Opettajat! Mikä oppilaalta tullut solvaus on mennyt eniten ihon alle? Ja meneekö ne muilla...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sotkamossa Tenetin yläasteella opettajia haukuttiin ja heistä puhuttiin ikävästi siten, että jokainen oli saanut oman lempinimen.. Yksi oli Köntti, toinen Lepakko ja yksi oli Majava. Joku oli Noita-akka, Muumimamma.. hmm mitäköhän vielä. Soikkeli.. Valas. Pahimmat traumat sai varmaan eräs kuvataiteen opettaja, kun eräs Tami alkoi kosketella häntä pimiössä, kun teetettiin neulanreikäkameran kuvia siellä. Tami joutui myöhemmin sairaalakouluun. Pelotteli myös aiemmin muita oppilaita ja opettajia.

Ainiin ja yksi oli Utare!

Elä unoha Mulukkua, yläluokan veiston opettajaa!

Ja lisäksi:

Kerro lisää kuinka vanhempasi sinua kasvattavat.

Jos sinua harmittaa, niin kirjoita Jurvan kuntaan mielipiteesi ja ratkaisuesityksesi.

Ei tätä todellakaan ole pakko oppia. Tätä tietoa tarvitaan vain todella tärkeissä töissä.

Yläasteella joka ikisellä opettajalla on haukkumanimi, joka on mahdollisimman ilkeä, ei niistä kannata itsetuntoaan menettää.

Mutta kuri pitää saada pysymään muuten työpäivistä tulee todella raskaita ja opettaminen ei onnistu ollenkaan.  Valitettavasti keinovalikoima kurin säilyttämiseksi on tipahtanut olemattomaksi, inkluusion takia häirikköoppilaita ei enää saa siirrettyä pienluokille...

Ei ole onneksi tullut vielä tuollaista ihon alle menevää vastaan näiden vajaan kahden vuoden aikana, mitä olen opettanut yläkoulussa ja lukiossa. Jos tulisi, niin sanoisin varmaan, että eipä sinulla ole varaa arvostella (tuolla naamalla / vartalolla / luonteella / älyllä).

Vierailija kirjoitti:

Ja yleensä näiden oppilaiden vanhemmilla ei ole aavistustakaan kullannurunsa käytöksestä. Kamerat ja nauhoitukset kehiin. 

Voi kun voisikin. Mutta näin ei saa tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Ammatillisen koulutuksen puolella ei niinkään huudella solvauksia päin naamaa, vaan selän takana.

Minusta on kanneltu useita kertoja koulutuspäällikölle. En osaa opettaa, olen kuulemma puhunut epäselvästi, en anna selkeitä tehtävänantoja ja kaiken lisäksi teen virheellisiä arviointeja. Jos opiskelija jättää annetut pakolliset jakson tehtävät tekemättä, tietenkin se on opettajan syy. Opiskelijaraasu ei ole ymmärtänyt, että kurssin suorittamisen ehtona on tehtävien palautus. Puoli päivää ainoastaan jakson alussa jauhetaan sitä asiaa, mikä pitää olka suoritettu saadakseen suoritusmerkinnän. Tämän lisäksi ne kirjataan opiskelualustalle kissan kokoisia kirjaimin, että huomaathan, että hyväksytyn suorituksen ehtona on nämä ja nämä asiat. Siellä voi olla läsnäoloprosenttia kurssin aikana, itsenäisen päivän tehtäviä, muita tehtäviä tai kokeita. Kaikkea opiskelija yrittää, jos ei ole viitsinyt tehdä pakollisia tehtäviä.

Tää viesti herätti minussa häpeää. Aikuiset ihmiset kehtaa käyttäytyä tuolla tavalla. Olis niin helppo pistää pää pensaaseen, että pennut kiusaa opettajaa, mut että myös ammattikoulua käyvät. Mitä hittoa noista ihmisistä tulee meidän työpaikoille?

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on ulkonäössä piirteitä, joita ei voi peittää ja jotka poikkeavat ns. normaalista. Hakeuduin aikoinaan lukioon hommiin sen vuoksi ja siellä olen saanutkin olla rauhassa. Yläkoululaiset - tai silloin puhuttiin vielä yläasteesta - kyllä huutelivat solvauksia päivittäin. Mulla on ihan hyvä itsetunto, mutta ei kukaan sellaista jaksa vuodesta toiseen.

Lapset kuuntelee niitä. Jotkut jopa sen 9 vuotta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin saako nämä häiriköt olla normaalien lasten luokassa? Jos saa, niin miksi?

 

 

Koska inkluusio ja kaikkien ongelmien lisääntyminen. 

Olen opettanut 23 vuotta yläkoulussa. Ns. haastavien tai eri tavoin "outojen" oppilaiden määrä luokissa on räjähtänyt. Siellä on käytännössä kehitysvammaisia, käytöshäiriöisiä, autisteja, mutisteja, adhd-/add-oireisia ja vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä.

Osa oppilaista ei ole opetettavissa, he eivät ole koulukuntoisia, mutta ei heille muutakaan paikkaa ole kuin peruskoulun yleisopetuksen luokka.

Mitään tämmöistä ei ollut urani ekaan viiteen vuoteen. Siitä se sitten lähti ja koko ajan pahenee. 

Luokassa voi olla samaan aikaan ärsykkeistä ahdistuva autisti, riehuva adhd joka unohti aamulla lääkkeet ja vaikkapa orastavaa psykoosisairautta poteva nuori

Tämä ketju on ollut pysäyttävää luettavaa. Missä päin opetat? Osaatko sanoa, miten yleisiä tällaiset ongelmat ovat? Millainen on oppilas, joka "ei ole opetettavissa" ja onko heitä paljon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksette ota linjaa, että jokaisesta haistattelusta seuraa kasvatuskeskustelu, johon osallistuu myös huoltaja?

Koska silloin ei ehtisi mitään muuta tehdä.

 

Miksei ehtisi? Eihän tuohon mene kuin 15-30min per aukoja. Harvan kanssa joutuu useamman kerran keskustelemaan.

Kun sellaista 15-30 minuutin aikaa ei  välttämättä löydy työpäivän aikana ja oma aikansa se vanhempien kanssa aikatauluista sopimiseenkin menisi. Jätetäänkö muu luokka yksin tunnille istumaan siksi aikaa.

Otan osaa alkuperäisen viestin lähettäjälle. Mitä teet tälle tilanteelle? Minulla on muutamia ratkaisuja tilanteessa: 

Jos ole tarpeeksi nuori, niin voit vaihtaa ammattia. Voit jopa kouluttautua uuteen ammattiin. Toisaalta luultavasti joudut tinkimään tuloistasi, joten ota tämä huomioon.

Voit tietenkin hankkitua lukioon opettajaksi. Itse päädyin tähän ratkaisuun, kun omat lapset syntyivät. Kasvatin mieluummin omia lapsia kuin ihan vieraita. Sillä yläasteen opettajana joutuu tekemään kaikkea muutakin kuin perinteistä opettamista. Tosin pitää muistaa, että lukiolaisetkin ovat olleet aikaisemmin yläkoululaisia, mutta murrosikä on häipynyt ja suuremmaksi osaksi he ovat ihan kivoja. Ja pitää varautua paljon suurempaan työhön tuntivalmisteluissa ja kokeiden korjaamisessa kuin yläkoulussa. Yo-kirjoituksia unohtamattakaan valvontoineen ja korjaamisineen, jotka tuppaavat olemaan samaan aikaan koejaksojen kanssa.

Nyt jälkeenpäin kun omia kouluaikoja miettii niin opettajilla oli joskus tosi julmia nimiä oppilaisen keskuudessa ja varmasti ne kuuluivat toisinaan myös vahingossa open korviin. En kuitenkaan muista että kukaan olisi kehdannut kommentoida opettajan ulkonäköä törkeästi suoraan tälle itselleen. 

Lapset itsessään on ok tapauksia,

mutta nyt olen huomannut, kun kotona riidellään ja varsinkin eroperheissä ei ole yhtenevät kasvatuslinjat, niin lapsi on hukassa. Hukassa oleva lapsi käyttäytyy miten sattuu.

Raivoamalla, uhkailemalla ja rikkomalla paikkoja.

Esim lapselta isä ottaa onkin etuuden pois, huonon käytöksen vuoksi, niin

äitipä kumoaa tämän rangaistuksen.

Vanhemmat ei ymmärrä kuinka ristiriitaisesti käyttäytyvät, vain sen vuoksi, että voisivat mitätöidä ja mollata toistensa . Ja lapsi on päästään sekaisin.

Kiinnostaisi tietää että miksi tätä on alapeukutettu? Kyseinen oppilas oli erittäin ilkeä myös muille oppilaille. 

Minusta on huolestuttavaa, että nuorilta hyväksytään kuvatun kaltaista käytöstä. Enkä tarkoita, että opettajat hyväksyisivät häiriökäyttäytymisen luokissa, päinvastoin. Vaan että SUOMESSA tällainen hyväksytään. Toisaalta käytökseen suhtaudutaan Suomessa jo ikään kuin luonnollisena tai pakonsanelemana, ikään kuin sen edessä oltaisiin voimattomia niin aikuiset kuin valtio, ja toisaalta sitten on ihan todellisia ongelmavanhempia, jotka käyttäytyvät kuten lapsensakin tai joilla ei ole selkeää käsitystä siitä, mitä lapsesta huolehtiminen on, että rajatkin ovat lapselle hyödyksi. Uskon, että kehityssuunta kostautuu myöhemmin Suomellekin, menevät vielä kaikessa, bruttokansantuotteessakin, ohi sellaiset valtiot, joiden edellä olemme olleet kehityksessä.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä niillä jotka käyttäytyvät huonosti on paljon omia ongelmia omassa elämässään. Nuori voi olla häirikkö ja kiusaaja myös omalle ryhmälleen niin kuin kyseinen tyttö oli, hän yritti kyykyttää "kavereitaan" . Otti heikompia kavereikseen ja pomotti niitä, yritti teettää tehtävänsä heillä jne. Kun en tätä sallinut niin tuli läskiksi haukkuminen. Opettajan pitää olla haukkumisen yläpuolella ja jättää ne omaan arvoonsa, pistää sanomiset ö-mappiin. Toki kirjataan wilmaan ja tarvittaessa kurinpitomenettely.

Ikävämpää on tulla työkaverin kiusaamaksi, tästä on valitettavasti kokemusta. 

Seli, seli.

Ei kiusaamista. Ei open eikä oppilaiden eikä työkavereiden. Jos haluat, että on tarjota mallin, miten ollaan.

Tuollainen selittely on pahasta.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole onneksi tullut vielä tuollaista ihon alle menevää vastaan näiden vajaan kahden vuoden aikana, mitä olen opettanut yläkoulussa ja lukiossa. Jos tulisi, niin sanoisin varmaan, että eipä sinulla ole varaa arvostella (tuolla naamalla / vartalolla / luonteella / älyllä).

Älä koskaan käytä tuollaista vastausta. Olet opettaja ja sinun täytyy asettua tuollaisten yläpuolelle, eikä lisätä löylyä omilla heitoillasi. 

Tein sijaisuuksia pitkän aikaa yläkouluissa joitakin vuosia sitten. Lopetin sen homman kun en enää vain jaksanut. Törkeitä kommentteja tuli paljon tuona aikana, niitä perinteisiä huo.itteluja, nat.itteluja jne. Ulkonäöstä eivät saaneet irti mitään. Yksi kerta meni ihon alle: oppilas sanoi tietävänsä missä asun. Tämän sanoi sen jälkeen kun raivostui häiritsevän käytöksen rajoittamisesta. 

 

Joskus opettajat joutuvat tulituksen kohteeksi myös siksi, että jokainen, joka on joskus ollut koulun penkillä uskoo tietävänsä, mitä se työ on ja miten se pitäisi hoitaa. Vaikka perspektiivi olisi mikä.

Myös koulun muu henkilökunta joutuu tulituksen kohteeksi,teinipojat ovat raaempia sanoiltaan kuin aikuiset miehet, opettajat kääntävät selkänsä. Työskentelin koulusiivoojana ja yhtä helvettiä oli kuunnella solvauksia ja kokea ilkivaltaa oppilaiden taholta, välineitä katoili,siivousvälineitä ja kärryjä sotkettiin,heiteltiin nenän eteen roskia,purkkaa, banaaninkuoria yms,lähmittiin lasi ovet, vessat vandalisoitiin....eikä vain yläasteella vaan myös ala asteen puoli, pahinta oli kuitenkin sanat voisin kuvailla että erittäin raakaa henkistä väkivaltaa joutui nais siivoojana kuuntelemaan, monesti itkin ja hyperventiloin ennen työpäivän alkua. Kestin puoli vuotta ja sitten lopetin,kerroin toki koulun henkilökunnalle mutta eivät piitanneet ja työnantajani oli ainoa joka yritti puuttua, ei ollut ensimmäinen kerta kun meitä siivoojia nimiteltiin,solvattiin ja meidän työtä vandalisoitiin. Lopulta työnantaja päätti siis jos mun jälkeen sai siivoojaa että siivoojat siirtyy iltavuoroon, eli 15--->, onneksi sain toisen kohteen!!

Ei ihan oikeasti, tämä ketju on järkyttävää luettavaa. Toisaalta ei mitään uutta ole tapahtunut koulumaailmassa joiltakin osin.

Olen itse käynyt kouluni silloin kauan, kauan sitten. Luokat olivat yhdistelmä 2-3 luokista.

Opettajaa kunnioitettiin ja jopa pelättiin, mutta koulukiusausta oli, jota opettaja ei joko nähnyt tai huomannut.

Oma äitini kävi laittamassa ruotuun lestadiolaisperheen pojan, joka oli riepotellut minua pitkin koulun lattiaa ja repinyt koulukirjani. 

Tämä poika jengineen teki minun kouluajoista helvettiä.