Sosiologian asiantuntija kertoo miten tunnistat oman yhteiskuntaluokkasi
Sosiologian professori Terhi-Anna Wilskalta IS:n Menaiset-artikkelissa käy läpi ne kovat todisteet joista oman keskiluokkaisuuden pystyy tunnistamaan ja kumoaa liudan Vauva-palstalla esiintyviä uskomuksia ja esitettyjä väitteitä:
https://www.is.fi/menaiset/ihmiset-ja-suhteet/art-2000007935557.html
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkaisuudessa ei ole mitään hienoa, koska kaikki voivat valita sen, mutta moni ei halua. Yläluokkaisuus taas on kova juttu, koska kaikki keskiluokkaiset haluaisivat sinne, mutta juuri kukaan ei sinne onnistu nousemaan. Tai vaikka onnistuisi, niin kriteerejä tiukennetaan siten, ettei edes pääministeriys siihen riitä (case Stubb, joka tuomittiin keskiluokkaan täällä).
Mihin hiton yläluokkaan muka halutaan nousta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää että mielenkiintoinen aihe ja ketju pilataan jankkaamisella. Toiset jankkaa näitä että joku yleistys ei voi pitää paikkaansa kun itse tai joku tuttu on se poikkeus. Toiset täällä eivät ymmärrä lukemastaan yhtään mitään. Tai ehkä eivät edes lukeneet juttua. Jotkut ehkä ymmärsivätkin mutta taustatiedot aiheesta on niin olemattomat että kommentteja ei ole mielekästä lukea.
Mutta jatkakaa toki, nousee keskustelu ja sekaan sattuu muutamia hyviäkin pointteja.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
t. Se, joka kävi tänään ihmistenilmoilla pieruverkkareissa ja rikkinäisissä kävelykengissä, mutta joka kuitenkin kuuluu ylimpään tulodesiiliin ja on lähtöisin varakkaasta perheestä ja suvustaMinäpä kerron.
Sinä saat selvästi mielihyvää ja tyytyväisyydentunnetta erottautumalla mielestäsi vähemmän arvokkaasta keskiluokkaisesta elämäntavasta. Se on nyt käynyt harvinaisen selväksi, kun vieläpä yhdistät samaan tekstiin kuvauksen itsestäsi pieroverkkareissa kaupungilla ja kerrot kuitenkin varmuudeksi, että olet muuten varakkaasta perheestä ja kuulut ylimpään tulodesiiliin. Melkoista itsekorostusta kaikki kommenttisi täällä. Rehellisesti voisit edes myöntää, että se tarkoitus noilla luokkajakoa väheksyvillä kirjoituksillasi on.
Yhteiskuntaluokkien näkyväksi tekeminen on tärkeää, kuten täällä on kirjoitettu, jotta ymmärrämme, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia elämässä. Ihmisillä on tutkitusti taipumus ajatella, että menestyminen on omaa ansiota, vaikka jo lapsuudenperhe ja ympäristö vaikuttaa siihen paljon.
T. Se ketjun aatelinen ja pääomatuloilla eläväMiksi pieruverkkareista kertominen olisi itsekorostusta mutta muut ketjun kommentit eivät ole? Sinäkö sen päätät? Miten täällä voi korostaa itseään kun ollaan anonyymejä? En ole tuo jolle kommentoit. Itse korostat aateliuttasi ja pääomatulojasi? Et vastannut muuten hänen kysymyksiinsä.
Seitsemännen kerran: kaikilla ei tosiaan ole samoja mahdollisuuksia vaikka maailman mittakaavassa kohtalaiset. Sen sijaan juuttuminen vanhoihin luokkajakoihin ja niiden merkkeihin jotka eivät enää päde on älyllisesti epärehellistä.
Olet kerskaillut jo tuloillasi ja perhetaustasi vauraudella. Puheesi on pelkkää itsekorostusta, jolla pyrit asemoimaan itsesi ylemmäksi kuin minne aidosti kuulut. Olet keskiluokkaa, et yläluokkaa, vaikka kernaasti haluat itsellesi ottaa sen eliitin vapauden olla välittämättä distinktiosta. Tuot itsessäsi harvinaisen selvästi yhteiskuntaluokkajärjestelmän olemassaolon. Ethän sinä pieruverkkareissasi luoja varjele mikään köyhä ole, senkin kerrot auliisti. Yhteiskuntaluokissa ideana on, että ihmisten elämäntyylit, arvostukset, maku, kaikki eroaa suhteessa toisiin. Ja moni ei ole tyytyväinen siihen missä on, vaan pyrkii tekemään kaikkensa näyttääkseen kuuluvansa johonkin toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tämä juuri oli Hyacinth Bucketissa se huvittavuuden lähde. Täti ei työväenluokkaisista lähtökohdistaan kyennyt olemaan siinä tavallisessa keskiluokassa, johon oli elämänvalintojen ja puolison kautta noussut. Hän koetti vielä siitäkin ylemmäs, suorastaan yläluokkaan, ilman mitään rahkeita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää että mielenkiintoinen aihe ja ketju pilataan jankkaamisella. Toiset jankkaa näitä että joku yleistys ei voi pitää paikkaansa kun itse tai joku tuttu on se poikkeus. Toiset täällä eivät ymmärrä lukemastaan yhtään mitään. Tai ehkä eivät edes lukeneet juttua. Jotkut ehkä ymmärsivätkin mutta taustatiedot aiheesta on niin olemattomat että kommentteja ei ole mielekästä lukea.
Mutta jatkakaa toki, nousee keskustelu ja sekaan sattuu muutamia hyviäkin pointteja.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
t. Se, joka kävi tänään ihmistenilmoilla pieruverkkareissa ja rikkinäisissä kävelykengissä, mutta joka kuitenkin kuuluu ylimpään tulodesiiliin ja on lähtöisin varakkaasta perheestä ja suvustaMinäpä kerron.
Sinä saat selvästi mielihyvää ja tyytyväisyydentunnetta erottautumalla mielestäsi vähemmän arvokkaasta keskiluokkaisesta elämäntavasta. Se on nyt käynyt harvinaisen selväksi, kun vieläpä yhdistät samaan tekstiin kuvauksen itsestäsi pieroverkkareissa kaupungilla ja kerrot kuitenkin varmuudeksi, että olet muuten varakkaasta perheestä ja kuulut ylimpään tulodesiiliin. Melkoista itsekorostusta kaikki kommenttisi täällä. Rehellisesti voisit edes myöntää, että se tarkoitus noilla luokkajakoa väheksyvillä kirjoituksillasi on.
Yhteiskuntaluokkien näkyväksi tekeminen on tärkeää, kuten täällä on kirjoitettu, jotta ymmärrämme, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia elämässä. Ihmisillä on tutkitusti taipumus ajatella, että menestyminen on omaa ansiota, vaikka jo lapsuudenperhe ja ympäristö vaikuttaa siihen paljon.
T. Se ketjun aatelinen ja pääomatuloilla eläväMiksi pieruverkkareista kertominen olisi itsekorostusta mutta muut ketjun kommentit eivät ole? Sinäkö sen päätät? Miten täällä voi korostaa itseään kun ollaan anonyymejä? En ole tuo jolle kommentoit. Itse korostat aateliuttasi ja pääomatulojasi? Et vastannut muuten hänen kysymyksiinsä.
Seitsemännen kerran: kaikilla ei tosiaan ole samoja mahdollisuuksia vaikka maailman mittakaavassa kohtalaiset. Sen sijaan juuttuminen vanhoihin luokkajakoihin ja niiden merkkeihin jotka eivät enää päde on älyllisesti epärehellistä.
Olet kerskaillut jo tuloillasi ja perhetaustasi vauraudella. Puheesi on pelkkää itsekorostusta, jolla pyrit asemoimaan itsesi ylemmäksi kuin minne aidosti kuulut. Olet keskiluokkaa, et yläluokkaa, vaikka kernaasti haluat itsellesi ottaa sen eliitin vapauden olla välittämättä distinktiosta. Tuot itsessäsi harvinaisen selvästi yhteiskuntaluokkajärjestelmän olemassaolon. Ethän sinä pieruverkkareissasi luoja varjele mikään köyhä ole, senkin kerrot auliisti. Yhteiskuntaluokissa ideana on, että ihmisten elämäntyylit, arvostukset, maku, kaikki eroaa suhteessa toisiin. Ja moni ei ole tyytyväinen siihen missä on, vaan pyrkii tekemään kaikkensa näyttääkseen kuuluvansa johonkin toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tämä juuri oli Hyacinth Bucketissa se huvittavuuden lähde. Täti ei työväenluokkaisista lähtökohdistaan kyennyt olemaan siinä tavallisessa keskiluokassa, johon oli elämänvalintojen ja puolison kautta noussut. Hän koetti vielä siitäkin ylemmäs, suorastaan yläluokkaan, ilman mitään rahkeita.
Jos arvon kommentoija edes vaivautuisi lukemaan ennen vaahtoamista: en ole se, jolle kommentoit edellisessä viestissäsi.
Sinä sen sijaan vaikutat jollain tavoin kapealta persoonallisuudelta ja oudon hyökkäävältä siihen nähden mistä provosoidut - en kyllä havainnut kerskailua enkä varsinkaan Hyacinth-asennetta.
Vastaa nyt noihin kysymyksiin äläkä vaihda puheenaihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää että mielenkiintoinen aihe ja ketju pilataan jankkaamisella. Toiset jankkaa näitä että joku yleistys ei voi pitää paikkaansa kun itse tai joku tuttu on se poikkeus. Toiset täällä eivät ymmärrä lukemastaan yhtään mitään. Tai ehkä eivät edes lukeneet juttua. Jotkut ehkä ymmärsivätkin mutta taustatiedot aiheesta on niin olemattomat että kommentteja ei ole mielekästä lukea.
Mutta jatkakaa toki, nousee keskustelu ja sekaan sattuu muutamia hyviäkin pointteja.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
t. Se, joka kävi tänään ihmistenilmoilla pieruverkkareissa ja rikkinäisissä kävelykengissä, mutta joka kuitenkin kuuluu ylimpään tulodesiiliin ja on lähtöisin varakkaasta perheestä ja suvustaMinäpä kerron.
Sinä saat selvästi mielihyvää ja tyytyväisyydentunnetta erottautumalla mielestäsi vähemmän arvokkaasta keskiluokkaisesta elämäntavasta. Se on nyt käynyt harvinaisen selväksi, kun vieläpä yhdistät samaan tekstiin kuvauksen itsestäsi pieroverkkareissa kaupungilla ja kerrot kuitenkin varmuudeksi, että olet muuten varakkaasta perheestä ja kuulut ylimpään tulodesiiliin. Melkoista itsekorostusta kaikki kommenttisi täällä. Rehellisesti voisit edes myöntää, että se tarkoitus noilla luokkajakoa väheksyvillä kirjoituksillasi on.
Yhteiskuntaluokkien näkyväksi tekeminen on tärkeää, kuten täällä on kirjoitettu, jotta ymmärrämme, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia elämässä. Ihmisillä on tutkitusti taipumus ajatella, että menestyminen on omaa ansiota, vaikka jo lapsuudenperhe ja ympäristö vaikuttaa siihen paljon.
T. Se ketjun aatelinen ja pääomatuloilla eläväMiksi pieruverkkareista kertominen olisi itsekorostusta mutta muut ketjun kommentit eivät ole? Sinäkö sen päätät? Miten täällä voi korostaa itseään kun ollaan anonyymejä? En ole tuo jolle kommentoit. Itse korostat aateliuttasi ja pääomatulojasi? Et vastannut muuten hänen kysymyksiinsä.
Seitsemännen kerran: kaikilla ei tosiaan ole samoja mahdollisuuksia vaikka maailman mittakaavassa kohtalaiset. Sen sijaan juuttuminen vanhoihin luokkajakoihin ja niiden merkkeihin jotka eivät enää päde on älyllisesti epärehellistä.
Olet kerskaillut jo tuloillasi ja perhetaustasi vauraudella. Puheesi on pelkkää itsekorostusta, jolla pyrit asemoimaan itsesi ylemmäksi kuin minne aidosti kuulut. Olet keskiluokkaa, et yläluokkaa, vaikka kernaasti haluat itsellesi ottaa sen eliitin vapauden olla välittämättä distinktiosta. Tuot itsessäsi harvinaisen selvästi yhteiskuntaluokkajärjestelmän olemassaolon. Ethän sinä pieruverkkareissasi luoja varjele mikään köyhä ole, senkin kerrot auliisti. Yhteiskuntaluokissa ideana on, että ihmisten elämäntyylit, arvostukset, maku, kaikki eroaa suhteessa toisiin. Ja moni ei ole tyytyväinen siihen missä on, vaan pyrkii tekemään kaikkensa näyttääkseen kuuluvansa johonkin toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tämä juuri oli Hyacinth Bucketissa se huvittavuuden lähde. Täti ei työväenluokkaisista lähtökohdistaan kyennyt olemaan siinä tavallisessa keskiluokassa, johon oli elämänvalintojen ja puolison kautta noussut. Hän koetti vielä siitäkin ylemmäs, suorastaan yläluokkaan, ilman mitään rahkeita.
Jos arvon kommentoija edes vaivautuisi lukemaan ennen vaahtoamista: en ole se, jolle kommentoit edellisessä viestissäsi.
Sinä sen sijaan vaikutat jollain tavoin kapealta persoonallisuudelta ja oudon hyökkäävältä siihen nähden mistä provosoidut - en kyllä havainnut kerskailua enkä varsinkaan Hyacinth-asennetta.
Vastaa nyt noihin kysymyksiin äläkä vaihda puheenaihetta.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
Sinä voit ihan vapaasti olla kuulumatta yhteiskuntaluokkiin halutessasi, voit kuvitella itsesi myös vaikka mihin luokkaan. Me muut kyllä osaamme nähdä mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut, halusit sitä tai et. Sinä olet keskiluokkaa. Näin ihmiset vain tekevät. Moni ei ole tyytyväinen yhteiskuntaluokkaansa, mutta aina se sieltä jossain on ja se näkyy. Minäkin olen eri, kuin keiden kanssa olet tympeästi täällä jankannut. Toivottavasti pierusi ei enää tule enempiin teksteihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää että mielenkiintoinen aihe ja ketju pilataan jankkaamisella. Toiset jankkaa näitä että joku yleistys ei voi pitää paikkaansa kun itse tai joku tuttu on se poikkeus. Toiset täällä eivät ymmärrä lukemastaan yhtään mitään. Tai ehkä eivät edes lukeneet juttua. Jotkut ehkä ymmärsivätkin mutta taustatiedot aiheesta on niin olemattomat että kommentteja ei ole mielekästä lukea.
Mutta jatkakaa toki, nousee keskustelu ja sekaan sattuu muutamia hyviäkin pointteja.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
t. Se, joka kävi tänään ihmistenilmoilla pieruverkkareissa ja rikkinäisissä kävelykengissä, mutta joka kuitenkin kuuluu ylimpään tulodesiiliin ja on lähtöisin varakkaasta perheestä ja suvustaMinäpä kerron.
Sinä saat selvästi mielihyvää ja tyytyväisyydentunnetta erottautumalla mielestäsi vähemmän arvokkaasta keskiluokkaisesta elämäntavasta. Se on nyt käynyt harvinaisen selväksi, kun vieläpä yhdistät samaan tekstiin kuvauksen itsestäsi pieroverkkareissa kaupungilla ja kerrot kuitenkin varmuudeksi, että olet muuten varakkaasta perheestä ja kuulut ylimpään tulodesiiliin. Melkoista itsekorostusta kaikki kommenttisi täällä. Rehellisesti voisit edes myöntää, että se tarkoitus noilla luokkajakoa väheksyvillä kirjoituksillasi on.
Yhteiskuntaluokkien näkyväksi tekeminen on tärkeää, kuten täällä on kirjoitettu, jotta ymmärrämme, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia elämässä. Ihmisillä on tutkitusti taipumus ajatella, että menestyminen on omaa ansiota, vaikka jo lapsuudenperhe ja ympäristö vaikuttaa siihen paljon.
T. Se ketjun aatelinen ja pääomatuloilla eläväMiksi pieruverkkareista kertominen olisi itsekorostusta mutta muut ketjun kommentit eivät ole? Sinäkö sen päätät? Miten täällä voi korostaa itseään kun ollaan anonyymejä? En ole tuo jolle kommentoit. Itse korostat aateliuttasi ja pääomatulojasi? Et vastannut muuten hänen kysymyksiinsä.
Seitsemännen kerran: kaikilla ei tosiaan ole samoja mahdollisuuksia vaikka maailman mittakaavassa kohtalaiset. Sen sijaan juuttuminen vanhoihin luokkajakoihin ja niiden merkkeihin jotka eivät enää päde on älyllisesti epärehellistä.
Olet kerskaillut jo tuloillasi ja perhetaustasi vauraudella. Puheesi on pelkkää itsekorostusta, jolla pyrit asemoimaan itsesi ylemmäksi kuin minne aidosti kuulut. Olet keskiluokkaa, et yläluokkaa, vaikka kernaasti haluat itsellesi ottaa sen eliitin vapauden olla välittämättä distinktiosta. Tuot itsessäsi harvinaisen selvästi yhteiskuntaluokkajärjestelmän olemassaolon. Ethän sinä pieruverkkareissasi luoja varjele mikään köyhä ole, senkin kerrot auliisti. Yhteiskuntaluokissa ideana on, että ihmisten elämäntyylit, arvostukset, maku, kaikki eroaa suhteessa toisiin. Ja moni ei ole tyytyväinen siihen missä on, vaan pyrkii tekemään kaikkensa näyttääkseen kuuluvansa johonkin toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tämä juuri oli Hyacinth Bucketissa se huvittavuuden lähde. Täti ei työväenluokkaisista lähtökohdistaan kyennyt olemaan siinä tavallisessa keskiluokassa, johon oli elämänvalintojen ja puolison kautta noussut. Hän koetti vielä siitäkin ylemmäs, suorastaan yläluokkaan, ilman mitään rahkeita.
Jos arvon kommentoija edes vaivautuisi lukemaan ennen vaahtoamista: en ole se, jolle kommentoit edellisessä viestissäsi.
Sinä sen sijaan vaikutat jollain tavoin kapealta persoonallisuudelta ja oudon hyökkäävältä siihen nähden mistä provosoidut - en kyllä havainnut kerskailua enkä varsinkaan Hyacinth-asennetta.
Vastaa nyt noihin kysymyksiin äläkä vaihda puheenaihetta.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
Sinä voit ihan vapaasti olla kuulumatta yhteiskuntaluokkiin halutessasi, voit kuvitella itsesi myös vaikka mihin luokkaan. Me muut kyllä osaamme nähdä mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut, halusit sitä tai et. Sinä olet keskiluokkaa. Näin ihmiset vain tekevät. Moni ei ole tyytyväinen yhteiskuntaluokkaansa, mutta aina se sieltä jossain on ja se näkyy. Minäkin olen eri, kuin keiden kanssa olet tympeästi täällä jankannut. Toivottavasti pierusi ei enää tule enempiin teksteihin.
Siis kenelle sinä nyt luulet vastailevasi? Mistä sinä tiedät mihin luokkaan minä kuulun tuntematta minua? Oma jankkauksesi kuulostaa muuten erittäin tympeältä ja sisällöttömältä. Mitkä "me muut":D?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää että mielenkiintoinen aihe ja ketju pilataan jankkaamisella. Toiset jankkaa näitä että joku yleistys ei voi pitää paikkaansa kun itse tai joku tuttu on se poikkeus. Toiset täällä eivät ymmärrä lukemastaan yhtään mitään. Tai ehkä eivät edes lukeneet juttua. Jotkut ehkä ymmärsivätkin mutta taustatiedot aiheesta on niin olemattomat että kommentteja ei ole mielekästä lukea.
Mutta jatkakaa toki, nousee keskustelu ja sekaan sattuu muutamia hyviäkin pointteja.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
t. Se, joka kävi tänään ihmistenilmoilla pieruverkkareissa ja rikkinäisissä kävelykengissä, mutta joka kuitenkin kuuluu ylimpään tulodesiiliin ja on lähtöisin varakkaasta perheestä ja suvustaMinäpä kerron.
Sinä saat selvästi mielihyvää ja tyytyväisyydentunnetta erottautumalla mielestäsi vähemmän arvokkaasta keskiluokkaisesta elämäntavasta. Se on nyt käynyt harvinaisen selväksi, kun vieläpä yhdistät samaan tekstiin kuvauksen itsestäsi pieroverkkareissa kaupungilla ja kerrot kuitenkin varmuudeksi, että olet muuten varakkaasta perheestä ja kuulut ylimpään tulodesiiliin. Melkoista itsekorostusta kaikki kommenttisi täällä. Rehellisesti voisit edes myöntää, että se tarkoitus noilla luokkajakoa väheksyvillä kirjoituksillasi on.
Yhteiskuntaluokkien näkyväksi tekeminen on tärkeää, kuten täällä on kirjoitettu, jotta ymmärrämme, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia elämässä. Ihmisillä on tutkitusti taipumus ajatella, että menestyminen on omaa ansiota, vaikka jo lapsuudenperhe ja ympäristö vaikuttaa siihen paljon.
T. Se ketjun aatelinen ja pääomatuloilla eläväMiksi pieruverkkareista kertominen olisi itsekorostusta mutta muut ketjun kommentit eivät ole? Sinäkö sen päätät? Miten täällä voi korostaa itseään kun ollaan anonyymejä? En ole tuo jolle kommentoit. Itse korostat aateliuttasi ja pääomatulojasi? Et vastannut muuten hänen kysymyksiinsä.
Seitsemännen kerran: kaikilla ei tosiaan ole samoja mahdollisuuksia vaikka maailman mittakaavassa kohtalaiset. Sen sijaan juuttuminen vanhoihin luokkajakoihin ja niiden merkkeihin jotka eivät enää päde on älyllisesti epärehellistä.
Olet kerskaillut jo tuloillasi ja perhetaustasi vauraudella. Puheesi on pelkkää itsekorostusta, jolla pyrit asemoimaan itsesi ylemmäksi kuin minne aidosti kuulut. Olet keskiluokkaa, et yläluokkaa, vaikka kernaasti haluat itsellesi ottaa sen eliitin vapauden olla välittämättä distinktiosta. Tuot itsessäsi harvinaisen selvästi yhteiskuntaluokkajärjestelmän olemassaolon. Ethän sinä pieruverkkareissasi luoja varjele mikään köyhä ole, senkin kerrot auliisti. Yhteiskuntaluokissa ideana on, että ihmisten elämäntyylit, arvostukset, maku, kaikki eroaa suhteessa toisiin. Ja moni ei ole tyytyväinen siihen missä on, vaan pyrkii tekemään kaikkensa näyttääkseen kuuluvansa johonkin toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tämä juuri oli Hyacinth Bucketissa se huvittavuuden lähde. Täti ei työväenluokkaisista lähtökohdistaan kyennyt olemaan siinä tavallisessa keskiluokassa, johon oli elämänvalintojen ja puolison kautta noussut. Hän koetti vielä siitäkin ylemmäs, suorastaan yläluokkaan, ilman mitään rahkeita.
Jos arvon kommentoija edes vaivautuisi lukemaan ennen vaahtoamista: en ole se, jolle kommentoit edellisessä viestissäsi.
Sinä sen sijaan vaikutat jollain tavoin kapealta persoonallisuudelta ja oudon hyökkäävältä siihen nähden mistä provosoidut - en kyllä havainnut kerskailua enkä varsinkaan Hyacinth-asennetta.
Vastaa nyt noihin kysymyksiin äläkä vaihda puheenaihetta.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
Sinä voit ihan vapaasti olla kuulumatta yhteiskuntaluokkiin halutessasi, voit kuvitella itsesi myös vaikka mihin luokkaan. Me muut kyllä osaamme nähdä mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut, halusit sitä tai et. Sinä olet keskiluokkaa. Näin ihmiset vain tekevät. Moni ei ole tyytyväinen yhteiskuntaluokkaansa, mutta aina se sieltä jossain on ja se näkyy. Minäkin olen eri, kuin keiden kanssa olet tympeästi täällä jankannut. Toivottavasti pierusi ei enää tule enempiin teksteihin.
Siis kenelle sinä nyt luulet vastailevasi? Mistä sinä tiedät mihin luokkaan minä kuulun tuntematta minua? Oma jankkauksesi kuulostaa muuten erittäin tympeältä ja sisällöttömältä. Mitkä "me muut":D?
Sinä olet kertonut itsestäsi riittävästi, jotta yhteiskuntaluokkasi on näkynyt.
Oih, Hyacinth Buket oli ihana persoona. Yläluokkalaisempi kuin ne aateliset itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttää että mielenkiintoinen aihe ja ketju pilataan jankkaamisella. Toiset jankkaa näitä että joku yleistys ei voi pitää paikkaansa kun itse tai joku tuttu on se poikkeus. Toiset täällä eivät ymmärrä lukemastaan yhtään mitään. Tai ehkä eivät edes lukeneet juttua. Jotkut ehkä ymmärsivätkin mutta taustatiedot aiheesta on niin olemattomat että kommentteja ei ole mielekästä lukea.
Mutta jatkakaa toki, nousee keskustelu ja sekaan sattuu muutamia hyviäkin pointteja.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
t. Se, joka kävi tänään ihmistenilmoilla pieruverkkareissa ja rikkinäisissä kävelykengissä, mutta joka kuitenkin kuuluu ylimpään tulodesiiliin ja on lähtöisin varakkaasta perheestä ja suvustaMinäpä kerron.
Sinä saat selvästi mielihyvää ja tyytyväisyydentunnetta erottautumalla mielestäsi vähemmän arvokkaasta keskiluokkaisesta elämäntavasta. Se on nyt käynyt harvinaisen selväksi, kun vieläpä yhdistät samaan tekstiin kuvauksen itsestäsi pieroverkkareissa kaupungilla ja kerrot kuitenkin varmuudeksi, että olet muuten varakkaasta perheestä ja kuulut ylimpään tulodesiiliin. Melkoista itsekorostusta kaikki kommenttisi täällä. Rehellisesti voisit edes myöntää, että se tarkoitus noilla luokkajakoa väheksyvillä kirjoituksillasi on.
Yhteiskuntaluokkien näkyväksi tekeminen on tärkeää, kuten täällä on kirjoitettu, jotta ymmärrämme, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia elämässä. Ihmisillä on tutkitusti taipumus ajatella, että menestyminen on omaa ansiota, vaikka jo lapsuudenperhe ja ympäristö vaikuttaa siihen paljon.
T. Se ketjun aatelinen ja pääomatuloilla eläväMiksi pieruverkkareista kertominen olisi itsekorostusta mutta muut ketjun kommentit eivät ole? Sinäkö sen päätät? Miten täällä voi korostaa itseään kun ollaan anonyymejä? En ole tuo jolle kommentoit. Itse korostat aateliuttasi ja pääomatulojasi? Et vastannut muuten hänen kysymyksiinsä.
Seitsemännen kerran: kaikilla ei tosiaan ole samoja mahdollisuuksia vaikka maailman mittakaavassa kohtalaiset. Sen sijaan juuttuminen vanhoihin luokkajakoihin ja niiden merkkeihin jotka eivät enää päde on älyllisesti epärehellistä.
Olet kerskaillut jo tuloillasi ja perhetaustasi vauraudella. Puheesi on pelkkää itsekorostusta, jolla pyrit asemoimaan itsesi ylemmäksi kuin minne aidosti kuulut. Olet keskiluokkaa, et yläluokkaa, vaikka kernaasti haluat itsellesi ottaa sen eliitin vapauden olla välittämättä distinktiosta. Tuot itsessäsi harvinaisen selvästi yhteiskuntaluokkajärjestelmän olemassaolon. Ethän sinä pieruverkkareissasi luoja varjele mikään köyhä ole, senkin kerrot auliisti. Yhteiskuntaluokissa ideana on, että ihmisten elämäntyylit, arvostukset, maku, kaikki eroaa suhteessa toisiin. Ja moni ei ole tyytyväinen siihen missä on, vaan pyrkii tekemään kaikkensa näyttääkseen kuuluvansa johonkin toiseen yhteiskuntaluokkaan. Tämä juuri oli Hyacinth Bucketissa se huvittavuuden lähde. Täti ei työväenluokkaisista lähtökohdistaan kyennyt olemaan siinä tavallisessa keskiluokassa, johon oli elämänvalintojen ja puolison kautta noussut. Hän koetti vielä siitäkin ylemmäs, suorastaan yläluokkaan, ilman mitään rahkeita.
Jos arvon kommentoija edes vaivautuisi lukemaan ennen vaahtoamista: en ole se, jolle kommentoit edellisessä viestissäsi.
Sinä sen sijaan vaikutat jollain tavoin kapealta persoonallisuudelta ja oudon hyökkäävältä siihen nähden mistä provosoidut - en kyllä havainnut kerskailua enkä varsinkaan Hyacinth-asennetta.
Vastaa nyt noihin kysymyksiin äläkä vaihda puheenaihetta.
Minä saatoin kuulua mainitsemiisi jankkaajiin, mutta kerro mulle, kuka tai mikä taho hyötyy Suomessa luokka-ajattelusta? Mihin tätä jaottelua enää tarvitaan? Kuka tarvitsee? Miksi yksilön pitäisi kuulua johonkin tiettyyn luokkaan? Mitä etuja vain yhteen yhteiskuntaluokkaan kuulumisesta saa? Mitä menetän, jos menen Suomi-paita päällä katsomaan lätkämatsia? Entä mitä saan, jos en mene? Mitä menetän, jos ylimpään tulodesiiliin kuuluvana ostan toppatakkini Tokmannilta? Entä mitä saan, jos ostankin sen Stockmannilta? Arvostusta? Kenen arvostusta? Jonkun randomin? Miksi jonkun randomin arvostuksella olisi mitään tekemistä mun elämäni kanssa?
Sinä voit ihan vapaasti olla kuulumatta yhteiskuntaluokkiin halutessasi, voit kuvitella itsesi myös vaikka mihin luokkaan. Me muut kyllä osaamme nähdä mihin yhteiskuntaluokkaan kuulut, halusit sitä tai et. Sinä olet keskiluokkaa. Näin ihmiset vain tekevät. Moni ei ole tyytyväinen yhteiskuntaluokkaansa, mutta aina se sieltä jossain on ja se näkyy. Minäkin olen eri, kuin keiden kanssa olet tympeästi täällä jankannut. Toivottavasti pierusi ei enää tule enempiin teksteihin.
Siis kenelle sinä nyt luulet vastailevasi? Mistä sinä tiedät mihin luokkaan minä kuulun tuntematta minua? Oma jankkauksesi kuulostaa muuten erittäin tympeältä ja sisällöttömältä. Mitkä "me muut":D?
Sinä olet kertonut itsestäsi riittävästi, jotta yhteiskuntaluokkasi on näkynyt.
Samat sulle mutta alhaisen äo:n suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Tutkija sanoi, että keskiluokkaan kuuluvan tunnistaa siitä, omaako kulttuurista pääomaa.
Tuolla kriteerillä 90% populaatiosta on ali-ihmispohjasakkaa, koska kutee toisen kansan identiteetillä. Siis todellisuudessa tällä pseudosivistyneellä porukalla ei ole edes sisäsyntyistä kansallista identiteettiä. Sekin on päälle liimattu status.
Kansallinen identiteetti keksittiin 1800-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Samaa ihmettelen. Kuka hyötyy jaottelusta ja millä tavalla? Mikä jaottelun tarkoitus ja tavoite on? Yksilöhän voi kuulua moneen erilaiseen ryhmään. Mitä etua yksilölle on, jos hän profiloituu vain yhteen ryhmään ja alkaa elää - ehkä jopa vastoin omia toiveitaan - täysin tuon ryhmän "hyvän maun" tavalla? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa jokainen saa ihan itse valita, käykö klassisen musiikin konserteissa vai kenties Tuska-festareilla. Tai molemmissa. Ei niissä koulutustasoa, vuosituloja tai muutakaan kysellä. Sama yksilö voi käydä niin fine dining-ravintoloissa kuin lähiökuppiloissakin. Jossain muussa maassa ei voi tehdä asioita, jotka olisivat oman yhteiskuntaluokan ulkopuolellla. Suomi on siitä hyvä maa, että täällä saa tehdä ihan mitä vaan haluaa, kunhan ei riko lakia.
Heh, ei se ole mitään tietoista ja harkittua valitsemista. Ihminen tykkää siitä mistä tykkää. Ja usein silti se hänen valintansa kertoo ulkopuoliselle tarkkailijalle valitsijan sosiaalisen taustan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Samaa ihmettelen. Kuka hyötyy jaottelusta ja millä tavalla? Mikä jaottelun tarkoitus ja tavoite on? Yksilöhän voi kuulua moneen erilaiseen ryhmään. Mitä etua yksilölle on, jos hän profiloituu vain yhteen ryhmään ja alkaa elää - ehkä jopa vastoin omia toiveitaan - täysin tuon ryhmän "hyvän maun" tavalla? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa jokainen saa ihan itse valita, käykö klassisen musiikin konserteissa vai kenties Tuska-festareilla. Tai molemmissa. Ei niissä koulutustasoa, vuosituloja tai muutakaan kysellä. Sama yksilö voi käydä niin fine dining-ravintoloissa kuin lähiökuppiloissakin. Jossain muussa maassa ei voi tehdä asioita, jotka olisivat oman yhteiskuntaluokan ulkopuolellla. Suomi on siitä hyvä maa, että täällä saa tehdä ihan mitä vaan haluaa, kunhan ei riko lakia.
Heh, ei se ole mitään tietoista ja harkittua valitsemista. Ihminen tykkää siitä mistä tykkää. Ja usein silti se hänen valintansa kertoo ulkopuoliselle tarkkailijalle valitsijan sosiaalisen taustan.
Nimenomaan. Sen näkee millaisen ravintolan ihminen valitsee illalliselle, millaiseen paikkaan lähtee lomalleen, millaisia harrastuksia hänellä on, millaisia vaatteita hän pukee päälleen. Jokainen valinta on toki ihan vapaaehtoista, yhteiskuntaluokka vaan tuppaa sanelemaan ne tiedostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Samaa ihmettelen. Kuka hyötyy jaottelusta ja millä tavalla? Mikä jaottelun tarkoitus ja tavoite on? Yksilöhän voi kuulua moneen erilaiseen ryhmään. Mitä etua yksilölle on, jos hän profiloituu vain yhteen ryhmään ja alkaa elää - ehkä jopa vastoin omia toiveitaan - täysin tuon ryhmän "hyvän maun" tavalla? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa jokainen saa ihan itse valita, käykö klassisen musiikin konserteissa vai kenties Tuska-festareilla. Tai molemmissa. Ei niissä koulutustasoa, vuosituloja tai muutakaan kysellä. Sama yksilö voi käydä niin fine dining-ravintoloissa kuin lähiökuppiloissakin. Jossain muussa maassa ei voi tehdä asioita, jotka olisivat oman yhteiskuntaluokan ulkopuolellla. Suomi on siitä hyvä maa, että täällä saa tehdä ihan mitä vaan haluaa, kunhan ei riko lakia.
Heh, ei se ole mitään tietoista ja harkittua valitsemista. Ihminen tykkää siitä mistä tykkää. Ja usein silti se hänen valintansa kertoo ulkopuoliselle tarkkailijalle valitsijan sosiaalisen taustan.
Nimenomaan. Sen näkee millaisen ravintolan ihminen valitsee illalliselle, millaiseen paikkaan lähtee lomalleen, millaisia harrastuksia hänellä on, millaisia vaatteita hän pukee päälleen. Jokainen valinta on toki ihan vapaaehtoista, yhteiskuntaluokka vaan tuppaa sanelemaan ne tiedostamatta.
Toi väite juuri todistaa sen, että teidän luokka-ajattelu on keinotekoista.
Köyhät ja/tai kouluja käymättömät ihmiset eivät automaattisesti valitse oman kuvitellun tasonsa mukaisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Samaa ihmettelen. Kuka hyötyy jaottelusta ja millä tavalla? Mikä jaottelun tarkoitus ja tavoite on? Yksilöhän voi kuulua moneen erilaiseen ryhmään. Mitä etua yksilölle on, jos hän profiloituu vain yhteen ryhmään ja alkaa elää - ehkä jopa vastoin omia toiveitaan - täysin tuon ryhmän "hyvän maun" tavalla? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa jokainen saa ihan itse valita, käykö klassisen musiikin konserteissa vai kenties Tuska-festareilla. Tai molemmissa. Ei niissä koulutustasoa, vuosituloja tai muutakaan kysellä. Sama yksilö voi käydä niin fine dining-ravintoloissa kuin lähiökuppiloissakin. Jossain muussa maassa ei voi tehdä asioita, jotka olisivat oman yhteiskuntaluokan ulkopuolellla. Suomi on siitä hyvä maa, että täällä saa tehdä ihan mitä vaan haluaa, kunhan ei riko lakia.
Heh, ei se ole mitään tietoista ja harkittua valitsemista. Ihminen tykkää siitä mistä tykkää. Ja usein silti se hänen valintansa kertoo ulkopuoliselle tarkkailijalle valitsijan sosiaalisen taustan.
Nimenomaan. Sen näkee millaisen ravintolan ihminen valitsee illalliselle, millaiseen paikkaan lähtee lomalleen, millaisia harrastuksia hänellä on, millaisia vaatteita hän pukee päälleen. Jokainen valinta on toki ihan vapaaehtoista, yhteiskuntaluokka vaan tuppaa sanelemaan ne tiedostamatta.
Toi väite juuri todistaa sen, että teidän luokka-ajattelu on keinotekoista.
Köyhät ja/tai kouluja käymättömät ihmiset eivät automaattisesti valitse oman kuvitellun tasonsa mukaisia asioita.
Tarkoitatko, että heillä ei olisi rahaa siihen? Usko pois, kun heillä on rahaa, he valitsevat hyvin erilaiset illallispaikat ja vaatteet kuin se kolmannen akateemisen polven juristi tai yhteiskuntatieteilijä. Ja kumpikaan ei viihdy toisen valitsemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Samaa ihmettelen. Kuka hyötyy jaottelusta ja millä tavalla? Mikä jaottelun tarkoitus ja tavoite on? Yksilöhän voi kuulua moneen erilaiseen ryhmään. Mitä etua yksilölle on, jos hän profiloituu vain yhteen ryhmään ja alkaa elää - ehkä jopa vastoin omia toiveitaan - täysin tuon ryhmän "hyvän maun" tavalla? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa jokainen saa ihan itse valita, käykö klassisen musiikin konserteissa vai kenties Tuska-festareilla. Tai molemmissa. Ei niissä koulutustasoa, vuosituloja tai muutakaan kysellä. Sama yksilö voi käydä niin fine dining-ravintoloissa kuin lähiökuppiloissakin. Jossain muussa maassa ei voi tehdä asioita, jotka olisivat oman yhteiskuntaluokan ulkopuolellla. Suomi on siitä hyvä maa, että täällä saa tehdä ihan mitä vaan haluaa, kunhan ei riko lakia.
Heh, ei se ole mitään tietoista ja harkittua valitsemista. Ihminen tykkää siitä mistä tykkää. Ja usein silti se hänen valintansa kertoo ulkopuoliselle tarkkailijalle valitsijan sosiaalisen taustan.
Nimenomaan. Sen näkee millaisen ravintolan ihminen valitsee illalliselle, millaiseen paikkaan lähtee lomalleen, millaisia harrastuksia hänellä on, millaisia vaatteita hän pukee päälleen. Jokainen valinta on toki ihan vapaaehtoista, yhteiskuntaluokka vaan tuppaa sanelemaan ne tiedostamatta.
Toi väite juuri todistaa sen, että teidän luokka-ajattelu on keinotekoista.
Köyhät ja/tai kouluja käymättömät ihmiset eivät automaattisesti valitse oman kuvitellun tasonsa mukaisia asioita.Tarkoitatko, että heillä ei olisi rahaa siihen? Usko pois, kun heillä on rahaa, he valitsevat hyvin erilaiset illallispaikat ja vaatteet kuin se kolmannen akateemisen polven juristi tai yhteiskuntatieteilijä. Ja kumpikaan ei viihdy toisen valitsemassa.
Taidan tuntea enemmän erilaisia ihmisiä kuin sinä.
Ota huomioon, että nyt puhutaan koko ajan suomalaisista. Ei meidän tavat ja mieltymykset niin kaukana toisistamme ole ettemmekö pystyisi hyvin sujahtamaan vähän erilaiseenkin seurueeseen. Ainakin sosiaalisesti lahjakkaimmat pystyvät ja heitä on kaikissa luokissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Samaa ihmettelen. Kuka hyötyy jaottelusta ja millä tavalla? Mikä jaottelun tarkoitus ja tavoite on? Yksilöhän voi kuulua moneen erilaiseen ryhmään. Mitä etua yksilölle on, jos hän profiloituu vain yhteen ryhmään ja alkaa elää - ehkä jopa vastoin omia toiveitaan - täysin tuon ryhmän "hyvän maun" tavalla? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa jokainen saa ihan itse valita, käykö klassisen musiikin konserteissa vai kenties Tuska-festareilla. Tai molemmissa. Ei niissä koulutustasoa, vuosituloja tai muutakaan kysellä. Sama yksilö voi käydä niin fine dining-ravintoloissa kuin lähiökuppiloissakin. Jossain muussa maassa ei voi tehdä asioita, jotka olisivat oman yhteiskuntaluokan ulkopuolellla. Suomi on siitä hyvä maa, että täällä saa tehdä ihan mitä vaan haluaa, kunhan ei riko lakia.
Heh, ei se ole mitään tietoista ja harkittua valitsemista. Ihminen tykkää siitä mistä tykkää. Ja usein silti se hänen valintansa kertoo ulkopuoliselle tarkkailijalle valitsijan sosiaalisen taustan.
Nimenomaan. Sen näkee millaisen ravintolan ihminen valitsee illalliselle, millaiseen paikkaan lähtee lomalleen, millaisia harrastuksia hänellä on, millaisia vaatteita hän pukee päälleen. Jokainen valinta on toki ihan vapaaehtoista, yhteiskuntaluokka vaan tuppaa sanelemaan ne tiedostamatta.
Toi väite juuri todistaa sen, että teidän luokka-ajattelu on keinotekoista.
Köyhät ja/tai kouluja käymättömät ihmiset eivät automaattisesti valitse oman kuvitellun tasonsa mukaisia asioita.Tarkoitatko, että heillä ei olisi rahaa siihen? Usko pois, kun heillä on rahaa, he valitsevat hyvin erilaiset illallispaikat ja vaatteet kuin se kolmannen akateemisen polven juristi tai yhteiskuntatieteilijä. Ja kumpikaan ei viihdy toisen valitsemassa.
Taidan tuntea enemmän erilaisia ihmisiä kuin sinä.
Ota huomioon, että nyt puhutaan koko ajan suomalaisista. Ei meidän tavat ja mieltymykset niin kaukana toisistamme ole ettemmekö pystyisi hyvin sujahtamaan vähän erilaiseenkin seurueeseen. Ainakin sosiaalisesti lahjakkaimmat pystyvät ja heitä on kaikissa luokissa.
Tästähän tässä ei ole kyse. Ei ole kyse siitä voiko ihmiset olla tekemisissä eri yhteuiskuntaluokkien kanssa tai sosiaalisista taidoista. Etkö ymmärrä, että kun ihmiset saavat vapaasti valita, he valitsevat eri tavoilla. Yhden perheen juhlat ovat erilaiset kuin toisen perheen juhlat ja se johtuu yhteiskuntaluokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Samaa ihmettelen. Kuka hyötyy jaottelusta ja millä tavalla? Mikä jaottelun tarkoitus ja tavoite on? Yksilöhän voi kuulua moneen erilaiseen ryhmään. Mitä etua yksilölle on, jos hän profiloituu vain yhteen ryhmään ja alkaa elää - ehkä jopa vastoin omia toiveitaan - täysin tuon ryhmän "hyvän maun" tavalla? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa jokainen saa ihan itse valita, käykö klassisen musiikin konserteissa vai kenties Tuska-festareilla. Tai molemmissa. Ei niissä koulutustasoa, vuosituloja tai muutakaan kysellä. Sama yksilö voi käydä niin fine dining-ravintoloissa kuin lähiökuppiloissakin. Jossain muussa maassa ei voi tehdä asioita, jotka olisivat oman yhteiskuntaluokan ulkopuolellla. Suomi on siitä hyvä maa, että täällä saa tehdä ihan mitä vaan haluaa, kunhan ei riko lakia.
Heh, ei se ole mitään tietoista ja harkittua valitsemista. Ihminen tykkää siitä mistä tykkää. Ja usein silti se hänen valintansa kertoo ulkopuoliselle tarkkailijalle valitsijan sosiaalisen taustan.
Nimenomaan. Sen näkee millaisen ravintolan ihminen valitsee illalliselle, millaiseen paikkaan lähtee lomalleen, millaisia harrastuksia hänellä on, millaisia vaatteita hän pukee päälleen. Jokainen valinta on toki ihan vapaaehtoista, yhteiskuntaluokka vaan tuppaa sanelemaan ne tiedostamatta.
Okei. Lomilla mökkeilen, muuten käyn jumpassa, konserteissa ja ilmaistapahtumissa ja suuren osan vaatteistani ostan kirppiksiltä ja aleista. Ruokapaikka riippuu kulloinkin siitä kenen kanssa menen ja asuinpaikasta. Kokeilemme erilaisia.
Kerropa sosiaaliluokka ja kotitausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monelle keskustelijalle tuntuu olevan hankala ymmärtää kuvailevaa määrittelyä ja tyypittelyä. Niitä kritisoidaan ikään kuin ne olisivat joku biologinen taksonomia, millaiseksi niitä ei ole tarkoitettua. Eivät tietenkään ole, sosiologia ei ole yhtä eksaktia. ”Nisäkkäät eivät muni” ja ”Ylempi keskiluokka vierastaa tatuointeja” ovat ehdottomuudeltaan eriasteisia väitteitä.
Kuitenkin myös sosiologiassa kyetään erottelemaan erilaisia ryhmiä esimerkiksi klusterianalyysilla siten, että ryhmien sisällä on joitakin sen jäseniä yhdistäviä faktoreita, jotka erottavat ryhmää muista ryhmistä. Tulotaso on ilmeisin ja helpoin ymmärtää, mutta kuten artikkelissakin todettiin, se on yksin riittämätön. Tämän vuoksi on otettu mukaan myös muita tekijöitä, joiden avulla kyetään luomaan mielekkäämpi ja paremmin todellisuutta kuvaava jaottelu.
No nyt meneekin kiinnostavaksi kun laitetaan tilastotiedettä peliin. Klustereita voi ilman muuta rakentaa - mutta sitten kiinnostaa paljonko muuntelusta se klusterirakenne selittää. Jos laitetaan mukaan koko suomalainen yhteiskunta saadaan erittäin todennäköisesti suurimmat selitysasteet ääripään klustereista: niistä perityn omaisuuden määrittämistä selkeän hyväosaisista ja taas usean sukupolven kehno-osaisista (joihin nyky-yhteiskunnassa kuuluu myös vasta maahan tulleet), keskiosa analyysissä jää varmastikin hyvin epämääräiseksi. En kiellä noita ääripäitä mutta ihmettelen miksi tuota väestön suurta keskiosaa haluaa niin voimallisesti jaotella - haluaako olla hieman parempi kuin ne muut saman lössin porukat, ja perustella tuota näillä luokkajaoilla joihin valitsee itselle suotuisat kriteerit: jos on rahaa niin raha ratkaisee, jos taas ei niin ne vaivalla hankitut maisterin paperit tai jopa isin paperit riittää ylpeyden aiheeksi? Tai kulttuuriharrastus, katossa roikkkuva lokki tai astiakaapin iittalat?
Samaa ihmettelen. Kuka hyötyy jaottelusta ja millä tavalla? Mikä jaottelun tarkoitus ja tavoite on? Yksilöhän voi kuulua moneen erilaiseen ryhmään. Mitä etua yksilölle on, jos hän profiloituu vain yhteen ryhmään ja alkaa elää - ehkä jopa vastoin omia toiveitaan - täysin tuon ryhmän "hyvän maun" tavalla? Suomen kaltaisessa vapaassa maassa jokainen saa ihan itse valita, käykö klassisen musiikin konserteissa vai kenties Tuska-festareilla. Tai molemmissa. Ei niissä koulutustasoa, vuosituloja tai muutakaan kysellä. Sama yksilö voi käydä niin fine dining-ravintoloissa kuin lähiökuppiloissakin. Jossain muussa maassa ei voi tehdä asioita, jotka olisivat oman yhteiskuntaluokan ulkopuolellla. Suomi on siitä hyvä maa, että täällä saa tehdä ihan mitä vaan haluaa, kunhan ei riko lakia.
Heh, ei se ole mitään tietoista ja harkittua valitsemista. Ihminen tykkää siitä mistä tykkää. Ja usein silti se hänen valintansa kertoo ulkopuoliselle tarkkailijalle valitsijan sosiaalisen taustan.
Nimenomaan. Sen näkee millaisen ravintolan ihminen valitsee illalliselle, millaiseen paikkaan lähtee lomalleen, millaisia harrastuksia hänellä on, millaisia vaatteita hän pukee päälleen. Jokainen valinta on toki ihan vapaaehtoista, yhteiskuntaluokka vaan tuppaa sanelemaan ne tiedostamatta.
Toi väite juuri todistaa sen, että teidän luokka-ajattelu on keinotekoista.
Köyhät ja/tai kouluja käymättömät ihmiset eivät automaattisesti valitse oman kuvitellun tasonsa mukaisia asioita.Tarkoitatko, että heillä ei olisi rahaa siihen? Usko pois, kun heillä on rahaa, he valitsevat hyvin erilaiset illallispaikat ja vaatteet kuin se kolmannen akateemisen polven juristi tai yhteiskuntatieteilijä. Ja kumpikaan ei viihdy toisen valitsemassa.
Taidan tuntea enemmän erilaisia ihmisiä kuin sinä.
Ota huomioon, että nyt puhutaan koko ajan suomalaisista. Ei meidän tavat ja mieltymykset niin kaukana toisistamme ole ettemmekö pystyisi hyvin sujahtamaan vähän erilaiseenkin seurueeseen. Ainakin sosiaalisesti lahjakkaimmat pystyvät ja heitä on kaikissa luokissa.Tästähän tässä ei ole kyse. Ei ole kyse siitä voiko ihmiset olla tekemisissä eri yhteuiskuntaluokkien kanssa tai sosiaalisista taidoista. Etkö ymmärrä, että kun ihmiset saavat vapaasti valita, he valitsevat eri tavoilla. Yhden perheen juhlat ovat erilaiset kuin toisen perheen juhlat ja se johtuu yhteiskuntaluokasta.
Eikä johdu vaan monesta muustakin asiasta. Sulla on nyt jäänyt levy päälle.
Vierailija kirjoitti:
Et selvästikään ole tietoinen siitä että täällä meillä Suomessa ihmiset ovat tasa-arvoisia, samanlaista arvoisina meillä on yhtäläiset oikeudet ja vapaus valita samoja asioita, ostaa samoja asioita, kuluttaa samoja asioita ja elää samanlaista elämää kuin kuin mitä muutkin suomalaiset tulosta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Ap taisi nukkua koulun yhteiskuntaopin tunnilla.
Sä olet tainnut nukkua koko elämäsi. Suomessa meillä on kärjistetysti perheitä, joissa tehdään kaikki lapsien eteen (järkevällä tavalla). Tuetaan koulussa, viedään harrastuksiin, perhe tekee yhdessä asioita eli pelaa pelejä, käy retkillä ja reissuissa. Ja sit meillä on perheitä, missä vanhimmat lapset huolehtivat nuoremmistaan. Voivat olla alle kouluikäisiä kaikki. Vanhemmat narkkaavat ja ryyppäävät. Ovat väkivaltaisia monin eri tavoin, lasten ympärillä pyörii epämääräistä porukkaa, monesti joku on hyväksikäyttäjä. Lapset traumatisoituvat monin tavoin jo ennen yläastetta, jopa ennen kouluikää. Ei ole aina ruokaa, harrastuksista ei tietoakaan, ei koulun käynnin tukemisesta. Elämä on yhtä epävakaata kaaosta. Mitä enemmän lapsi on kokenut ja mitä pahemmin hänen lapsuutensa on rikkoutunut, sitä aikaisemmin ja rajummin lapsi alkaa oireilemaan ja sairastuu mt-häiriöihin vallitsevien olosuhteiden takia. Koulu jää kesken ja siinä vaiheessa kun muut yläasteelaiset miettivät, kuinka päästä parhaimpiin jatko-opintopaikkoihin, nämä nuoret yrittävät vain selvitä hengissä päivästä toiseen. Tai yleensä joku muu yrittää pitää heitä hengissä, laitokset ja sos. & terveyspuolen työntekijät.
Sä olet elänyt pumpulissa ja täydellisessä illuusiossa. Sulla on täydellinen lapsenusko vielä voimassa tasa-arvosta ja yhtäläisistä mahdollisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka keskiluokan ja yläluokan maku erovat toisistaan?
Lähinnä siten, että keskiluokkainen yrittää todistaa hienouttaan vaikkapa merkkivaatteilla ja hifistelee kulinaristisilla ruuilla ja maistelee viiniä.
Yläluokkainen tietää olevansa hieno, eikä ole tarvetta statussymboleihin. Hekin kuitenkin haluavat erottautua alemmasta eli keskiluokasta ja tekevät sen esimerkiksi käyttämällä Prisman tai henkkamaukan alevaatteita ja syömällä grillimakkaraa oluen kanssa.
Ei yläluokkaisella ole tarvetta erottautua muista ihmisistä ulkoisesti, sillä relevantti vertailuryhmä eli muut yläluokkaiset tietävät muutenkin, kuka kuuluu yläluokkaan ja kuka ei. Piirit ovat niin pienet.
Keskiluokkaiset nousukkaat puolestaan tavoittelevat yläluokan ja toisten keskiluokkaisten hyväksyntää pyrkimällä apinoimaan yläluokan oletettua habitusta, makua, tapoja ja elämäntyyliä.
Tai sitten voi olla yläluokkainen joka tykkää näyttää sen, tai keskiluokkainen jonka ajatuksissa on viimeisenä luokkakiipiminen. Elämä ei katsos ole typistettävissä pariin luokka-kategoriaan.
Eli köyhällä duunarillako ei voi olla hyvää makua? Jos on, niin hän on sitten keskiluokkaa? Asia selvä.