itselleni oli ihan sama kumpi tulee.
Kun poika sitten syntyi mieheni kuitenkin rakastui siihen poikalapseenkin, isänrakkaus meni sen sukupuolipettymyksen edelle.
Höpö, höpö. Miehesi oli fiksu jatkui sinua. Jokainen mies toivoo ”suvunjatkajaa”. Seon fakta.
Höpö höpö itsellesi, et tunne miestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä miten sukupuolet jakaantuu melkein tasan luonnollisesti!
Luuletteko että takana suunnitelma?
Kuvitelkaapa mies ostamassa itseään kiusatakseen kaksi numeroa liian pieniä kenkiä?
Vuoden naurut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolella on väliä kirjoitti:
Minun äitini syntyi perheen kolmanneksi tytöksi. Isä otti asian rauhallisesti mutta mummoni hylki äitiäni koko lapsuuden ajan, haukkui, ei ottanut syliin. Vauva-aikana mummoni ei olisi halunnut hoitaa äitiäni ollenkaan mutta onneksi isä hoiti vauvaa. Mummoni jätti äitini täysin ilman perintöä, edes lakiosaa ei saanut, perintö meni muille lapsille.
Mielestäni on väärin, että esim. hedelmöityshoitojen yhteydessä ei voi valita lapsen sukupuolta. Lapselle voi jäädä vakavia traumoja siitä, että vanhemmat hyljeksivät häntä. Mielestäni on väärin, että näinkin voimakkaat, primitiiviset tunteet kielletään. On huono äiti, jos on pettynyt saadessaan viidennen pojan. Äiti ei saa puhua pahasta mielestään kenellekään. Toki se 5. poika on rakas, mutta tyttölapsi olisi ollut vielä rakkaampi.
Itse olen seurannut, kuinka monilla tuttavillani on joko lellikki- tai inhokkilapsia.
Monilla psykiatrisilla potilailla on kokemus, että vanhemmat rakastivat enemmän heidän sisaruksiaan kuin potilasta itseään.
Yhden lapsuuden ystävän perheestä muistan, kun kaverini veljelle maksettiin mm. laskettelureissuja ja tytölle ei maksettu yhtään mitään. Lapset olivat melkein samanikäisiä ja samassa elämäntilanteessa.
Hyvä kirjoitus muuten, mutta ei tätä ongelmaa sillä korjata, että ihmiset saisivat alkaa valitsemaan lapsensa sukupuolen. Ongelma on se, että näistä sukupuolipettymys tunteista ei saa puhua. Jos joku puhuu niin häntä paheksutaan ja hänet lytätään huonoksi ihmiseksi, jonka ei olisi pitänyt tehdä lasta ollenkaan.
Ihmisillä pitäisi olla vapaus puhua tunteistaan ilman lyttäämistä. Ap:kin saanut paljon asiattomia kommentteja, vaikka ap tiedostaa, että hänen tunteensa ei ole kovin rakentava ja hän kysyy neuvoa, että miten hänen tulisi nämä tunteensa käsitellä. Eli ap tiedostaa tunteensa ja kysyy apua ja monet tulevat vain kettuilemaan ja tuomitsemaan. Ihmisiltä todella epäkypsää ja epäkehittävää käytöstä. Ei nämä ongelmat tuomitsemisella parane.
On erittäin tärkeää, että äiti saisi puhua vapaasti pettymyksen tunteistaan ilman tuomitsemista. Mutta tuolloinkin se perusasia ei muutu miksikään. Mielestäni on aivan luonnollista, että 5. poikalapsen saaminen voi olla äidille valtava pettymys. Isä voi toki olla onnensa kukkuloilla.
Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä paremmin lapsi tulee ymmärtämään, että äiti ei ole välttämättä häneen niin syvästi kiintynyt.
Erityisesti hedelmöityshoitojen yhteydessä alkioiden joukosta olisi helppo valita oikeaa sukupuolta oleva alkio- tekopyhässä Suomessa tämä on kiellettyä.
Televisiosta tuli muutama vuosi sitten amerikkalaisdokumentti, jossa vanhemmat olivat maksaneet suuret summat rahaa saadakseen oikeaa sukupuolta olevan lapsen.
Yksi nainen oli teettänyt 2 tyttöä, hänellä olikin 2 aivan ihanaa, kaunista pikkutyttöä, jotka oli vaatetettu röyhelömekkoihin. Äiti rakasti ja hemmotteli lapsiaan; tytöt vaikuttivat iloisilta ja vilkkailta. Keneltä se on pois, jos äiti saa 2 pikkuprinsessaa, jotka saavat hyvän ja onnellisen lapsuuden? Varmasti olivat rakastettuja lapsia!Kyllä, viidennen poikalapsen jälkeen on luonnollista olla pettynyt, että ei tullut tyttöä. Mutta elämässä tulee pettymyksiä ja aikuisen ihmisen pitäisi osata käsitellä ne. Elämässä ei aina saa sitä mitä haluaa.
Ja on se pois ihmisiltä kollektiivisesti. On moraalitonta, että lapsen sukupuolen saisi valita. Tällainen sukupuolen valitseminen saattaa johtaa ongelmiin, kuten Kiinassa, jossa nyt on valtava miesenemmistö väestössä. Miksi yhteiskunnan pitäisi mahdollistamalla sukupuolen valitseminen kannustaa ihmisiä valitsemaan lapsen sukupuolen? Eikö yhteiskuntaa pitäisi viedä siihen suuntaan, että lapsen sukupuolella ei ole väliä, kumpikaan ei ole toista parempi ja molempia tarvitaan ja molemmat ovat hyviä suvunjatkajia?
Esimerkkisi nainen varmaankin haluaa kasvattaa tyttöjään hyvin stereotyyppiseen naiskuvaan, koska sukupuoli oli hänelle noin tärkeä. Luultavasti hän odottaa muissakin asioissa, että lapset ovat tietynlaisia. Pieni lapsi kyllä tekee juuri ne asiat, mihin aikuinen häntä kannustaa eli tässä tapauksessa on innostunut hörhelöistä ja prinsessoista. Mutta mitä jos hänen tyttönsä eivät enää isompina olekaan kiinnostuneet stereotyyppisistä tyttöjen jutuista?
Luultavasti kyseinen äiti ei hyväksy, jos lapsi tykkää äidin mielestä vääristä asioista, eikä kannusta lasta siihen mikä lasta kiinnostaa. Jos sukupuoli on noin tärkeää, luultavasti kyseinen äiti odottaa tytöiltään tulevaisuudessa tiettyjä harrastuksia, tietynlaista käyttäytymistä, tietynlaista ammattia jne. Eli ei ole ongelmatonta, että sukupuolen saa valita, eikä sukupuolen valitseminen välttämättä johda lasten onnellisuuteen. Lapset voivat rikkoa äitinsä odotukset muilla tavoin, vaikka ovatkin tyttöjä.
Minusta tuo on ihan vieras ajatus että nainen toivoo tyttöä jotta saisi pukea tämän röyhelöön ja kasvattaa prinsessaksi. Minä juuri toivoin tyttöjä joista tulisi itsenäisiä, sanavalmiita, vähän villejä poikatyttöjä jotka päihittävät naapurin pojat ja kasvavat itsevarmoiksi naisiksi ja muuttavat maailmaa vähän tasa-arvoisempaan suuntaan.
Olisitko pettynyt tyttöösi, jos hänestä ei tulekaan maailmaa muuttavaa feministiä vaan hänestä tulisikin hyvin konservatiivinen neljän lapsen kotiäiti?
Lapsen tarkoitus ei ole täyttää vanhempansa haluja ja toiveita vaan kasvaa sellaiseksi ihmiseksi kuin hän on. Jos häntä kiinnostaa olla villi poikatyttö niin se on hienoa. Mutta on myös hienoa, jos hän haluaa leikkiä rauhallisia leikkejä nukeilla ja olla prinsessa. Ja vaikka hän olisi lapsena stereotyyppinen tyttö, hän saattaa innostua aikuisena jostain miehekkääksi mielletystä asiasta tai toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Niin, tämä on nykyään yleistä.
Minulla on kolme poikaa ja nimenomaan naisille se tuntuu olevan vaikea asia ja minä olen jotenkin epäonnistunut kun olen tuottanut ”b-luokan” jälkeläisiä. Ilkeitä kommentteja ja kyselyjä lauotaan jopa poikieni kuullen.
Se tuntuu aivan hirveältä, sillä rakastan poikiani yli kaiken ja koen että minun oli tarkoitus saada juuri nämä lapset. En ole pettynyt enkä kärsi.
Sinäkin tulet todennäköisesti rakastamaan poikaasi yli kaiken, kun hänet syliisi annetaan niin tiedät että näin se oli tarkoitettu.
Höh, en ymmärrä ollenkaan. Itse toivonut aina poikia ja ehdottomasti parempi jos niitä on monta. Siis mielummin kuin pelkkiä tyttöjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies pettyi kun kuuli että poika tulossa, halusi niin kovasti tyttölasta, itselleni oli ihan sama kumpi tulee.
Kun poika sitten syntyi mieheni kuitenkin rakastui siihen poikalapseenkin, isänrakkaus meni sen sukupuolipettymyksen edelle.
Höpö, höpö. Miehesi oli fiksu jatkui sinua. Jokainen mies toivoo ”suvunjatkajaa”. Seon fakta.
Ovatko tytöt automaattisesti lapsettomia jos heidän kauttaan ei suku jatku? Vai oliko tämä taas tätä iänikuista naisvihaa kun nainen siirtyy mielestäsi miehen omistukseen ja miehen sukuun? Yök, kuolkaa jo boomerit pois.
Minä näen pelkkiä nuoria synnyttäjiä kun nuo vanhukset eivät enää lapsia tee ja niin vaan NUORET isät pojasta riemastuu valtavasti. Tiedän, että sinun vain tyttöjä saaneen sitä on vaikea hyväksyä, monet itkut on äidit salissa itkeneet kun isä on pettynyt.
Voinko sanoa, että kuolkaa nuoret typerine valheinenne pois, mitäpä olet mieltä?
Kuka se puhui, että poikia saaneet ovat äkäisiä, minusta näyttää ihan toiselta asia.Miksi te kaikki puhutte siitä mitä MIES toivoo? Minä olen nainen. Minä puhun itsestäni ja minun toiveistani.
Siksi kun me ymmärrämme, että avioliitossa mies on tasavertainen kumppani, hänenkin toiveet ja pettymykset kuuluu tulla kuulluksi.
Sinä olet itsekäs moukka, mutta sille me muut emme mitään voi.:D kun kyseessä on asia mihin kumpikaan ei voi vaikuttaa niin naisen pitää olla kuitenkin surullinen miehen puolesta, vaikka itse sai mitä toivoi? Kuole boomer kuole.
Kuten kaikki huomaamme pelkkiä tyttöjä saavat äidit ovat äärettömän fiksua ihmisiä ja rauhallisia.
😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies pettyi kun kuuli että poika tulossa, halusi niin kovasti tyttölasta, itselleni oli ihan sama kumpi tulee.
Kun poika sitten syntyi mieheni kuitenkin rakastui siihen poikalapseenkin, isänrakkaus meni sen sukupuolipettymyksen edelle.
Höpö, höpö. Miehesi oli fiksu jatkui sinua. Jokainen mies toivoo ”suvunjatkajaa”. Seon fakta.
Ovatko tytöt automaattisesti lapsettomia jos heidän kauttaan ei suku jatku? Vai oliko tämä taas tätä iänikuista naisvihaa kun nainen siirtyy mielestäsi miehen omistukseen ja miehen sukuun? Yök, kuolkaa jo boomerit pois.
Minä näen pelkkiä nuoria synnyttäjiä kun nuo vanhukset eivät enää lapsia tee ja niin vaan NUORET isät pojasta riemastuu valtavasti. Tiedän, että sinun vain tyttöjä saaneen sitä on vaikea hyväksyä, monet itkut on äidit salissa itkeneet kun isä on pettynyt.
Voinko sanoa, että kuolkaa nuoret typerine valheinenne pois, mitäpä olet mieltä?
Kuka se puhui, että poikia saaneet ovat äkäisiä, minusta näyttää ihan toiselta asia.Miksi te kaikki puhutte siitä mitä MIES toivoo? Minä olen nainen. Minä puhun itsestäni ja minun toiveistani.
minä minä minä. sääliksi käy lapsiasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies pettyi kun kuuli että poika tulossa, halusi niin kovasti tyttölasta, itselleni oli ihan sama kumpi tulee.
Kun poika sitten syntyi mieheni kuitenkin rakastui siihen poikalapseenkin, isänrakkaus meni sen sukupuolipettymyksen edelle.
Höpö, höpö. Miehesi oli fiksu jatkui sinua. Jokainen mies toivoo ”suvunjatkajaa”. Seon fakta.
Höpö höpö itsellesi, et tunne miestäni.
Aivan varmasti tunnen!
Olet alemmuudentuntoinen vähäarvoinen tyttöjensynnyttäjä. Tuskin edes oikea nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies pettyi kun kuuli että poika tulossa, halusi niin kovasti tyttölasta, itselleni oli ihan sama kumpi tulee.
Kun poika sitten syntyi mieheni kuitenkin rakastui siihen poikalapseenkin, isänrakkaus meni sen sukupuolipettymyksen edelle.
Höpö, höpö. Miehesi oli fiksu jatkui sinua. Jokainen mies toivoo ”suvunjatkajaa”. Seon fakta.
Ovatko tytöt automaattisesti lapsettomia jos heidän kauttaan ei suku jatku? Vai oliko tämä taas tätä iänikuista naisvihaa kun nainen siirtyy mielestäsi miehen omistukseen ja miehen sukuun? Yök, kuolkaa jo boomerit pois.
Minä näen pelkkiä nuoria synnyttäjiä kun nuo vanhukset eivät enää lapsia tee ja niin vaan NUORET isät pojasta riemastuu valtavasti. Tiedän, että sinun vain tyttöjä saaneen sitä on vaikea hyväksyä, monet itkut on äidit salissa itkeneet kun isä on pettynyt.
Voinko sanoa, että kuolkaa nuoret typerine valheinenne pois, mitäpä olet mieltä?
Kuka se puhui, että poikia saaneet ovat äkäisiä, minusta näyttää ihan toiselta asia.Miksi te kaikki puhutte siitä mitä MIES toivoo? Minä olen nainen. Minä puhun itsestäni ja minun toiveistani.
minä minä minä. sääliksi käy lapsiasi
Tyttöjä synnyttävät ovat tuommoisia, ne ovat katkeria akkoja.
Alue: Aihe vapaa
Miksi te kaikki puhutte siitä mitä MIES toivoo? Minä olen nainen. Minä puhun itsestäni ja minun toiveistani.