Lue keskustelun säännöt.
Sosiologian asiantuntija kertoo miten tunnistat oman yhteiskuntaluokkasi
24.04.2021 |
Sosiologian professori Terhi-Anna Wilskalta IS:n Menaiset-artikkelissa käy läpi ne kovat todisteet joista oman keskiluokkaisuuden pystyy tunnistamaan ja kumoaa liudan Vauva-palstalla esiintyviä uskomuksia ja esitettyjä väitteitä:
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000007935557.html
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole kuin tasan 2 luokkaa:
* Ne jotka tekevät töitä saadakseen rahaa
* Ne jotka saavat rahaa tekemättä töitäJälkimmäisessä kategoriassasi on kaksi hyvin erilaista ryhmää...
-ne jotka elävät sosiaalituilla (alaluokka)
-ne jotka elävät oman omaisuutensa tuotolla (yläluokka)Mutta kaikki me eletään keskiluokan selkänahasta.
Keskiluokka(kin) elää omasta selkänahastaan eikä edes tajua sitä. Tyytyy vaan pikku tulonsiirtoihin eli kiva että jotain äitiysrahaa korotettiin pikkasen muttei tajua itse maksavansa sen korkeampina veroina.
No historiallisesti katsottuna elää Suomen kaltaisessa maassa kyllä harvinaisen hyvää, vapaata ja turvattua elämää. Niillä veroilla on mahdollista taata lapsille sama tai jopa enemmän vaikka sairastuisi vakavasti, toinen vanhempi kuolisi tai tulisi muu katastrofi.
Tottahan siihen keskiluokkaan nimenomaan kuuluu se, että maksaa tätä lystiä, mutta keskiluokka on myös suurin saaja. Mm. lasten musiikkiopistot ja lätkähallit rakennetaan tässä maassa verorahoilla ja niitä käyttää etupäässä laaja keskiluokka.
Joka väittää, ettei Suomessa ole yhteiskuntaluokkia lainkaan, ei kyllä tunne maataan kovin hyvin. Yläluokka on pieni mutta elää hyvin erilaista elämää. Suomen yläluokka on köyhää verrattuna tanskalaisiin ja ruotsalaisiin vertaisiinsa. Silti yläluokka on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiologian asiantuntijalle voisi joku kertoa, että Suomessa ei ole niin yksiselitteisiä yhteiskuntaluokkia kuin eräissä muissa maissa. Täällä yhteiskuntaluokat ovat jokseenkin horoskooppimerkkeihin verrattavia. Sosioekonominen asema on helpommin määriteltävissä, mutta ei helppo sekään.
Olen täysin valmis haastamaan tuon asiantuntijan, pitkäaikaisella elämän ja av-palstan kokemuksella sekä sosiologian 15 ov:n perusopinnoilla ja sosiaalityön 5 op:n johdantokurssilla.
Suomalaiselle yhteiskunnalle on tyypillistä yhteiskuntaluokkien jyrkkä kiistäminen.
Ne kertovat epätasa-arvosta ja epätasa-arvoa pidetään pahana. Suomalaisen yhteiskunnan kuvitellaan olevan tasa-arvoisen.Ei ehkä näinkään, mutta hieman harmittaa tuo yksisilmäinen luokittelu. Ei sattumaa, että tällaisen jutun tekee Me Naiset - siinä lukijakunta edustaa sitä tässä hahmoteltua keskiluokkaa: keskituloisia, suht hyvin koulutettuja, n. 25-45 vuotiaita kaupunkilaisia naisia, jotka haluavat lukea kevyitä juttuja muodista, sisustuksesta, ruuasta ja ihmissuhteista. Jos katsellaan tulotason mukaan, niin keskiluokkaan kuuluu huomattava osuus muitakin - esimerkiksi miehiä, joista aika harvat jaksavat innostua sisustuksen nykyisistä hyvän maun tuotteista tai lastenvaatteiden brändeistä. Tai kaltaisiani, korkeasti koulutettuja, maaseutuyliopistossa työskenteleviä joiden hyvä maku eroaa ihan arkielämän takia varsin paljon pääkaupunkilaisen pankkineidin mausta (metsästäessä, vaeltaessa tai marjastaessa ei korkokenkien logot tai jakkupuvun merkit ole ensimmäisenä mielessä). Hyvä maku on kupla jota ei määritä vain luokka, oli se ansiotuloilla tai koulutuksella. Siihen vaikuttaa hyvin paljon myös arvot - tsekatkaapa yliopistoissa henkilökunnan pukeutumista, saman palkkaluokan ihmisillä vaatetus vaihtelee hyvin paljon eri tiedekunnissa ja tiedekuntien sisälläkin ihmisten omien arvojen ja kulttuuritaustan (paljon ulkomaalaisia) perusteella: on pikkutakkeja tai rähjäisiä t-paitoja, jakkupukuja ja virttuneitä villatakkeja suloisesti sekaisin. Mutta tuollainen pikkukiva juttu Me Naisissa, sillähän vain vahvistetaan lukijakunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta: meillä hyvä maku, ymmärrämme ostaa oikeita asioita oikeista syistä.
Naistelehtien nimeäminen pikkukivaksi on juuri sitä ylemmän keskiluokan makua,jolla erottaudutaan alemmasta keskiluokasta.
Miten niin? Ja koita nyt ymmärtää, että se epätoivoinen yritys olla aina jotain muuta voi myös olla sitä, että joku yrittää olla epätoivoisesti sitä ylempää keskiluokkaa. Se voi siis kuulua myös yleiseen ilmiöön eli nousukkuuteen. Se on HALUA erottautua jostain luokasta eikä sitä että ollaan jo valmiiksi tätä ylempää.
Tässä on kyse myös ihmisten persoonasta eikä luokkajaosta. Osa voi olla aivan tyytyväinen siihen mitä on, ja osalle ihmisiä tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta on kovin tärkeää että identifioidutaan juuri siihen omaan viiteryhmään joka EI ole pelkästään luokkaperusteinen vaan voi olla vaikka ikäperustainen (teinit ja merkkivaatteet tai musiikkimaku), joillain politiikka (töissä samaa mieltä, vasemmistolaisen on oltava myös suvaitse vainen somessa), työssä paine pukeutua tietyllä tavalla ja voi tosiaan sitten mennä vapaa-ajallakin siihen että onko nyt soveliasta näyttäytyä tietyn näköisenä, miehillä miehiset harrastukset (ettei vaikuta akalta). Osa taas rikkoo rajoja joko tietoisesti tai sitten ei välitä, koska ei mieti moista. Ai niin, lapsetkin tuovat tiettyjä paineita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole kuin tasan 2 luokkaa:
* Ne jotka tekevät töitä saadakseen rahaa
* Ne jotka saavat rahaa tekemättä töitäJälkimmäisessä kategoriassasi on kaksi hyvin erilaista ryhmää...
-ne jotka elävät sosiaalituilla (alaluokka)
-ne jotka elävät oman omaisuutensa tuotolla (yläluokka)Mutta kaikki me eletään keskiluokan selkänahasta.
Keskiluokka(kin) elää omasta selkänahastaan eikä edes tajua sitä. Tyytyy vaan pikku tulonsiirtoihin eli kiva että jotain äitiysrahaa korotettiin pikkasen muttei tajua itse maksavansa sen korkeampina veroina.
No historiallisesti katsottuna elää Suomen kaltaisessa maassa kyllä harvinaisen hyvää, vapaata ja turvattua elämää. Niillä veroilla on mahdollista taata lapsille sama tai jopa enemmän vaikka sairastuisi vakavasti, toinen vanhempi kuolisi tai tulisi muu katastrofi.
Tottahan siihen keskiluokkaan nimenomaan kuuluu se, että maksaa tätä lystiä, mutta keskiluokka on myös suurin saaja. Mm. lasten musiikkiopistot ja lätkähallit rakennetaan tässä maassa verorahoilla ja niitä käyttää etupäässä laaja keskiluokka.
Joka väittää, ettei Suomessa ole yhteiskuntaluokkia lainkaan, ei kyllä tunne maataan kovin hyvin. Yläluokka on pieni mutta elää hyvin erilaista elämää. Suomen yläluokka on köyhää verrattuna tanskalaisiin ja ruotsalaisiin vertaisiinsa. Silti yläluokka on olemassa.
Kuka on väittänyt, ettei ole yhteiskuntaluokkia lainkaan? On väitetty, että vanha jaottelu on aikansa elänyt. Siinä on ero.
Tutkija sanoi, että keskiluokkaan kuuluvan tunnistaa siitä, omaako kulttuurista pääomaa.
Tuolla kriteerillä 90% populaatiosta on ali-ihmispohjasakkaa, koska kutee toisen kansan identiteetillä. Siis todellisuudessa tällä pseudosivistyneellä porukalla ei ole edes sisäsyntyistä kansallista identiteettiä. Sekin on päälle liimattu status.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkija sanoi, että keskiluokkaan kuuluvan tunnistaa siitä, omaako kulttuurista pääomaa.
Tuolla kriteerillä 90% populaatiosta on ali-ihmispohjasakkaa, koska kutee toisen kansan identiteetillä. Siis todellisuudessa tällä pseudosivistyneellä porukalla ei ole edes sisäsyntyistä kansallista identiteettiä. Sekin on päälle liimattu status.
"Se on HALUA erottautua jostain luokasta eikä sitä että ollaan jo valmiiksi tätä ylempää."
Ja yritystä tai halua pönöttää aivan toisen kansan identiteetillä. Koko asetelmahan on naurettava ja tähän päälle joku tutkiskelija sopertaa 'keskiluokasta'.
Suomessa ei ole edes sivistyneistöä, vaan 'akateemiset' ovat suurelta osin samaa - oikeasti oksettavan alkeellista - p*skasakkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun luettuani olen vakuuttunut siitä, että tuolla professorilla on "keskiluokan" määritelmät paljon paremmin hallussa kuin av-ketjussa. Kuinka moni taatusti kaikkien kriteerien mukaan keskiluokkaan kuuluva suomalainen ei ole koskaan kuullutkaan wolttaamisesta, saati sitten sitä tehnyt?
Useimmat tämän palstan ketjussa mainitut asiat liittäisin pikemminkin nousukkuuteen tai juppiuteen ( jota nuoremmat mammat eivät varmaan tiedä). Sehän on selvää, että matemaattisesti keskiluokkaa on se kansanosa, joka ei millään perusteella kuulu ala- eikä yläluokkaan.
Kulttuurinen pääoma ja hyvä maku - no joo, ensimmäistä ei kovin paljon keskiluokkaiselta vaadita. Riittääkö kulttuuriseksi pääomaksi ja sivistykseksi se, että tervehtii työpaikkansa siivoojaa? Oikeasti eräässä isossa työpaikassa sen luonteen vuoksi jatkuvasti vaihtuvista päälliköistä myös siivoojaa tervehti vain vanhan kulttuurisuvun jälkeläinen. Hyvä maku taas on sekä kulttuurisidonnainen että tulkinnanvarainen.
Hyvä maku on myös yhteiskuntaluokkasidonnainen.
Yhteiskuntaluokka siis määrittää, mitä hyvä maku pitää sisällään? Eli vaikka sulla on korkeakoulututkinto, kuulut ylimpään tulodesiiliin, olet varakkaasta perheestä ja suvusta, kiinnostunut taiteista, kirjallisuudesta jne, mutta jos satutkin pitämään jostain ihan muusta kuin skandinaavisesta designista sisustuksessa tai muista vastaavista "hyvän maun" asioista, et voi kuulua keskiluokkaan, koska makusi on keskiluokan mielestä huono?
Eri luokilla on erilainen maku. Kuvailemaasi ihmistä tuskin löytäisi jääkiekon mm-kisoista katsomosta muovinen oluttuoppi kädessään, ilman paitaa, Suomen lippu kaljamahaan maalattuna, laulamassa Ihanaa Leijonat ihanaa naama punaisena päässään hassu sinivalkoinen viikinkihattu.
Työväenluokkaisen ihmisen mielestä tuollainen vapaa-ajanvietto voisi olla sairaan siistiä. Työväenluokkaisen ihmisen olisi myös vaikea tunnistaa, miksi joku ei pitäisi tuollaista sairaan siistinä, vaan haluaisi sen sijaan teeskennellä fiiniä pikkurilli pystyssä Savonlinnan oopperajuhlilla.
Eli vedät taas ne muutamaan prosenttiin jos siihenkään kuuluvat ääripäät esimerkiksi? Hämeen-Anttilat tuskin heiluvat viikinkipäähineissä ja Tony Halme tuskin kävi oopperassa mutta entä ne muut?
Veljeni on taviksen näköinen hyväpalkkainen tohtori ja hän käy kyllä jääkiekkopeleissä mm. isoherraystäviensä kanssa. Kyllä kultajuhlissa on riekkunut monenlaista urheilufania kaikista luokista.
Maajoukkuepelien liput on ainakin niin kalliita, ettei niihin köyhällä ole varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sosiologian asiantuntijalle voisi joku kertoa, että Suomessa ei ole niin yksiselitteisiä yhteiskuntaluokkia kuin eräissä muissa maissa. Täällä yhteiskuntaluokat ovat jokseenkin horoskooppimerkkeihin verrattavia.
Kyllä on ja eivät ole. Kyllä suomalainen AV-palstalla roikkuva alkoholisoitunut kurahu ora voi määritellä yhteiskuntaluokkansa jos vain peiliin katsoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Samaa ihmettelen. Kuka hyötyy jaottelusta ja millä tavalla? Mikä jaottelun tarkoitus ja tavoite on? Yksilöhän voi kuulua moneen erilaiseen ryhmään. Mitä etua yksilölle on, jos hän profiloituu vain yhteen ryhmään ja alkaa elää - ehkä jopa vastoin omia toiveitaan - täysin tuon ryhmän "hyvän maun" tavalla? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa jokainen saa ihan itse valita, käykö klassisen musiikin konserteissa vai kenties Tuska-festareilla. Tai molemmissa. Ei niissä koulutustasoa, vuosituloja tai muutakaan kysellä. Sama yksilö voi käydä niin fine dining-ravintoloissa kuin lähiökuppiloissakin. Jossain muussa maassa ei voi tehdä asioita, jotka olisivat oman yhteiskuntaluokan ulkopuolellla. Suomi on siitä hyvä maa, että täällä saa tehdä ihan mitä vaan haluaa, kunhan ei riko lakia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutun luettuani olen vakuuttunut siitä, että tuolla professorilla on "keskiluokan" määritelmät paljon paremmin hallussa kuin av-ketjussa. Kuinka moni taatusti kaikkien kriteerien mukaan keskiluokkaan kuuluva suomalainen ei ole koskaan kuullutkaan wolttaamisesta, saati sitten sitä tehnyt?
Useimmat tämän palstan ketjussa mainitut asiat liittäisin pikemminkin nousukkuuteen tai juppiuteen ( jota nuoremmat mammat eivät varmaan tiedä). Sehän on selvää, että matemaattisesti keskiluokkaa on se kansanosa, joka ei millään perusteella kuulu ala- eikä yläluokkaan.
Kulttuurinen pääoma ja hyvä maku - no joo, ensimmäistä ei kovin paljon keskiluokkaiselta vaadita. Riittääkö kulttuuriseksi pääomaksi ja sivistykseksi se, että tervehtii työpaikkansa siivoojaa? Oikeasti eräässä isossa työpaikassa sen luonteen vuoksi jatkuvasti vaihtuvista päälliköistä myös siivoojaa tervehti vain vanhan kulttuurisuvun jälkeläinen. Hyvä maku taas on sekä kulttuurisidonnainen että tulkinnanvarainen.
Hyvä maku on myös yhteiskuntaluokkasidonnainen.
Yhteiskuntaluokka siis määrittää, mitä hyvä maku pitää sisällään? Eli vaikka sulla on korkeakoulututkinto, kuulut ylimpään tulodesiiliin, olet varakkaasta perheestä ja suvusta, kiinnostunut taiteista, kirjallisuudesta jne, mutta jos satutkin pitämään jostain ihan muusta kuin skandinaavisesta designista sisustuksessa tai muista vastaavista "hyvän maun" asioista, et voi kuulua keskiluokkaan, koska makusi on keskiluokan mielestä huono?
Eri luokilla on erilainen maku. Kuvailemaasi ihmistä tuskin löytäisi jääkiekon mm-kisoista katsomosta muovinen oluttuoppi kädessään, ilman paitaa, Suomen lippu kaljamahaan maalattuna, laulamassa Ihanaa Leijonat ihanaa naama punaisena päässään hassu sinivalkoinen viikinkihattu.
Työväenluokkaisen ihmisen mielestä tuollainen vapaa-ajanvietto voisi olla sairaan siistiä. Työväenluokkaisen ihmisen olisi myös vaikea tunnistaa, miksi joku ei pitäisi tuollaista sairaan siistinä, vaan haluaisi sen sijaan teeskennellä fiiniä pikkurilli pystyssä Savonlinnan oopperajuhlilla.
Eli vedät taas ne muutamaan prosenttiin jos siihenkään kuuluvat ääripäät esimerkiksi? Hämeen-Anttilat tuskin heiluvat viikinkipäähineissä ja Tony Halme tuskin kävi oopperassa mutta entä ne muut?
Veljeni on taviksen näköinen hyväpalkkainen tohtori ja hän käy kyllä jääkiekkopeleissä mm. isoherraystäviensä kanssa. Kyllä kultajuhlissa on riekkunut monenlaista urheilufania kaikista luokista.
Maajoukkuepelien liput on ainakin niin kalliita, ettei niihin köyhällä ole varaa.
Miten köyhä voi olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ahdistaa tällainen luokkajaottelu ylipäänsä. Eikö tää pitänyt unohtaa maailmassa jossa kaikki ovat samanarvoisia vai ymmärsinkö jotain väärin? Tällaiseenko ihmiset pitkälti elämäänsä tuhlaa? Esitykseen?
Mutta me emme ole tasa-arvoisia. Toisilla on perhetaustan takia huomattavasti paremmat mahdollisuudet toteuttaa itseään ja rakentaa elämäänsä. Miksi se pitäisi unohtaa?
Asian unohtaminen olisi mielestäni vaarallista: jos ajattelee että kaikilla on samat lähtökohdat ja mahdollisuudet, loogisesti päätyy ajatusketjussaan lopputulokseen, että huono-osaisuus on ihmisen omaa syytä ja johtuu laiskuudesta tms. Näinhän ei oikeasti ole.[/quote
Totta tämäkin mutta siitä huolimatta jokaisella lapsella on oikeus samanarvoiseen koulutukseen ja oikeus edetä elämässään kuinka korkealle tahansa. Samaa peruskoulua ne rikkaiden lapsetkin käy. Se, lannistuuko jo lapsena, on pitkälti kiinni kodista ja kasvatuksesta, siellä se itsetunto rakentuu.Helsingissä rikkaiden lapset eivät todellakaan ole siinä samassa peruskoulussa kuin köyhät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiluokka on tosiaan sitä, että kaikilla on samat tavarat, ja ne pitää mielellään tunnistaa heti tyyliin: "Oooo, Iiiiittalaaaaa", "ooooo, Artek!!!!!", "ooooooo, Desenio", "oooooooo, Vallila!!!!!1". Keskiluokan ns. hyvä "kulutusmaku" on sitä, että apinoidaan omaan elämään samat asiat kavereilta, blogeista ja työpaikoilta.
Ala- ja yläluokkia ei kiinnosta Iittalan tarrat sun muut yhtä paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiologian asiantuntijalle voisi joku kertoa, että Suomessa ei ole niin yksiselitteisiä yhteiskuntaluokkia kuin eräissä muissa maissa. Täällä yhteiskuntaluokat ovat jokseenkin horoskooppimerkkeihin verrattavia. Sosioekonominen asema on helpommin määriteltävissä, mutta ei helppo sekään.
Olen täysin valmis haastamaan tuon asiantuntijan, pitkäaikaisella elämän ja av-palstan kokemuksella sekä sosiologian 15 ov:n perusopinnoilla ja sosiaalityön 5 op:n johdantokurssilla.
Suomalaiselle yhteiskunnalle on tyypillistä yhteiskuntaluokkien jyrkkä kiistäminen.
Ne kertovat epätasa-arvosta ja epätasa-arvoa pidetään pahana. Suomalaisen yhteiskunnan kuvitellaan olevan tasa-arvoisen.Ei ehkä näinkään, mutta hieman harmittaa tuo yksisilmäinen luokittelu. Ei sattumaa, että tällaisen jutun tekee Me Naiset - siinä lukijakunta edustaa sitä tässä hahmoteltua keskiluokkaa: keskituloisia, suht hyvin koulutettuja, n. 25-45 vuotiaita kaupunkilaisia naisia, jotka haluavat lukea kevyitä juttuja muodista, sisustuksesta, ruuasta ja ihmissuhteista. Jos katsellaan tulotason mukaan, niin keskiluokkaan kuuluu huomattava osuus muitakin - esimerkiksi miehiä, joista aika harvat jaksavat innostua sisustuksen nykyisistä hyvän maun tuotteista tai lastenvaatteiden brändeistä. Tai kaltaisiani, korkeasti koulutettuja, maaseutuyliopistossa työskenteleviä joiden hyvä maku eroaa ihan arkielämän takia varsin paljon pääkaupunkilaisen pankkineidin mausta (metsästäessä, vaeltaessa tai marjastaessa ei korkokenkien logot tai jakkupuvun merkit ole ensimmäisenä mielessä). Hyvä maku on kupla jota ei määritä vain luokka, oli se ansiotuloilla tai koulutuksella. Siihen vaikuttaa hyvin paljon myös arvot - tsekatkaapa yliopistoissa henkilökunnan pukeutumista, saman palkkaluokan ihmisillä vaatetus vaihtelee hyvin paljon eri tiedekunnissa ja tiedekuntien sisälläkin ihmisten omien arvojen ja kulttuuritaustan (paljon ulkomaalaisia) perusteella: on pikkutakkeja tai rähjäisiä t-paitoja, jakkupukuja ja virttuneitä villatakkeja suloisesti sekaisin. Mutta tuollainen pikkukiva juttu Me Naisissa, sillähän vain vahvistetaan lukijakunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta: meillä hyvä maku, ymmärrämme ostaa oikeita asioita oikeista syistä.
Et ymmärtänyt lukemaasi.
Keskiluokan maku ei tarkoita sitä, että käyttäisi korkokenkiä ja merkkikäsilaukkuja. Maku on paljon abstraktimpi käsite.
Keskiluokkainen ihminen todennäköisesti on esimerkiksi sitä mieltä, että luonnossa vaelteluun ja marjaretkelle kuuluu pukeutua sen vaatimiin asiallisiin ulkoiluvaatteisiin ja nyrpistäisi nenää tosi-tv-tyylille, jossa naisella olisi metsäretkellä silikonitissit push upilla näytillä, stringit jalassa, hiuslisäkkein jatkettu tukka auki, koruja ja överimeikki irtoripsineen ja tekokynnet, jalassa korkokengät ja olalla merkkikäsilaukku. Sellaista tyyliä ulkoilumaastossa keskiluokkainen ihminen nimenomaan kavahtaisi huonona makuna.Normaali tilanteen mukainen pukeutuminenkin on nyt keskiluokkaista eikä järjen käyttöä? Kuka saa tana yhteiskuntaluokasta riippumatta menee överimeikeissä ja stripparibuutseissa marjametsään feikkimerkkilaukku olalla keikkuen? KUKA?
Jos täällä nyt on joku, joka ei ehdottomasti tunne kuuluvansa tähän paljonpuhuttuun keskiluokkaan, niin voitteko tulla haistattamaan tämän kirjoittajalle kukkasen?
Entäs sitten yläluokka? Mites he menevät marjametsään? Hevosella? Huutelevat jalon orhin selästä kihtiä potien vuosisatojen sukurutsan heikentämänä ja kiukkuisena että hovimestari, ottaka tuo marja tuosta nej inte det här! Nyt tuli sitten stereotypiaa kun sille tielle lähdettiin, anteeksi suomenruotsalaiset:D
Yläluokka tuskin käy marjametsässä ja sillä työväenluokkaisella ei ole niitä järkeviä metsävaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllätyin keskiluokan tulorajoista. 1900 eur/kk on kovin vähän eikä sillä mielestäni vielä päästä lähellekään keskiluokkaa. Toisaalta yläpään 6500 on aika vähän koska ainakin pk-seudulla monissa ylemmän keskiluokan ammateissa tienaa yli tuon. Itsekin juristina menen tuon rajan yli selvästi ja silti koen olevani (ylempää) keskiluokkaa.
Brutto vai netto? Entä missä menee tuloraja alemman ja ylemmän keskiluokan välillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiologian asiantuntijalle voisi joku kertoa, että Suomessa ei ole niin yksiselitteisiä yhteiskuntaluokkia kuin eräissä muissa maissa. Täällä yhteiskuntaluokat ovat jokseenkin horoskooppimerkkeihin verrattavia. Sosioekonominen asema on helpommin määriteltävissä, mutta ei helppo sekään.
Olen täysin valmis haastamaan tuon asiantuntijan, pitkäaikaisella elämän ja av-palstan kokemuksella sekä sosiologian 15 ov:n perusopinnoilla ja sosiaalityön 5 op:n johdantokurssilla.
Suomalaiselle yhteiskunnalle on tyypillistä yhteiskuntaluokkien jyrkkä kiistäminen.
Ne kertovat epätasa-arvosta ja epätasa-arvoa pidetään pahana. Suomalaisen yhteiskunnan kuvitellaan olevan tasa-arvoisen.Ei ehkä näinkään, mutta hieman harmittaa tuo yksisilmäinen luokittelu. Ei sattumaa, että tällaisen jutun tekee Me Naiset - siinä lukijakunta edustaa sitä tässä hahmoteltua keskiluokkaa: keskituloisia, suht hyvin koulutettuja, n. 25-45 vuotiaita kaupunkilaisia naisia, jotka haluavat lukea kevyitä juttuja muodista, sisustuksesta, ruuasta ja ihmissuhteista. Jos katsellaan tulotason mukaan, niin keskiluokkaan kuuluu huomattava osuus muitakin - esimerkiksi miehiä, joista aika harvat jaksavat innostua sisustuksen nykyisistä hyvän maun tuotteista tai lastenvaatteiden brändeistä. Tai kaltaisiani, korkeasti koulutettuja, maaseutuyliopistossa työskenteleviä joiden hyvä maku eroaa ihan arkielämän takia varsin paljon pääkaupunkilaisen pankkineidin mausta (metsästäessä, vaeltaessa tai marjastaessa ei korkokenkien logot tai jakkupuvun merkit ole ensimmäisenä mielessä). Hyvä maku on kupla jota ei määritä vain luokka, oli se ansiotuloilla tai koulutuksella. Siihen vaikuttaa hyvin paljon myös arvot - tsekatkaapa yliopistoissa henkilökunnan pukeutumista, saman palkkaluokan ihmisillä vaatetus vaihtelee hyvin paljon eri tiedekunnissa ja tiedekuntien sisälläkin ihmisten omien arvojen ja kulttuuritaustan (paljon ulkomaalaisia) perusteella: on pikkutakkeja tai rähjäisiä t-paitoja, jakkupukuja ja virttuneitä villatakkeja suloisesti sekaisin. Mutta tuollainen pikkukiva juttu Me Naisissa, sillähän vain vahvistetaan lukijakunnan yhteenkuuluvuuden tunnetta: meillä hyvä maku, ymmärrämme ostaa oikeita asioita oikeista syistä.
Et ymmärtänyt lukemaasi.
Keskiluokan maku ei tarkoita sitä, että käyttäisi korkokenkiä ja merkkikäsilaukkuja. Maku on paljon abstraktimpi käsite.
Keskiluokkainen ihminen todennäköisesti on esimerkiksi sitä mieltä, että luonnossa vaelteluun ja marjaretkelle kuuluu pukeutua sen vaatimiin asiallisiin ulkoiluvaatteisiin ja nyrpistäisi nenää tosi-tv-tyylille, jossa naisella olisi metsäretkellä silikonitissit push upilla näytillä, stringit jalassa, hiuslisäkkein jatkettu tukka auki, koruja ja överimeikki irtoripsineen ja tekokynnet, jalassa korkokengät ja olalla merkkikäsilaukku. Sellaista tyyliä ulkoilumaastossa keskiluokkainen ihminen nimenomaan kavahtaisi huonona makuna.Normaali tilanteen mukainen pukeutuminenkin on nyt keskiluokkaista eikä järjen käyttöä? Kuka saa tana yhteiskuntaluokasta riippumatta menee överimeikeissä ja stripparibuutseissa marjametsään feikkimerkkilaukku olalla keikkuen? KUKA?
Jos täällä nyt on joku, joka ei ehdottomasti tunne kuuluvansa tähän paljonpuhuttuun keskiluokkaan, niin voitteko tulla haistattamaan tämän kirjoittajalle kukkasen?
Entäs sitten yläluokka? Mites he menevät marjametsään? Hevosella? Huutelevat jalon orhin selästä kihtiä potien vuosisatojen sukurutsan heikentämänä ja kiukkuisena että hovimestari, ottaka tuo marja tuosta nej inte det här! Nyt tuli sitten stereotypiaa kun sille tielle lähdettiin, anteeksi suomenruotsalaiset:D
Yläluokka tuskin käy marjametsässä ja sillä työväenluokkaisella ei ole niitä järkeviä metsävaatteita.
Maaseudulla suuri osa miehistä harrastaa metsästystä tai kalastusta, ja vaatteet on varmasti sään mukaiset, myös ns työväenluokalla. Ja marjastusta harrastetaan myös laajasti, myös ns yläluokka. Onko suomalaisessa yhteiskunnassa suurempi jakolinja kehä kolmonen kuin nuo yhteiskuntaluokat?
Keskiluokkaisuuteen kuuluu keskimäärin tietty juurellisuus. Keskiluokkaiset ihmiset tietävät, mistä he tulevat ja mihin he (suunnilleen) kuuluvat, minkä takia heidän elämänsä on jokseenkin tavoitteellista. Yleensä siis useimpien elämä kulkee jotenkuten -> toiseen asteen koulutus -> lisää koulutusta -> ura -> vakituinen asuinpaikka -> perhe. Useimmilla on sukuperinteitä ja joitain suvun luomia tukirakenteita, vaikka asuisivat eri paikkakunnalla.
Itse olen tukevasti keskiluokkainen, mutta osa sukuani kuuluu selvästi alaluokkaan. Heidän elämäänsä taas leimaa tietynlainen päämäärättömyys. Koulutus ei ole mikään itsestäänselvyys, eikä oman uran ja itsenäisyyden rakentaminen. Teinivanhempia löytyy jo muutamassa polvessa ja valitettavan yleistä näyttää olevan, että toinen vanhempi häipyy. Setäni hankki lapsia muutaman eri naisen kanssa ja teki katoamistempun. Tuo sukuhaara on myös levittäytynyt ympäri Suomea.
Mielenkiintoista on myös omassa perheessäni se, miten sisarukseni ovat pärjänneet. Omat vanhempani ovat korkeakoulutettuja, mutta eivät yliopistokoululutettuja. Minä päädyin yliopistoon, koska pärjäsin aina hyvin koulussa, mutta sisarukseni eivät ja menivät ammattikouluun. Veljeni oli melkoinen huligaani. Kumpikaan ei kuitenkaan päätynyt duunariksi, toinen perusti yrityksen ja toinen lähti myöhemmin yliopistoon amispohjalta. Vanhempani eivät ole rikkaita tai omista verkostoja, mutta ovat aina tukeneet ja kannustaneet meitä eteenpäin. Tämä on se kulttuuriero keskiluokan ja alaluokan välillä.
Kuinka keskiluokan ja yläluokan maku erovat toisistaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sosiologian asiantuntijalle voisi joku kertoa, että Suomessa ei ole niin yksiselitteisiä yhteiskuntaluokkia kuin eräissä muissa maissa. Täällä yhteiskuntaluokat ovat jokseenkin horoskooppimerkkeihin verrattavia.
Kyllä on ja eivät ole. Kyllä suomalainen AV-palstalla roikkuva alkoholisoitunut kurahu ora voi määritellä yhteiskuntaluokkansa jos vain peiliin katsoo.
Sinähän sen tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaisuuteen kuuluu keskimäärin tietty juurellisuus. Keskiluokkaiset ihmiset tietävät, mistä he tulevat ja mihin he (suunnilleen) kuuluvat, minkä takia heidän elämänsä on jokseenkin tavoitteellista. Yleensä siis useimpien elämä kulkee jotenkuten -> toiseen asteen koulutus -> lisää koulutusta -> ura -> vakituinen asuinpaikka -> perhe. Useimmilla on sukuperinteitä ja joitain suvun luomia tukirakenteita, vaikka asuisivat eri paikkakunnalla.
Itse olen tukevasti keskiluokkainen, mutta osa sukuani kuuluu selvästi alaluokkaan. Heidän elämäänsä taas leimaa tietynlainen päämäärättömyys. Koulutus ei ole mikään itsestäänselvyys, eikä oman uran ja itsenäisyyden rakentaminen. Teinivanhempia löytyy jo muutamassa polvessa ja valitettavan yleistä näyttää olevan, että toinen vanhempi häipyy. Setäni hankki lapsia muutaman eri naisen kanssa ja teki katoamistempun. Tuo sukuhaara on myös levittäytynyt ympäri Suomea.
Mielenkiintoista on myös omassa perheessäni se, miten sisarukseni ovat pärjänneet. Omat vanhempani ovat korkeakoulutettuja, mutta eivät yliopistokoululutettuja. Minä päädyin yliopistoon, koska pärjäsin aina hyvin koulussa, mutta sisarukseni eivät ja menivät ammattikouluun. Veljeni oli melkoinen huligaani. Kumpikaan ei kuitenkaan päätynyt duunariksi, toinen perusti yrityksen ja toinen lähti myöhemmin yliopistoon amispohjalta. Vanhempani eivät ole rikkaita tai omista verkostoja, mutta ovat aina tukeneet ja kannustaneet meitä eteenpäin. Tämä on se kulttuuriero keskiluokan ja alaluokan välillä.
Tämän ääneen sanominen on paheksuttavaa, koska se merkitsee, etteivät suomalaiset yhteiskuntaluokat ole syntyneet tyhjästä, vaan niiden taustalla vaikuttavat 1800-1900-lukujen taitteen omistussuhteet.
Normaali tilanteen mukainen pukeutuminenkin on nyt keskiluokkaista eikä järjen käyttöä? Kuka saa tana yhteiskuntaluokasta riippumatta menee överimeikeissä ja stripparibuutseissa marjametsään feikkimerkkilaukku olalla keikkuen? KUKA?
Jos täällä nyt on joku, joka ei ehdottomasti tunne kuuluvansa tähän paljonpuhuttuun keskiluokkaan, niin voitteko tulla haistattamaan tämän kirjoittajalle kukkasen?
Entäs sitten yläluokka? Mites he menevät marjametsään? Hevosella? Huutelevat jalon orhin selästä kihtiä potien vuosisatojen sukurutsan heikentämänä ja kiukkuisena että hovimestari, ottaka tuo marja tuosta nej inte det här! Nyt tuli sitten stereotypiaa kun sille tielle lähdettiin, anteeksi suomenruotsalaiset:D