Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nettitreffit/mies haluaa nähdä ennenaikaisesti, sekä tungettelevat kysymykset?
pettynyt nettinainen
23.04.2021 |
Kysymys miehille (saa naisetkin kommentoida):
Olen eronnut 40+ nainen, kaupungista, mutta en pääkaupunkiseudulta enkä ole mikään tohtorisnainen, eli nyt ei ole se ongelma kysymyksessä ettei löytyisi korkeakoulutettua stadilaishemmoa :)
Etsin tavallista ikäistäni kaupunkilaismiestä. Saa olla putkimies, lääkäri, automyyjä, mitä vain. Kunhan on pinkka kasassa kaikin puolin!
Olen nyt 2 eri treffipalstalla ja useaan kertaan on tullut tämä ongelma: Minulle vastaa mies joka miltei heti ehdottaa näkemistä, ja vieläpä omassa kodissaan. Heti menee maku, mutta yritän jatkaa ja ehdottaa että jos ensin vähän kyseltäisiin toisistamme ennenkuin edes kannattaa sopia kahvila/lenkkitreffit. Menee molempien aika hukkaan jos jo muutaman tutustumislauseen jälkeen tulee jommalle kummalle olo että ei sittenkään. Miehet ovat kovin huonoja kertomaan itsestään mitään, jankkaavat sitä vain että koska nähdään? Tilanteessa jossa olen jopa kuvattomalla profiililla! Tulee oletus että miehelle kelpaa mikä vain kun heti ollaan jopa kotiin kutsumassa naista josta ei tiedä mitään!
Toinen kysymys. Minulle vastaa usein ns. maaseudun miehet, ja ystävällisesti tiedustelen hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan. Mikäli on aikomuksena pysyä siellä maaseudulla, homma tyssää heti, turha jatkaa tai nähdä (ajanhukkaa molemmille) mä en muuta maaseudulle vaan pysyn täällä kaupungissa. Okei, omakotitaloon voisin muuttaa kunhan se on kaupungissa, mutta nämä miehet tuntuvat olevan niin maapaikkaansa ilmeisesti (ymmärrettävästi) kiintyneitä, ovatko ehkä jotain isän perintötaloja pikkukunnan laitaseuduilta? Todella usein mies katoaa tämän kysymyksen jälkeen täysin, tai jos ei katoa, niin jättää kokonaan vastaamatta tähän hyvin oleelliseen kysymykseeni. Jankkaa vain että koska nähdään? No siinä tilanteessa minä sitten vihellän pelin poikki.
Kolmas kysymys: tajuatteko että ihmeellisillä seksistisillä vihjailuillanne karkoitatte kaikki fiksut naiset heti? Kaikki vihjeet saunakutsuista, selänpesuista, tms. tuiki tuntemattomalta ihmiseltä ovat hyvin riskikysymyksiä. Noita voi heitellä sitten kun tunnetaan mutta täysin tuntemattomalle naiselle kutsu selänpesijäksi - muuten profiili on ollut ehkä hyvinkin asiallinen, hyvine kuvineen tms - mitä tää tarkoittaa?
Miehet, selventäkääs minulle hiukan mielenliikkeitänne? :)
Odotan että korona loppuu, ei taida löytyä miestä minulle netistä. Yksillä treffeillä kävin mutta mies oli ihan kuin jostain sketsisarjasta, vaikka profiili antoi olettaa aivan muuta.
Ja älkää ottako niitä vessaselfieitä profiiliinne.
Kommentit (149)
Mäkin (nainen) haluan tavata mahdollisimman nopeasti. Ymmärrän kyllä, että ihmiset on erilaisia ja toiset haluaa tutustua pitkään, ennen kuin tavataan, mutta en tajua miksi siitä loukkaannutaan, jos toinen ehdottaa tapaamista saman tien. Aina voi kieltäytyä ja kertoa, että haluaa pidemmän tutustumisajan ennen tapaamisen järjestämistä, jos ei se toiselle passaa, niin sitten vaan uutta matoa koukkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap. linjoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap. linjoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran kommentoin, että maaseudulla asuvien miesten ammatti on usein siinä tilalla. On järjetöntä vaatia, että toinen jättäisi elantonsa sinun vuoksesi. Ja jos on elänyt ikänsä siellä maalla, niin myös kaikki ihmissuhteet ovat siellä maalla. Otahan nyt järki käteen. Et halua nurkkiisi lojumaan vuoksesi yksinäisyydestä kärsivää työtöntä miestä. Juttusi oli niin älytön, että olet joko provo, tai sitten 😏
Olipas tuimaa tekstiä :)
Ymmärrän että jos on maanviljelijä tms, niin se elämä ja ammatti on siellä tilalla. Ymmärrän sen. Mutta kannattaako sitten vastata jollekin "kaupunkilaisheitukalle"....? Ja kun tämä kaupunkilaisheitukka sitten nätisti kysyy sitä tulevaisuudensuunitelmaa, miksi tää jyväjemmari ei voi asiallisesti vastata että elämäni ja elantoni on täällä!
Sitä paitsi on noissa niitä putkiasentajia, bussikuskejakin sun muita, eli ammatti on jokin muu kun maataloudesta suoraan tuleva. Jos profiilissa lukee miehen ammattina maanviljelijä/sikafarmari, en tietenkään edes vastaisi.
En ole provo, vaan kyllä tää ihan todellisuutta on, enkä ole ainoa nainen joka tämän allekirjoittaa.
Jos se nettideittailu on noin kamalaa, niin lopeta se.
-eri
Niin mä teenkin, kunhan tämä korona tästä hellittää ja pääsee taas liikkumaan. Päätin kokeilla kuitenkin tätä, kun tää on niin "nykyaikaa" :)
Yllätyin vain melkoisesti näistä esille tuomistani asioista. Vaikka kaverit onkin näistä puhuneet, tää yllätti kun asian omakohtaisesti koki.
Joku mainitsi että kuvattomuus olisi virhe, luullaan rumaksi tms. Voi olla perää tuossa kyllä! Jos kokeilisin kuvallisella, niin täytyy laittaa joku burka päälle ettei tuu taas sitten lisää seksinvonkaajia. Kuva ei saa olla liian houkutteleva. Tämän vuoksi laitoin kuvattoman, ajattelin josko sitä kautta tulisi henkisempiä vastauksia. Naisystävät puhuneet nimittäin niistä heidän saamistaan vehjekuvista, ja niitä on tullut juuri näille joilla on ollut kuvallinen profiili. Itse en vehjekuvaa saanut, että se etu tuosta kuvattomuudesta näköjään oli.
Toki jos epätoivo iskee liikaa, muutan sitten johonkin pikkupaikkakunnalle maajussin morsiameksi, mutta millä elän sitten kun joudun jättämään duunini tänne kaupunkiin? Eli jos se maajussi ei voi lähteä elantonsa takia sieltä kotitilaltaan, voinko minä irtisanoa itseni kaupungissa ja muuttaa johonkin Luhankaan mistä en sataprosenttisella varmuudella koskaan löydä töitä. Eli mahdoton yhtälö.
Suosittelen ihan oikeasti kivaa kasvokuvaa ja hyvää kokovartalokuvaa. Löysin kumppanin, mutta viimeksi kun olin Tinderissä, siellä ei voinut lähettää kuvia. Asiattomuudet voi ilmiantaa ylläpidolle ja kerran näin teinkin, kyse ei kuitenkaan ollut seksuaalisesta sisällöstä. Suosittelen pitämään jutustelun sovelluksessa, kunnes toiseen on luottamus.
Jos munakuvia tulee pidemmän viestittelyn jälkeen esim whatsappissa, tyyppi estoon ja poliisille ilmoitus seksuaalisesta häirinnästä. Muutaman viestin ennakkokarsinnalla yleensä saa seulottua urpot pois jo sovelluksessa.
N42, monet treffit takana
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesi on epäilyttävä. Näkemyksesi/käsityksesi asioista on nimittäin ihan liian selkeä. Mukamas ihmettelet asioita vaikka sinulle on jo aivan selvää miten asiat ovat. Joten kenties olet vain provoilija, mutta ei se mitään. Kerron kuitenkin miten itse tuon asian näen...
Ne tapaamisjankkaajat. Hurjan itsevarman oloisina painostaen jyräävät asiaansa päämäärätietoisina eteenpäin. Eivät kuuntele vastalauseita, eivät harkitse, eivät epäröi, eivät ota huomioon yhtikäs mitään, eivät käsitä että sinä olet ihminen, eivät... eivät tiedosta niin yhtikäs mitään. Heillä on päämäärä ja he vain pyrkivät sitä kohti. Mihinkään muuhun he eivät pysty. He saavat mitä haluavat tai eivät saa, siinä se. Mitään muuta mahdollisuutta ei ole, mitään muuta keskustelua heidän kanssaan ei voi käydä, millään muulla ei mitään väliä.
Jos joskus erehdyt olemaan enemmän tekemisissä sellaisen jankkaajan kanssa, siis vaikkapa parisuhteessa hänen kanssaan, niin älä kuvittele että ajan myötä tilanne paranee. Älä kuvittele että kärsivällisyydellä, sovittelulla, joustamisella, ystävällisyydellä jne voit saada aikaan jonkinlaisen rauhan ja keskusteluyhteyden tuollaisen ihmisen kanssa. Ei, vaan mitä kauemmin jankkaajan kanssa olet tekemisissä sitä pahemmaksi tilanne menee. Aivan varmasti sairastut. Olet vakavassa vaarassa.
Ajan myötä jankkaajasta kehittyy sinua kohtaan pakkomielteinen, omistushaluinen, mustasukkainen, kontrolloiva, vainoharhainen, riippuvainen, takertuvainen,...
Kuin sairas pikkulapsi hän tarvitsee sinua ihan koko ajan 24/7 ja tuo harhainen todellisuudentajun menettänyt pikkulapsi ottaa sinulta tarvitsemansa vaikka väkivalloin. Sinä et ole parisuhteessa vaan hänen vankinsa, orjansa. Hän ei ole sinun kumppanisi vaan sinun vainoajasi, omistajasi, vanginvartijasi. Kun lopulta pakenet niin hänestä tulee aivan raivotautinen kostaja. Hän tahtoo sabotoida elämääsi vielä vuosikausia, hän ei ikinä anna sinulle anteeksi sitä että sinä olet hylännyt hänet, sinä olet paha.
Tuollaisia mielipuolia on nykyään ihan älyttömän paljon, tuollaisia naisia on yhtä paljon kuin tuollaisia miehiä.
Pidä itsesi turvassa. Älä ala viettää jankkaajan kanssa aikaa ihan vain nähdäksesi mitä siitä kehittyy. Siitä voi kehittyä vain kammottavan pahaa. Muuhun nuo jankkaajat eivät pysty kuin pahaan.
Näinhän se muuten on kun asiaa tarkemmin pohtii.
Nettimaailmassa on se hyvä puoli, että jankkaustaipumus tulee heti esiin, ja iskee heti vastenmielisyys, joten mitään suhdetta ei koskaan pääse kehittymään. Koska edes niitä ekoja kahvejakaan ei tule, koska mies ei suostu kertomaan itsestään yhtään mitään, jankkaa vain sitä kahvillemenoa ja mielellään hänen luo suoraan.
Osa jankkaajista on kierompia: he osaavat käsitellä ihmisiä, eivät suoraan ala jankkaamaan vaan tekevät sen hienovaraisesti kiertämällä, tällä tavoin saadaan uhrit paremmin satimeen ja myös pysymään siinä.
Kyllä, näkemykseni asioista on selkeentynyt, se on totta! Mutta ihmettelen silti.
Vierailija kirjoitti:
ap. linjoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap. linjoilla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen verran kommentoin, että maaseudulla asuvien miesten ammatti on usein siinä tilalla. On järjetöntä vaatia, että toinen jättäisi elantonsa sinun vuoksesi. Ja jos on elänyt ikänsä siellä maalla, niin myös kaikki ihmissuhteet ovat siellä maalla. Otahan nyt järki käteen. Et halua nurkkiisi lojumaan vuoksesi yksinäisyydestä kärsivää työtöntä miestä. Juttusi oli niin älytön, että olet joko provo, tai sitten 😏
Olipas tuimaa tekstiä :)
Ymmärrän että jos on maanviljelijä tms, niin se elämä ja ammatti on siellä tilalla. Ymmärrän sen. Mutta kannattaako sitten vastata jollekin "kaupunkilaisheitukalle"....? Ja kun tämä kaupunkilaisheitukka sitten nätisti kysyy sitä tulevaisuudensuunitelmaa, miksi tää jyväjemmari ei voi asiallisesti vastata että elämäni ja elantoni on täällä!
Sitä paitsi on noissa niitä putkiasentajia, bussikuskejakin sun muita, eli ammatti on jokin muu kun maataloudesta suoraan tuleva. Jos profiilissa lukee miehen ammattina maanviljelijä/sikafarmari, en tietenkään edes vastaisi.
En ole provo, vaan kyllä tää ihan todellisuutta on, enkä ole ainoa nainen joka tämän allekirjoittaa.
Jos se nettideittailu on noin kamalaa, niin lopeta se.
-eri
Niin mä teenkin, kunhan tämä korona tästä hellittää ja pääsee taas liikkumaan. Päätin kokeilla kuitenkin tätä, kun tää on niin "nykyaikaa" :)
Yllätyin vain melkoisesti näistä esille tuomistani asioista. Vaikka kaverit onkin näistä puhuneet, tää yllätti kun asian omakohtaisesti koki.
Joku mainitsi että kuvattomuus olisi virhe, luullaan rumaksi tms. Voi olla perää tuossa kyllä! Jos kokeilisin kuvallisella, niin täytyy laittaa joku burka päälle ettei tuu taas sitten lisää seksinvonkaajia. Kuva ei saa olla liian houkutteleva. Tämän vuoksi laitoin kuvattoman, ajattelin josko sitä kautta tulisi henkisempiä vastauksia. Naisystävät puhuneet nimittäin niistä heidän saamistaan vehjekuvista, ja niitä on tullut juuri näille joilla on ollut kuvallinen profiili. Itse en vehjekuvaa saanut, että se etu tuosta kuvattomuudesta näköjään oli.
Toki jos epätoivo iskee liikaa, muutan sitten johonkin pikkupaikkakunnalle maajussin morsiameksi, mutta millä elän sitten kun joudun jättämään duunini tänne kaupunkiin? Eli jos se maajussi ei voi lähteä elantonsa takia sieltä kotitilaltaan, voinko minä irtisanoa itseni kaupungissa ja muuttaa johonkin Luhankaan mistä en sataprosenttisella varmuudella koskaan löydä töitä. Eli mahdoton yhtälö.
Suosittelen ihan oikeasti kivaa kasvokuvaa ja hyvää kokovartalokuvaa. Löysin kumppanin, mutta viimeksi kun olin Tinderissä, siellä ei voinut lähettää kuvia. Asiattomuudet voi ilmiantaa ylläpidolle ja kerran näin teinkin, kyse ei kuitenkaan ollut seksuaalisesta sisällöstä. Suosittelen pitämään jutustelun sovelluksessa, kunnes toiseen on luottamus.
Jos munakuvia tulee pidemmän viestittelyn jälkeen esim whatsappissa, tyyppi estoon ja poliisille ilmoitus seksuaalisesta häirinnästä. Muutaman viestin ennakkokarsinnalla yleensä saa seulottua urpot pois jo sovelluksessa.
N42, monet treffit takana
Ja kuvasuositus siis ihan siksi, että siten voi tavata niitä kivoja, avoimia tyyppejä.
Sama
Vierailija kirjoitti:
No, suurin syy monien ikisinkkumiesten yksinäisyydelle on se, että ne eivät tajua melkein yhtään mitään naisista tai normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä. Eipä sille minkään mahda, ja näkyyhän se deittipalstoillakin, tai siellä nyt varsinkin.
Heti ekoista urpomerkeistä siirryt seuraavaan mieheen, etkä tuhlaa sekuntiakaan noihin toivottomiin tapauksiin, joita on kuitenkin nettideittimiehistä suurin osa, valitettavasti.
Missä ihmeen poterossa nää jätkät on eläneet? Eikö koulu/vanhemmat/kaverit/telkkarin perhesarjatkaan/mikään taho ole koskaan opettanut miten suhtautua naisiin ja elämään? Miksi ei naisissa ole tällaisia niin paljoa? Tämä sulkisi tuon teorian, että vika olisi vanhemmissa. Yhtälailla erilaisilla vanhemmilla on tyttöjä ja poikia, mutta useimmiten pojista tulee niitä peräkammari tms tapauksia?
Syy?
Ja kuten ap ihmetteli, miksi monet perheellistuneet naiset tahtoisivat asua maaseudun rauhassa, mutta kuitenkin samaan aikaan maaseudulla on huutava pula naisista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, suurin syy monien ikisinkkumiesten yksinäisyydelle on se, että ne eivät tajua melkein yhtään mitään naisista tai normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä. Eipä sille minkään mahda, ja näkyyhän se deittipalstoillakin, tai siellä nyt varsinkin.
Heti ekoista urpomerkeistä siirryt seuraavaan mieheen, etkä tuhlaa sekuntiakaan noihin toivottomiin tapauksiin, joita on kuitenkin nettideittimiehistä suurin osa, valitettavasti.
Minkäs diagnoosin annat ikisinkku-ulinaisille?
Jep, kuulostaa siltä AP nuo kokemuksesi siltä, että miehet ovat etsineet vain panoa. Olen itse reilu parikymppinen nainen ja törmännyt samaan.
Itse tykkään nähdä noin viikon/ kahden viikon aktiivisen viestittelyn jälkeen, toki riippuu missä toinen asuu ja miten menee vuorot töissä jne. Yritän viesteillä jo selvittää, kannattaako hommaa viedä treffeille asti. Jos viestittelystä selviää, ettei arvomaailma tai kemiat sovi yhteen, niin ihan rehellisesti olen sanonut etten ole kiinnostunut jatkamaan juttelua saati tapaamaan.
Mitä treffeihin tulee niin ihan terve järkikin sanoo, ettei tuntemattoman kotiin kannata mennä ekoilla treffeillä tai kutsua tuntematonta omaan kotiin. Olen näin tehnyt ja silloin mitään vaaraa ei ollut, mutta tilanne oli kiusallinen. Mies olikin todella ujo (ei olisi viesteistä uskonut), jopa oudon pelokkaan oloinen. Istuimme vaivautuneesti hänen asunnossaan kahvia juoden melkein kaksi tuntia. Yritin pitää yllä keskustelua, mutta lässähti koko homma ja mies vaikutti avoimen pitkästyneeltä lopulta. Lopulta totesin, että eiköhän tää ollut tässä enkä ole kiinnostunut tapaamaan enää. Kahvilasta, ravintolasta tai kävelylenkiltä pääsee helpommin lähtemään pois kun toisen ihmisen kodista.
Mielestäni viestittely ennen tapaamisen miettimistä on just normaalia ja sitä varten kannattaako tätä ihmistä tavata. Kaikenlainen hoputtaminen näkemiseen jo parin viestin jälkeen on iso turn off. Kokemukseni mukaan olleet juuri "kasuaalia seuraa" etsiviä miehiä tälläiset tapaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mäkin (nainen) haluan tavata mahdollisimman nopeasti. Ymmärrän kyllä, että ihmiset on erilaisia ja toiset haluaa tutustua pitkään, ennen kuin tavataan, mutta en tajua miksi siitä loukkaannutaan, jos toinen ehdottaa tapaamista saman tien. Aina voi kieltäytyä ja kertoa, että haluaa pidemmän tutustumisajan ennen tapaamisen järjestämistä, jos ei se toiselle passaa, niin sitten vaan uutta matoa koukkuun.
Nåå, mutta tätähän ap juuri peräänkuulutti. Haluaisi vähän tutustua mieheen, siis vähän, ei mitään kuukausien kirjeenvaihtoa :) Mutta mies on kuin mykkä p*ska... eikä hänestä saa mitään irti, ja jos jotain kysyy, hän jankkaa vaan tapaamista/selänpesua tai muuta karkeaa, tai katoaa kokonaan.
Fiksuilla miehillä nettipalstoilla on kissanpäivät, voivat valita naisista vapaasti, luulisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
Tapaaminen ei vie muutamaa minuuttia. Matka jo paikalle kestää enemmän. Sen sijaan muutamilla veisteillä saa selville jos toinen ei lainkaan sovi itselle. Säästää kaikkien aikaa jutella ensin.
Viime kesänä viestittelin deittisovelluksessa erään miehen kanssa KUUKAUDEN ennen kuin pääsimme tapaamaan. Meillä ei tullut mahdollisuuksia tapaamiseen aikaisemmin, kun molemmilla oli kesällä erilaisia suunnitelmia ja ne ajoittuivat aina niin, että kumpikin oli mahdollisimman kaukana toisesta.
Noh, kuukauden aikana viestittely oli mielenkiintoista, lennokasta ja jutut kävivät yksiin. Viestit olivat molemmilla pitkiä ja ajatuksella kirjoitettuja. Pientä vihjailua ilmassa siitä, kuinka hyvin sovimme toisillemme. Mies oli kuvien perusteella just sopiva (ihan tavallisen näköinen keski-ikäinen, mutta omaan makuuni tosi söpö). Ehkä vähän ehdin jo ihastua tämän kuukauden aikana, vaikka emme koskaan jutelleet puhelimessa, vaan vain kirjoituksien perusteella mielikuva miehestä muodostui.
Vihdoin tapasimme ja treffit kestivät noin neljä tuntia. Heti kun näin miehen ensi kertaa, huomasin ettei ulkonäkö vastannut kuvia kovin hyvin. Mies oli livenä huomattavasti laihempi, jopa liian laiha makuuni. Vaatetus oli resuista, eli ei ollut yhtään panostanut. Toki treffimme oli paikassa, että ei tarvinnutkaan olla ykkösiä päällä, mutta edes modernimmat ja siistimmät olisivat olleet edukseen. Juttu luisti kyllä, mutta ei ollutkaan yhtä mielenkiintoista ja lennokasta kuin viesteissä. Huomasin heti etten ollut miehen mieleen, vaikka hän yritti sitä peitellä. Kohtelias ja huomaavainen oli kyllä, siitä pisteet.
Erosimme ja päätös jatkosta jäi roikkumaan, vaikka suoraan sitä kysyinkin. Miehen mielestä kannatti nukkua yön yli ja ollaan yhteydessä seuraavana päivänä. Seuraava päivä tuli, eikä miehestä mitään kuulunut, vaikka huomasin hänen läsnäolon sovelluksessa (yleensä sain viestejä jo aamusta asti). Vihdoin illalla rohkenin kysäistä, että milläs mielellä. Mies vastasi, että tämä kysymykseni viesti epävarmuudesta ja laski pisteet alle 50/100, vaikka edellispäivänä pisteet olivat olleet 70/100... hohhoijaa näitä miehiä. Se oli tarinan loppu miehen puolelta, vaikka kuulemma treffit olivat onnistuneet ja minä olen ihana nainen. Eipä siinä, ei mieskään ollut täysin tyyppiäni, mutta olisin voinut tavata vielä ja katsoa muuttuuko mikään mihinkään suuntaan.
Ymmärrän monia siinä, että ei haeta kirjekaveria, en minäkään enää tätä halua. Se että ei halua kirjoitella kauaa, ei tarkoita sitä, että pitäisi pääsätä sänkyyn nopeasti tai muuta vastaavaa, vaan nopeammalla tapaamisella saa paremman kuvan toisesta, eikä muodostu mielikuva pelkkien tekstien kautta. Siinä säästyy sydän ja mieli, kun pääsee nopeasti toteamaan, onko tyyppi yhtä hyvä livenä kuin netissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Heti ekoista urpomerkeistä siirryt seuraavaan mieheen, etkä tuhlaa sekuntiakaan noihin toivottomiin tapauksiin, joita on kuitenkin nettideittimiehistä suurin osa, valitettavasti.
Tämä on erinomaisen toimiva keino valikoida seurakseen ne miehet jotka ovat kaikkein kokeneimpia naisten pyörittämisessä, eli tekevät sitä harrastuksekseen tai ammatikseen.
Se parisuhdeainesta oleva perusjamppa on luultavasti jollakin tapaa pikkuisen urpo.
Vierailija kirjoitti:
Jep, kuulostaa siltä AP nuo kokemuksesi siltä, että miehet ovat etsineet vain panoa. Olen itse reilu parikymppinen nainen ja törmännyt samaan.
Itse tykkään nähdä noin viikon/ kahden viikon aktiivisen viestittelyn jälkeen, toki riippuu missä toinen asuu ja miten menee vuorot töissä jne. Yritän viesteillä jo selvittää, kannattaako hommaa viedä treffeille asti. Jos viestittelystä selviää, ettei arvomaailma tai kemiat sovi yhteen, niin ihan rehellisesti olen sanonut etten ole kiinnostunut jatkamaan juttelua saati tapaamaan.
Mitä treffeihin tulee niin ihan terve järkikin sanoo, ettei tuntemattoman kotiin kannata mennä ekoilla treffeillä tai kutsua tuntematonta omaan kotiin. Olen näin tehnyt ja silloin mitään vaaraa ei ollut, mutta tilanne oli kiusallinen. Mies olikin todella ujo (ei olisi viesteistä uskonut), jopa oudon pelokkaan oloinen. Istuimme vaivautuneesti hänen asunnossaan kahvia juoden melkein kaksi tuntia. Yritin pitää yllä keskustelua, mutta lässähti koko homma ja mies vaikutti avoimen pitkästyneeltä lopulta. Lopulta totesin, että eiköhän tää ollut tässä enkä ole kiinnostunut tapaamaan enää. Kahvilasta, ravintolasta tai kävelylenkiltä pääsee helpommin lähtemään pois kun toisen ihmisen kodista.
Mielestäni viestittely ennen tapaamisen miettimistä on just normaalia ja sitä varten kannattaako tätä ihmistä tavata. Kaikenlainen hoputtaminen näkemiseen jo parin viestin jälkeen on iso turn off. Kokemukseni mukaan olleet juuri "kasuaalia seuraa" etsiviä miehiä tälläiset tapaukset.
Ollapa vielä parikymppinen :)
Silloin on enempi laadukasta seuraa tarjolla. Mutta kun puhutaan keski-ikäisistä, on juoppoa, mielenterveysongelmaista, ulosottotapausta, sairaanloista ja eksissään roikkuvaa. On lapset ja kaikki se schaisse mistä ei nuorena tiedä mitään.
Nuoret: yrittäkää löytää nuorena se oikea hyvä kumppani ja pitäkää suhteestanne huolta. Tää on keski-ikäisenä melkoista venäläistä rulettia tää seuran haku. Kompromissia ja sopeutumista joutuu tekemään paljon, etenkin kun on entisestä elämästä lapsia.
Taidampa ostaa akvaarion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näkeminen ei sinänsä epäilytä, mutta jos mies haluaa nähdä kotonaan, niin sehän on vaan panoseuran tilaamista kotiinkuljetuksella. Julkinen paikka on asia erikseen.
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
No, mulla paras suhde on syntynyt kuukausien viestittelyllä ja puheluilla ennen tapaamista. Sitten kun tapasi, se ei ollut mikään arviontitapaaminen vaan jatkumo. Emme kyllä löytäneet toisiamme mistään seuranhakujutusta vaan ihastuimme muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi v ì... ŤŤ u että vihaan sanaa LENKKITREFFIT. Jos menet baariin treffeillä niin kutsutko sitä baaritreffeiksi?! Kahvitreffit? Ulkotreffit?! Pihatreffit?! Parkkipaikkatreffit?! Kauppakeskustreffit??
Huoh... Tuollainen LENKKI-sanan korostaminen on vain myötähäpeää aiheuttavaa. Tulee mieleen sellainen tekopirteä tyyppi, joka hyppää puoli kuudelta sutjakkaasti lenkille, oli koiraa tai ei. Ventovieraatkin pitää tavata HAUSKASTI LENKKEILLEN, varmaan jotkut s a a t a n a n LENKKARIT ja VERKKARIT jalassa, tukka trendikkäästi LENKKIPONNARILLA ja ilman meikkiä, koska nyt LENKKEILLÄÄN HALOO.
Mikäs tonnikeiju siellä mesoaa. :D
Jotenkin ei yllättänyt tuo vastaus. Kuvittelin ettei minun tarvitse sanoa erikseen, etten ole mikään läskivalas ja tykkään hyötyliikunnasta itsekin.
En vain ymmärrä miksi pitää korostaa, että LENKKITREFFIT 🤣🤣 Ei KUKAAN sano menevänsä esim. baaritreffeille🤣 todennäköisesti tuo samainen (sinä?) LENKKITREFFEILIJÄ menee ihan vaan treffeille silloin, kun ei ole tiedossa trendikästä URHEILUA eli URHEILUTREFFEJÄ.
Jos mennäänkin ihan vaan vaikka baariin, niin mitään etuliitteitä ei tarvitakaan🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
Tapaaminen ei vie muutamaa minuuttia. Matka jo paikalle kestää enemmän. Sen sijaan muutamilla veisteillä saa selville jos toinen ei lainkaan sovi itselle. Säästää kaikkien aikaa jutella ensin.
Viime kesänä viestittelin deittisovelluksessa erään miehen kanssa KUUKAUDEN ennen kuin pääsimme tapaamaan. Meillä ei tullut mahdollisuuksia tapaamiseen aikaisemmin, kun molemmilla oli kesällä erilaisia suunnitelmia ja ne ajoittuivat aina niin, että kumpikin oli mahdollisimman kaukana toisesta.
Noh, kuukauden aikana viestittely oli mielenkiintoista, lennokasta ja jutut kävivät yksiin. Viestit olivat molemmilla pitkiä ja ajatuksella kirjoitettuja. Pientä vihjailua ilmassa siitä, kuinka hyvin sovimme toisillemme. Mies oli kuvien perusteella just sopiva (ihan tavallisen näköinen keski-ikäinen, mutta omaan makuuni tosi söpö). Ehkä vähän ehdin jo ihastua tämän kuukauden aikana, vaikka emme koskaan jutelleet puhelimessa, vaan vain kirjoituksien perusteella mielikuva miehestä muodostui.
Vihdoin tapasimme ja treffit kestivät noin neljä tuntia. Heti kun näin miehen ensi kertaa, huomasin ettei ulkonäkö vastannut kuvia kovin hyvin. Mies oli livenä huomattavasti laihempi, jopa liian laiha makuuni. Vaatetus oli resuista, eli ei ollut yhtään panostanut. Toki treffimme oli paikassa, että ei tarvinnutkaan olla ykkösiä päällä, mutta edes modernimmat ja siistimmät olisivat olleet edukseen. Juttu luisti kyllä, mutta ei ollutkaan yhtä mielenkiintoista ja lennokasta kuin viesteissä. Huomasin heti etten ollut miehen mieleen, vaikka hän yritti sitä peitellä. Kohtelias ja huomaavainen oli kyllä, siitä pisteet.
Erosimme ja päätös jatkosta jäi roikkumaan, vaikka suoraan sitä kysyinkin. Miehen mielestä kannatti nukkua yön yli ja ollaan yhteydessä seuraavana päivänä. Seuraava päivä tuli, eikä miehestä mitään kuulunut, vaikka huomasin hänen läsnäolon sovelluksessa (yleensä sain viestejä jo aamusta asti). Vihdoin illalla rohkenin kysäistä, että milläs mielellä. Mies vastasi, että tämä kysymykseni viesti epävarmuudesta ja laski pisteet alle 50/100, vaikka edellispäivänä pisteet olivat olleet 70/100... hohhoijaa näitä miehiä. Se oli tarinan loppu miehen puolelta, vaikka kuulemma treffit olivat onnistuneet ja minä olen ihana nainen. Eipä siinä, ei mieskään ollut täysin tyyppiäni, mutta olisin voinut tavata vielä ja katsoa muuttuuko mikään mihinkään suuntaan.
Ymmärrän monia siinä, että ei haeta kirjekaveria, en minäkään enää tätä halua. Se että ei halua kirjoitella kauaa, ei tarkoita sitä, että pitäisi pääsätä sänkyyn nopeasti tai muuta vastaavaa, vaan nopeammalla tapaamisella saa paremman kuvan toisesta, eikä muodostu mielikuva pelkkien tekstien kautta. Siinä säästyy sydän ja mieli, kun pääsee nopeasti toteamaan, onko tyyppi yhtä hyvä livenä kuin netissä.
Tätä olen yrittänyt sanoa. Omasta mielestäni tuntuisi kummalliselta käydä ensin pitkään viestitellen läpi asuinpaikat ja toiveet, lapset ja lapsitoiveet, harrastukset, poliittiset arvot ja muut ja sitten tapaamisella huomata heti että ei natsaa. Itse tekisin niin päin että tapaaminen heti ja jos se tuntuu kivalta, aletaan tutustua enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Voi v ì... ŤŤ u että vihaan sanaa LENKKITREFFIT. Jos menet baariin treffeillä niin kutsutko sitä baaritreffeiksi?! Kahvitreffit? Ulkotreffit?! Pihatreffit?! Parkkipaikkatreffit?! Kauppakeskustreffit??
Huoh... Tuollainen LENKKI-sanan korostaminen on vain myötähäpeää aiheuttavaa. Tulee mieleen sellainen tekopirteä tyyppi, joka hyppää puoli kuudelta sutjakkaasti lenkille, oli koiraa tai ei. Ventovieraatkin pitää tavata HAUSKASTI LENKKEILLEN, varmaan jotkut s a a t a n a n LENKKARIT ja VERKKARIT jalassa, tukka trendikkäästi LENKKIPONNARILLA ja ilman meikkiä, koska nyt LENKKEILLÄÄN HALOO.
Haloo haloo :)!!
Koronan aikaan ei oikein voinut muuta sopia kun kuppilat oli kiinni. Melkein se oli jossain puistossa nähtävä, no ehkä ärrältä haettiin kahvit ja siellä puiston liepeillä sitten hengattiin kaffet kädessä. Näitä toki voisi kutsua myös puistotreffeiksi
Lenkkitreffisanasta tosiaan voi tulla mieleen joku lenkki-maratonjuoksutreffit :) Ei siinä pysty jutteleen kun vedetään maraton. Toki näkee missä kunnossa toinen on, eli onko katetta sille kun toinen on kehunut palstalla olleensa kova urheilemaan.
Kotiin pyytelijät ovat vain seksin perässä. Olisit vähän kuin pizzataksi, paitsi pi**utaksi.
Sama juttu liian pitkä etäisyys, eivät aiokaan mitään pitkäaikaista..
Ei auta vaikka sanoo tositarkoituksella tai kaveripohjalta. Nämä alkavat heti vongata mutta valehtelevat että olisi muutakin.
Jos nyt vielä eroan, ikinä en enää etsi parisuhdetta sovelluksesta. Jos ei osu niin ei osu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi v ì... ŤŤ u että vihaan sanaa LENKKITREFFIT. Jos menet baariin treffeillä niin kutsutko sitä baaritreffeiksi?! Kahvitreffit? Ulkotreffit?! Pihatreffit?! Parkkipaikkatreffit?! Kauppakeskustreffit??
Huoh... Tuollainen LENKKI-sanan korostaminen on vain myötähäpeää aiheuttavaa. Tulee mieleen sellainen tekopirteä tyyppi, joka hyppää puoli kuudelta sutjakkaasti lenkille, oli koiraa tai ei. Ventovieraatkin pitää tavata HAUSKASTI LENKKEILLEN, varmaan jotkut s a a t a n a n LENKKARIT ja VERKKARIT jalassa, tukka trendikkäästi LENKKIPONNARILLA ja ilman meikkiä, koska nyt LENKKEILLÄÄN HALOO.
Mikäs tonnikeiju siellä mesoaa. :D
Jotenkin ei yllättänyt tuo vastaus. Kuvittelin ettei minun tarvitse sanoa erikseen, etten ole mikään läskivalas ja tykkään hyötyliikunnasta itsekin.
En vain ymmärrä miksi pitää korostaa, että LENKKITREFFIT 🤣🤣 Ei KUKAAN sano menevänsä esim. baaritreffeille🤣 todennäköisesti tuo samainen (sinä?) LENKKITREFFEILIJÄ menee ihan vaan treffeille silloin, kun ei ole tiedossa trendikästä URHEILUA eli URHEILUTREFFEJÄ.
Jos mennäänkin ihan vaan vaikka baariin, niin mitään etuliitteitä ei tarvitakaan🤣🤣
En käy treffeillä enkä lenkkitreffeillä mutta en tajua mikä siinä voi ärsyttää. Mun mielestä mielenkiintoista tietää että on menty lenkille, onhan se nyt erikoisempi tapa treffata ekaa kertaa. Jos kertoisin ystävälleni olleeni treffeillä, mainitsisin kyllä myös sen että oltiin baarissa.
Vierailija kirjoitti:
En ole mies enkä ole koskaan nettideittaillut, mutta jos tekisin niin, haluaisin itsekin nähdä mahdollisimman pian livenä. Kenenkään kotiin en kylläkään menisi ensitreffeillä.
En vain jaksa uskoa että pitkä viestienvaihto hyödyttäisi kumpaakaan. Livenä tietää muutamassa minuutissa onko toinen potentiaalinen kumppani vai ei, viestitellessä molemmat luottavat enimmäkseen omiin mielikuviinsa.
Aivan. En ole myöskään mies enkä ole Tinderissä, mutta jos olisin, niin viestittely ei jatkuisi kirjekaveruuden/meilailun harrastamiseksi, muutama viesti ja jos on hyvää ilmassa, niin näkemään. Tähtäys nopeaan näkemiseen eikä pitkään meilailuun.
Joskus olin yhden miehen kanssa pitkään yksityisviestien kautta yhteyksissä, meillä sujui tosi hyvin meilityyliin ja hän vaikutti mukavalta, rennolta ja oli meilikemiaa, jos sellaista on. :D
NIIN sitten nähtiin. Ei synkannut, ei ollut niin mitään kemiaa.
Kirjeen ja netin kautta ihminen on eri kuitenkin kuin livenä. Ja se kemia on eri..... .
Niin että näkemään vaan, jos on kiinnostusta. Ja enempi niin päin, että vaikka paperilla/näytöllä mies olisi vähän kömpelöä, niin jos muuten on hyvän oloinen, mahis kannattaa antaa. Tutkittua on että miehet eivät niin osaa itseään aina ilmaista, naiset ehkä paremmin osaa "kaunokirjoituksen".
Mutta mies jolla on sydän paikoillaan ja hauska ja älyä, niin ihan sama vaikka kirjoitus tai ilmaisu ei olisi niin silleensä. Se miten todellisuudessa kemia on, se on mysteeristä ennen näkemistä. Ilmassa.. .
Alue: Aihe vapaa
No, suurin syy monien ikisinkkumiesten yksinäisyydelle on se, että ne eivät tajua melkein yhtään mitään naisista tai normaalista sosiaalisesta kanssakäymisestä. Eipä sille minkään mahda, ja näkyyhän se deittipalstoillakin, tai siellä nyt varsinkin.
Heti ekoista urpomerkeistä siirryt seuraavaan mieheen, etkä tuhlaa sekuntiakaan noihin toivottomiin tapauksiin, joita on kuitenkin nettideittimiehistä suurin osa, valitettavasti.