Mikä näistä helpoin kieli oppia: italia, espanja vai ranska?
Kommentit (118)
Olen vähän järkyttynyt, kuinka vaikea kieli italia on englantiin ja ruotsiin verrattuna. En ole aiemmin opiskellut mitään romaanisia kieliä. Kaikki tuntuu taipuvan vaikka millä tavalla. Olin ajatellut opiskella omin päin ihan vaan kirjojen avulla ja aloitin kai liian kielioppipainotteisesti. Tavoitteena olisi aluksi oppia ymmärtämään kirjoitettua ja vähitellen puhuttua, viimeisenä oppia puhumaan. Onko hyviä vinkkejä?
Vierailija kirjoitti:
Italiaa on helppo oppia puhumaan, kielioppia on siinäkin.
Espanjan kielioppi hirveä, ranska ihan ok.
Ranskan räkäkieli rumaa hyi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa noista yhtäkään, mutta sanoisin italia. Lausunnan ja kirjoituksen välillä sentään jotain tolkkua.
Ei se ranskan oikeinkirjoitus ole puoliksikaan niin outo kuin miltä vaikuttaa. Ne säännöt oppii päivässä, ei se sen monimutkaisempi vyyhti ole.
Mutta jos ei yhtään kielipäätä eikä kunnon kiinnostusta, niin moni lopettaa kun näkee ensimmäiset est-ce-que lauseet.
Muistan kun opiskelin muutamia kieliä itsenäisesti. Olen aina ollut kiinnostunut kielten ääntämisestä. Italiassa oli z jotenkin ongelmallinen.
Venäjää harjoittelin vähän aikaa. Ei ne kirjaimet jääneet mieleen. Osaan kysyä: Mikä on nimesi.
Kaikkia opiskelleena, mielestäni italia. Ääntäminen on suomalaiselle helpompi oppia kuin ne kaksi muuta, ja mielestäni italialistem puheesta saa helpoiten selvää. Toki murteensa ja puhekielensä sielläkin.
Espanjassakin sitten kannatraa miettiä ottaako ääntämyksen sen manner Espanjan vai latinalaisen Amerikan ääntämyksen tyyliin Meksiko.
Vähön sama kun britti ja Amerikan sksentti Älkää sekoittaminen niitä keskenään.
Useimmille joku Barcelona tyylinen Espanja on ärsyttävän kuuloista siinä miten c äännetään. Suomalaisille helpompi Meksikon tavallinen ässä.
Ruotsi miuten helppo, mutta kaikki on alussa ihan tööt niiden en ja ett juttujen ja monikoiden kanssa. Selitä siinä sitten miksi ne on keksinyt niin?
Onhan noissa paljon samaa. Jos on opiskellut vaikka ranskaa, ei ihmettele myöskään Italian tai espanjan verbioppia.
Emglannin kielen opettajat nousee sina takajaloilleen kun puhutaan englannin helppoudesta.
Tottahan se on se helppous, nimittäin jää pois ongelmalliset verbitaivutukset, monikon ja substantiivien la le, sun muut. Muo tulevat vastaan jo heti alussa vaikka espanjassa ja ranskassa. Jopa ruotsissa alussa vastassa en ja ett!
Kyllä englannistakin vaikeaa saa, mutta ei heti alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa noista yhtäkään, mutta sanoisin italia. Lausunnan ja kirjoituksen välillä sentään jotain tolkkua.
Ei se ranskan oikeinkirjoitus ole puoliksikaan niin outo kuin miltä vaikuttaa. Ne säännöt oppii päivässä, ei se sen monimutkaisempi vyyhti ole.
Ei nyt sentään ihan päivässä...
Olen lukenut miten ranskaa opiskelleet luulevat osaavansa ranskaa, mutta syntyperäiset ranskalaiset väittävät ettei näin ole, vain syntyperäinen ranskalainen omaksuu täydellisen ranskankielen taidon, lausuminen mukaanlukien. Ranskaa pidetään siis vaikeimpana näistä kolmesta kielestä. Espanja sekä Italia sopivat suomalaisen suuhun.
Suomalaisena sanoisin italia. Lausutaan enimmäkseen kuten kirjoitetaan, vain puheen sointi pitää saada kohdalleen.
Vierailija kirjoitti:
Espanja. Ranska ja italia turhia kieliä. Ja espanjaakaan ei puhuta missään sivistysmaassa.
Englanti, kiina. Muu turhaa.
Espanja on maailman 3. puhutuin kieli kiinan ja hindin jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän järkyttynyt, kuinka vaikea kieli italia on englantiin ja ruotsiin verrattuna. En ole aiemmin opiskellut mitään romaanisia kieliä. Kaikki tuntuu taipuvan vaikka millä tavalla. Olin ajatellut opiskella omin päin ihan vaan kirjojen avulla ja aloitin kai liian kielioppipainotteisesti. Tavoitteena olisi aluksi oppia ymmärtämään kirjoitettua ja vähitellen puhuttua, viimeisenä oppia puhumaan. Onko hyviä vinkkejä?
Duolingolla on hyvä aloittaa, sanavarasto ja peruslauseet sieltä. Paljon toki turhaakin mutta näppärä
Kaikki kolme ovat pirullisia pitkän päälle. Vanhoina kielinä kielioppi on todella sotkuinen eli paljon pitää vaan opetella ulkoa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kolme ovat pirullisia pitkän päälle. Vanhoina kielinä kielioppi on todella sotkuinen eli paljon pitää vaan opetella ulkoa.
Kielioppia pitää myös ymmärtää, ei sitä muuten voi soveltaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaisena sanoisin italia. Lausutaan enimmäkseen kuten kirjoitetaan, vain puheen sointi pitää saada kohdalleen.
Espanjan intonaatio on suomea lähempänä, eikä niitä vieraita äänteitäkään ole kuin muutama. Italiassahan niitä on myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espanja
Espanja on suomalaiselle helpoin ääntää, mutta jos yhtään pitemmälle etenee, verbioppi muuttuu ihan hirveäksi.
On ranskassakin hankalat verbit, mutta ei niin hankalat.
Italiaa en ole opiskellut.
Tätä samaa olin tulossa sanomaan. Espanja vaikuttaa alussa helpolta, mutta kun päästään verbeihin, järki meinaa lähteä.
Italia on helpompi. Ranskasta ei itsellä kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Espanja
Espanja on suomalaiselle helpoin ääntää, mutta jos yhtään pitemmälle etenee, verbioppi muuttuu ihan hirveäksi.
On ranskassakin hankalat verbit, mutta ei niin hankalat.
Italiaa en ole opiskellut.
Tätä samaa olin tulossa sanomaan. Espanja vaikuttaa alussa helpolta, mutta kun päästään verbeihin, järki meinaa lähteä.
Italia on helpompi. Ranskasta ei itsellä kokemusta.
Moni sanoo noin - mikä siitä verbiopista tekee vaikean?
Ranskassa on esim. eri aika- ja tyylimuotoja ja epäsäännöllisiä verbejä paljon.
Sì.