Opettajat! Mikä oppilaalta tullut solvaus on mennyt eniten ihon alle? Ja meneekö ne muilla...?
Itselläni hirveä viikko takana yläkoululaisten kanssa ja mietin ensimmäistä kertaa pitkän urani aikana alanvaihtoa... Tällä hetkellä kyseessä ulkonäkööön viittaavia kommentteja. Näin henkilökohtaista v*ttuilua ei monessa duunissa kyllä kohtaa.. Tunne julkisesta nöyryytyksestä on läsnä melkein joka päivä. Tarvitseeko sitä kestää? Nuorempana jaksoi ja jutut meni toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta ehkä ne on alkaneet patoutua, koska kohta alkaa olla mitta täynnä.
Kommentit (242)
Kyllä se läskiksi tai muu painosta haukkuminen sattuu. Olen jojoilija. Välillä vähän pulskempi, välillä normaalimpi. Harvoin minua solvataan, mutta nyt on oppilas, joka on pienellä aikaa useamman kerran sanonut jotain tuollaista. Ei edes riitatilanteessa vaan virnuillen. Yritän ajatella, että oppilas on epänormaali ja lääkityksen unohtuessa impulssikontrolli on hukassa, mutta silti tuntuu tosi pahalta. Kun kuitenkin teen hänen eteensä tosi paljon ja tuen, tsemppaan jne. Kyseinen oppilas on silti minusta todella riippuvainen. Hän aina kaipaa ja on kovin kiintynyt. Silti puree kuin kiukkuinen koiranpentu välillä. On vaan aidosti vaikea ohittaa itseensä kohdistuvaa nimittelyä, vaikka kuinka yrittäisi olla aikuinen.
Kyse on teineistä.
Huh oon aina haaveillut aineen opettajuudesta mutta kun tätä ketjua lukee niin en ookaan enää niin varma..
Yheiskunta maksaa lukionkin nykyään. Että et taida siellä oikeasti opettaa yhtään mitään,kun et tuota tiedä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette ota linjaa, että jokaisesta haistattelusta seuraa kasvatuskeskustelu, johon osallistuu myös huoltaja?
Koska silloin ei ehtisi mitään muuta tehdä.
Sitten ei kai auta kun käyttää vaikka koko lukuvuosi käytöstapojen opiskeluun. Jatkaa sitten opiskelua, kun tämä asia alkaa olla kunnossa.
Onhan noilla aikaa kun oppivelvollisuuttakin jatkettiin. No tiedän juu ei onnistu, kuten ei mikään muukaan kurinpito. Siinäpä syy miksi koko
maa on pikkuhiljaa menossa persmäkeä alas kovaa kyytiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun koko maailma koulujärjestelmä mukaan luettuna päättäneet ottaa sen ateistisen maailmankatsomuksen niin miksi sitten ihmetellään ettei oppilaat osaa käyttäytyä eivätkä tiedä mitä sukupuolta edustavat kun niitähän on peräti yli 100....
Ja mikä oli kommenttisi pointti?
Alla lainaus, jossa on hyvin kuvailtu missä mennään monessa koulussa.
*Koska inkluusio ja kaikkien ongelmien lisääntyminen.
Olen opettanut 23 vuotta yläkoulussa. Ns. haastavien tai eri tavoin "outojen" oppilaiden määrä luokissa on räjähtänyt. Siellä on käytännössä kehitysvammaisia, käytöshäiriöisiä, autisteja, mutisteja, adhd-/add-oireisia ja vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä.
Osa oppilaista ei ole opetettavissa, he eivät ole koulukuntoisia, mutta ei heille muutakaan paikkaa ole kuin peruskoulun yleisopetuksen luokka.
Minulla suurinpiirtein sama tilanne vuosien ja kouluasteen suhteen ja ikävä kyllä on pakko olla samaa mieltä. Tuntuu, että kaikki on pakkodiagnosoitu ja diagnoosi oikeuttaa myös p*erseilemään. Oppilaasta on joku vika, jos ei ole mitään diagnoosia. Lisäksi on burnoutista harrastusten vuoksi kärsiviä ja muita ahdistuneita, joilta ei saa kysyä eikä vaatia mitään, mutta se ei saa vaikuttaa numeroihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun koko maailma koulujärjestelmä mukaan luettuna päättäneet ottaa sen ateistisen maailmankatsomuksen niin miksi sitten ihmetellään ettei oppilaat osaa käyttäytyä eivätkä tiedä mitä sukupuolta edustavat kun niitähän on peräti yli 100....
Ja mikä oli kommenttisi pointti?
Alla lainaus, jossa on hyvin kuvailtu missä mennään monessa koulussa.
*Koska inkluusio ja kaikkien ongelmien lisääntyminen.
Olen opettanut 23 vuotta yläkoulussa. Ns. haastavien tai eri tavoin "outojen" oppilaiden määrä luokissa on räjähtänyt. Siellä on käytännössä kehitysvammaisia, käytöshäiriöisiä, autisteja, mutisteja, adhd-/add-oireisia ja vakavista mielenterveysongelmista kärsiviä.
Osa oppilaista ei ole opetettavissa, he eivät ole koulukuntoisia, mutta ei heille muutakaan paik
Olen miettinyt, millaista porukkaa näistä tulee työelämään. Kaikki ahdistaa, kotona ei komenneta lopettamaan sitä kiukuttelua (itkua, ruikutusta) vaan lähdetään mukaan. Ennen teiniellekin sanottin, että "lopeta kiukuttelu", eikä lähdetty tunnepuheeseen, kun murkku yrittää saada itkemällä tahtonsa läpi. Terveempiä aikuisia tuli kuin nyt, kun niin ymmärretään ja yritetään auttaa. Teinit on lapsia. Ne yrittää saada tahtonsa läpi keinolla tai toisella. Kun nuori saa aina jäädä pois kaikesta epämiellyttävästä ja kaupan päälle äiti pyytää helpotuksia siitä ja tästä inhottavasta, niin lopputuloksena on huonolla itsetunnolla varustettuja hauraita yksilöitä. Mukavuusalue kapenee, ei mitään luottoa siihen, että selviää elämässä kaikesta.
Sitten nämä tulee työelämään. Heidät on opetettu siihen, että koko maailma pyörii heidän tunteidensa ympärillä ja mitään ikävää ei tietenkään tarvi tehdä tai pää brakaa heti. Ja koska koulussa on oikeus saada samat numerot kuin muutkin, vaikka välttelee sitä ja tätä yms. Niin kai nuo odottaa, että palkkaa on silti saatava saman verran kuin muut, kun muutenhan se on syrjintää. Osa-aikatyö, kevennetyt tehtävät, sama palkka. Kaikki muu on epäoikeudenmukaista!!! Ja sorsitaan, kun "mulle vaan tulee niin paha olo..."
Sori purkaus. Olen vain niin kypsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin sijaisena ylä-asteella, lukion jälkeen. Painoin silloin 56 kg ja kääntyessäni kirjoittamaan taululle, "tarkkiksen" poika huusi, että opettajalla on läskiperse.
Ilmeisesti loukkaannuin, koska muistan sen vieläkin. Ulkonäön repostelu on varmasti raskasta oikeille opettajille.
Pisti miettimään, miten itse toimisin.
Yllättävissä tilanteissa tietysti toimintaideat tulee yleensä vasta jälkikäteen, mutta haluan ajatella, että kääntyisin rauhallisesti luokkaan päin ja kysyisin:
- Nimittely on tosi yleistä. Kuinka moni teistä on välttyny niin, ettei ole koskaan nimitelty rumasti? Ei livenä eikä somessa?
- Kuinka monesta on tuntunu kivalta kun osuu omalle kohdalle?
- Kuinka monen mielestä nimittely antaa ihmisestä fiksun ja mukavan vaikutelman? On tosi kivaa käytöstä ja parantaa tunnelmaa?
Silleen toteavalla nuotilla
Voi LOL. Luuletkos, ettei ne ole näitä tätien saarnoja jo kuulleet kyllikseen. Osa oppilaista sitä paitsi nauttii toisten kivusta. Ihan turha on silloin selittää, ettei tunnu kenestäkään kivalta. Minullekin yksi 15v kiusaaja selitti leveästi hymyillen, että kiusaa, koska se on hauskaa. Hän nautti siitä, kun muut kärsivät ja tiesi täsmälleen, mitä oli tekemässä. Näihin tehoaa kova kantti, takaisin servaaminen ja lauman johtajuus.
Nuorella liikunnan opettajalla oli nenä pahasti vinossa. Oppilas otti läpinäkyvää teippiä, ja teippasi oman nenänsä vinoon, juuri samoin. Sitten opettajalle esittelemään, koko luokan nähden, tyyliin "kato mua". Opettaja alkoi itkemään. Ei oppilas toki SANONUT mitään pahaa.
Kiusaamisesta tai työsyrjinnästä voi tehdä rikosilmoituksen. Nimike usein "työturvallisuusrikos". Ilmoita Poliisille ja/tai Aluehallintovirastoon. Tönäisy, tukistus ja nipistys on lain mukaan lievä pahoinpitely. Pienikin solvaus voi olla kunnianloukkaus. "Olis kirveellä töitä" -hokemat tms. ovat Laiton uhkaus.
itseä joku sanoi lä s kiksi kerran, no silloin oli m ahaa tullutkin ja kuulin sen käytävällä en suoraan. sitten kerran kun olin 5 luokan sijaisena vuoden eräs 6-luokkalainen l ä ski poika sanoi minua välitunnilla pi no kkioksi.. en tajua mistä tämä idea tuli ja onhan mulla komea pitkä nenä, muttei sentään p in okkio. ehkä hän halusii osoittaa olevansa jotain. su utuin sitten yksi välitunti talvella ja kun hän oli viimeisenä menossa omaan luokkaansa ja jätti kengät siihen luokan ulkopuolelle, otin häntä ko rvasta kiinni ja talutin pihalla lumihangessa koulun ympäri. sen jälkeen ei pin okkio-sanaa kuulunut. ei varmaan kehannut kertoa edes asiasta kellekään. tämä vuonna 2006-2007-
tv mies 52 v, nyt
enää en näiden pe r se ili jöiden kouluihin mee, mieluummin työttömänä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lukiossa ne alkoivat maalittaa minua yhden asian takia. En olisi koskaan uskonut, että hyvässä koulussa on noin moukkia oppilaita, en koskaan.
Lukiolaisia, joilla juurikin mamma ja pappa ne kulut maksaa. Niin huonokäytöksisiä. Ilkeitä. 🤢🤮🤮🤮🤮🤑.
Eipähän tarvitse heitä enää opettaa. Kohta häipyvät tuosta koulusta. Onneks.
Nauran räkäisesti, kun työpaikkaa ei tipu. Itse en palkkaisi omaan yritykseen kiusaajaa.
Usein kiusaaja on sosiaalisesti taitava eikä jää kiinni. Työhaastattelussa hän saattaa loistaa ja on ulospäinsuuntautunut, joten hän on monen haastattelijan mielestä aivan unelmatyöntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on ulkonäössä piirteitä, joita ei voi peittää ja jotka poikkeavat ns. normaalista. Hakeuduin aikoinaan lukioon hommiin sen vuoksi ja siellä olen saanutkin olla rauhassa. Yläkoululaiset - tai silloin puhuttiin vielä yläasteesta - kyllä huutelivat solvauksia päivittäin. Mulla on ihan hyvä itsetunto, mutta ei kukaan sellaista jaksa vuodesta toiseen.
Lapset kuuntelee niitä. Jotkut jopa sen 9 vuotta
Kuuntelisitko itse, jos ei olisi pakko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole opettaja mutta muistan päälle kymmenen vuotta sitten kun yks poika sano opettajalle että sitten kun tämä kuolee niin hän tulee kusemaan haudalleen
Törkeästi sanottu. No, voihan se olla, että luonnonvalinta korjaa tuon pojan pois ennen opettajaa
Minullekin eräs oppilas sanoi, että sinä olet vanha ja kuolet kohta. Vastasin hänelle totuudenmukaisesti, että minulta on useita entisiä oppilaita kuollut, syinä mm. henkirikoksen uhrina olo, auto-onnettomuus, sammuminen pakkaseen, itsemurha ja sairaudet, olen ei ole varma, kuka täältä ensin lähtee ( ja kuka kusee ja kenenkin haudalle).
hupparista naulakkoon nämä ip anat pitäs nostaa kuten minunkin lapsuudessa opetta saattoi tehdä. yhtäkin kaveria sanottiin paska-peteksi koko loppuelämä kun hänellä tuli p askat housuun kun opettaja laittoi hupparista naulakkoon roikkumaan.. silloin 1970-80 luvulla ei vanhemmat edes miettineet valittaa moisesta.
16 vuotta opettajana, ja itsellä ei ole mennyt solvaus ihon alle. Toisaalta minulla ei yleensäkään mene loukkaukset ihon alle sillä tavalla, että tulisi jotenkin surullinen olo tai tuntisin itseni loukatuksi. Lähinnä pintaan tulee voimakas suuttumus ja vittuuntuminen.
Sanon kyllä omille yläasteoppilaille ihan suoraan, että nyt jumalauta turpa kiinni jos heiltä tulee ilkeämielistä ja täysin asiatonta tekstiä (ulkonäön tms. julma haukkuminen) oli kohteena kuka tahansa. Samoin pidän huolen, että sellaisten kommenttien sanominen ei jää vain siihen, vaan vanhemmat, rehtori jne. otetaan mukaan keskusteluun ihan heti.
Ovat kyllä kaikenlaiset sanomiset loppuneet minun läsnäollessani melkein kokonaan.
Ihme nillitystä. Missä muussa ammatissa pääsee toista vuosikymmentä näkemään etukäteen, mitä se työ on ja millaisessa ympäristössä. Ja silti tulee aina yllätyksenä, voi voi.
Herää kysymys, miksi tällaista käyttäytymistä yleensä siedetään.
Jo 90-luvulla vaihto-oppilaat ihmettelivät suomalaisten epähunnioittavaa suhtautumista opettajiin.
Missä vaiheessa opettaja muuttui auktoriteetista sylkykupiksi?
kaikkien opettajien mielestä, joiden kanssa olen asiasta keskustellut noin sijaisena, INKLUUSIO on täysin pe r seestä ja pilasi kaikki Suomen koulut
silti naisrehtorit ja muut päättäjät pitävät kouluissa INKLUUSIOta yllä
miksi? kaipa koulut tai kunnat voivat itse päättää onko sellaista inkluusiopaskaa siedettävä vai ei!!!!!!!!!!!
Ja tämä myös. Ne typerimmät opettajan nimittelijät eivät hetkahda mihinkään mistään "toteavalla nuorilla" pidetystä kirkasotsaisesta puheesta. Olen pahoillani, mutta tämä on tilanne. T. Sama yläkoulun ope