En päässyt opiskelemaan lähihoitajaksi
Psykologi joka oli valintaprosessissa mukana, sanoi syyksi sen, että olen kuulemma liian kiltti luonteeltani enkä sovellu vanhuspuolelle lähihoitajaksi. Miten voi olla näin?
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Off topic, mutta mä pääsin opiskelemaan DI:ksi, arkkitehdiksi Aaltoo-yliopiston kautta ja Helsingin yliopiston valtsikkaan, mutta en päässyt tradenomiopintoihin joskus kauan sitten. En kuulemma soveltunut.
Siis *Aalto-yliopiston
Ryhmätyötehtävässä joskus vuonna miekka ja kilpi mokasin sen hakuni.
T. Sama
En päässyt minäkään.
Työkkärin mielestä ihan hyvin voi olla lähihoitaja vaikka atopia on käsissä pahin ja kädet aukeaa jo yhden käsidesin käyttö kerran jälkeen verille. Koulu oli eri mieltä.
Yhteishaun tulokset tulevat kesäkuussa....
En minäkään päässyt aikanani kun hain. Lukion paperit niin hyvät kuin olla ja voi, mutta ei riittänyt.
Ja lähihoitajaksi PÄÄSEE KAIKKI NE JOTKA EIVÄT MUUANNE PÄÄSE.
En päässyt aikanaan opiskelemaan sairaanhoitajaksi, koska olin psykologin mukaan liian kunnianhimoinen, kun testissä jatkoin kuviota piirtämällä auringonnousun. No, sittemmin olen ollut pitkään kotiäiti.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin on sanottu liian kiltiksi, kyseessä oli vartijakoulutus jonka kävin opiskeluaikana. En ollenkaan ihmettele että psykologi olisi sanonut sinulle noin kun haet vanhuspuolelle lähihoitajaksi. Mitä olen käsittänyt, töissä vaaditaan juuri sellaista poliisimaista kovisasennetta. Sellaiset yleensä hakeutuukin lähihoitajiksi. Ei empaattiset ja kiltit herkät ihmiset jaksa sitä maailmaa.
Joo, ei. Vanhuksia hoitamaan EI tarvita kovanaamoja, jotka viskovat ihmistä kuin pakettia, komentelevat vanhuksia kunnioittamatta näiden omaa tahtoa, pakottavat mihin milloinkin, tiuskivat, pilkkaavat...EI, EI ja EI!!
Empaattisia sinne tarvitaan.
Ap, tee valitus psykologin oudoista perusteluista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mistä kiikastaa kun "kiltti" on niin epämääräinen käsite. On eri asia olla empaattinen ja ystävällinen kuin miellyttämisenhaluinen lapanen. Hoitotyössä varmasti joutuu olemaan hyvin jämäkkä ja kovapintainenkin ihminen. Enkä siis tarkoita töykeää tai vihamielistä, mutta hoitajat saavat työssään kestää kaikenlaista potilailta ja heidän omaisiltaan, joten jos on esim. omat rajat hukassa tai ei oikein osaa pitää puoliaan, niin työurasta tulee varmasti erityisen raskas ja vaikea. On ihan arkea, että potilaat huutavat ja haukkuvat ja puhuvat törkeyksiä ja omaiset syyllistävät ja pompottavat. Sellaiseen pitää pystyä suhtautumaan tyynesti ja antaa sen ns. valua kuin vesi hanhen selästä. Itselleni huonot kokemukset jäävät kummittelemaan ja siksi en ikinä voisi olla hoitotyössä, enkä hirveästi muussakaan asiakaspalvelussa.
Työssä kovapintaisuutta ei tarvita asiakkaiden tai omaisten suhteen. Sitä tarvitaan kettuilevien kollegoiden sietoon. Monessa paikassa kovapintaisimmat määrävät tahdin ja nakittavat kilteille kaikki p-hommat. Johtaminen on heikkoa, joten esihenkilötkään eivät juuri puutu mihinkään epäkohtiin, vaan lässyttävät, että sopikaa keskenänne riitanne.
Täysin samaa mieltä. Olen ikionnellinen siitä että pesti hoivakodissa päättyi. Sellaista kieroilua, ilkeilyä ja manipulointia en ole missään muualla kohdannut.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin on sanottu liian kiltiksi, kyseessä oli vartijakoulutus jonka kävin opiskeluaikana. En ollenkaan ihmettele että psykologi olisi sanonut sinulle noin kun haet vanhuspuolelle lähihoitajaksi. Mitä olen käsittänyt, töissä vaaditaan juuri sellaista poliisimaista kovisasennetta. Sellaiset yleensä hakeutuukin lähihoitajiksi. Ei empaattiset ja kiltit herkät ihmiset jaksa sitä maailmaa.
Sori, alapeukutin vahingossa. Sitä kovisasennetta kyllä vaaditaan lähinnä muiden työntekijöiden kanssa - niiden, joihin asiakkaat kohdistavat väkivaltaa.
Kun tulen vanhaksi, todennäköisesti teen itsekin niin, jos minua kohtaan käyttäydytään inhottavasti.
Tonnehan tehtiin kriittisemmät valintaperusteet kun se alkoi vähän mennä siihen että ensinnäkän kielitaitoa ei ollut oppilailla ja yleisestikin opettajat olivat sitä mieltä oppilasaineksesta ettei näitä voi mihinkään työrintamalle päästäää. Tyyli oli jotain ettei näen mihin pistää edes neulalla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä on provo tai sitten aloittajalla on joku muu ongelma, mitä psykologi ei halunnut sanoa. Liika kiltteys ei kertakaikkiaan ole poissulkeva kriteeri lähihoitajakoulutukseen.
On se kuulemma. Varsinkin kun kiltteyteen yhdistyy tunnollisuus. Sellaset palaa herkemmin työssä loppuun. Ei ihme, kun ei pysty kiireeltä tekeen töitään niin kuin tietää että pitäisi.
Onneksi olkoon! Säästyt paljolta.
Yksi kaverini ei päässyt lukemaan lähäriksi, hänelläkin karahti psykologin testiin. Hyvä niin. Tyypin tuntien siitä ei olisi tullut kuin ongelmia.
Tällainen pääsi:
Laajat oppimisvaikeudet. Käyttänyt ja jäänyt kiinni huumeista ja myymälävarkauksista.
Nuorten puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Yksi kaverini ei päässyt lukemaan lähäriksi, hänelläkin karahti psykologin testiin. Hyvä niin. Tyypin tuntien siitä ei olisi tullut kuin ongelmia.
Ei ollut herkkä, mutta oli liian innokas ja meni vielä räplättämään aiemmista mielenterveysongelmistaan. Kokenut psykologi tietää että sellaisen lähellä piilee ongelmia.
Minäkin aikoinaan ihan tosissani pyrin lähihoitajakouluun, mutta en päässyt, koska en soveltunut alalle. Kotiin tilaamani kirjallisen arvion mukaan olin herkkä, pehmeä ja tunnevaltainen. Lisäksi haastatteleva opettaja tokaisi minun näyttävän hennolta.
Loppujen lopuksi hyvä etten päätynyt alalle, jolle en sovellu. En olisi pitkällä tähtäimellä pärjännyt alalla.
Vierailija kirjoitti:
Tällainen pääsi:
Laajat oppimisvaikeudet. Käyttänyt ja jäänyt kiinni huumeista ja myymälävarkauksista.
Nuorten puolelle.
Oma luokkakaverini oli päässyt vieroituksesta. Sekosi sitten päästään ensimmäisessä harjoittelussa ja oli alkanut siellä kirkumaan ja heilumaan. Haluaisin tietää mitä tämän kouluun päästäneen tyypin päässä on liikkunut.
Vierailija kirjoitti:
En päässyt aikanaan opiskelemaan sairaanhoitajaksi, koska olin psykologin mukaan liian kunnianhimoinen, kun testissä jatkoin kuviota piirtämällä auringonnousun. No, sittemmin olen ollut pitkään kotiäiti.
Kyllähän tuosssa tietynlaista kunniahimoa täytyy olla. Että prkele että toi tyyyppihän jää eloon nyt ja annan kaikkeni sen tavoitteen saavuttamiseksi.
Off topic, mutta mä pääsin opiskelemaan DI:ksi, arkkitehdiksi Aaltoo-yliopiston kautta ja Helsingin yliopiston valtsikkaan, mutta en päässyt tradenomiopintoihin joskus kauan sitten. En kuulemma soveltunut.