Miten kieltäytyä ostamasta kaverin talo?
Tilanne on ihan uskomaton. Olemme perheeni kanssa etsimässä taloa. Kriteereinä suht uusi, tietyltä alueelta, 4 makuuhuonetta jne. Kerroin kaverille suunnitelmista ja hän kirjaimellisesti pomppasi tuolilta ylös, riemusta kiljuen, ja ilmoitti heidän suunnittelevan talonsa myyntiä. Ilmoitti, että te voisitte ostaa sen, niin päästäisiin ilman kalliita välityskuluja.
Paperilla talo on periaatteessa kaikkea sitä mitä toivomme ja enemmänkin. Kuitenkin keittiö on remontoitu vähän aikaa sitten punaiseksi, mitä en voi sietää. Koko asunnossa kiertää valkoinen laatta lattia, mitä en voi sietää. Muutenkin koko talo on kamala saunan lauteiden väritystä myöten. Olen kyllä kauniisti yrittänyt kertoa, etten ole kiinnostunut ja keksinyt selityksiä. Sanoin esimerkiksi keittiöstä, että tahdomme kyllä ennemmin neutraaleja värejä, johon vastaus oli vain, että no nykyisin punainen on suurta muotia.
Ihan uskomatonta, että olen joutunut tähän tilanteeseen ja kysymään täältä apua. Tuntien kaverini, hän loukkaantuu verisesti, jos sanon suoraan talon olevan kauhea enkä tahdo ostaa sitä. Remontissakaan ei ole järkeä, koska remontti talossa tehty vasta äskettäin ja tulisi muutenkin kalliiksi. Kaveri vaan höyryää ja kutsui meidät juuri grillaamaan sinne, että voimme viedä asioita eteenpäin. Välit tässä vielä menee. En ole missään vaiheessa osoittanut mitään vihreää valoa, kaveri vaan rakastaa taloaan niin, ettei kykene näkemään miten me ehkä emme.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranjestas miten vaikeata ihmisille on sanoa että tämä ei ole nyt juuri sellainen jota olen etsimässä, minä jatkan vielä oikean talon hakemista. Ei siinä tarvitse esittää 10 sivua perusteluja ja erikseen mainita ettei tykkää punaisesta keittiöstä!
Jotkut ihmiset eivät kertakaikkiaan ota eitä vastaan, vaan kysyvät miksi ei, vaativat perusteluja. Sitten kun perustelee niin väittävät vastaan joka ikiseen perusteluun.
Joo. Mun sisko on tällainen. Jos sanot: "EI", niin ei se usko. Vääntää vaan väkisin sitä omaansa. Soittaa vielä kuukauden päästäkin samasta asiasta, jos ei saa mielipidettään tai tahtoaan läpi. Ja siis mä todellakin kehtaan kieltäytyä ja sanoa ei. Mutta entä jos toinen ei vain välitä sun mielipiteestä? Siksi kannattaa sanoa, että olette katselleet jotain muuta asuntoa sillä silmällä. Pääset helpommalla.
Tämä ihmistyyppi on ihan uskomaton. Edes selkokielellä rautalangasta väännetty "Ei" ei auta. Saatetaan viikkojen päästä ottaa yhteyttä "Mehän sovittiin sillon helmikuussa tästä sohvakaupasta, miehelle jo ilmoitin että työkaveri tulee hakemaan 200 eurolla ". "Ei, ei sovittu. Samoin että en osta sun sohvaa vaan olen tilannut Maskusta ihan erilaisen joka sopii meille ". "Niin mutku me sovittiin ja miehellekin sanoin ja meille on jo tulossa uusi". "EI sovittu. Me puhuimme sohvan ostamisesta ylipäätään, sinä halusit myydä omasi ja minä en suostunut sitä ostamaan" "Niin mut me sovittiin " "Ei, ei sovittu. Minä en missään välissä halunnut sitä ostaa " "tää olis tää sohva täällä sulle varattu" "minä en sitä tarvitse, enkä ole koskaan sitä luvannut hakea" "niin mut me puhuttiin sillon .." "puhuttiin, ja kieltäydyin tarjouksesta..." ja jatkuu ja jatkuu ja kun kieltäytyminen EHKÄ menee perille, yleensä seuraa suuttuminen.
En tiedä eikö tuollaiset ihmiset vaan ihan oikeasti tajua, että muut ei ole aina samaa mieltä kuin hän itse, vai onko vaan tottunut inttämistaistelulla väsyttämään uhrin antamaan lopulta periksi.
Kyllä auttaa, mutta se pitää sanoa, eikä verhota mihinkään ”en oikein välitä punaisesta” juttuun tai vastaavaan. Pitää sanoa sanoilla, eikä välttelemällä koko puheenaihetta.
Ei tarvitse kuule verhota mihinkään. Ihan suoraan kiellän, mutta kaikki eivät vain kieltoja kuuntele. Ole onnellinen, kun tuttavissasi ei ole samanlaisia vääntäjiä. Onneksi mä olen niin kovapäinen ja väännän kyllä samalla mitalla takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän ap:ta. Jotkut ihmiset ovat sellaisia, etteivät osaa lukea rivien välistä, tuputtavat ja lopulta loukkaantuvat, kun vihdoin suorasti kieltäytyy. Oma äitini on sellainen, ihan hemmetin raskas ihminen välillä ja useimmiten kuitenkin hirveän rakas ja rakastava.
Mitä, jos ap vetoaisit sijaintiin tai sanoisit, että haluattekin yhden huoneen enemmän, kellarin tai yksitasoisen talon. Tai sitten vain siedät loukkaantumisen ja sanot suoraan.
No just: rivien välistä.
Eikö voi sanoa, että tää ei ole sellainen, jonka haluaisin. Ei siihen mitään rivien välejä tarvita.
Edelleenkin: estä se. Jotkut on niin raskaita ihmisiä että se on paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee tarjous mitä voisit talosta maksaa, kun huomioit hinnassa näkemäsi remonttitarpeet eli selkeästi alle markkinahinnan. Se on sen jälkeen kaverin päätös myykö vai ei.
Ei tod. Kaveri sanoo, että ok, ja siinähän sitten olet.
Sanot, että et osta, et halua. Ei sitä tarvi perustella sen enempää. Tää ei nyt vaan ole meidän tuleva koti.
Jos se on muuten hyvä, niin tuohan olisi vain mahtavaa jos sanoisi ok. Pinnat uusiksi ja saa mieluisen asunnon sopivalla hinnalla. En näe ongelmaa.
Ongelma on se, että ap ei halua ko. taloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranjestas miten vaikeata ihmisille on sanoa että tämä ei ole nyt juuri sellainen jota olen etsimässä, minä jatkan vielä oikean talon hakemista. Ei siinä tarvitse esittää 10 sivua perusteluja ja erikseen mainita ettei tykkää punaisesta keittiöstä!
Jotkut ihmiset eivät kertakaikkiaan ota eitä vastaan, vaan kysyvät miksi ei, vaativat perusteluja. Sitten kun perustelee niin väittävät vastaan joka ikiseen perusteluun.
Joo. Mun sisko on tällainen. Jos sanot: "EI", niin ei se usko. Vääntää vaan väkisin sitä omaansa. Soittaa vielä kuukauden päästäkin samasta asiasta, jos ei saa mielipidettään tai tahtoaan läpi. Ja siis mä todellakin kehtaan kieltäytyä ja sanoa ei. Mutta entä jos toinen ei vain välitä sun mielipiteestä? Siksi kannattaa sanoa, että olette katselleet jotain muuta asuntoa sillä silmällä. Pääset helpommalla.
Tämä ihmistyyppi on ihan uskomaton. Edes selkokielellä rautalangasta väännetty "Ei" ei auta. Saatetaan viikkojen päästä ottaa yhteyttä "Mehän sovittiin sillon helmikuussa tästä sohvakaupasta, miehelle jo ilmoitin että työkaveri tulee hakemaan 200 eurolla ". "Ei, ei sovittu. Samoin että en osta sun sohvaa vaan olen tilannut Maskusta ihan erilaisen joka sopii meille ". "Niin mutku me sovittiin ja miehellekin sanoin ja meille on jo tulossa uusi". "EI sovittu. Me puhuimme sohvan ostamisesta ylipäätään, sinä halusit myydä omasi ja minä en suostunut sitä ostamaan" "Niin mut me sovittiin " "Ei, ei sovittu. Minä en missään välissä halunnut sitä ostaa " "tää olis tää sohva täällä sulle varattu" "minä en sitä tarvitse, enkä ole koskaan sitä luvannut hakea" "niin mut me puhuttiin sillon .." "puhuttiin, ja kieltäydyin tarjouksesta..." ja jatkuu ja jatkuu ja kun kieltäytyminen EHKÄ menee perille, yleensä seuraa suuttuminen.
En tiedä eikö tuollaiset ihmiset vaan ihan oikeasti tajua, että muut ei ole aina samaa mieltä kuin hän itse, vai onko vaan tottunut inttämistaistelulla väsyttämään uhrin antamaan lopulta periksi.
Kyllä auttaa, mutta se pitää sanoa, eikä verhota mihinkään ”en oikein välitä punaisesta” juttuun tai vastaavaan. Pitää sanoa sanoilla, eikä välttelemällä koko puheenaihetta.
Ei tarvitse kuule verhota mihinkään. Ihan suoraan kiellän, mutta kaikki eivät vain kieltoja kuuntele. Ole onnellinen, kun tuttavissasi ei ole samanlaisia vääntäjiä. Onneksi mä olen niin kovapäinen ja väännän kyllä samalla mitalla takaisin.
Oletko ap? Miksi sitten aloituksessa kerrot, että yrität keksiä selityksiä?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on neljä perunaa itämässä ikkunalaudalla.
Ota nyt ne ainakin mukaasi jos myyt talon kaverillesi
Sano että miehesi ei missään tapauksessa halua sotkea raha-asioita ja ystävyyttä ja että sinulla ei ole siihen mitään sanomista. Ja että toivoisit että hän jättäisi asian siihen koska haluat kotirauhan säilyvän.
Olen joskus käyttänyt tätä kun en halua loukata. Ihmisten on helppo uskoa että puolisolla on paljon vaikutusvaltaa ja että haluat tehdä niin kuin puolisosi haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkin: estä se. Jotkut on niin raskaita ihmisiä että se on paras ratkaisu.
Lapsellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän ap:ta. Jotkut ihmiset ovat sellaisia, etteivät osaa lukea rivien välistä, tuputtavat ja lopulta loukkaantuvat, kun vihdoin suorasti kieltäytyy. Oma äitini on sellainen, ihan hemmetin raskas ihminen välillä ja useimmiten kuitenkin hirveän rakas ja rakastava.
Mitä, jos ap vetoaisit sijaintiin tai sanoisit, että haluattekin yhden huoneen enemmän, kellarin tai yksitasoisen talon. Tai sitten vain siedät loukkaantumisen ja sanot suoraan.
Usko mua, ne ei loukkaannu kieltäytymisestä, vaan siitä, kun ei sanota suoraan.
Kokevat, että heitä vedätetään, kun vaan jutellaan sijainnista sun muuta soopaa, kun pitäisi sanoa, että ei, en ole kiinnostunut, ja asia olis sillä selvä.
Voi kuule, kyllä loukkaantuu. On olemassa ihmistyyppi, joka jostain syystä ottaa kieltäytyminen henkilökohtaisena loukkauksena. Siis sen jälkeen kun menee jakeluun, että se ei tarkoittaa kirjaimellisesti ei, ihan ilman mitään kiertelyjä.
Sarjassamme marttyyrikauppias itse haluaa eroon jostain pirun rumasta esineestä, yrittää kaupata sitä, kaveri/naapuri/sukulainen/tuttava sanoo "ei, en halua sitä", minkä jälkeen vedetään herneet nenään ja vihaisena itketään "mikä vika siinä minun vaasissa on, aitoa antiikkista taidetta suoraan turistirysän kojusta, mikä on kun ei kelpaa vääväävää"
Raskasta sakkia. Onneksi useimmat on täysjärkisiä, mutta jokainen on varmaan joskus törmännyt tähän ihmistyyppiin. Jos ei ole, niin se saattaa olla lähempänä kuin arvaatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tee tarjous mitä voisit talosta maksaa, kun huomioit hinnassa näkemäsi remonttitarpeet eli selkeästi alle markkinahinnan. Se on sen jälkeen kaverin päätös myykö vai ei.
Ei tod. Kaveri sanoo, että ok, ja siinähän sitten olet.
Sanot, että et osta, et halua. Ei sitä tarvi perustella sen enempää. Tää ei nyt vaan ole meidän tuleva koti.
Jos se on muuten hyvä, niin tuohan olisi vain mahtavaa jos sanoisi ok. Pinnat uusiksi ja saa mieluisen asunnon sopivalla hinnalla. En näe ongelmaa.
Ongelma on se, että ap ei halua ko. taloa.
AP ei halua ko. taloa, koska rumasti remontoitu. Jos saa niin halvalla että jää rahaa remontoida mieleiseksi, niin silloin se on sellainen talo, jonka ap haluaisi. Ei siis ongelmaa. Ja hinta niin alas että saa teetettyä remontin, ei itse tekemällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herranjestas miten vaikeata ihmisille on sanoa että tämä ei ole nyt juuri sellainen jota olen etsimässä, minä jatkan vielä oikean talon hakemista. Ei siinä tarvitse esittää 10 sivua perusteluja ja erikseen mainita ettei tykkää punaisesta keittiöstä!
Jotkut ihmiset eivät kertakaikkiaan ota eitä vastaan, vaan kysyvät miksi ei, vaativat perusteluja. Sitten kun perustelee niin väittävät vastaan joka ikiseen perusteluun.
Joo. Mun sisko on tällainen. Jos sanot: "EI", niin ei se usko. Vääntää vaan väkisin sitä omaansa. Soittaa vielä kuukauden päästäkin samasta asiasta, jos ei saa mielipidettään tai tahtoaan läpi. Ja siis mä todellakin kehtaan kieltäytyä ja sanoa ei. Mutta entä jos toinen ei vain välitä sun mielipiteestä? Siksi kannattaa sanoa, että olette katselleet jotain muuta asuntoa sillä silmällä. Pääset helpommalla.
Tämä ihmistyyppi on ihan uskomaton. Edes selkokielellä rautalangasta väännetty "Ei" ei auta. Saatetaan viikkojen päästä ottaa yhteyttä "Mehän sovittiin sillon helmikuussa tästä sohvakaupasta, miehelle jo ilmoitin että työkaveri tulee hakemaan 200 eurolla ". "Ei, ei sovittu. Samoin että en osta sun sohvaa vaan olen tilannut Maskusta ihan erilaisen joka sopii meille ". "Niin mutku me sovittiin ja miehellekin sanoin ja meille on jo tulossa uusi". "EI sovittu. Me puhuimme sohvan ostamisesta ylipäätään, sinä halusit myydä omasi ja minä en suostunut sitä ostamaan" "Niin mut me sovittiin " "Ei, ei sovittu. Minä en missään välissä halunnut sitä ostaa " "tää olis tää sohva täällä sulle varattu" "minä en sitä tarvitse, enkä ole koskaan sitä luvannut hakea" "niin mut me puhuttiin sillon .." "puhuttiin, ja kieltäydyin tarjouksesta..." ja jatkuu ja jatkuu ja kun kieltäytyminen EHKÄ menee perille, yleensä seuraa suuttuminen.
En tiedä eikö tuollaiset ihmiset vaan ihan oikeasti tajua, että muut ei ole aina samaa mieltä kuin hän itse, vai onko vaan tottunut inttämistaistelulla väsyttämään uhrin antamaan lopulta periksi.
Kyllä auttaa, mutta se pitää sanoa, eikä verhota mihinkään ”en oikein välitä punaisesta” juttuun tai vastaavaan. Pitää sanoa sanoilla, eikä välttelemällä koko puheenaihetta.
Ei tarvitse kuule verhota mihinkään. Ihan suoraan kiellän, mutta kaikki eivät vain kieltoja kuuntele. Ole onnellinen, kun tuttavissasi ei ole samanlaisia vääntäjiä. Onneksi mä olen niin kovapäinen ja väännän kyllä samalla mitalla takaisin.
Oletko ap? Miksi sitten aloituksessa kerrot, että yrität keksiä selityksiä?
En ole ap. Mutta mulla on tuttuja, jotka eivät ota kuuleviin korviinsa täysin suoria kieltoja. Joskus olen joutunut huutamaan, että etkö nyt jo per...e usko. Eli tällaisia ihmisiä on olemassa, eikä kyse ole siitä, ettei osaisi kieltäytyä.
Toki sellaisia rivinvälistä puhujia, ja kaartelijoitakin löytyy, mutta itse en kuulu näihin. Kyllä mä ihan suoraan räväytän totuudet päin näköä, mutta ei se silti takaa sitä, että vastapuoli niitä kuuntelisi tai humioisi mitenkään. Kun hän on päättänyt jotain, niin muilla ei ole siihen mitään vastaan sanomista
Toivon että tää on provo tai sitten tuo aktiivi myyjä yrittää käyttää hyväkseen ap:n tahdottomuutta ja sinisilmäisyyttä. Hyväksikäyttö on sitä tosi ystävyyttä.....
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse kuule verhota mihinkään. Ihan suoraan kiellän, mutta kaikki eivät vain kieltoja kuuntele. Ole onnellinen, kun tuttavissasi ei ole samanlaisia vääntäjiä. Onneksi mä olen niin kovapäinen ja väännän kyllä samalla mitalla takaisin.
Näinpä. Ilmeisesti nämä urhot ovat voimansa tunnossa tiukasti kieltäytyneet ostamasta kummitädin mummomankelia. Mutta joku Linna-Reiska voi olla sitkeämpi tapaus. Vähän huono kuulokin sillä on.
Hitto mikä aloitus😆 voi näitä perjantaiprovoja.
Vierailija kirjoitti:
Talo on kaikkea mitä haette ja enemmänkin, ja seuraavaksi ihan kauhea. Eli mitä se nyt on? Provo? Joka tapauksessa, kasvata selkäranka, sano ei. Jotkut ihmiset yrittävät manipuloida ja höynäyttää niitä, jotka vaikuttavat itseä heikommilta. Tällainen käytös kertoo alentavasta suhtautumisesta teihin, pitävät ikään kuin tyhmänä. Oma valinta, täytättekö myyjäehdokkaan odotukset vai ette.
Kyllä mä ainakin ymmärrän tuon, että talo on kaikkea mitä on toiveissa ja silti kamala. Itsekin kun tässä taloa olen etsinyt jo parin vuoden ajan, tunnistan ilmiön. Joku talo saattaa paperilla/suullisesti kerrottuna kuulostaa juuri oikealta (sijainti, huoneiden lukumäärä, pohjaratkaisu jne). Sitten kun näet todellisuuden, tajuat että ei helv tää on ihan kauhea. Remontoitu juuri sillä tavalla, mitä itse ei voi sietää tai remontoitu taidotta. Sisäinen kalkulaattori alkaa ynnäilemään, mitä kaikkea pitäisi uusiksi remontoida ja tajuaa hinnan olevan kymmenissä tuhansissa. Jos muuttovalmista taloa etsii, sen olettaa olevan muuttovalmis eikä olevan täysremonttia vailla. Jos taas etsii remontoitavaa taloa, tulisi sen olla niin paljon huokeampi hinnaltaan, että remontille riittää budjettia.
Kaikkea on tullut nähtyä. Myyjän mielestä aika upeita ratkaisuja, omasta mielestä napalmia vailla. On ollut myrkynvihreitä seiniä, päin honkia tehtyjä "Itse tein ja säästin" ratkaisuja. Laattojen väleissä rakoja (ilman saumausta), parketti kuprussa, eristyksistä ei hajuakaan, tukittu ilmankiertotiet, tehty lehmäteemainen cowboy baari, vinossa olevia ilman vatupassia asennettuja hyllyjä, maalailtu väärällä maalilla "kun papan vintiltä löytyi ilmaiseksi" joka kuoriutuu irti, hiton rumia tapetteja ja kaappeja, epäkäytännöllisiä ratkaisuja.
Kaikki nämä ovat myyjästä tietysti huippuhienoja ja talosta totta kai voi pyytää hyvän hinnan kun se on "hyvällä maulla ja taidolla remontoitu".
Talon myyjä jos sattuu vielä olemaan sitä ihmistyyppiä, joka ei hyväksy sanaa ei ja ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena niin se voi olla entinen kaveruus, jos kaverista on kyse.
Ikinä en muutenkaan taloa ostaisi kaverilta. Jos talosta löytyy piileviä vakavia vikoja, tilanne voi olla kummallekin osapuolelle kusinen ja aiheuttaa mittavat lommot ihmissuhteeseen ja lompakkoon.
Vierailija kirjoitti:
Hitto mikä aloitus😆 voi näitä perjantaiprovoja.
Parempihan tämä on, kuin ne iän ikuiset "Mieheni lähti yksin mökille, vaikka juuri synnytän lattialle yksin kolmosia. Onkohan sillä toinen nainen kun kassissa pilkotti sulttaaneja. En tiedä mitä teen, olenkohan suututtanut hänet voihkimalla liian kovaan ääneen supistuksia. Hän on kovasti valitellut kun minulle on raskauden myötä tullut painoa 3 kiloa lisää eikä seksiä ole 6 kertaa vuorokaudessa. Mitä minä teen, itken yksin ja kohta meillä on kolmoset ja mies on mökillä."
Anonyymi palsta: tarkoitus on keskustella. Jos ei ole aiheeseen muuta sanottavaa kuin luulla olevansa fiksu, kun hoksaa jonkin asian olevan jotain muuta kuin totuus, kannattaa miettiä kannattiko viestiä kirjoittaa. Vallankin jos on todennäköisesti kymmenes viesti siitä, kun joku hoksaa ettei aloitus ehkä ole faktatarkistustoimiston hyväksymä. Useimmiten keskustelu on mielenkiintoisempi kuin aloitus. Paitsi jos se pilataan toistuvilla turhilla kommenteilla "tää on keksitty!!!!"
Mä en ymmärrä yhtään miksi kieltäytyessä pitäis loukata kertomalla, ettei tyyli ole mieleinen. Kohtelias ihminen ei sellaisia suustaan päästä, vaan kieltäytyy kohteliaasti.
Jos se on muuten hyvä, niin tuohan olisi vain mahtavaa jos sanoisi ok. Pinnat uusiksi ja saa mieluisen asunnon sopivalla hinnalla. En näe ongelmaa.