Nelikymppiset naiset mistä ostatte vaatteenne?
Kommentit (91)
Oih, kun mieleisiä vaateputiikkeja on päättänyt liiketoiminnan.
Kuopiossa mieleisiä oli Nina ja Henri ja Sandwish. Sokokselta löytyy joskus jotain.
Minna Suurunen on kiinnostava, joskin minulle aika kallis. Ainakin ostaa paljon.
Zalando.
Ostaisin enemmän, jos olisi mieleisiä, luonnonkuituisia ja hintataso sopiva.
Cittarista, Lidlistä, vaatekutsuilta, netistä...
Pikkuputiikeista, stockalta, Haloselta, miesten liikkeistä. Vaan eipä niitä vaatteita kovin paljon tarvitse enää tämänikäisenä ostaa, oman tyylin peruskledjut ja sitten muutamia jotain vähän erikoisempia.
Ostan oikeastaan vain kun tulee vastaan jotain todella kivaa, hinnalla ei sitten ole niin väliä kun ostaa vaan muutaman vuodessa. Yllättävän pienellä vaatevarastolla pärjää ja on koko ajan hyvä mieli kun kaapissa on vain vaatetta, mistä oikeasti pitää.
Vierailija kirjoitti:
Mistä nelikymppinen löytää topin liiviksi, kun ketjuliikkeessä liian kapeita versioita.
Käytän Slogin toppia. Prismasta olen ostanut.
En voi sietää arkikäytössä topattuja, haitovia enkä kaarituellisia.
Sieltä mistä aina ennenkin, eli retkeilykaupoista 🙄.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä nelikymppinen löytää topin liiviksi, kun ketjuliikkeessä liian kapeita versioita.
Käytän Slogin toppia. Prismasta olen ostanut.
En voi sietää arkikäytössä topattuja, haitovia enkä kaarituellisia.
Anteeksi, jos nämä ovat juuri niitä kapeita.
H&M, Zalando, Lidl, Tokmanni, kirpputori... En siis sijoita vaatteisiin suuria summia. Shein nettikauppa oli muuten mukavan positiivinen yllätys, sieltä tilaan varmaan toistekin.
Ketjun vastaukset kuulostaa juuri samalta miltä katukuvassa näyttää. Persoonatonta suomitätityyliä.
Inhoan shoppailua, tilaan kaiken H&M netistä. Myös ns bisnesvaatteet joita pidän töissä. Ei ole niin hienoja tai hyvälaatuisia kuin paremmat merkit mutta ihan menettelee. Ovat mittatarkkoja, eli siksi tilaan vain yhdestä paikasta.
Zalandolta melko paljon, merkkejä joilta yleensä löydän vaatteita on mm. Opus, Cream, Banana Republic, Gap, Marc O' Polo ja Ralph Lauren.
Milanosta ja Pariisista, koska vaatteet on siellä edullisrmpia ja paljon edellä Suomen muotia. Säästän aina vuoden vaaterahaa ja menen sitten ostoksille. Ostan paljon kerralla. Saa todella upeita ja kestäviä vaatteita edullisesti, kun palkkaa muutamaksi tunniksi vaatekauppaoppaan. Esim. Ostin miehelle aidon Armanin vyön. (myytiin outletissä edullisemmalla, koska vyön nurjalla puolella oli alle 1/2 mm läpimittainen pieni painuma) hinta Suomessa 520€, siellä 60€.vyö on ollut miehellä päivittäisessä käytössä 2 1/2 vuotta, eikä vyössä näy kulumaa. Nyt odotan, että kaupat aukeaa ja toukokuun lopussa menen Pariisiin Outletiin. Odotan todella innolla.
Vierailija kirjoitti:
Ketjun vastaukset kuulostaa juuri samalta miltä katukuvassa näyttää. Persoonatonta suomitätityyliä.
Minun on hyvin vaikea löytää mieleisiä vaatteita. Niin ei tule kovin paljon shoppailtua.
Keinokuituiset eivät kiinnosta, joten samoilla mennään usein.
Emmy ja rekki. Valmiiksi tarkastetut hyväkuntoiset, mutta käytetyt.
Zizzi (Nykyään vähemmän. En oikein tykkää mallistosta eikä se sovi minun vartalolleni, mutta aina välillä tulee helmi vastaan. Ennen oli jotenkin täällä kivempia vaatteita.)
Ellos (valikoima on iso niin kyllä sieltä minullekkin aina välillä jotain kivaa löytyy)
Kapahl (Riippuu mallistosta. Välillä aivan ihania vaatteita ja sitten jotain vuonna taas aivan kamalia)
yours clothing (Täältä tilasin ensimmäisen kerran jo joskus 14 vuotta sitten. Täältä voi aika huoletta tilata ja vaatteet ovat ihan ok laatuisia yleensä)
Rosegal (Kannattaa todella tarkkaan katsoa vaatteen materiaali ja ostajien palautteet. Osa on ihan järkyttävää kuraa)
Rotita (sama kuin edellä)
Ja kyllä olen huomattavan ylipainoinen. Toki olin sitä jo 20 vuotta sitten. Silloin oli vaatevalikoima minunlaiselleni täysin olematon.
Voglia, Stockka, NOSH, Raiski, Intersport, tosi harvoin Lindex
Mango, Other stories, Kekäle, Zara, Boden, kirppis
Mistä nelikymppinen löytää topin liiviksi, kun ketjuliikkeessä liian kapeita versioita.