Lue keskustelun säännöt.
Vihaan työtäni, vihaan vihaan. Ei ulospääsyä.
Keskiluokkaista unelmaa?
20.04.2021 |
Olen niin lopen uupunut työhöni. Asiantuntijatason työ ns omalla alalla, sisäsiistiä hommaa josta voi olla vaikea ymmärtää että on aivan totaalisen poikki ja niin vttuuntunut että ei vaan jaksa. Kaikki jaksamiseni menee tähän, aivan joka ikinen jaksamisen hiven. Joka ikinen päivä on buukattu loputtomilla palavereilla ilman taukoa, joissa saa tosissaan tehdä aivotyötä, naks vaan aivot seuraavaan projektiin, tulet kaksi minuuttia myöhässä kun oli pakko juosta palaverien välissä vessaan, ja seuraavassa onkin pomo mukana jolla on pitkät listat uusia hommia. Palaveriputki loppuu neljältä jolloin alkaa päivän toinen osuus, päivän aikana kertyneet.noin 100 meiliä purettavana ja se loputon vaatimusten lista mitä niistä päivän 5-6 intensiivisestä palaverista on listalla, kiukkuisia ihmisiä jotka turhautuvat kun eivät saa buukattua palaveria sinne loputtomaan listaan tai viikko sitten palaverissa luvattuja töitä takaisin. Pinot kertyvät, ei tästä voi selvitä kukaan, sumussa menee. Ei ehdi edes ajatella, seuraava seuraava. Pomot hymistelevät, ei tämä muutu koskaan. Olen yrittänyt työllistyä muualle mutta aivan toivotonta, en pääse edes haastatteluun kun ikä alkaa nelosella ja uupumus paistaa varmaan jo kaukaa. Mitä elämää tämä on??? Miten unelmatyö muuttui tällaiseksi? Kotona perheen vaatimukset ja toinen työmaa. Erityislapsi. Kuka tällaista jaksaa. Haaveilen päivittäin että irtisanoudun ja jään tyhjän päälle mieluummin.
Kommentit (371)
Nyt menet omaan kalenteriin ja merkkaat sinne varattuja aikoja joka päivälle esim. kaksi tuntia. Laitat myös ruokatunnin varatuksi. Ei siihen voi palaverikutsua tulla, jos olet jo itse tehnyt itsellesi varauksen. Varaat siis kalenteriin aikaa sähköposteille sekä niille tehtäville, joita sinulla nyt on.
Jos joku sitten yrittää soitella ja saada palaverin sinun "työtunnille", sanot vaan, että olet varattu, ei onnistu.
Vaatii tiukkaa luonnetta, muuten et onnistu. Opettele vetämään rajat.
Vierailija kirjoitti:
Ihailtava asenne. Meillä tulee heti tulee noottia jos ei hoida meilejä tai tee niitä palavereissä kertyneitä hommia. "Palvelulupaus" että parin päivän sisään vastaa meileihin. Mielellään seuraavana jo. En käsitä koska ne työt on tehtävä kun kalenteri on ammuttu täyteen - tällä viikolla koko viikolla mulla on 2 h palaveritonta aikaa ja siinä ehkä viikon työt mitkä pitäisi tehdä siinä ajassa. Ette usko kuinka monta palaveripyyntöä olen ampunut alas siihen kahteen tuntiin. Ilmeisesti tarkoitus on että työt tehdään hullun vauhdilla työajan päätteeksi, ja joka päivä tuleekin 2-4 h ylitöitä, eli helposti noin 60h /kk. Täysin mahdotonta pitää niitä pois eikä rahana makseta. Palkka ei ole mikään huippu todellakaan että se edes kompensoisi tätä näännytystä. Olen aivan ihmisvihaaja jo - miten kuspäisiä ihmiset on että buukkaavat johonkin vartin koloon palaverin päällekkäin edellisen ja seuraavan kanssa, tai SOITTAVAT kesken palaverien että.en saa varattua palaveria kun sulla on ihan täyttä niin mä nyt soitan niin käydäänkö läpi tää mun asia tässä ex tempore. No ei v*** käydä!!! Aaaargh!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tutulta. Itse elän nyt vähän veitsenterällä ja testaan mitä käy, kun jätän vastaamatta niihin 100 palaveri maratonin aikana kertyneeseen mailiin. Vastaan sitten kun kerkeän, vaikka kerran päivässä. Työt alkaa klo 8 ja loppuu klo 16. Toki joskus joustan mutta en joka päivä. Jos tulee sanomista niin kerron, jälleen kerran, olevani ylikuormitettu ja tarvitaan toinen tai kolmas minä. Antakoot sitten kenkää jos parhaaksi näkevät...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdetaanko? Itse lähihoitajana vanhusten dementiaosastolla, palkka 1960€ nettona. 3-vuorotyö. Olen aivan loppu, ikää 58.
Nonnih, ensimmäinen hoitaja ilmoittautunut. Mutta puhuttaisko välillä muiden raskaista töistä, jooko? Koska ihan oikeasti muillakin niitä on.
Luulin otsikosta heti että joku hoitaja kirjoittajana.
Vierailija kirjoitti:
Minä teen työt samalla kun roikun niissä palavereissa. Jos itse vedän, niin silloin en pysty, mutta muuten kirjoittelen sähköpostit, teen esitykset ja Excelit samalla. Välillä kommentoin jotain. Ja vastaan, jos multa kysytään. Käyn luurit korvilla vessassa, syön luurit korvilla. On syvältä.
Tuo on sellaista pahinta multitaskaamista. Et tee mitään hyvin. Miksi roikut palaverissa, jollet osallistu? Jos keskitys sähköpostien kirjoittamiseen, et takuulla edes kuuntele, mitä palaverissa puhutaan, ihan turha osallistua, kieltäydy noista turhista palavereista tai jos olet jo mukana, laita chattiin vieti että poistut. Sitten jatkat täysipainoista työtä ilman luureja.
Voisiko edes yksi vaativan asiantuntijatyön tekijä esitellä työnkuvansa, kun kuitenkin valtaosa palstalaisista sellaisessa työssä on...
Vierailija kirjoitti:
Voisiko edes yksi vaativan asiantuntijatyön tekijä esitellä työnkuvansa, kun kuitenkin valtaosa palstalaisista sellaisessa työssä on...
Veikkaanpa, ettei ap kerro siitä syystä tarkemmin, että tietää itsekin, ettei hänen tilanteensa ole niin mahdoton, etteikö sillä voisi halutessaan paljonkin tehdä. Jos me saataisiin enemmän yksityiskohtia, saattaisimme sanoa jotain, mitä hän ei halua kuulla, vaikka tietää todeksi.
Mut joo, totta tuo, että aina kaikki ovat asiantuntijoita. Se on kyllä kätevä tapa kiertää asioita ja samalla kuulostaa todella tärkeältä, jopa korvaamattomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihdetaanko? Itse lähihoitajana vanhusten dementiaosastolla, palkka 1960€ nettona. 3-vuorotyö. Olen aivan loppu, ikää 58.
Nonnih, ensimmäinen hoitaja ilmoittautunut. Mutta puhuttaisko välillä muiden raskaista töistä, jooko? Koska ihan oikeasti muillakin niitä on.
Jep, ei kenenkään työ muutu paremmaksi jos jollain on eri tavalla kurjempaa.
Ruokalähetin työ vasta herkkua onkin, kun pitäisi lapset elättää.
Bangladeshissa on aika kurjat olot tekstiilitehtaissa, kellään suomalaisella ei ole asiat huonosti.
Voitko varata kalenteriin muutaman "Keskeytyksetöntä työaikaa" "palaverin", sekä merkata ainakin lounaan? Niin ei ainakaan kukaan tunge siihen väliin mitään. Ymmärrän täysin tuon tuskan, itsellänikin on sellaisia päiviä, onneksi tosin ei joka päivä. Yleensä maanantai ja keskiviikko on ammuttu täyteen...Edes lounasta ei ehdi kuin ehkä 5 min syödä ja tuurilla siihen tulee aina joku tuotannon kriisi. Eikö pomo todella puutu asiaan?Voi olla tietty että on samassa kierteessä, meillä ainakin myös pomo on ylityöllistetty niin eipä ole vuoteen edes kysellyt kuulumisia...Kyllä haaveilen myös uudesta duunista, mutta voi olla ettei mikään muuttuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi raskaalta kuulostaa ap. Myös tutulta. Joudun itse jatkuvasti taistelemaan siitä, ettei työaikani jakaudu liian moneen asiaan. Se, että joutuu jatkuvasti keskeyttämään jonkun työn ja keskittymään johonkin toiseen asiaan, tekee työstä tosi kuormittavaa. Yksi syksy oli erityisen paha. Muistan vieläkin, etten kyennyt palautumaan edellisen viikon töistä kuin sunnuntai-iltapäivänä, vielä lauantai meni ihan uupuneena.
Minulla ei auttanut muu, kuin keskutelu esimiehen kanssa ja töiden karsiminen. Olen joutunut vaatimaan, etten olisi kuin enimillään neljässä projektissa/hankkeessa mukana. Siis työaikaa kirjataan vain neljälle momentille. Myös tuo, mitä muut ovat jo ehdottaneet, eli työajan varaamista kalenterista omille töille, auttaa asiaa. Kirjaa siihen kalenterimerkintääsi, mitä aiot tehdä ja myös huomautus, että hylkäät automaattisesti kaikki kokukset, mitä joku yrittää laittaa siihen päälle.
Vähän ohiksena, olen ollut suunnattoman kiitollinen siitä, etten tullut valituksi yhteen työpaikkaan, jota tyhmyyksissäni hain. Oli kehitysjohtajan pesti. Jälkeepäin olen katsonut valitun henkilön kalenteria ja voi elämän kevät. Saatu palkankorotus ei olisi korvannut menetettyä elämänlaatua, joka toimenkuvan myötä olisi tapahtuntut.
Ap:lle ja muille muistakaa ettei tämä ole sitten mikään syy olla hoitamasta miehen tarpeita parisuhteessa.Hoitakaa työ asiat töissä mutta makuuhuoneessa pitää pilua tulla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi olla joku työpaikanvaihtotori, jossa ihmiset voivat keskenään vaihtaa työpaikkoja, jos osaaminen vain riittää. Toisen roska, toisen aarre.
Aisa kirjoitti:
Ap:lle ja muille muistakaa ettei tämä ole sitten mikään syy olla hoitamasta miehen tarpeita parisuhteessa.Hoitakaa työ asiat töissä mutta makuuhuoneessa pitää pilua tulla
Äiti herätti u lin aikaisin ja nyt ollaan pahalla päällä 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset jää saikulle jos olet loppu? Saisit välimatkaa tohon oravanpyörään, väsyneenä ajatus ei kulje. Kuullostat uupuneelta, itsekin olen kokenut saman. Teen kevennettyä vkoa toistaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli pari vuotta sitten samanlaista, koulutusta vastaavaa asiantuntijatyötä. Nyt kun olen ollut pois työelämästä (sain lapsen <3 ja nyt työtön työnhakija) ja ymmärrän miten helvetin vaikea tällä hetkellä on saada töitä, ottaisin ilomielin vastaan tuon parin vuoden takaisin työn, työtahdin ja vaatimukset. On nimittäin ihan todella perseestä tämä työttömyyskin, se lamaannuttaa.
Ap, mikään ei muutu, josset sinä muutu. Niin kauan kuin tällainen hyväksikäyttö on sulle ok - se jatkuu.
Sähköiseen kalenteriin kun laitat joka päivälle tunnin tai kaksi "palaveria" ja sitten lukitset sdn niin, ettei muut edes näe tietoja tefkemmin, saat sen tunnin tai kaksi töihisi. Jos joku varaa siihen päälle jotain, niin et edes huomaa niitä. Jos joku valittaa asiasta sanot, että sun pitää saada työt tehtyä koska palvelulupaus. Jos esimies kysyy mitä touhuat kerrot tietysti miksi toimit näin.
Olet täysi kynnysmatto kunnes raivaat itsellesi tilan.
Jos et kykene mihinkään tuosta niin ota sairasloma. Jos et kykene siihenkään nii irtisanoudu. Mutta sun ongelmat kyllä seuraa sua.
Tsemppia ap, tosiaan koita blokata kalenteria muillekin töille ja lounaalle ja yritä jutella esimiehelle. Tämä on aika arka aihe, itsestä ainakin tuntuu ettei tästä saisi edes valittaa. Kun on siis töitä ja koronan takia enemmänkin töitä... Saadaan bonuksia, mutta oikeasti tehdään samalla kuukausi palkalla enemmän kuin normaalisti toimistolla ihan reilusti. Kotona hajoaa kohta pää kuun sielä aamusta iltaan on... Ei ole taloudellisia huolia, mutta muita senkin edestä, käsi ei liiku kohta ollenkaan kun 12h päivässä nakuttaa hiirtä...tms.
Ap olen ollut ihan samassa tilanteessa. Olen asiantuntija, jolle eri projektipäälliköt varasivat ja varaavat palavereja. Edes esimiehelläni ei siis ollut täyttä ymmärrystä siitä, mitä kaikkea on työpöydällä. Tässä omat selviytymiskikkani:
- Varaa itsellesi työaikaa 1-2h/päivä. Mutta älä missään nimessä nimeä sitä kalenteriin "työaikaa" tai "muuta työaikaa" vaan nimeä se ns. jonkun projektin nimellä esim. "awareness-vaiheen suunnittelu". Olen myös kutsunut itse itseni (oman gmailini) teams-palaveriin, jotta näyttää että minulla tosiaan on palaveri.
- Varaat päivittäisen 0,5 lounaan. Kirjoitat varauseen "lounastauko, et voi buukata!!!!"
- Jos joku yrittää varata päälle, sanot, että valitettavasti sinulla on muuta, voisitko katsoa sopivan ajan. Jos tulee vaalitusta, niin sanot, että en valitettavasti voi mitään sille, että kalenterini on muiden toimesta niin täynnä. Pysy tässä johdonmukaisena, he oppivat n. kuukaudessa.
- Buukkaat esimieheltäsi by-weeklyt, johon menet työlistan kanssa. Sanot, ettet ehdi tekemään kaikkia, ja pyydät auttamaan priorisoinnissa, mikä voidaan siirtää.
- Puhu tiimeille palaverittomasta perjantaista, jolloin palavereja ei saisi esim. aloittaa ennen klo 11.00.
- Jos et anää saa nukuttua, ota 2 viikon saikku uupumuksene, juttele HR:n kanssa tilanteesta ja vaadi konkreettisia keinoja, jolla tilannetta saadaan muutettua.
Mieti koulutustasi, mitä voisit opiskella lisää ja miten työnantaja suhtautuu itsensä kehittämiseen. Mitäpä jos opiskelisit työn ohessa uusia työhön liittyviä asioita? Tekisit töitä esim neljää päivää viikossa ja yksi päivä opiskelua 1-2 vuotta. Yleensä työnantajat suhtautuvat positiivisesti opiskeluun. Työnantajan on pakko järjestellä työasioita uusiksi.
Samalla saat uusia taitoja jos haet uusi tehtäviä talon sisällä tai ulkopuolella.
En osaa muuten auttaa mutta varoittava sana. Itsehän poltin kynttilää molemmistä päistä kunnes tuli todella paha parin kuukauden jakso jonka aikana alkoi rytmihäiriöt jotka äityi pahoiksi koska oli vain pakko jatkaa. Nyt tilanne on se että jos joudun rasittamaan itseäni vähääkään, sydän alkaa muljahdella. Arvostakaa ihmiset terveyttänne.
Kuulostaa siltä että aloittaja on liian kiltti, suostuu kaikkeen ja säntäilee suuntaan jos toiseen kuin jänis auton ajovaloissa. Kunnioita itseäsi, ota omaa aikaa, ilmoita että et ole käytettävissä, et ehdi, hylkää palaverikutsu, varaa aika jolloin hoidat mailit ym omat työt ja silloin et vastaa puhelimiin, teamseihin yms.
Pikkuhiljaa organisaatio oppii että olet täyteen bookattu. Lisäksi rehellinen ja avoin keskustelu esihenkilösi kanssa että nykyinen peli ei vain vetele, jotain muutoksia täytyy tehdä.
Ja jos em ei onnistu, lähde lätkimään. Jos organisaatio ei muutu eikä esimies/-nainen ota ongelmiasi vakavasti, se ei ole sinun arvoisesi paikka. Tuolla menolla tapat itsesi.