Lue keskustelun säännöt.
En päässyt opiskelemaan lähihoitajaksi
21.04.2021 |
Psykologi joka oli valintaprosessissa mukana, sanoi syyksi sen, että olen kuulemma liian kiltti luonteeltani enkä sovellu vanhuspuolelle lähihoitajaksi. Miten voi olla näin?
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä23758 kirjoitti:
Herkkä mutta vahva on ehk paras. Siis luonteelta monenlaiset sopii, turha luoda ees vastakkainasettelua tolta osin. Vanhukset ei oo mikään yksi, aivoton ryhmä. Moni ei tykkää kovakouraista hoitajista, jotka huutaa, ovat sen mulle monesti todenneet ja kehuneet mua, ja mun tapa on sellanen hyvän tuulinen, ystävällinen ja vanhusta arvostava sekä myös lempeä.
Ei hoitajan kuulu huutaa tai olla kovakourainen, vaan sellainen mikä tietää mitä tekee ja on johdonmukainen. Esimerkiksi on paikkoja, joissa hoitajia uhkaillaan ja on koko ajan väkivallan vaara läsnä, niin ei siinä voi luhistua ja jäädä nurkkaan nyyhkyttämään.
Sosiaalisia koviksia tarvitaan.
Itse olen introvertti joten en sovi alalle ollenkaan.
Sosiaalisia koviksia ei tarvita. Päättäväinen ja omat puolensa pitävä saa ja pitää olla kuitenkin. t. Toinen introvertti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei täällä ainakaan mitään tunkua ole ko koulutukseen ja keskeyttämisprosentti on tosi korkea. Helposti puolet ryhmästä jättää koulutuksen kesken. Että on se vaan aika kovaa hommaa, kun edes koulusta ei selviä, saati että ihan töihin asti pääsis.
Ap, jos haluat vanhuspuolelle lähihoitajaksi hae uudelleen. Ennen sitä opiskele avoimessa yliopistossa gerontologian perusopintoja, saat pohjaa ja tietoa ikääntymisestä. Onko jatkuvassa haussa amk:uun mahdollista hakea?
eivät nuo psykologiset testit ole mitenkään päteviä. Kun käyt joskus toiste niissä, saat ihan erilaisen tuloksen kuin viime kerralla. Samoin, jos on toinen psykologi haastateltavana, niin hän voikin nähdä tulkita sinut ihan toisenlaiseksi. Kertoo vain siitä ettei nuo testit toimi soveltuvuuskokeina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea sanoa mistä kiikastaa kun "kiltti" on niin epämääräinen käsite. On eri asia olla empaattinen ja ystävällinen kuin miellyttämisenhaluinen lapanen. Hoitotyössä varmasti joutuu olemaan hyvin jämäkkä ja kovapintainenkin ihminen. Enkä siis tarkoita töykeää tai vihamielistä, mutta hoitajat saavat työssään kestää kaikenlaista potilailta ja heidän omaisiltaan, joten jos on esim. omat rajat hukassa tai ei oikein osaa pitää puoliaan, niin työurasta tulee varmasti erityisen raskas ja vaikea. On ihan arkea, että potilaat huutavat ja haukkuvat ja puhuvat törkeyksiä ja omaiset syyllistävät ja pompottavat. Sellaiseen pitää pystyä suhtautumaan tyynesti ja antaa sen ns. valua kuin vesi hanhen selästä. Itselleni huonot kokemukset jäävät kummittelemaan ja siksi en ikinä voisi olla hoitotyössä, enkä hirveästi muussakaan asiakaspalvelussa.
Työssä kovapintaisuutta ei tarvita asiakkaiden tai omaisten suhteen. Sitä tarvitaan kettuilevien kollegoiden sietoon. Monessa paikassa kovapintaisimmat määrävät tahdin ja nakittavat kilteille kaikki p-hommat. Johtaminen on heikkoa, joten esihenkilötkään eivät juuri puutu mihinkään epäkohtiin, vaan lässyttävät, että sopikaa keskenänne riitanne.
Aina toisinaan huokaan, että vielä en ole päässyt tai pitäisikö sanoa, että joutunut hoitajaksi. - Kirjoitin jouunut siksi, että nyt työttömänä maisterina (valmistuin suunnilleen samaan aikaan kun "korona aika" alkoi) ennättivät jo esittää työkkäristä, että olisinko kiinnostunut jatkamaan opintojani. Esimerkkinä kayttivät hakeutumista lähihoitaja -opintoihin....
Kaikki rehellienn työ on arvokasta ja opiskelukin on monesti fiksua ja kannatettavaa mutta, mutta...
Minkä alan maisteri? Btw maisterin tutkinnosta ei saa mitään etuja lähihoitajakoulutuksessa. Siellä arvostetaan kyllä ihan mitä muuta ammatillista koulutusta (tyyliin - kampaaja, maalari, kokki) Näillä saa jonkin harkan kuitattua, mutta akateemisuus. Ei hyvä. Samoin akateemista katsotaan lähes joka paikassa nokan vartta pitkin. En tiedä mikä siinä on - kuvitellaan, että sinä kuvittelet itsestäsi liikoja. Tämän saa sitten kokea niissä harjoitteluissa ja myös myöhemmin työpaikoilla. Olen oppinut pitämään taustastani suun visusti kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiltteys voi olla hyvinkin syy. Hoidettavat eivät ole aina leppoisia. Ihmiset voivat kaataa kaiken p***n hoitajien päälle, jos ei ketään muutakaan ole. Ihmiset voivat olla hyvin katkeroituneita, kivuissaan kiukkuisia tai muuten vaan ikäväluonteisia.
Hoitopuolen työpaikkojen suurin ongelma on huono johtaminen. Myös työyhteisötaidot monella hukassa, kuppikunnat ym. naisvaltaisilla aloilla tuhoaa työmotivaation.
Palkkaustaso surkea työn vaativuuteen nähden ns. naisten 80 snt vs. miesten euro. Matalapalkka-ala, jolla ei tässä hyvinvointivaltiossa juuri perhettä elätetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiltti - sanalla on varmaan viitattu tässä siihen, että sulla voisi olla riski palaa vanhustyössä loppuun, siis että olisit liian empaattinen väärällä tavalla. Vanhustyö ei ole aina vaan nättiä palapelin pelaamista, monet ovat muistisairautensa lisäksi hyvin häiriintyneitä ja väkivaltaisia, jopa omaisetkin. Kuolemaa joutuu kohtamaan paljon, pitää sietää hajuja ja eritteitä, niitäkään ei kaikki kestä...monilla on väärä käsitys koko alasta, ja ura saattaa loppua jo ensimmäisen harjoittelun jälkeen, näitäkin on nähty. Ehkä se oli tällä kertaa omaksi parhaaksesi, toisaalta lähihoitajanakin voi suuntautua ihan toisenlaisiin hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin on sanottu liian kiltiksi, kyseessä oli vartijakoulutus jonka kävin opiskeluaikana. En ollenkaan ihmettele että psykologi olisi sanonut sinulle noin kun haet vanhuspuolelle lähihoitajaksi. Mitä olen käsittänyt, töissä vaaditaan juuri sellaista poliisimaista kovisasennetta. Sellaiset yleensä hakeutuukin lähihoitajiksi. Ei empaattiset ja kiltit herkät ihmiset jaksa sitä maailmaa.
Empaattinen kyllä pitää olla muttei kiltti, joka passaa edestä ja takaa kun mummo vaatii ja sitähän he osaavat ja parin viikon päästä ei pääse vessaan ja sitten sitä ollaan vihaisia kun ihan oikeasti ei ole sellaista oppia annettu miten veteläjalka 80-130kg mummot saa vessaan 50kg hoitaja. Kerran eräs omainen ihan suuttui kun sanottiin, että ei ole keinoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitopuolen työpaikkojen suurin ongelma on huono johtaminen. Myös työyhteisötaidot monella hukassa, kuppikunnat ym. naisvaltaisilla aloilla tuhoaa työmotivaation.
Palkkaustaso surkea työn vaativuuteen nähden ns. naisten 80 snt vs. miesten euro. Matalapalkka-ala, jolla ei tässä hyvinvointivaltiossa juuri perhettä elätetä.
En tuota naisvaltaiset alat allekirjoita, ihan yhtä kamalaa on miesvaltaisilla aloilla, suuri syy on kyllä huono johtaminen, sekä fyysisesti että henkisesti raskas työ, jos et jätä työtä mielestä kun oven suljet, ei työssä jaksa, korona aikana ollaan oltu hoitajia ja omaisia.
Vuorotyössä kaikilla mahdollisia lisillä palkkani oli suomalaisten mediaani. Yksinasuvana, halvat asumiskulut, pärjään hyvin ja pidän myös tällaisista arkivapaista.
Aikuiselle alanvaihtajalle, joka on lapsensa kasvattanut jo fiksuksi teineiksi, ihan hyvä vaihtoehto, nuorelle ihmiselle, pienten lasten vanhemmalle, en niinkään suosittelesi, ainakaan minä en jaksaisi olla kokoaikaa jonkun hoitaja, sen verran paljon tarvitsen omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
eivät nuo psykologiset testit ole mitenkään päteviä. Kun käyt joskus toiste niissä, saat ihan erilaisen tuloksen kuin viime kerralla. Samoin, jos on toinen psykologi haastateltavana, niin hän voikin nähdä tulkita sinut ihan toisenlaiseksi. Kertoo vain siitä ettei nuo testit toimi soveltuvuuskokeina.
Itse pääsin aikanaan lähihoitajakouluun täysin hyvällä tuurilla. Psykologi oli sama, joka oli ollut mukana valitsemassa useita vuosia aiemmin, toisella paikkakunnalla, jossa olin jäänyt varasijalle. Asia tuli haastattelun myötä vahingossa esille ja psykologi ilmoitti, että nyt on sinun aika päästä kouluun ja niin kävi. Olimme kotoisin samalta alueelta, joten luulen sen vaikuttaneen paljon. Varmasti tein kokeissa jotain oikeinkin, mutta tämä ratkaisi ja ihan hyvällä menestyksellä tein alan töitä monen vuoden ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoitaja palvelee potilasta eikä omilla mielipiteillä tunteilla tai tykkäätkö jostain vai ole ole mitään merkitystä koska kaikkia on kohdeltava samalla tavalla hyvin ja hoidon näkökulmasta. Yhtä hyvää hoitoa kaikenlaisille potilaille oli ilkeä hyvä tai ruma tai kaunis. Tasa arvoisesti. Vaikka potilas karjuu kiukuttelee se pitää kestää usein se kuuluu lääkkeisiin tai sairauden aiheuttamaan pahaan oloon. Ei hoitaja voi lähteä luikkimaan karkuun mistään. Sietokyky oltava korkea.
En tiiä mnkälaiset testit nykyään on Lähihoitajan koulutukseen, mutta itellä oli ainakin monta tuntia kestävät pääsykokeet v. 2000. Ja koultus oli kolme vuotta. Sama aika, kun sairaanhoitajilla . Oli psykologisia testejä ja haastetteluja mukana. Plus, muita palikkatestejä.
Ja hoitajana ei kyllä pärjää "liian kiltti". Empatiaa pitää löytyä mutta pitää osata vetää rajat ja osata ajatella hoitotyötä työnä. Liian kiltti saattaa vie työnsä kotiin saakka ja saada itse jonku romahduksen. Sama koskee koko hoitoalaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50 potilasta nukutetaan lääkkeillä samaan aikaan illalla ja ne on töttöröö lääkkeistä aamulla. Tehdasmaista laitoshoitoa kellon tarkkuudella.
Joskus tuli hoidettua potilaita jotka oli esim.ampunut puolet päästään tai autolla ajettu päälle aivoista osa poissa. Ette kestä näitä hoitaa jos olette heikkoja luonteelta.
Syntyy epämuodostuneita kirjoitti:
Joskus tuli hoidettua potilaita jotka oli esim.ampunut puolet päästään tai autolla ajettu päälle aivoista osa poissa. Ette kestä näitä hoitaa jos olette heikkoja luonteelta.
no höps. Kaikkeen tottuu. Oli sitte kiltti tai ei. Työ tekijäänsä opettaa. Ei kukaan ole seppä syntyessään.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin on sanottu liian kiltiksi, kyseessä oli vartijakoulutus jonka kävin opiskeluaikana. En ollenkaan ihmettele että psykologi olisi sanonut sinulle noin kun haet vanhuspuolelle lähihoitajaksi. Mitä olen käsittänyt, töissä vaaditaan juuri sellaista poliisimaista kovisasennetta. Sellaiset yleensä hakeutuukin lähihoitajiksi. Ei empaattiset ja kiltit herkät ihmiset jaksa sitä maailmaa.
Joskus olisi hauska tietää mitä sillä kiltillä, herkällä ja empaattisella tekee muuta kuin käyttää sarjamurhaajien ja narsistien nyrkkeilysäkkinä.
Aikoinaan hain lähärikoulutukseen ja ihan sama syy mulla etten päässyt, kuulemma liian kiltti ja herkkä. Se vähän jäi hampaankoloon, koska en oo mikään vässykkä että tiedä häntä.
Lisensiaattitasolle muulta alalta opiskellut exäni ei päässyt lähihoitajakouluun. Syytä en tiedä, muttei vain läpäissyt soveltuvuustestiä.
Jotkut painottavat tuota enemmän. Toivottavasti itse kohtaan ymmärtäväisemmän haastattelijan. Eräässä hoivakodissa, jossa olin työharjoittelussa, johtaja oli räväkkä kouvolatukka, oikein esitti räväkämpää ja kovempaa, mitä oli. Ei tykännyt musta hirveesti, kun tyylini on hillitympi eikä mulla ole mitään yläasteen koulupinnaritytön asennetta.