Erityisherkät/sensitiiviset, kuinka kestätte elämää?
Itselläni ei onnistu oikein mikään ja tälläkin hetkellä tilanne se, että en itketyn ja valvotun yön jälkeen (syyt itkuun liittyy juurikin siihen, etten ole normaali enkä siksi ole ikinä kuulunut joukkoon vaikka haluaisin olla vain yksi muista ja samanlainen kuin muutkin) kestä oikein mitään ääniä, saan sätkyjä jos en saa olla rauhassa jne.
Olen aika nuori vielä ja varmaan monet konstit käyttämättä, mutta löytyykö täältä muita sensitiivisiä jotka olisivat oppineet toimimaan yhteiskunnassa näistä aika rasittavista piirteistä huolimatta?
Ja helpottaako tällaiset piirteet iän myötä, vai paheneeko? Tai pysyy samana?
Olisi niin ihanaa olla kuten muut, ns. normaali.
On hyvin raskasta ja yksinäistä olla tällainen.
Kommentit (899)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaisia kuin "erityisherkkä" ole olemassakaan, on vain tavallista fiksumpia ja empaattisempia ihmisiä, jotka eivät suostu ottamaan vastaan mitä tahansa ja ymmärtävät, että nykyinen elämänmeno on suurelta osin aika paskaa ja elämässä korostuvat muutenkin ihan täysin väärät arvot kuten ahneus.
Mitään kovin fiksua tai empaattista en ole ”erityisherkissä” ympärilläni huomannut. Päin vastoin, ovat harvinaisen yksinkertaisia ja jopa tyhmiä ihmisiä, ja itsekkäitä, oma napa on aina se tärkein.
Niin kuin tietyn ominaisuuden määrittämissä ihmisryhmissä yleensäkin (vaikkapa lihavat, naiset, miehet, nuoret, homot, persut jne.) joukkoon mahtuu monenlaista porukkaa. Ja ethän sinä tunne näiden kaikkien henkilöhistoriaa, että mikä kaikki on johtanut tuollaiseen käytökseen tai että onko k.o. henkilöllä vain huono päivä.
Itse työskentelen vain pari tuntia viikossa. En uskalla hakea muita töitä, koska en jaksa enää sitä, että missään ei panosteta perehdyttämiseen, vaan annetaan tehdä virheitä ja sitten haukutaan lyttyyn, vaikka helpointa olisi jos tehtäisiin kerralla kunnolla eli panostettaisiin perehdytykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sellaisia kuin "erityisherkkä" ole olemassakaan, on vain tavallista fiksumpia ja empaattisempia ihmisiä, jotka eivät suostu ottamaan vastaan mitä tahansa ja ymmärtävät, että nykyinen elämänmeno on suurelta osin aika paskaa ja elämässä korostuvat muutenkin ihan täysin väärät arvot kuten ahneus.
Mitään kovin fiksua tai empaattista en ole ”erityisherkissä” ympärilläni huomannut. Päin vastoin, ovat harvinaisen yksinkertaisia ja jopa tyhmiä ihmisiä, ja itsekkäitä, oma napa on aina se tärkein.
Minkä perusteella olet määritellyt ympärilläsi olevia ihmisiä erityisherkiksi?
Sen perusteella, että he ovat "draamakuningattaria"? Draamakuningattaret harvemmin ovat empaatteja, useammin pikemminkin narsisteja.
Sen perusteella, että he itkevät paljon ihmisten nähden? Erityisherkät ovat yleensä introvertteja ja ilmaisevat tunteitaan harvoin ulospäin näkyvästi ja äänekkäästi.
Niin, kuvailit tuossa ihmisiä, joilla on narsistisia piirteitä ja epävakaa persoonallisuus.
Erityisherkät nimenomaan ovat yleensä tavallista empaattisempia, ja heihin vaikuttaa voimakkaasti myös muiden ihmisten kärsimys ja pahoinvointi, joskus liikaakin. Toisin kuin noihin ihmisiin, joita olet luullut erityisherkiksi.
Juu, kyllä meitä piisaa. Olennaista on, että et kehitä tuosta erityisherkkyydestäsi tarinaa, jonka suojiin piiloudut. Myös piinkova yritysjohtaja joutuu kehittämään jossain vaiheessa hänelle vaikeita ominaisuuksia (esim. omaa sisäistä tunnettaan, jos se ei vaan koskaan viriä tai on niukka tai sitten sitä, että osaa lukea toisten tunteita ja suhtautua ihmisiin lempeästi). Kenellä tahansa on ne heikot puolet. Meidän heikkouksia pidetään helpommin säälittävinä, eikä meidän psyykellä "tienaa rahaa". Kunhan et surkuttele itseäsi ja jää "tuleen makaamaan". Opettele vaikka kolme minuuttia päivässä vaikeita juttuja. Päätä että osaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa joku tekisi sellaisen koko maan väestön kattavan oikeasti tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimuksen, jossa kysytään siitä, tunnistaako itsessään nuo erityisherkkyyden kriteerit.
Veikkaan, että sen jälkeen 96% kansasta olisi ”erityisherkkiä”. ”Erityisherkkyyteen” liitetään niin paljon aivan normaaleja inhimillisiä ominaisuuksia, joita moni on löytänyt itsestään jo lapsena tai nuorena, ja moni löytää vasta myöhemmin, ehkä vasta kun pysähtyy miettimään niitä, tai jonkin kriisin seurauksena.
Toisaalta siihen määritelmään liitetään myös sellaisia ominaisuuksia, mitkä voivat selittyä persoonallishäiriöllä, mielenterveyden häiriöllä, traumalla tai jollain elämäntapahtumalla.
Siinähän se olis. Suurin osa kansasta saa itselleen
" diagnoosin" erityisherkkä kun kysytään oikeita kysymyksiä ja ongelmia. Vaikka dg ei ole autismikirjoon verrattuna. Enemmän uskon autismikirjoon että siitä on kyse ja oireet ovat likipitäen samat.
Voimakas aistiherkkyys, se liittyy autismiin, mutta neurologisesti normaalin erityisherkän erottaa autistista siinä, että heillä ei ole vaikeuksia lukea sosiaalisia tilanteita, muiden ilmeitä tai tunnetiloja.
Erityisherkät ovat usein itse asiassa erittäin hyviä muiden ihmisten ilmeiden ja tunteiden lukemisessa. Esim. itse sain korkeat pisteet sellaisesta nettitestistä, jossa oli muutama kymmentä kuvaa, jossa piti valita muutamasta vaihtoehdosta se, mitä tunnetilaa kasvot niissä ilmensivät. Eikä se ollut minulle yllätys, koska olen ollut aina hyvä lukemaan ihmisten kasvoja ja kehonkieltä. Autistisilla ihmisillä tulee sen testien laatijoiden mukaan paljon vääriä vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa joku tekisi sellaisen koko maan väestön kattavan oikeasti tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimuksen, jossa kysytään siitä, tunnistaako itsessään nuo erityisherkkyyden kriteerit.
Veikkaan, että sen jälkeen 96% kansasta olisi ”erityisherkkiä”. ”Erityisherkkyyteen” liitetään niin paljon aivan normaaleja inhimillisiä ominaisuuksia, joita moni on löytänyt itsestään jo lapsena tai nuorena, ja moni löytää vasta myöhemmin, ehkä vasta kun pysähtyy miettimään niitä, tai jonkin kriisin seurauksena.
Toisaalta siihen määritelmään liitetään myös sellaisia ominaisuuksia, mitkä voivat selittyä persoonallishäiriöllä, mielenterveyden häiriöllä, traumalla tai jollain elämäntapahtumalla.
Siinähän se olis. Suurin osa kansasta saa itselleen
" diagnoosin" erityisherkkä kun kysytään oikeita kysymyksiä ja ongelmia. Vaikka dg ei ole autismikirjoon verrattuna. Enemmän uskon autismikirjoon että siitä on kyse ja oireet ovat likipitäen samat.Voimakas aistiherkkyys, se liittyy autismiin, mutta neurologisesti normaalin erityisherkän erottaa autistista siinä, että heillä ei ole vaikeuksia lukea sosiaalisia tilanteita, muiden ilmeitä tai tunnetiloja.
Erityisherkät ovat usein itse asiassa erittäin hyviä muiden ihmisten ilmeiden ja tunteiden lukemisessa. Esim. itse sain korkeat pisteet sellaisesta nettitestistä, jossa oli muutama kymmentä kuvaa, jossa piti valita muutamasta vaihtoehdosta se, mitä tunnetilaa kasvot niissä ilmensivät. Eikä se ollut minulle yllätys, koska olen ollut aina hyvä lukemaan ihmisten kasvoja ja kehonkieltä. Autistisilla ihmisillä tulee sen testien laatijoiden mukaan paljon vääriä vastauksia.
Varmaan osa autististista osaa juuri autismin vuoksi lukea ihmistä. Sellaista käsitystä sain kun olimme sopeutumisvalmennuskurssilla muinoin, kun tyttärellä todettiin As. Tyttären as ei ole vaikeimmasta päästä, vaan lievä ja on pärjännyt. Siellä moni vanhempi kertoi samaa, kuinka lapsi aistii ihmisestä sen, millainen tämä on ja lapsi kieltäytyy olemasta henkilön seurassa jos ei vaikuta sopivalta ja ymmärtävältä. Juurikin niin, että asseilla on tavallista herkemmät tuntosarvet aistia toista. Moni sanoi, että lapsi aistii yhtä herkästi kuin koira aistii ihmisen joka vihaa koiria. Koira ei halua sellaisen lähelle ja siirtyy pois.
Varmaa on, että asseista löytyy ääripäitä. Koska painotetaan sitä, että jokainen As henkilö on omanlaisensa. Pitää muistaa yksilöllisyys.
Mä en jaksa työkaveriani. Mikä piinaava valitus kaikesta. (Paitsi itsestään) ilmeet on sellaisia että hakkaamassa jonkun. Hermoheikko hullu. ja tekee hoitoalaa. Säälin asiakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa joku tekisi sellaisen koko maan väestön kattavan oikeasti tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimuksen, jossa kysytään siitä, tunnistaako itsessään nuo erityisherkkyyden kriteerit.
Veikkaan, että sen jälkeen 96% kansasta olisi ”erityisherkkiä”. ”Erityisherkkyyteen” liitetään niin paljon aivan normaaleja inhimillisiä ominaisuuksia, joita moni on löytänyt itsestään jo lapsena tai nuorena, ja moni löytää vasta myöhemmin, ehkä vasta kun pysähtyy miettimään niitä, tai jonkin kriisin seurauksena.
Toisaalta siihen määritelmään liitetään myös sellaisia ominaisuuksia, mitkä voivat selittyä persoonallishäiriöllä, mielenterveyden häiriöllä, traumalla tai jollain elämäntapahtumalla.
Siinähän se olis. Suurin osa kansasta saa itselleen
" diagnoosin" erityisherkkä kun kysytään oikeita kysymyksiä ja ongelmia. Vaikka dg ei ole autismikirjoon verrattuna. Enemmän uskon autismikirjoon että siitä on kyse ja oireet ovat likipitäen samat.Voimakas aistiherkkyys, se liittyy autismiin, mutta neurologisesti normaalin erityisherkän erottaa autistista siinä, että heillä ei ole vaikeuksia lukea sosiaalisia tilanteita, muiden ilmeitä tai tunnetiloja.
Erityisherkät ovat usein itse asiassa erittäin hyviä muiden ihmisten ilmeiden ja tunteiden lukemisessa. Esim. itse sain korkeat pisteet sellaisesta nettitestistä, jossa oli muutama kymmentä kuvaa, jossa piti valita muutamasta vaihtoehdosta se, mitä tunnetilaa kasvot niissä ilmensivät. Eikä se ollut minulle yllätys, koska olen ollut aina hyvä lukemaan ihmisten kasvoja ja kehonkieltä. Autistisilla ihmisillä tulee sen testien laatijoiden mukaan paljon vääriä vastauksia.
Varmaan osa autististista osaa juuri autismin vuoksi lukea ihmistä. Sellaista käsitystä sain kun olimme sopeutumisvalmennuskurssilla muinoin, kun tyttärellä todettiin As. Tyttären as ei ole vaikeimmasta päästä, vaan lievä ja on pärjännyt. Siellä moni vanhempi kertoi samaa, kuinka lapsi aistii ihmisestä sen, millainen tämä on ja lapsi kieltäytyy olemasta henkilön seurassa jos ei vaikuta sopivalta ja ymmärtävältä. Juurikin niin, että asseilla on tavallista herkemmät tuntosarvet aistia toista. Moni sanoi, että lapsi aistii yhtä herkästi kuin koira aistii ihmisen joka vihaa koiria. Koira ei halua sellaisen lähelle ja siirtyy pois.
Varmaa on, että asseista löytyy ääripäitä. Koska painotetaan sitä, että jokainen As henkilö on omanlaisensa. Pitää muistaa yksilöllisyys.
Eihän se nyt niin kuitenkaan ole, että autistiset ihmiset yleensä osaavat lukea muita paremmin ihmisten kasvoja, vaan heillä on siinä enemmän vaikeuksia kuin keskivertoihmisellä. Sen takia he ovat usein ymmällään sosiaalisissa tilanteissa. Jos ihminen on herkkä ja hänellä on tuollainen ”vainu” muista ihmisistä, mutta hänellä ei ole autismin kirjoon kuuluvan muita tyypillisiä ja tunnusomaisia piirteitä, niin ei hän ole autistinen. Ja myös herkkä ei-autistinen lapsi voi vältellä sellaisten ihmisten seuraa, joiden seurassa he eivät koe oloaan mukavaksi.
Tiedäthän että arviolta 15-20% ihmisistä on ns. erityisherkkiä, eivätkä he kaikki voi tietenkään olla autistisia. Tuota normaalia suurempaa herkkyyttä esiintyy tutkimuksien mukaan myös eläimissä, tieteellinen termi sille on ”sensory processing sensorivity”.
Erityisherkät ovat tutkitusti tavallista empaattisempia:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4086365/
Tuo ominaisuus onkin mainittu heti ensimmäisenä esim. tämän artikkelin listassa erityisherkän ominaisuuksista:
https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000008092762.html
Vastoin yleisiä stereotypioita autistisillakin ihmisillä on tämän artikkelin mukaan vaihtelevasti kykyä empatiaan, mutta puolella heistä on aleksitymia, kun ei-autistisista vain yhdellä kymmenestä.
https://www.scientificamerican.com/article/people-with-autism-can-read-…
Erityisherkät ovat tuossa vastakohta autistisille ihmisille, he ovat yleensä hyvin tietoisia omista tunteistaan, ehkä joskus vähän liiaksikin.
Joka tapauksessa, vaikka autisteilla ja erityisherkillä on ryhminä joitain yhteisiä piirteitä, niin ei psykologian/neuropsykologian alalla kukaan tosissaan väitä, että autismi olisi yhtä kuin erityisherkkyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa joku tekisi sellaisen koko maan väestön kattavan oikeasti tieteelliset kriteerit täyttävän tutkimuksen, jossa kysytään siitä, tunnistaako itsessään nuo erityisherkkyyden kriteerit.
Veikkaan, että sen jälkeen 96% kansasta olisi ”erityisherkkiä”. ”Erityisherkkyyteen” liitetään niin paljon aivan normaaleja inhimillisiä ominaisuuksia, joita moni on löytänyt itsestään jo lapsena tai nuorena, ja moni löytää vasta myöhemmin, ehkä vasta kun pysähtyy miettimään niitä, tai jonkin kriisin seurauksena.
Toisaalta siihen määritelmään liitetään myös sellaisia ominaisuuksia, mitkä voivat selittyä persoonallishäiriöllä, mielenterveyden häiriöllä, traumalla tai jollain elämäntapahtumalla.
Siinähän se olis. Suurin osa kansasta saa itselleen
" diagnoosin" erityisherkkä kun kysytään oikeita kysymyksiä ja ongelmia. Vaikka dg ei ole autismikirjoon verrattuna. Enemmän uskon autismikirjoon että siitä on kyse ja oireet ovat likipitäen samat.Voimakas aistiherkkyys, se liittyy autismiin, mutta neurologisesti normaalin erityisherkän erottaa autistista siinä, että heillä ei ole vaikeuksia lukea sosiaalisia tilanteita, muiden ilmeitä tai tunnetiloja.
Erityisherkät ovat usein itse asiassa erittäin hyviä muiden ihmisten ilmeiden ja tunteiden lukemisessa. Esim. itse sain korkeat pisteet sellaisesta nettitestistä, jossa oli muutama kymmentä kuvaa, jossa piti valita muutamasta vaihtoehdosta se, mitä tunnetilaa kasvot niissä ilmensivät. Eikä se ollut minulle yllätys, koska olen ollut aina hyvä lukemaan ihmisten kasvoja ja kehonkieltä. Autistisilla ihmisillä tulee sen testien laatijoiden mukaan paljon vääriä vastauksia.
Varmaan osa autististista osaa juuri autismin vuoksi lukea ihmistä. Sellaista käsitystä sain kun olimme sopeutumisvalmennuskurssilla muinoin, kun tyttärellä todettiin As. Tyttären as ei ole vaikeimmasta päästä, vaan lievä ja on pärjännyt. Siellä moni vanhempi kertoi samaa, kuinka lapsi aistii ihmisestä sen, millainen tämä on ja lapsi kieltäytyy olemasta henkilön seurassa jos ei vaikuta sopivalta ja ymmärtävältä. Juurikin niin, että asseilla on tavallista herkemmät tuntosarvet aistia toista. Moni sanoi, että lapsi aistii yhtä herkästi kuin koira aistii ihmisen joka vihaa koiria. Koira ei halua sellaisen lähelle ja siirtyy pois.
Varmaa on, että asseista löytyy ääripäitä. Koska painotetaan sitä, että jokainen As henkilö on omanlaisensa. Pitää muistaa yksilöllisyys.Eihän se nyt niin kuitenkaan ole, että autistiset ihmiset yleensä osaavat lukea muita paremmin ihmisten kasvoja, vaan heillä on siinä enemmän vaikeuksia kuin keskivertoihmisellä. Sen takia he ovat usein ymmällään sosiaalisissa tilanteissa. Jos ihminen on herkkä ja hänellä on tuollainen ”vainu” muista ihmisistä, mutta hänellä ei ole autismin kirjoon kuuluvan muita tyypillisiä ja tunnusomaisia piirteitä, niin ei hän ole autistinen. Ja myös herkkä ei-autistinen lapsi voi vältellä sellaisten ihmisten seuraa, joiden seurassa he eivät koe oloaan mukavaksi.
Tiedäthän että arviolta 15-20% ihmisistä on ns. erityisherkkiä, eivätkä he kaikki voi tietenkään olla autistisia. Tuota normaalia suurempaa herkkyyttä esiintyy tutkimuksien mukaan myös eläimissä, tieteellinen termi sille on ”sensory processing sensorivity”.
Erityisherkät ovat tutkitusti tavallista empaattisempia:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4086365/
Tuo ominaisuus onkin mainittu heti ensimmäisenä esim. tämän artikkelin listassa erityisherkän ominaisuuksista:
https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000008092762.html
Vastoin yleisiä stereotypioita autistisillakin ihmisillä on tämän artikkelin mukaan vaihtelevasti kykyä empatiaan, mutta puolella heistä on aleksitymia, kun ei-autistisista vain yhdellä kymmenestä.
https://www.scientificamerican.com/article/people-with-autism-can-read-…
Erityisherkät ovat tuossa vastakohta autistisille ihmisille, he ovat yleensä hyvin tietoisia omista tunteistaan, ehkä joskus vähän liiaksikin.
Joka tapauksessa, vaikka autisteilla ja erityisherkillä on ryhminä joitain yhteisiä piirteitä, niin ei psykologian/neuropsykologian alalla kukaan tosissaan väitä, että autismi olisi yhtä kuin erityisherkkyys.
Voisi vielä lisätä, että on varmasti ihan mahdollista, että erityisherkäksi määriteltävä ihminen on lievästi autistinen ja toisinpäin. Mutta tyypillinen erityisherkkä ei missään nimessä ole autistinen, tyypillisten ominaispiirteiden kirjo on niin erilainen noissa kahdessa ryhmässä, ja tosiaan ei 15-20 prosenttia ihmisistä tietenkään ole autistisia.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin, ei mitään ongelmaa
Se on hyvä se. Elämässä on kyllä kestämistä, mutta toisaalta elämän pienet hyvätkin asiat tuntuvat usein suuremmilta, jos on HSP. En siksi ymmärrä, miksi jotkut HSP:t valittavat, että kunpa eivät olisi niin herkkiä. Jos se herkkyys otettaisiin pois, niin silloin ei olisi oma itsensä. Joiltain ihmisiltä on kadonnut tunneherkkyys kokonaan pitkäaikaisen masennuslääkkeiden käytön seurauksena, ja se vasta kurjaa on, jos mikään ei tunnu miltään.
Se herkkyys on siellä dna:ssa.
Lakkasin selittämästä itsessäni olevaa ominaisuutta, huomasin mitä pitää muuttaa ja etenin asioissa.
Matkalla vapauteen😋
Vierailija kirjoitti:
Se herkkyys on siellä dna:ssa.
Lakkasin selittämästä itsessäni olevaa ominaisuutta, huomasin mitä pitää muuttaa ja etenin asioissa.
Matkalla vapauteen😋
Yksi erityisherkkä täällä. Jaksaisitko kertoa enemmän tästä, että millaisia asioita halusit muuttaa ja mitä teit? Sama projekti itsellä... :P
Koronakriisistä on ollut paljon hyötyä herkkyysongelman suhteen. Ensimmäisen vuoden ajan ajattelin usein aiemmin tuntemaani petsoonallisuushäiriöistä, äärimmäisen itsekeskeistä ja muita manipuloivaa naishenkilöä. Ajattelin että nyt on aika ottaa hänestä oppia ja keskittyä vain omaan ja lähipiirin hyvinvointiin. Koska on olemassa sellaista itsekeskeisyyttä, voin opetella ihan hyvin vähän itsekeskeisemmäksi. Ihan sama kuinka mummot jossain Intiassa kärsivät kriisistä. Sitä paitsi ympäri maailman kaikki tekevät parhaansa niillä resursseilla joita heillä on, joten täytyy luottaa muidenkin pärjäävän. Kaikki huolehtivat nyt itsestään ja lähipiiristään. Priorisoinnilla selviydytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se herkkyys on siellä dna:ssa.
Lakkasin selittämästä itsessäni olevaa ominaisuutta, huomasin mitä pitää muuttaa ja etenin asioissa.
Matkalla vapauteen😋
Yksi erityisherkkä täällä. Jaksaisitko kertoa enemmän tästä, että millaisia asioita halusit muuttaa ja mitä teit? Sama projekti itsellä... :P
Jos joku ottaa enemmän kuin antaa... Väsyttävät asiat roskiin.
Ympäristö mukavaksi.
Liikkuminen ulkosalla kun vähemmän ihmisiä.
Ruokavalio.
Mukava sänky.
Mediapaasto.
Luonto ja lepo.
Siinä jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se herkkyys on siellä dna:ssa.
Lakkasin selittämästä itsessäni olevaa ominaisuutta, huomasin mitä pitää muuttaa ja etenin asioissa.
Matkalla vapauteen😋
Yksi erityisherkkä täällä. Jaksaisitko kertoa enemmän tästä, että millaisia asioita halusit muuttaa ja mitä teit? Sama projekti itsellä... :P
Jos joku ottaa enemmän kuin antaa... Väsyttävät asiat roskiin.
Ympäristö mukavaksi.
Liikkuminen ulkosalla kun vähemmän ihmisiä.
Ruokavalio.
Mukava sänky.
Mediapaasto.
Luonto ja lepo.
Siinä jotain.
Kiitos!
Valoyliherkkyys, ääniyliherkkyys, allergiat... onko erityisherkkyyttä vai jotain muuta? Empatiasta en tiedä. Ainakaan en haluu mikään empatiahana ihmisille olla, vältäin vaikeina pitämiäni. Väistän konflikteja enenmmin kuin sanon suoraan asioita, mut se ehkä tyypillistä naisille, ei erityisherkkyyttä.
Mikä auttaa? Ruokavalio, lepo, ulkoilu, media/ärsykepaasto, kehoyhteyden vahvistaminen (vaikka välillä on vaikeaa), konkreettiset asiat (pimennysverhot, sälekaihtimet alhaalla kirkkaina päivinä, hiljainen pesukone jne).
Mun empatian taso: kaikilla on omat ongelmansam mulla nää, muilla muut. En yhtään jaksa ihmsiä, jotka luulee että omat ongelmat on maailman napa ja muiden elämän pitäis pyöriä niiden ongelmien ympärillä. Omat rajansa ja fokuksensa saa kukin pitää.
Lopetin työnteon ja elän sosiaalituilla. Elämä hymyilee.
Itse ymmärsin vasta hiljattain olevani erityisherkkä, tämä selvisi kun hakeuduin terapiaan vuosia jatkuneen masennuksen vuoksi. Nimenomaan erityisherkkyys on vaikuttanut masennukseeni ja ahdistuneisuuteeni, ja asian selviäminen avasi silmäni - se selitti, miksi koen tietynlaiset asiat niin voimakkaasti ja miksi suhtaudun joihinkin tilanteisiin niin voimakkaasti. Elin myös traumaattisen lapsuuden/nuoruuden, mikä on tietysti vaikuttanut tilanteeseeni entisestään. Nyt olen hankkinut erityisherkkyydestä lisätietoa ja opettelen elämään asian kanssa. Tuntuu, että asioiden selvittely ja terapia ovat helpottaneet vointiani huomattavasti jo melko lyhyessäkin ajassa.
Siinähän se olis. Suurin osa kansasta saa itselleen
" diagnoosin" erityisherkkä kun kysytään oikeita kysymyksiä ja ongelmia. Vaikka dg ei ole autismikirjoon verrattuna. Enemmän uskon autismikirjoon että siitä on kyse ja oireet ovat likipitäen samat.