Moni naiseton mies haluaisi saada parisuhteen, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että lähtisivät sieltä pikkupitäjästä kaupunkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma äiti oli vuosia kotiäitinä vain miehensä tulojen varassa ja siitä hän sai kuulla mieheltä niin paljon, että ei halunnut minulle samaa. Äiti suorastaan jankutti, että naisella pitää olla koulutus, ammatti ja omat rahat eikä ikinä saa joutua tilanteeseen, jossa omia tuloja ei ole. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun tilipäivänä näkee rahat omalla henkilökohtaisella tilillä. Sellaista miestä ei olekaan, että hänen vuokseen luopuisin työstäni ja muuttaisin työttömäksi miehen luo.

Sitten jos tasa-arvo joskus oikeasti toteutuu, niin pääsemme tuosta todella vanhakantaisesta ajattelusta eroon, jossa miehen rahat ovat yhteisiä, mutta naisen tienaamat rahat vain naisen käytössä.

Äläpä höpöliini lue omiasi. Tietenkin palkat tulevat kummankin omille tileille, josta kumpikin siirtää taloustilille sovitun summan. Meillä yhteiset kulut jaetaan eurolleen tasan, koska pidän niistä kirjaa. Minä teen päätökset, mitkä menot kuuluvat yhteisiin eli sinne ei laiteta saunalajoja tai vastaavia.

Jos taloustilanne on äärimmäisen tiukka, niin ymmärrän tarpeen pitää tarkkaan kirjaa menoista, mutta yleisesti pitäisin liian rasittavana laskea kaikkia eurolleen, tai että "minä teen päätökset" yhteisistä menoista, olipa se minä kumpi tahansa. Yhdessä ollaan, mutta hieman rennompi meininki raha-asioissa, vaikkei tuhlailleen eletäkään, eikä mitään saunakaljoja tms. osteta, kun emme juo alkoholia. Terveisin eräs aviomies

Teen budjetin ja pidän kirjaa menoista, koska se on mielenkiintoista. Älä tee noin yksinkertaisia päätelmiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.

"Mitä oikeasti osaat tehdä", no tässä se nähdään että maalaiset oikeasti ajattelevat niin kuin osa täällä väittää. Eli naisesta haetaan ensisijaisesti emäntää, ei modernia naista jolla on oma ura ja harrastukset ja kaverit. Pitäisi muuttaa jonnekin perähikiälle kuuraamaan lattioita ja laittamaan miehelle ruokaa, kun se tulee ulkotöistä. 

Mitä yhteistä voi olla "oikealla miehellä" ja modernilla naisella, tuossa yhtälössä? 

Jos olisit lukenut koko lyhyen kappaleen, olisit huomannut, että ne kotityöt menee siinä sivussa ilman emäntääkin. Naiset koittaa päteä kotitöiden varjolla ja suuttuvat jos sen ajatuksen joku muu esittää.

Joo oon tavannut tuollaisia miehiä. Valmistaa jotain hernerokkaa ja pitää itseään kokkina. Mikäs siinä, jos tykkää simppelistä ruuasta.

Koti karu kuin mikä. Ei tee mieli asua sellaisessa eikä sitä haluaisi laittaa mieleisekseen, kun ei ole oma.

Kivempi asua omassa nätissä asunnossa ja kokkailla vähän parempaa ruokaa.

Eli teitä molempia lykästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miehenä tullut yhä vahvemmin siihen tulokseen, että eiköhän unohdeta nää suominaiset kokonaan, jos heillä ei ole mitään muuta kuin valittamista. Löytyy niitä naisia muualtakin ja sellaisia, jotka ymmärtävät kuinka hyvin meillä täällä on asiat.

Juuri näin. Tarvitaan kehirysmaaoloista tuleva nainen, jotta tyytyy siihen elämään , jota suomalaisen maalaismiehen kanssa on tarjolla. Hyvä kommentti, joka osoittaa oikeiksi sen, että maalaismiehissä on paljon takapajuisuutta.

Miksi maalaismiesten ja muidenkin miesten pitäisi kuunnella tuota jatkuvaa solvaamista ja valittamista?

Jouduitko toteamaan olevasi juuri sellainen mies jota kuvattiin? Mies joka jakaa työt miesten ja naisten hommiin ja keskittyy itse vain omaan napaansa?

Johan oli taas kommentti. Mulle kelpaa oikein hyvin, että naiset ryhtyvät tekemään ns miesten töitä - suunnittelevat ja rakentavat talot, sillat, tietokoneet, älypuhelimet ja niihin ladattavat sovellukset, perustavat työllistäviä suuryrityksiä ja keksivät uusia innovaatioita. Ei ole mitään sitä vastaan. Itse voisin hoitaa kaikki kotiaskareet jos mahdollisella vaimollani olisi työ jolla tultaisiin toimeen. En ymmärrä tätä omaan napaansa tuijottamis-heittoasi. Parisuhteessa hoidetaan yhteistä taloutta, mutta ei siitä mitään tule jos nainen vain valittaa. En mä tällaisista naisista ole kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset saivat itse päättää siinä teini-iän kynnyksellä vaihdetaanko isompaan asuntoon vai tehdäänkö rahoilla jotain muuta.

Isompi asunto voi olla halvempi kuin pienempi. Et sitten osannut sellaista opettaa lapsillesi? 

Asunnossa oli hyvä pohja, hyvä sijainti, oma hyvä sauna, suht uusi talo ilman remontteja lähitulevaisuudessa, joten ei ollut mitään mieltä vaihtaa asuntoa huonompaan. Ei se halpa hinta ole tärkein asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

TÄMÄ!

Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.

Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.

Pystyt harrastamaan asunnossasi?

Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?

Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?

Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?

No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan?  Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.

150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".

Sali ja uimahalli eivät ole mitään vaihtoehtoja. Siellä ei saa olla rauhassa ja varsinin uimahalliin ei edes pääse koska haluaan. Lisäksi sinne pitää aina erikseen lähteä. Johon menee turhaan aikaan.

Kaupungeissa ei ole paikkoja missä lenkkeillä rauhassa.

Mulla on 10min kävely uimahalliin. Se on auki aamukuudesta iltayhdeksään. En ole kokenut, että haluaisin öisin uida. Lenkkeilen mielelläni kaupungissa. Reittejä voi varioidan loputtomasti. Helsingissä voin lähteä vaikka Kaivariin meren rannalle tai keskuspuistoon metsään. Mukavaa lenkkialuetta on myös vaikkapa Puu-Käpylässä.

Miten menet sinne lenkille kaivariin tai keskuspuistoon? Autolla vai julkisilla?

Minusta lenkki on sitä että sinne mennään lenkkeilemään. En näe mitään järkeä siinä että joutuu autolla menemään lenkille!

Kaveri kävi juuri Lapissa appivanhempien luona ja valitti ettei siellä ole missään kunnollisia lenkkimaastoja niin kuin täällä Tampereella. Pitää erikseen lähteä autolla jonnekin vuorelle, että saa käveltyä, kaikki muu on maantietä. 

Että eipä se aina maaseudullakaan niin helppoa ole. 

Ja itse asun ainakin ihan puiston vieressä, parissa minuutissa olen siellä, ihan ilman autoa. 

Tämäpä. Itsekin käyn Lapissa vanhempien luona, ja vaikka sielläkin on hienoja maastoja, niin niihin pitää ajaa helposti 45min - 6h suuntaansa ja . Lähellä siellä on vain kylänraitti, jossa kävellään visusti reunassa ettei jäädä auton alle ja kaikki metsät ovat pusikoituneita hakkuuaukioita ja talousmetsiä. Helsingissä on aivan upeita ja vanhoja metsiä jos liikkuu edes hiukan ytimestä lähiöihin. On Kivinokka-Viikki-Vantaanjokivarsi sekä Keskuspuisto ja Uutela ja Mustavuoren luonnonsuojelualue ja vaikka mitä muuta. Jos viitsii kuluttaa sen alle 45 min matkoihin, niin Sipoonkorpi ja Nuuksio ovat suhteellisen lähellä ja niissä saa olla hyvinkin rauhassa jos ei mene ihan niihin suositummille rengasreiteille. Nuuksiossa ollaan samoiltu useinkin tuntikausia, ilman että ollaan nähty lähes ketään. Ikinä en ole maalla nähnyt niin paljon villieläimiä kuin Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miehenä tullut yhä vahvemmin siihen tulokseen, että eiköhän unohdeta nää suominaiset kokonaan, jos heillä ei ole mitään muuta kuin valittamista. Löytyy niitä naisia muualtakin ja sellaisia, jotka ymmärtävät kuinka hyvin meillä täällä on asiat.

Juuri näin. Tarvitaan kehirysmaaoloista tuleva nainen, jotta tyytyy siihen elämään , jota suomalaisen maalaismiehen kanssa on tarjolla. Hyvä kommentti, joka osoittaa oikeiksi sen, että maalaismiehissä on paljon takapajuisuutta.

Miksi maalaismiesten ja muidenkin miesten pitäisi kuunnella tuota jatkuvaa solvaamista ja valittamista?

Jouduitko toteamaan olevasi juuri sellainen mies jota kuvattiin? Mies joka jakaa työt miesten ja naisten hommiin ja keskittyy itse vain omaan napaansa?

Johan oli taas kommentti. Mulle kelpaa oikein hyvin, että naiset ryhtyvät tekemään ns miesten töitä - suunnittelevat ja rakentavat talot, sillat, tietokoneet, älypuhelimet ja niihin ladattavat sovellukset, perustavat työllistäviä suuryrityksiä ja keksivät uusia innovaatioita. Ei ole mitään sitä vastaan. Itse voisin hoitaa kaikki kotiaskareet jos mahdollisella vaimollani olisi työ jolla tultaisiin toimeen. En ymmärrä tätä omaan napaansa tuijottamis-heittoasi. Parisuhteessa hoidetaan yhteistä taloutta, mutta ei siitä mitään tule jos nainen vain valittaa. En mä tällaisista naisista ole kiinnostunut.

Kuinka monta sovellusta, siltaa ja älypuhelinta sinä olet rakentanut? Vai leijuuko siellä joku laiska läskiperse muiden saavutuksilla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään.  Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.

Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.

Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?

Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.

Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.

En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.

Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.

Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.

Itse olen tasa-arvoa kannattava (totta kai!) maalta aikanaan kaupunkiin muuttanut naimisissa oleva mies. Minulle tasa-arvo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puolisoiden töitä pitäisi vertailla tärkeämpiin ja vähemmän tärkeisiin tai jakaa jotenkin 50-50, vaan perhe on yhteinen "firma" ja on tärkeää, että tehdään yhteisen eteen toinen toistamme auttaen, työmääriä sen kummemmin laskematta. Se jolla on enemmän virtaa, kai mielellään auttaa väsyneempää rakastaan, eikö? Todellakin ihmettelen noita piika-puheita. Ovatko esim. keittiötyöt jotenkin alempiarvoisia piian töitä, jos niitä tekee tasa-arvoisessa liitossa elävä vaimo vapaaehtoisesti? Mekin olemme yrittäjiä, ja yrityksiin liittyvät asiat työllistävät minua enemmän, ja kyllä, vaimoni laittaa ruoat enimmäkseen. Hän on hyvin kiinnostunut oppimaan lisää siitä, miten valmistaa erilaisia maistuvia mutta terveellisiä ruokia. Ei hän kuitenkaan mikä piika ole, enkä minä hänen renkinsä, vaikka vastaankin esim. hänen yritystoimintaansa liittyvistä paperitöistä.

Mikäs siinä, jos nainen mielellään kokkaa ja huushollaa. Suhteellisen suuri osa naisista ei. Mullekin olisi ihan ok hoitaa vaikka maatilan kirjanpitoa. Mutta en halua yksin vastata kokkaamisesta enkä varsinkaan siivoamisesta tai pyykkihuollosta. Ongelma on siis se, jos miehellä on oletus, että nainen sukupuolensa takia tekee ja tykkää tehdä nuo. Jotkut tykkää, mutta läheskään kaikki ei. Ja ennen nekin teki, jotka eivät halunneet.

Olet siis laiska ja epänaisellinen porsas.

Ai sinä kuvittelet, että naisellisuus on siis sitä että nauttii siivoamisesta ja kokkaamisesta? No nyt sä kyllä osut aika vahvasti siihen "sovinistinen, naisista mitään ymmärtämätön punaniska-juntti" -stereotypiaan. 

Kyllä! Nämä kommentit juuri vahvistavat, etteivät käsitykset maalaismiehistä ole kuvitteellisia. Tässä ketjussa he itse juuri tuovat esiin sovinistisia ajatuksiaan naisista.

Hän ei kylläkään omasta sukupuolestaan kertonut mitään, onko mies vai nainen. Vaan väännä sinä sitä stereotypiaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

TÄMÄ!

Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.

Jos "maalla" tarkoittaa sitä, että talvella pitää ensin aurata traktorilla muutaman kilometrin mittainen tienpätkä ennen kuin pääsee valtatielle, joka on tai ei ole ehditty aurata ennen töihinmenoa, niin ihan sama vaikka talo olisi 300 neliöinen. Itse en muutenkaan halua asua omakotitalossa, pihatyöt ei kiinnosta yhtään, kun sain lapsena niistä tarpeekseni. Suomessa on kaupunkeja valittavaksi asti, joten mihinkään koirankoppiin ei tarvitse muuttaa.

Suomessa on länsimaiden pienimmät asunnot ja kaupungeissa kaikista pienimmät.

Kyllä minusta pariskunnalla pitää olla vähintään neljä huonetta ja keittiö. Kunnon neliömäärällä. Sekä oma sauna.

Makuuhuone pitää olla erikseen. Olohuone erikseen. Sekä kummallakin pitää olla oma huone missä saa tehdä töitä, opiskella tai mitä vaan. Sekä kunnon keittiö.

Höpönlöpö, Keski-Euroopan vanhat kaupungit ovat täynnä pienenpieniä asuntoja joissa ei ole edes omaa kylpyhuonetta tai keittiötä. 

Suomessa on iahn tilastojen mukaan pienimmät kaupungit. Se että jossakin kaupungissa on liian pienet ei tarkoita että täälläkin pitäisi olla.

Nyt koronan aikana valitetaan kun parisuhteet voi huonosti kun joutuu olemaan koko ajan kotona ja lapset voi huonosti kun pitää olla kotona.

Ne voi huonosti koska asunnot on niin pieniä että siellä ei ole omaa rauhaa ja tilaa.

Olisi ihan hyvä että korona jatkuisi ainakin pari vuotta vielä pahempana. Näkisi miten se vaikuttaisi ihmisten asumiseen.

Eipä monella ole varaa muuttaa, kun ne pienimmätkin asunnot on esim. Helsingissä niin kalliita. 

Ja korona-aikana joidenkin tulot on suuresti laskeneet, huono aika muuttaa isompaan kämppään.

Korona on hyvin todistanut kaupunkien heikot kohdat. Mitä sitten jos niitä kaupungin palveluja ei olekaan ja "olohuonetta" ei olekkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

TÄMÄ!

Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.

Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.

Pystyt harrastamaan asunnossasi?

Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?

Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?

Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?

No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan?  Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.

150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".

Sali ja uimahalli eivät ole mitään vaihtoehtoja. Siellä ei saa olla rauhassa ja varsinin uimahalliin ei edes pääse koska haluaan. Lisäksi sinne pitää aina erikseen lähteä. Johon menee turhaan aikaan.

Kaupungeissa ei ole paikkoja missä lenkkeillä rauhassa.

Mulla on 10min kävely uimahalliin. Se on auki aamukuudesta iltayhdeksään. En ole kokenut, että haluaisin öisin uida. Lenkkeilen mielelläni kaupungissa. Reittejä voi varioidan loputtomasti. Helsingissä voin lähteä vaikka Kaivariin meren rannalle tai keskuspuistoon metsään. Mukavaa lenkkialuetta on myös vaikkapa Puu-Käpylässä.

Miten menet sinne lenkille kaivariin tai keskuspuistoon? Autolla vai julkisilla?

Minusta lenkki on sitä että sinne mennään lenkkeilemään. En näe mitään järkeä siinä että joutuu autolla menemään lenkille!

Kaveri kävi juuri Lapissa appivanhempien luona ja valitti ettei siellä ole missään kunnollisia lenkkimaastoja niin kuin täällä Tampereella. Pitää erikseen lähteä autolla jonnekin vuorelle, että saa käveltyä, kaikki muu on maantietä. 

Että eipä se aina maaseudullakaan niin helppoa ole. 

Ja itse asun ainakin ihan puiston vieressä, parissa minuutissa olen siellä, ihan ilman autoa. 

Tämäpä. Itsekin käyn Lapissa vanhempien luona, ja vaikka sielläkin on hienoja maastoja, niin niihin pitää ajaa helposti 45min - 6h suuntaansa ja . Lähellä siellä on vain kylänraitti, jossa kävellään visusti reunassa ettei jäädä auton alle ja kaikki metsät ovat pusikoituneita hakkuuaukioita ja talousmetsiä. Helsingissä on aivan upeita ja vanhoja metsiä jos liikkuu edes hiukan ytimestä lähiöihin. On Kivinokka-Viikki-Vantaanjokivarsi sekä Keskuspuisto ja Uutela ja Mustavuoren luonnonsuojelualue ja vaikka mitä muuta. Jos viitsii kuluttaa sen alle 45 min matkoihin, niin Sipoonkorpi ja Nuuksio ovat suhteellisen lähellä ja niissä saa olla hyvinkin rauhassa jos ei mene ihan niihin suositummille rengasreiteille. Nuuksiossa ollaan samoiltu useinkin tuntikausia, ilman että ollaan nähty lähes ketään. Ikinä en ole maalla nähnyt niin paljon villieläimiä kuin Helsingissä.

Mutta se metsähän on paras paikka liikkua

Milloin ollaan maalla? 10km hesasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.

Osaan kieliä, käytän erilaisia tietojärjestelmiä, hoidan lasta, käyn salilla, osaan tehdä peruskotiruokaa...

Mitä sitten pitäisi osata? 

Kaupungissa miehillä niin kuin naisillakin on harrastuksia, joissa voi purkaa energiaa ja keksiä mielekästä tekemistä. Ei istuta koko päivää kotona peukaloita pyörittelemässä. 

Harrastus on turha jos silloin ei tee jotain mistä on hyötyä.

Missä Helsingissä teet metalli tai puutöitä jos ne eivät kuulu omaan työhösi?

Missä voi tehdä omia projekteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki saavat vapaasti pysyä siellä maalla, mutta turha suuttua pakeista, kun kaupungissa asuva akateeminen nainen ei kiinnostu.

Todellisuudessa kaupunkilainen käsienheiluttelija ymmärtää itsekin sisimmässään, että niin kauan kun käsienheiluttelua ei saada valjastettua esim. sähköntuotantoon, nainen on tarpeeton maalla. 

No lopettakoot maalaismiehet sitten naisen etsinnän. Mitä sitä turhaan.

Sen olen jo lopettanut täällä vallitsevan asenteen vuoksi. Olen osaamisen puolesta omavarainen ja hyvin toimeentuleva mies. Toisten vaimoja lainailen seksiin, kun kohdalle osuu tansseissa tai muuten, he eivät niin helposti ripustaudu.

Älä vielä menetä toivoasi. Suomessa asuu jo melko paljon esimerkiksi filippiiniläisiä naisia, joista löytyy myös sinkkuja. Ovat mukavia, ahkeria ja osaavat laittaa hyvää ruokaa sekä pitävät kodin siistinä. Tajuavat myös ihan luonnostaan, että peittoakin pitää heiluttaa säännöllisesti.

Tuopa se juuri on maalaismiesten vaihtoehto. Etsitään rahalla nainen, joka tulee huonoista oloista ja jolle riittää vähän. Vähän kuin entisajan suomalainen nainen, joka ei ollut kasvanut odottamaan tasa-arvoa. Kiitos taas esimerkistä, joka näyttää maalaismiesten yksipuoliset odotukset yhteiselämälle!

Siinä on taas palstalaisnaisten ennakkoluulot filippiinejä kohtaan valloillaan. Työssä käyvät tuntemani filippiiniläisnaiset, eivätkä ole kenenkään orjia.

Tarkkana! Kuulostaa Spessulta. Älkää reagoiko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

TÄMÄ!

Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.

Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.

Pystyt harrastamaan asunnossasi?

Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?

Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?

Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?

No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan?  Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.

150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".

Sali ja uimahalli eivät ole mitään vaihtoehtoja. Siellä ei saa olla rauhassa ja varsinin uimahalliin ei edes pääse koska haluaan. Lisäksi sinne pitää aina erikseen lähteä. Johon menee turhaan aikaan.

Kaupungeissa ei ole paikkoja missä lenkkeillä rauhassa.

Tässä on varmaan kulttuuriero kaupunkilaisten ja maalaisten välillä. Minusta on kivaa mennä puistoon kävelemään, vaikka siellä kesällä onkin paljon väkeä. Mieluummin kävelen siellä kun jossain umpimetsässä tai pelloilla, missä joutuu rämpimään saappaissa risukkoa pitkin. 

Uimahalli on auki talvellakin, jos oikeasti tykkää uimisesta. Järvessä voi uida vain kesällä. 

Minä taas sen halua ihmisiä ympärille.

On totta että järvessä voi uida vaan kesällä. Jos avantointia ei lasketa?

Mutta uimahalliin en halua. En voi sietää sitä kun ei saa rauhassa uida ja saunoa.

Mutta eihän siinä avannossa oikeasti uida, vaan käydään kastautumassa.

Uimahallissa voi uida talvella yhtä paljon kuin kesällä, pysyy lihakset kunnossa.

Mutta tapansa kullakin.

Paljos on tällä viikolla tullut uimahallissa uitua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

TÄMÄ!

Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.

Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.

Pystyt harrastamaan asunnossasi?

Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?

Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?

Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?

No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan?  Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.

150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".

Sali ja uimahalli eivät ole mitään vaihtoehtoja. Siellä ei saa olla rauhassa ja varsinin uimahalliin ei edes pääse koska haluaan. Lisäksi sinne pitää aina erikseen lähteä. Johon menee turhaan aikaan.

Kaupungeissa ei ole paikkoja missä lenkkeillä rauhassa.

Mulla on 10min kävely uimahalliin. Se on auki aamukuudesta iltayhdeksään. En ole kokenut, että haluaisin öisin uida. Lenkkeilen mielelläni kaupungissa. Reittejä voi varioidan loputtomasti. Helsingissä voin lähteä vaikka Kaivariin meren rannalle tai keskuspuistoon metsään. Mukavaa lenkkialuetta on myös vaikkapa Puu-Käpylässä.

Miten menet sinne lenkille kaivariin tai keskuspuistoon? Autolla vai julkisilla?

Minusta lenkki on sitä että sinne mennään lenkkeilemään. En näe mitään järkeä siinä että joutuu autolla menemään lenkille!

Kaveri kävi juuri Lapissa appivanhempien luona ja valitti ettei siellä ole missään kunnollisia lenkkimaastoja niin kuin täällä Tampereella. Pitää erikseen lähteä autolla jonnekin vuorelle, että saa käveltyä, kaikki muu on maantietä. 

Että eipä se aina maaseudullakaan niin helppoa ole. 

Ja itse asun ainakin ihan puiston vieressä, parissa minuutissa olen siellä, ihan ilman autoa. 

Tämäpä. Itsekin käyn Lapissa vanhempien luona, ja vaikka sielläkin on hienoja maastoja, niin niihin pitää ajaa helposti 45min - 6h suuntaansa ja . Lähellä siellä on vain kylänraitti, jossa kävellään visusti reunassa ettei jäädä auton alle ja kaikki metsät ovat pusikoituneita hakkuuaukioita ja talousmetsiä. Helsingissä on aivan upeita ja vanhoja metsiä jos liikkuu edes hiukan ytimestä lähiöihin. On Kivinokka-Viikki-Vantaanjokivarsi sekä Keskuspuisto ja Uutela ja Mustavuoren luonnonsuojelualue ja vaikka mitä muuta. Jos viitsii kuluttaa sen alle 45 min matkoihin, niin Sipoonkorpi ja Nuuksio ovat suhteellisen lähellä ja niissä saa olla hyvinkin rauhassa jos ei mene ihan niihin suositummille rengasreiteille. Nuuksiossa ollaan samoiltu useinkin tuntikausia, ilman että ollaan nähty lähes ketään. Ikinä en ole maalla nähnyt niin paljon villieläimiä kuin Helsingissä.

Mutta se metsähän on paras paikka liikkua

Joku punkkien infestoima, 10-30v sitten avohakattu ryteikkö ei todellakaan ole paras paikka liikkua. Maalla ne oikeat metsät ovat yleensä kaukana ja hankalasti tavoitettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma äiti oli vuosia kotiäitinä vain miehensä tulojen varassa ja siitä hän sai kuulla mieheltä niin paljon, että ei halunnut minulle samaa. Äiti suorastaan jankutti, että naisella pitää olla koulutus, ammatti ja omat rahat eikä ikinä saa joutua tilanteeseen, jossa omia tuloja ei ole. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun tilipäivänä näkee rahat omalla henkilökohtaisella tilillä. Sellaista miestä ei olekaan, että hänen vuokseen luopuisin työstäni ja muuttaisin työttömäksi miehen luo.

Sitten jos tasa-arvo joskus oikeasti toteutuu, niin pääsemme tuosta todella vanhakantaisesta ajattelusta eroon, jossa miehen rahat ovat yhteisiä, mutta naisen tienaamat rahat vain naisen käytössä.

Äläpä höpöliini lue omiasi. Tietenkin palkat tulevat kummankin omille tileille, josta kumpikin siirtää taloustilille sovitun summan. Meillä yhteiset kulut jaetaan eurolleen tasan, koska pidän niistä kirjaa. Minä teen päätökset, mitkä menot kuuluvat yhteisiin eli sinne ei laiteta saunalajoja tai vastaavia.

Jos taloustilanne on äärimmäisen tiukka, niin ymmärrän tarpeen pitää tarkkaan kirjaa menoista, mutta yleisesti pitäisin liian rasittavana laskea kaikkia eurolleen, tai että "minä teen päätökset" yhteisistä menoista, olipa se minä kumpi tahansa. Yhdessä ollaan, mutta hieman rennompi meininki raha-asioissa, vaikkei tuhlailleen eletäkään, eikä mitään saunakaljoja tms. osteta, kun emme juo alkoholia. Terveisin eräs aviomies

Teen budjetin ja pidän kirjaa menoista, koska se on mielenkiintoista. Älä tee noin yksinkertaisia päätelmiä.

Pahoittelen, jos käsitin väärin. Itse tein noin ensimmäisenä opiskeluvuonna, jolloin syitä olivat ehkä mielenkiinnon lisäksi ehdottomasti myös tarve pitää pientä budjettia ja säästää rahaa ulkomaan opintoja varten. Mutta entäs tuo "minä teen päätökset"? Kuulosti vähän siltä, että miehesi on ns. tossun alla, mutta ehkä sekään ei pidä paikkaansa? Terveisin aiempi kommentoija

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

TÄMÄ!

Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.

Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.

Pystyt harrastamaan asunnossasi?

Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?

Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?

Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?

No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan?  Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.

150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".

Sali ja uimahalli eivät ole mitään vaihtoehtoja. Siellä ei saa olla rauhassa ja varsinin uimahalliin ei edes pääse koska haluaan. Lisäksi sinne pitää aina erikseen lähteä. Johon menee turhaan aikaan.

Kaupungeissa ei ole paikkoja missä lenkkeillä rauhassa.

Asun Helsingissä 15min päässä keskustasta. Uimahalliin rapea 10 min matka, hyvinvarustellulle salille reilu vartti ja 300 metrin päässä ihan oikea valaistu yli 3 km pururata metsän keskellä ja lisäksi laaja verkosto hiekkaisia kävelyteitä kauniissa pelto-, metsä- meri- ja jokimaisemissa (muutama päivä sitten ihailin lenkkimaastoissani huuhkajaa, metsäkauriita, pähkinähakkia, isokoskeloita jne jne..), joita pitkin voi juosta vaikka maratonin ilman, että tarvii juosta samasta kohdasta kahdesti, eikä tarvitse astua asfaltille kuin ehkä pari kertaa ylittämään autotie. Vanhempien luona "lenkkimaastot" ovat yksi kapea autotie (metsätiet ovat pusikoituneita ja hankalia) ja salille sekä uimahalliin menee 45 min suuntaansa. Jos olet joku sosiaalisesti estynyt erakko, niin sillon se kotiviritelmä"sali" on varmaan ihan hyvä vaihtoehto, mutta itselleni joku kuntopyörä ja juoksumatto kämpän nurkassa olisi ihan säälittävä ja yksipuolinen salin korvike.

Asut siis Pasilassa tai siinä läheisyydessä. Keskuspuiston ympäristö onkin Helsingin ehdottomasti paras paikka asua.

Keskuspuisto on paikka jossa voi liikkua. Mutta ongelma on se että suurin osa kaupungista on sellaista missä ei voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

TÄMÄ!

Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.

Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.

Pystyt harrastamaan asunnossasi?

Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?

Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?

Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?

No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan?  Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.

150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".

Sali ja uimahalli eivät ole mitään vaihtoehtoja. Siellä ei saa olla rauhassa ja varsinin uimahalliin ei edes pääse koska haluaan. Lisäksi sinne pitää aina erikseen lähteä. Johon menee turhaan aikaan.

Kaupungeissa ei ole paikkoja missä lenkkeillä rauhassa.

Tässä on varmaan kulttuuriero kaupunkilaisten ja maalaisten välillä. Minusta on kivaa mennä puistoon kävelemään, vaikka siellä kesällä onkin paljon väkeä. Mieluummin kävelen siellä kun jossain umpimetsässä tai pelloilla, missä joutuu rämpimään saappaissa risukkoa pitkin. 

Uimahalli on auki talvellakin, jos oikeasti tykkää uimisesta. Järvessä voi uida vain kesällä. 

Minä taas sen halua ihmisiä ympärille.

On totta että järvessä voi uida vaan kesällä. Jos avantointia ei lasketa?

Mutta uimahalliin en halua. En voi sietää sitä kun ei saa rauhassa uida ja saunoa.

Mutta eihän siinä avannossa oikeasti uida, vaan käydään kastautumassa.

Uimahallissa voi uida talvella yhtä paljon kuin kesällä, pysyy lihakset kunnossa.

Mutta tapansa kullakin.

Paljos on tällä viikolla tullut uimahallissa uitua?

No voi hellanlettas. Paljos olet itse uinut yhtään missään kuluneen 6kk aikana? Itse olen varmasti uinut uimahallissa tänä aikana monta tuntia enemmän kuin sinä missään. Olen asunut yli 10 vuotta kaupungissa  ja saanut uida uimahallissa sen takia nyt yli 9v ajan säännöllisesti pienellä vaivalla. Jos ne nyt on muutaman kuukauden olleet suljettuina, niin se ei todellakaan muuta koko kuvaa yhtään mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset saivat itse päättää siinä teini-iän kynnyksellä vaihdetaanko isompaan asuntoon vai tehdäänkö rahoilla jotain muuta.

Isompi asunto voi olla halvempi kuin pienempi. Et sitten osannut sellaista opettaa lapsillesi? 

Asunnossa oli hyvä pohja, hyvä sijainti, oma hyvä sauna, suht uusi talo ilman remontteja lähitulevaisuudessa, joten ei ollut mitään mieltä vaihtaa asuntoa huonompaan. Ei se halpa hinta ole tärkein asia.

Höpön pöpön oli lasten mielestä kiva pohja, vaikkei heillä ollut omia huoneita. Eikä se asunto mikään suht uusi voinut olla, jos lapsetkin olivat jo kasvaneet teini-ikäisiksi siinä. 

Aivan kuten tuo aikaisempi kommentoija sanoi, sinä kiristit lapsiasi, eivätkä he uskaltaneet valita "jotain muuta kivaa". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki saavat vapaasti pysyä siellä maalla, mutta turha suuttua pakeista, kun kaupungissa asuva akateeminen nainen ei kiinnostu.

Todellisuudessa kaupunkilainen käsienheiluttelija ymmärtää itsekin sisimmässään, että niin kauan kun käsienheiluttelua ei saada valjastettua esim. sähköntuotantoon, nainen on tarpeeton maalla. 

No lopettakoot maalaismiehet sitten naisen etsinnän. Mitä sitä turhaan.

Sen olen jo lopettanut täällä vallitsevan asenteen vuoksi. Olen osaamisen puolesta omavarainen ja hyvin toimeentuleva mies. Toisten vaimoja lainailen seksiin, kun kohdalle osuu tansseissa tai muuten, he eivät niin helposti ripustaudu.

Älä vielä menetä toivoasi. Suomessa asuu jo melko paljon esimerkiksi filippiiniläisiä naisia, joista löytyy myös sinkkuja. Ovat mukavia, ahkeria ja osaavat laittaa hyvää ruokaa sekä pitävät kodin siistinä. Tajuavat myös ihan luonnostaan, että peittoakin pitää heiluttaa säännöllisesti.

Tuopa se juuri on maalaismiesten vaihtoehto. Etsitään rahalla nainen, joka tulee huonoista oloista ja jolle riittää vähän. Vähän kuin entisajan suomalainen nainen, joka ei ollut kasvanut odottamaan tasa-arvoa. Kiitos taas esimerkistä, joka näyttää maalaismiesten yksipuoliset odotukset yhteiselämälle!

Siinä on taas palstalaisnaisten ennakkoluulot filippiinejä kohtaan valloillaan. Työssä käyvät tuntemani filippiiniläisnaiset, eivätkä ole kenenkään orjia.

Niin minunkin tuntemat käyvät töissä ja sen päälle passaavat vmiehensä. Aivan liian paljon tekevät suhteessa siihen, millaisia miehensä ovat. Mutta eiköhän näistä parisuhteista syntyvät tytöt jo pääse tasa-arvon makuun ja tajua, että elämä voi naisellekin olla parempaa.

Osaavat onneksi jättää eropaperit. Mun tutulle oltiin huijattu miehen luona olevan odottamassa mukava vaimon paikka = työmaa.

Aikoo jättää, kunhan ensiksi saa suoritettua opintonsa loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

TÄMÄ!

Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.

Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.

Pystyt harrastamaan asunnossasi?

Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?

Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?

Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?

No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan?  Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.

150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".

Sali ja uimahalli eivät ole mitään vaihtoehtoja. Siellä ei saa olla rauhassa ja varsinin uimahalliin ei edes pääse koska haluaan. Lisäksi sinne pitää aina erikseen lähteä. Johon menee turhaan aikaan.

Kaupungeissa ei ole paikkoja missä lenkkeillä rauhassa.

Asun Helsingissä 15min päässä keskustasta. Uimahalliin rapea 10 min matka, hyvinvarustellulle salille reilu vartti ja 300 metrin päässä ihan oikea valaistu yli 3 km pururata metsän keskellä ja lisäksi laaja verkosto hiekkaisia kävelyteitä kauniissa pelto-, metsä- meri- ja jokimaisemissa (muutama päivä sitten ihailin lenkkimaastoissani huuhkajaa, metsäkauriita, pähkinähakkia, isokoskeloita jne jne..), joita pitkin voi juosta vaikka maratonin ilman, että tarvii juosta samasta kohdasta kahdesti, eikä tarvitse astua asfaltille kuin ehkä pari kertaa ylittämään autotie. Vanhempien luona "lenkkimaastot" ovat yksi kapea autotie (metsätiet ovat pusikoituneita ja hankalia) ja salille sekä uimahalliin menee 45 min suuntaansa. Jos olet joku sosiaalisesti estynyt erakko, niin sillon se kotiviritelmä"sali" on varmaan ihan hyvä vaihtoehto, mutta itselleni joku kuntopyörä ja juoksumatto kämpän nurkassa olisi ihan säälittävä ja yksipuolinen salin korvike.

Asut siis Pasilassa tai siinä läheisyydessä. Keskuspuiston ympäristö onkin Helsingin ehdottomasti paras paikka asua.

Keskuspuisto on paikka jossa voi liikkua. Mutta ongelma on se että suurin osa kaupungista on sellaista missä ei voi.

Itseasiassa en asu. Mutta täällä missä nyt asun täällä on parhaat lenkkeilymaastot. Mielestäni jopa paremmat kuin Keskuspuistossa. Olen asunut useissa paikoissa ympäri Helsinkiä ja ihan jokaisessa osoitteessa on hyvät lenkkeilymaastot olleet lähellä. Keskustassa ehkä huonoimmat, mutta monet viihtyy Kaivarissa tai Kaisaniemen puistossa tai Töölönlahdella. Itse tykkään vähän metsäisemmistä seuduista ja niitä on riittänyt. Ja Kehä 1sen ulkopuolella en ole asunut kertaakaan.