Lue keskustelun säännöt.
Miksi vuokra-asunnoissa ihan rutiinisti ajatellaan asuvan holtittomampaa väkeä kuin omistusasunnoissa?
20.04.2021 |
Ja missä määrin sellainen suoraan johtuu matalammasta älykkyydestä?
Kommentit (147)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoohan se matalammasta älykkyydestä, että ei välitä ympäristöstään tai asunnostaan, vaikka siihen olisi mahdollisuus ja velvollisuus. Meidän kadulla on upouudet vuokra- ja omistustalo vierekkäin, eikä tarvitse kuin vilkaista, niin tietää kumpi on kumpi.
Minulle sisältö on raameja tärkeämpi. Kulissit ei tee ihmisestä onnellista.
Koti ei ole kulissi.
Kyllä on, jos esim lainan jälkeen ei jää mitään säästöön. Silloin on itselleen luonut kulissin, johon ei ole varaa.
Lainanlyhennys itsessään on rahan laittamista säästöön. Oma omaisuus kasvaa ja velkaosuus pienenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minulla olisi varaa ostaa näin kivaa asuntoa näin kivalta paikalta. Enkä muutenkaan halua niin isoa lainaan. Luulen että tämän vuokra-asuntoni arvo on noin 500k-650k, tilava ja hyvällä paikalla Helsingissä. Minulla on kyllä kaksi velatonta sijoitusasuntoa (toinen peritty ja toinen itse ostettu), eli omistusasujaksi pääsen halutessani. Mutta en minä tahdo noihin yksiöihini muuttaa. Tuottavat kuitenkin ihan kivasti lisätuloa kuukausittain.
Vierailija kirjoitti:
Eihän nykyään uskalla ostaa asuntoa, kun voi joutua työn takia muuttamaan toiselle puolelle Suomea tai ulkomaille. Vuokra-asunnosta on helpompi lähteä.
No johan on selitykset! Mikä ongelma on myydä hyvällä sijainnilla oleva asunto pois tai laittaa se vuokralle ja asunnosta vapautuvalla pääomalla tai vuokratulolla hankkia uudelta paikkakunnalta asunto? Millä rahalla vuokraloinen maksaa muuttonsa ja uuden asunnon hankinnasta aiheutuvat lisämenonsa?
Vierailija kirjoitti:
Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä asunnostaan viihtyisää. Siellä saattaa olla vaikka 40 vuotta vanhat tapetit ja muita huonoja ratkaisuja (vaatekaapeilla jaetut alkovit, väliverhopalkit, suihkukaapit rakenteissa ym.) Sitten tulee joku juttu lehteen missä kauhistellaan näitä "lääviä" jonka muka vuokralainen on pilannut.
Meidän kaupunki on varmaan poikkeus, kun kaupunki tehnyt jo 2 kertaa pintaremontit - 70 ja - 80 - luvun kerrostaloihin ja rivitaloihin esim. 2 kertaa jo keittiökaapit vaihdettu, 600 euron kolmiossa kylpyhuone on - 90 - luvulla remontoitu, mutta vuosi sitten vaihdettu keittiökaapit. Kaupunki rakensi juuri opiskelijoille 5 uutta vuokrakerrostaloa ja joka vuosi ainakin 1 uusi vuokrakerrostalo valmistuu, yksityisten sijoittajin asuntoja 600 tyhjillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä asunnostaan viihtyisää. Siellä saattaa olla vaikka 40 vuotta vanhat tapetit ja muita huonoja ratkaisuja (vaatekaapeilla jaetut alkovit, väliverhopalkit, suihkukaapit rakenteissa ym.) Sitten tulee joku juttu lehteen missä kauhistellaan näitä "lääviä" jonka muka vuokralainen on pilannut.
Meidän kaupunki on varmaan poikkeus, kun kaupunki tehnyt jo 2 kertaa pintaremontit - 70 ja - 80 - luvun kerrostaloihin ja rivitaloihin esim. 2 kertaa jo keittiökaapit vaihdettu, 600 euron kolmiossa kylpyhuone on - 90 - luvulla remontoitu, mutta vuosi sitten vaihdettu keittiökaapit. Kaupunki rakensi juuri opiskelijoille 5 uutta vuokrakerrostaloa ja joka vuosi ainakin 1 uusi vuokrakerrostalo valmistuu, yksityisten sijoittajin asuntoja 600 tyhjillään.
Keittiökaapit on noissa valkoiset ja seinätkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä asunnostaan viihtyisää. Siellä saattaa olla vaikka 40 vuotta vanhat tapetit ja muita huonoja ratkaisuja (vaatekaapeilla jaetut alkovit, väliverhopalkit, suihkukaapit rakenteissa ym.) Sitten tulee joku juttu lehteen missä kauhistellaan näitä "lääviä" jonka muka vuokralainen on pilannut.
Ahaa? Eli koska tapetit ovat vanhat, myös kämpää pitää pskoa pilalle? Ei voi elää siivosti, eikä hankkia siistejä huonekaluja. Pakko on vuokralaisen sotkea taloyhtiön yhteiset tilat, koska asunnossa on epämuodikkaat seinäpaperit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä asunnostaan viihtyisää. Siellä saattaa olla vaikka 40 vuotta vanhat tapetit ja muita huonoja ratkaisuja (vaatekaapeilla jaetut alkovit, väliverhopalkit, suihkukaapit rakenteissa ym.) Sitten tulee joku juttu lehteen missä kauhistellaan näitä "lääviä" jonka muka vuokralainen on pilannut.
Meidän kaupunki on varmaan poikkeus, kun kaupunki tehnyt jo 2 kertaa pintaremontit - 70 ja - 80 - luvun kerrostaloihin ja rivitaloihin esim. 2 kertaa jo keittiökaapit vaihdettu, 600 euron kolmiossa kylpyhuone on - 90 - luvulla remontoitu, mutta vuosi sitten vaihdettu keittiökaapit. Kaupunki rakensi juuri opiskelijoille 5 uutta vuokrakerrostaloa ja joka vuosi ainakin 1 uusi vuokrakerrostalo valmistuu, yksityisten sijoittajin asuntoja 600 tyhjillään.
Myös yksityiset vuokraavat ja niille ei ole niin justiinsa. Kaikenmaailman pyörävarastoissakin asutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Holtiton kirjoitti:
Omistusasunnon omistaminen vaatii varallisuutta ja kykyä suunnitella tulevaisuutta. Paras varallisuutta ennustava tekijä on yleinen älykkyys, eli ÄO-testillä mitattava älykkyys. Tulevaisuuden suunnittelu taas vaatii kykyä simuloida tulevaisuuden kuvia ja ymmärtää asiakokonaisuuksia, eli ÄO:stä on hyötyä. Ts. omistusasuminen lienee erittäin vahvasti linkkittyneenä älykkyyteen. Henkilö, joka on varakas, on myös useammin kiireinen. En ole varma, mitä ap tarkoittaa holtittomuudella, mutta omistusasunnoissa asuu kiireisempiä, työteliäämpiä, älykkäämpiä henkilöitä, joiden tulevaisuuden varallisuus on vahvasti linkittyneenä asunnon ja ympäristön kuntoon. Mielestäni nämä ominaisuudet eivät kuulu holtittomalle ihmiselle. Köyhät ongelmatapaukset, päihdeongelmaiset, muut vähemmän älykkäät ja ihmiset, joilla on heikompi kyky hallita omaa elämäänsä ja uraansa, ajautuvat useammin vuokra-asuntoihin. Nähdäkseni nämä ovat ominaisuuksia, jotka kuuluvat holtittomalle ihmiselle.
En havainnut älykkyysosamäärässäni tai muissakaan ominaisuuksissani erityisempiä muutoksia muutettuani kaupungin vuokra-asunnosta omistusasuntoon. Joskus tuntuu, että se päinvastoin oli typerä päätös. Helsingin kaupungin vuokra-asunto oli alueen hintatasoon nähden todella edullista asumista, ja asunto oli uusi ja mukavalla paikalla. Kävi vaan pieneksi perheen kasvaessa.
Kaupungin vuokra-asunnossa on se etu, että sitä voi vaihtaa elämäntilanteen muuttuessa. Itse olen vaihtanut kaksiosta yksiöön työttömäksi jäädessäni, ja kun löysin miehen vaihdoimme yksiöni isompaan asuntoon. Nyt on kivasti tilaa ja näin etätyöaikaan erillinen työhuone on luksusta. Oma osuuteni vuokrasta on vajaat 320e.
Miksi vuokra-asunnoissa ihan rutiinisti ajatellaan asuvan holtittomampaa väkeä kuin omistusasunnoissa?
Kokemukset todistavat asioiden olevan juuri noin. Holtillisemmat vuokralaiset ovat harvinainen poikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä asunnostaan viihtyisää. Siellä saattaa olla vaikka 40 vuotta vanhat tapetit ja muita huonoja ratkaisuja (vaatekaapeilla jaetut alkovit, väliverhopalkit, suihkukaapit rakenteissa ym.) Sitten tulee joku juttu lehteen missä kauhistellaan näitä "lääviä" jonka muka vuokralainen on pilannut.
Meidän kaupunki on varmaan poikkeus, kun kaupunki tehnyt jo 2 kertaa pintaremontit - 70 ja - 80 - luvun kerrostaloihin ja rivitaloihin esim. 2 kertaa jo keittiökaapit vaihdettu, 600 euron kolmiossa kylpyhuone on - 90 - luvulla remontoitu, mutta vuosi sitten vaihdettu keittiökaapit. Kaupunki rakensi juuri opiskelijoille 5 uutta vuokrakerrostaloa ja joka vuosi ainakin 1 uusi vuokrakerrostalo valmistuu, yksityisten sijoittajin asuntoja 600 tyhjillään.
Keittiökaapit on noissa valkoiset ja seinätkin.
Yksi tuttu yksinhuoltaja äiti vuokrasi läheltä keskustaa 100 neliön asunnon, 2015 rakennettu luhtitalo, oma sauna, oma parveke ja kaukolämpö, vuokra 800.
Meidän kaupungissa on se etu, että moni muuttaa Helsinkiin niin vuokra-asunnoista on ylitarjontaa ja vuokralaisista kilpaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Holtiton kirjoitti:
Omistusasunnon omistaminen vaatii varallisuutta ja kykyä suunnitella tulevaisuutta. Paras varallisuutta ennustava tekijä on yleinen älykkyys, eli ÄO-testillä mitattava älykkyys. Tulevaisuuden suunnittelu taas vaatii kykyä simuloida tulevaisuuden kuvia ja ymmärtää asiakokonaisuuksia, eli ÄO:stä on hyötyä. Ts. omistusasuminen lienee erittäin vahvasti linkkittyneenä älykkyyteen. Henkilö, joka on varakas, on myös useammin kiireinen. En ole varma, mitä ap tarkoittaa holtittomuudella, mutta omistusasunnoissa asuu kiireisempiä, työteliäämpiä, älykkäämpiä henkilöitä, joiden tulevaisuuden varallisuus on vahvasti linkittyneenä asunnon ja ympäristön kuntoon. Mielestäni nämä ominaisuudet eivät kuulu holtittomalle ihmiselle. Köyhät ongelmatapaukset, päihdeongelmaiset, muut vähemmän älykkäät ja ihmiset, joilla on heikompi kyky hallita omaa elämäänsä ja uraansa, ajautuvat useammin vuokra-asuntoihin. Nähdäkseni nämä ovat ominaisuuksia, jotka kuuluvat holtittomalle ihmiselle.
En havainnut älykkyysosamäärässäni tai muissakaan ominaisuuksissani erityisempiä muutoksia muutettuani kaupungin vuokra-asunnosta omistusasuntoon. Joskus tuntuu, että se päinvastoin oli typerä päätös. Helsingin kaupungin vuokra-asunto oli alueen hintatasoon nähden todella edullista asumista, ja asunto oli uusi ja mukavalla paikalla. Kävi vaan pieneksi perheen kasvaessa.
Kaupungin vuokra-asunnossa on se etu, että sitä voi vaihtaa elämäntilanteen muuttuessa. Itse olen vaihtanut kaksiosta yksiöön työttömäksi jäädessäni, ja kun löysin miehen vaihdoimme yksiöni isompaan asuntoon. Nyt on kivasti tilaa ja näin etätyöaikaan erillinen työhuone on luksusta. Oma osuuteni vuokrasta on vajaat 320e.
Olen se, joka ei aikanaan päässyt 11 000 markan bruttopalkalla kaupungin vuokra-asuntoon. Herää kysymys, miksi me veronmaksajat tuemme osalle kansasta asuntoja, vaikka heillä olisi varaa huolehtia asiasta itsekin? Kaupungin asunnon vuokran pitäisi nousta markkinahintaiseksi, kun asukkaan tulot ovat normaalilla tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahaa? Eli koska tapetit ovat vanhat, myös kämpää pitää pskoa pilalle? Ei voi elää siivosti, eikä hankkia siistejä huonekaluja. Pakko on vuokralaisen sotkea taloyhtiön yhteiset tilat, koska asunnossa on epämuodikkaat seinäpaperit?
Vanhasta asunnosta ei saa siistiä vaikka vuoden puunaat ja ostat ikeasta romut. Huomaa että et ole vanhoja pintoja elämässäsi vielä nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Holtiton kirjoitti:
Omistusasunnon omistaminen vaatii varallisuutta ja kykyä suunnitella tulevaisuutta. Paras varallisuutta ennustava tekijä on yleinen älykkyys, eli ÄO-testillä mitattava älykkyys. Tulevaisuuden suunnittelu taas vaatii kykyä simuloida tulevaisuuden kuvia ja ymmärtää asiakokonaisuuksia, eli ÄO:stä on hyötyä. Ts. omistusasuminen lienee erittäin vahvasti linkkittyneenä älykkyyteen. Henkilö, joka on varakas, on myös useammin kiireinen. En ole varma, mitä ap tarkoittaa holtittomuudella, mutta omistusasunnoissa asuu kiireisempiä, työteliäämpiä, älykkäämpiä henkilöitä, joiden tulevaisuuden varallisuus on vahvasti linkittyneenä asunnon ja ympäristön kuntoon. Mielestäni nämä ominaisuudet eivät kuulu holtittomalle ihmiselle. Köyhät ongelmatapaukset, päihdeongelmaiset, muut vähemmän älykkäät ja ihmiset, joilla on heikompi kyky hallita omaa elämäänsä ja uraansa, ajautuvat useammin vuokra-asuntoihin. Nähdäkseni nämä ovat ominaisuuksia, jotka kuuluvat holtittomalle ihmiselle.
En havainnut älykkyysosamäärässäni tai muissakaan ominaisuuksissani erityisempiä muutoksia muutettuani kaupungin vuokra-asunnosta omistusasuntoon. Joskus tuntuu, että se päinvastoin oli typerä päätös. Helsingin kaupungin vuokra-asunto oli alueen hintatasoon nähden todella edullista asumista, ja asunto oli uusi ja mukavalla paikalla. Kävi vaan pieneksi perheen kasvaessa.
Kaupungin vuokra-asunnossa on se etu, että sitä voi vaihtaa elämäntilanteen muuttuessa. Itse olen vaihtanut kaksiosta yksiöön työttömäksi jäädessäni, ja kun löysin miehen vaihdoimme yksiöni isompaan asuntoon. Nyt on kivasti tilaa ja näin etätyöaikaan erillinen työhuone on luksusta. Oma osuuteni vuokrasta on vajaat 320e.
Kerro mulle, onko mielestäsi oikein, että veronmaksajien rahoilla teille tarjoillaan jopa työhuone? Keskiluokan pitää itse hankkia työhuoneensa - mikäli siihen löytyy varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä asunnostaan viihtyisää. Siellä saattaa olla vaikka 40 vuotta vanhat tapetit ja muita huonoja ratkaisuja (vaatekaapeilla jaetut alkovit, väliverhopalkit, suihkukaapit rakenteissa ym.) Sitten tulee joku juttu lehteen missä kauhistellaan näitä "lääviä" jonka muka vuokralainen on pilannut.
Meidän kaupunki on varmaan poikkeus, kun kaupunki tehnyt jo 2 kertaa pintaremontit - 70 ja - 80 - luvun kerrostaloihin ja rivitaloihin esim. 2 kertaa jo keittiökaapit vaihdettu, 600 euron kolmiossa kylpyhuone on - 90 - luvulla remontoitu, mutta vuosi sitten vaihdettu keittiökaapit. Kaupunki rakensi juuri opiskelijoille 5 uutta vuokrakerrostaloa ja joka vuosi ainakin 1 uusi vuokrakerrostalo valmistuu, yksityisten sijoittajin asuntoja 600 tyhjillään.
Myös yksityiset vuokraavat ja niille ei ole niin justiinsa. Kaikenmaailman pyörävarastoissakin asutaan.
Ehkä jossain Helsingissä, meidän kaupungissa 600 vuokra-asuntoa tyhjillään niin on vara valita.
Ja kaupungin rivitaloissa kaupunki leikkaa nurmikot ja kolaa talvella lumet, se on kiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Holtiton kirjoitti:
Omistusasunnon omistaminen vaatii varallisuutta ja kykyä suunnitella tulevaisuutta. Paras varallisuutta ennustava tekijä on yleinen älykkyys, eli ÄO-testillä mitattava älykkyys. Tulevaisuuden suunnittelu taas vaatii kykyä simuloida tulevaisuuden kuvia ja ymmärtää asiakokonaisuuksia, eli ÄO:stä on hyötyä. Ts. omistusasuminen lienee erittäin vahvasti linkkittyneenä älykkyyteen. Henkilö, joka on varakas, on myös useammin kiireinen. En ole varma, mitä ap tarkoittaa holtittomuudella, mutta omistusasunnoissa asuu kiireisempiä, työteliäämpiä, älykkäämpiä henkilöitä, joiden tulevaisuuden varallisuus on vahvasti linkittyneenä asunnon ja ympäristön kuntoon. Mielestäni nämä ominaisuudet eivät kuulu holtittomalle ihmiselle. Köyhät ongelmatapaukset, päihdeongelmaiset, muut vähemmän älykkäät ja ihmiset, joilla on heikompi kyky hallita omaa elämäänsä ja uraansa, ajautuvat useammin vuokra-asuntoihin. Nähdäkseni nämä ovat ominaisuuksia, jotka kuuluvat holtittomalle ihmiselle.
En havainnut älykkyysosamäärässäni tai muissakaan ominaisuuksissani erityisempiä muutoksia muutettuani kaupungin vuokra-asunnosta omistusasuntoon. Joskus tuntuu, että se päinvastoin oli typerä päätös. Helsingin kaupungin vuokra-asunto oli alueen hintatasoon nähden todella edullista asumista, ja asunto oli uusi ja mukavalla paikalla. Kävi vaan pieneksi perheen kasvaessa.
Kaupungin vuokra-asunnossa on se etu, että sitä voi vaihtaa elämäntilanteen muuttuessa. Itse olen vaihtanut kaksiosta yksiöön työttömäksi jäädessäni, ja kun löysin miehen vaihdoimme yksiöni isompaan asuntoon. Nyt on kivasti tilaa ja näin etätyöaikaan erillinen työhuone on luksusta. Oma osuuteni vuokrasta on vajaat 320e.
Kerro mulle, onko mielestäsi oikein, että veronmaksajien rahoilla teille tarjoillaan jopa työhuone? Keskiluokan pitää itse hankkia työhuoneensa - mikäli siihen löytyy varaa.
Ihan yhtä lailla vuokraajat maksaa teidän korkovähennyksiä ja tukee omistamista.
Ajatus elinikäisestä velkavankeudesta ahdistaa vaikka olisi kuinka hieno lukaali. En osaisi nauttia ja iloita siitä kun murehtisin niin.
Nykyään työpaikat on epävarmoja. Asuntovelkaiset ei saa toimeentulotukea irtisanomistilanteessa, ei edes lapsiperheet.
Ansiosidonnainen on vain puolitoista vuotta ja sitä saadessa voi myös tulla karenssi.
Onhan tuo vuokra-asuminen yleistynyt ihan kaiken kaikkiaan. Jos en olisi muuttanut mieheni kanssa yhteen omistamaansa omakotitaloon, asuisin edelleen vuokralla hyvällä paikalla sijaitsevassa rivarikaksiossa, jossa viihdyin viimeiset 6 vuotta. Ja olen vakitöissä käyvä ihminen, enkä ole opiskeluaikojen jälkeen nostanut asumistukea.
Ja voin sanoa, että kiinteistöalalla työskentelevänä tieto lisää tuskaa, enkä tule koskaan ostamaan taloyhtiöstä asuntoa, johon muuttaisin itse asumaan. Joko taloyhtiön talous on aivan retuperällä tai sen osakkaat hallituksesta puhumattakaan on sellaisia herroja ja hidalgoja ettei pahemmasta väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Holtiton kirjoitti:
Omistusasunnon omistaminen vaatii varallisuutta ja kykyä suunnitella tulevaisuutta. Paras varallisuutta ennustava tekijä on yleinen älykkyys, eli ÄO-testillä mitattava älykkyys. Tulevaisuuden suunnittelu taas vaatii kykyä simuloida tulevaisuuden kuvia ja ymmärtää asiakokonaisuuksia, eli ÄO:stä on hyötyä. Ts. omistusasuminen lienee erittäin vahvasti linkkittyneenä älykkyyteen. Henkilö, joka on varakas, on myös useammin kiireinen. En ole varma, mitä ap tarkoittaa holtittomuudella, mutta omistusasunnoissa asuu kiireisempiä, työteliäämpiä, älykkäämpiä henkilöitä, joiden tulevaisuuden varallisuus on vahvasti linkittyneenä asunnon ja ympäristön kuntoon. Mielestäni nämä ominaisuudet eivät kuulu holtittomalle ihmiselle. Köyhät ongelmatapaukset, päihdeongelmaiset, muut vähemmän älykkäät ja ihmiset, joilla on heikompi kyky hallita omaa elämäänsä ja uraansa, ajautuvat useammin vuokra-asuntoihin. Nähdäkseni nämä ovat ominaisuuksia, jotka kuuluvat holtittomalle ihmiselle.
En havainnut älykkyysosamäärässäni tai muissakaan ominaisuuksissani erityisempiä muutoksia muutettuani kaupungin vuokra-asunnosta omistusasuntoon. Joskus tuntuu, että se päinvastoin oli typerä päätös. Helsingin kaupungin vuokra-asunto oli alueen hintatasoon nähden todella edullista asumista, ja asunto oli uusi ja mukavalla paikalla. Kävi vaan pieneksi perheen kasvaessa.
Kaupungin vuokra-asunnossa on se etu, että sitä voi vaihtaa elämäntilanteen muuttuessa. Itse olen vaihtanut kaksiosta yksiöön työttömäksi jäädessäni, ja kun löysin miehen vaihdoimme yksiöni isompaan asuntoon. Nyt on kivasti tilaa ja näin etätyöaikaan erillinen työhuone on luksusta. Oma osuuteni vuokrasta on vajaat 320e.
Kaupungin (ei tosin Helsingin) vuokra-asunnossa asuessa ei käytännössä ollut mitään mahdollisuutta päästä vaihtamaan toiseen vuokra-asuntoon. Systeemi oli sellainen, että asunto olisi pitänyt vaihtaa päittäin jonkun toisen vuokra-asukkaan kanssa. Ei onnistunut, vaan piti asua just siinä kämpässä jonka ekassa arvonnassa oli saanut. Helpompaa (ja taloudellisesti järkevämpääkin) oli hankkia oma. Vuokralla asuessa rahasta teki tiukkaa, vuokra nousi vuosittain. Nyt omassa asuessa rahaa jää säästöön, eikä yhtiövastikettakaan ole 5 vuoteen korotettu.
Vuokralaisella ei ole oikeutta tehdä asunnostaan viihtyisää. Siellä saattaa olla vaikka 40 vuotta vanhat tapetit ja muita huonoja ratkaisuja (vaatekaapeilla jaetut alkovit, väliverhopalkit, suihkukaapit rakenteissa ym.) Sitten tulee joku juttu lehteen missä kauhistellaan näitä "lääviä" jonka muka vuokralainen on pilannut.