Moni naiseton mies haluaisi saada parisuhteen, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että lähtisivät sieltä pikkupitäjästä kaupunkiin.

Asun pienessä kaupungissa ja täältä puuttuu ooppera ja erikoissairaanhoito. Hyppyrimäkeäkään ei enää ole, eikä suurella purjeveneellä pääse satamiin. Kaikki muu sitten löytyykin läheltä alle 10 min päästä ja niihin myös pääsee halvalla ja ihmisten aikaan. Enpä usko, että suurissa kaupungeissa olisi paremmin. Vapaita tasokkaita naisia tosin uupuu, mutta niinhän se on joka paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miehenä tullut yhä vahvemmin siihen tulokseen, että eiköhän unohdeta nää suominaiset kokonaan, jos heillä ei ole mitään muuta kuin valittamista. Löytyy niitä naisia muualtakin ja sellaisia, jotka ymmärtävät kuinka hyvin meillä täällä on asiat.

Juuri näin. Tarvitaan kehirysmaaoloista tuleva nainen, jotta tyytyy siihen elämään , jota suomalaisen maalaismiehen kanssa on tarjolla. Hyvä kommentti, joka osoittaa oikeiksi sen, että maalaismiehissä on paljon takapajuisuutta.

Miksi maalaismiesten ja muidenkin miesten pitäisi kuunnella tuota jatkuvaa solvaamista ja valittamista?

Jouduitko toteamaan olevasi juuri sellainen mies jota kuvattiin? Mies joka jakaa työt miesten ja naisten hommiin ja keskittyy itse vain omaan napaansa?

Johan oli taas kommentti. Mulle kelpaa oikein hyvin, että naiset ryhtyvät tekemään ns miesten töitä - suunnittelevat ja rakentavat talot, sillat, tietokoneet, älypuhelimet ja niihin ladattavat sovellukset, perustavat työllistäviä suuryrityksiä ja keksivät uusia innovaatioita. Ei ole mitään sitä vastaan. Itse voisin hoitaa kaikki kotiaskareet jos mahdollisella vaimollani olisi työ jolla tultaisiin toimeen. En ymmärrä tätä omaan napaansa tuijottamis-heittoasi. Parisuhteessa hoidetaan yhteistä taloutta, mutta ei siitä mitään tule jos nainen vain valittaa. En mä tällaisista naisista ole kiinnostunut.

Kuinka monta sovellusta, siltaa ja älypuhelinta sinä olet rakentanut? Vai leijuuko siellä joku laiska läskiperse muiden saavutuksilla?

Vai läskiperse, hohhoijaa. Annoinko itsestäni laiskan kuvan kommentissani?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

TÄMÄ!

Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.

Jos "maalla" tarkoittaa sitä, että talvella pitää ensin aurata traktorilla muutaman kilometrin mittainen tienpätkä ennen kuin pääsee valtatielle, joka on tai ei ole ehditty aurata ennen töihinmenoa, niin ihan sama vaikka talo olisi 300 neliöinen. Itse en muutenkaan halua asua omakotitalossa, pihatyöt ei kiinnosta yhtään, kun sain lapsena niistä tarpeekseni. Suomessa on kaupunkeja valittavaksi asti, joten mihinkään koirankoppiin ei tarvitse muuttaa.

Suomessa on länsimaiden pienimmät asunnot ja kaupungeissa kaikista pienimmät.

Kyllä minusta pariskunnalla pitää olla vähintään neljä huonetta ja keittiö. Kunnon neliömäärällä. Sekä oma sauna.

Makuuhuone pitää olla erikseen. Olohuone erikseen. Sekä kummallakin pitää olla oma huone missä saa tehdä töitä, opiskella tai mitä vaan. Sekä kunnon keittiö.

Höpönlöpö, Keski-Euroopan vanhat kaupungit ovat täynnä pienenpieniä asuntoja joissa ei ole edes omaa kylpyhuonetta tai keittiötä. 

Suomessa on iahn tilastojen mukaan pienimmät kaupungit. Se että jossakin kaupungissa on liian pienet ei tarkoita että täälläkin pitäisi olla.

Nyt koronan aikana valitetaan kun parisuhteet voi huonosti kun joutuu olemaan koko ajan kotona ja lapset voi huonosti kun pitää olla kotona.

Ne voi huonosti koska asunnot on niin pieniä että siellä ei ole omaa rauhaa ja tilaa.

Olisi ihan hyvä että korona jatkuisi ainakin pari vuotta vielä pahempana. Näkisi miten se vaikuttaisi ihmisten asumiseen.

Eipä monella ole varaa muuttaa, kun ne pienimmätkin asunnot on esim. Helsingissä niin kalliita. 

Ja korona-aikana joidenkin tulot on suuresti laskeneet, huono aika muuttaa isompaan kämppään.

Korona on hyvin todistanut kaupunkien heikot kohdat. Mitä sitten jos niitä kaupungin palveluja ei olekaan ja "olohuonetta" ei olekkaan?

Ei ne kaupungin palvelut ole minnekään kadonneet. Edelleen on kauppa ihan vieressä ja 3 km lähimmälle ostoskeskukselle, missä kaikki kaupat ovat tällä hetkellä auki. Ravintolaruokaakin saa, kotiin tilaamalla tai itse noutamalla. Kirjastossa pääsee käymään. Tapahtumat vaan on katkolla, eikä salille/uimaan/leffaan pääse.

Mitä tarkoitat olohuoneella, lainausmerkeissä? 

Vierailija kirjoitti:

Naiset keksivät, että maaseudulla miehet tarvitsevat emäntää, ja suuttuivat omasta ajatuksestaan. Tämä jos mikä on miesten vika, naisen logiikalla. Menkää itseenne, hävyttömät valittajat.

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset saivat itse päättää siinä teini-iän kynnyksellä vaihdetaanko isompaan asuntoon vai tehdäänkö rahoilla jotain muuta.

Isompi asunto voi olla halvempi kuin pienempi. Et sitten osannut sellaista opettaa lapsillesi? 

Asunnossa oli hyvä pohja, hyvä sijainti, oma hyvä sauna, suht uusi talo ilman remontteja lähitulevaisuudessa, joten ei ollut mitään mieltä vaihtaa asuntoa huonompaan. Ei se halpa hinta ole tärkein asia.

Ei ollut mitään mieltä muuttaa, mutta silti perheen vanhemmat antoivat lasten tehdä päätöksen missä asutaan? Sinäkö olisit mukamas muuttanut tuosta tiedän täydellisestä asunnosta pois ihan vain jos teinit olisivat niin päättäneet. Sori, ettei mene läpi noin tyhmät puheet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma äiti oli vuosia kotiäitinä vain miehensä tulojen varassa ja siitä hän sai kuulla mieheltä niin paljon, että ei halunnut minulle samaa. Äiti suorastaan jankutti, että naisella pitää olla koulutus, ammatti ja omat rahat eikä ikinä saa joutua tilanteeseen, jossa omia tuloja ei ole. Mikään ei voita sitä tunnetta, kun tilipäivänä näkee rahat omalla henkilökohtaisella tilillä. Sellaista miestä ei olekaan, että hänen vuokseen luopuisin työstäni ja muuttaisin työttömäksi miehen luo.

Sitten jos tasa-arvo joskus oikeasti toteutuu, niin pääsemme tuosta todella vanhakantaisesta ajattelusta eroon, jossa miehen rahat ovat yhteisiä, mutta naisen tienaamat rahat vain naisen käytössä.

Äläpä höpöliini lue omiasi. Tietenkin palkat tulevat kummankin omille tileille, josta kumpikin siirtää taloustilille sovitun summan. Meillä yhteiset kulut jaetaan eurolleen tasan, koska pidän niistä kirjaa. Minä teen päätökset, mitkä menot kuuluvat yhteisiin eli sinne ei laiteta saunalajoja tai vastaavia.

Jos taloustilanne on äärimmäisen tiukka, niin ymmärrän tarpeen pitää tarkkaan kirjaa menoista, mutta yleisesti pitäisin liian rasittavana laskea kaikkia eurolleen, tai että "minä teen päätökset" yhteisistä menoista, olipa se minä kumpi tahansa. Yhdessä ollaan, mutta hieman rennompi meininki raha-asioissa, vaikkei tuhlailleen eletäkään, eikä mitään saunakaljoja tms. osteta, kun emme juo alkoholia. Terveisin eräs aviomies

Teen budjetin ja pidän kirjaa menoista, koska se on mielenkiintoista. Älä tee noin yksinkertaisia päätelmiä.

Pahoittelen, jos käsitin väärin. Itse tein noin ensimmäisenä opiskeluvuonna, jolloin syitä olivat ehkä mielenkiinnon lisäksi ehdottomasti myös tarve pitää pientä budjettia ja säästää rahaa ulkomaan opintoja varten. Mutta entäs tuo "minä teen päätökset"? Kuulosti vähän siltä, että miehesi on ns. tossun alla, mutta ehkä sekään ei pidä paikkaansa? Terveisin aiempi kommentoija

Niin, minä päätän mitkä kulut kuuluvat yhteisiin menoihin ja mitkä henkilökohtaisiin. Mitä kummallista siinä on? Esimerkiksi omien autojen menot ovat henkilökohtaisia, mutta autolla tehdyt yhteiset reissut ovat yhteisiä menoja. Minun läppäri on henkilökohtainen meno vaikka mieskin sitä käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.

Osaan kieliä, käytän erilaisia tietojärjestelmiä, hoidan lasta, käyn salilla, osaan tehdä peruskotiruokaa...

Mitä sitten pitäisi osata? 

Kaupungissa miehillä niin kuin naisillakin on harrastuksia, joissa voi purkaa energiaa ja keksiä mielekästä tekemistä. Ei istuta koko päivää kotona peukaloita pyörittelemässä. 

Harrastus on turha jos silloin ei tee jotain mistä on hyötyä.

Missä Helsingissä teet metalli tai puutöitä jos ne eivät kuulu omaan työhösi?

Missä voi tehdä omia projekteja?

Ja tämä taitaa ollakin maalaismiesten ja kaupunkilaisten suurin ero.

MInusta harrastusten kautta nimenomaan haetaan elämään jotain uusia taitoja tai elämyksiä. Ei aineellisten tavaroiden tekeminen ole ainoa tapa elää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset saivat itse päättää siinä teini-iän kynnyksellä vaihdetaanko isompaan asuntoon vai tehdäänkö rahoilla jotain muuta.

Isompi asunto voi olla halvempi kuin pienempi. Et sitten osannut sellaista opettaa lapsillesi? 

Asunnossa oli hyvä pohja, hyvä sijainti, oma hyvä sauna, suht uusi talo ilman remontteja lähitulevaisuudessa, joten ei ollut mitään mieltä vaihtaa asuntoa huonompaan. Ei se halpa hinta ole tärkein asia.

Ei ollut mitään mieltä muuttaa, mutta silti perheen vanhemmat antoivat lasten tehdä päätöksen missä asutaan? Sinäkö olisit mukamas muuttanut tuosta tiedän täydellisestä asunnosta pois ihan vain jos teinit olisivat niin päättäneet. Sori, ettei mene läpi noin tyhmät puheet. 

En olisi muuttanut mihinkään huonompaan vaan sitten olisi pitänyt ottaa pankkilainaa. Asunnonvaihtoa ja tehdäänkö se vai ei me oltiin miehen kanssa puhuttu jo pitkään. Mikä tässä sinusta on kummallista? Etkö sinä kysy lapsilta heidän mielipidettä heitä koskeviin asioihin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.

Osaan kieliä, käytän erilaisia tietojärjestelmiä, hoidan lasta, käyn salilla, osaan tehdä peruskotiruokaa...

Mitä sitten pitäisi osata? 

Kaupungissa miehillä niin kuin naisillakin on harrastuksia, joissa voi purkaa energiaa ja keksiä mielekästä tekemistä. Ei istuta koko päivää kotona peukaloita pyörittelemässä. 

Harrastus on turha jos silloin ei tee jotain mistä on hyötyä.

Missä Helsingissä teet metalli tai puutöitä jos ne eivät kuulu omaan työhösi?

Missä voi tehdä omia projekteja?

Miksi haluaisin tehdä metalli- ja puutöitä? 

Mitä sinä itse teet, kun kyllästyt niiden puutöiden värkkäämiseen? Mitä maaseudulla ylipäätään voi tehdä, joka kasvattaisi omaa maailmankuvaa ja kehittäisi jotain muuta kun niitä samoja taitoja? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.

Osaan kieliä, käytän erilaisia tietojärjestelmiä, hoidan lasta, käyn salilla, osaan tehdä peruskotiruokaa...

Mitä sitten pitäisi osata? 

Kaupungissa miehillä niin kuin naisillakin on harrastuksia, joissa voi purkaa energiaa ja keksiä mielekästä tekemistä. Ei istuta koko päivää kotona peukaloita pyörittelemässä. 

Harrastus on turha jos silloin ei tee jotain mistä on hyötyä.

Missä Helsingissä teet metalli tai puutöitä jos ne eivät kuulu omaan työhösi?

Missä voi tehdä omia projekteja?

No siis liittyy jollekin työväenopiston kurssille, niin pääsee tekemään hyvillä koneilla hommiaan. Vai onko sulla siellä maalla omat oiko- ja tasohöylät, pressit, ala- ja yläjyrsimet ja hiomakoneet ynnä muut?? Lisäksi ainakin Omniassa oli joskus jotain osuuskuntatyyppistä toimintaa, jossa tyypit sai kouluaikojen ulkopuolella käyttää koulun koneita. En nyt jaksa alkaa sulle selvittämään sen kummemmin, mutta varmasti mahdollisuuksia on jos niitä etsii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään.  Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.

Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.

Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?

Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.

Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.

En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.

Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.

Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.

Mitkä ihmeen piian työt? Tuossa kysyttiin, tekeekö mies sisätöitä ja maatalossa niitä on aika vähän, joten käytännössä ei tee. Minun työni taas on pääosin teamsissa nykyisin, joten teen sisätöitä.

Vai tarkoittiko kysyjä kotitöitä? Sisätyöt ja kotityöt ovat kaksi eri asiaa!

Miten erotat kotityöt ja maatilayrityksen työt?

Miten sinä erotat kotityöt ja autonasentajamiehesi työt? Kotitöitä ovat ne työt, jotka kohdistuvat yksityistalouteen kuten ikkunanpesu, ruuanlaitto, asuintilojen siivous jne. Jos autonasentajamies vaihtaa autoon kesärenkaat ja tekee ruohonleikkurin keväthuollon, niin ne lienevät hänen työnantajansa kautta laskutettavia palkkatöitä ihan samalla tavalla kuin maataloudessa maatilayrityksen työtä on laitumen aitaaminen, jotta karja ei pääse perunamaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M26 kirjoitti:

Eli miehen pitäs jättää työpaikka ja kaverit naisen takii? :D No ny kuulostaa reilulta… :D

No älä.

Sisareni aikoinaan alkoi seurustella maanviljelijän kanssa ja jossain vaiheessa alkoi selittää miehelle että eiköhän muuteta kaupunkiin kun siellä voisi mennä tanssitunneillekin, sambaa yms.

Siitä seurasi ero.

Miehen olisi pitänyt myydä tilansa ja jättää kaveripiirinsä ja sukulaisensa ja lähteä johonkin varastomieheksi tms ilman muuta koulutusta kuin mitä oli maanviljelijän työtä varten hankkinut sen takia että sisareni saisi sambatuntinsa.

Sisareni pöyristyneenä selitti tätä minulle ja täytyy sanoa että olin minäkin pöyristynyt ja sanaton.

Varmaan täsmälleen päinvastaisesta syystä kuin sisareni.

Että aikuinen ihminen ( siskoni oli kuitenkin jo monta vuotta päälle 20) voi olla noin kertakaikkisen pälli.

Molemmat ovat sittemmin löytäneet itselleen varmasti sopivammat puolisot että ei siinä sikäli huonosti käynyt.

Sisareni asuu nyt pikkukaupungissa , jossa tuskin sambatunteja saa.

Kouluttamaton mammanpoika, joka ei kykene jättämään sukulaisiaan ja jotain kavereitaan? Jestas. Oma mieheni on akateeminen. Ne lapsuuden kaverit ja äidin lihapadat ovat tuhansien kilometrien päässä eikä ne nyt muutenkaan enää aikuisen miehen elämän pääasia ole.

Sinäkin olet siis sitä mieltä että sisareni oli ihan kohtuullinen?

Että miehen olisi pitänyt myydä tilansa ja jättää ammattinsa ja lähteä kaupunkiin siksi että siellä olisi puolisolla ollut mahdollisuus harrastaa tanssia( siis ihan harrastus pohjalta)?

Itse olen kyllä täysin toista mieltä.

Tämä mammanpoika meni sitten naimisiin eläinlääkärin kanssa.

Eli kelpasi koulutetulle naiselle kuitenkin.

Miksi mies rupesi seurustelemaan naisen kanssa, joka ei halunnut muuttaa maalle? Eikö nuo toiveet asumisen suhteen tule melko aikaisin esille tapailun alkuvaiheessa? Ja mitä väliä, jos kumpikin on nyt tyytyväinen tilanteeseensa.

Molemmat asuivat maalla mutta sisareni olisi halunnut muuttaa kaupunkiin.

Kyllä se meni niin päin että sisareni olisi pitänyt ymmärtää että tämä mies ei lähde kaupunkiin.

Mutta oikeassa olet siinä että molemmilla on nyt paremmin.

Miksi kerroin tämän?

Aloituksessa ihmetellään että vaikka miehet kaipaavat kumppania itselleen, eivät kuitenkaan ole valmiita muuttamaan kaupunkiin.

No eipä tietenkään suurin osa ole , jos koko muu elämä on siellä maalla.

Ei se NIIN tärkeää ole suurimmalle osalle ja sitä paitsi, aika moni löytääkin sen kumppanin ajan kanssa.

Sama toisinpäin toki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset saivat itse päättää siinä teini-iän kynnyksellä vaihdetaanko isompaan asuntoon vai tehdäänkö rahoilla jotain muuta.

Isompi asunto voi olla halvempi kuin pienempi. Et sitten osannut sellaista opettaa lapsillesi? 

Asunnossa oli hyvä pohja, hyvä sijainti, oma hyvä sauna, suht uusi talo ilman remontteja lähitulevaisuudessa, joten ei ollut mitään mieltä vaihtaa asuntoa huonompaan. Ei se halpa hinta ole tärkein asia.

Höpön pöpön oli lasten mielestä kiva pohja, vaikkei heillä ollut omia huoneita. Eikä se asunto mikään suht uusi voinut olla, jos lapsetkin olivat jo kasvaneet teini-ikäisiksi siinä. 

Aivan kuten tuo aikaisempi kommentoija sanoi, sinä kiristit lapsiasi, eivätkä he uskaltaneet valita "jotain muuta kivaa". 

Talo oli alle 15 vuotta vanha, hyvin rakennettu ja hyväkuntoinen. Teinikin osaa miettiä haluaako hän muutamaksi vuodeksi oman huoneen vai ulkomaanmatkoja ja opiskelurahat. Kiva, jos teillä rahaa riittää ihan mihin tahansa mitä mieleen juolahtaa, meidän piti tehdä valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.

Osaan kieliä, käytän erilaisia tietojärjestelmiä, hoidan lasta, käyn salilla, osaan tehdä peruskotiruokaa...

Mitä sitten pitäisi osata? 

Kaupungissa miehillä niin kuin naisillakin on harrastuksia, joissa voi purkaa energiaa ja keksiä mielekästä tekemistä. Ei istuta koko päivää kotona peukaloita pyörittelemässä. 

Harrastus on turha jos silloin ei tee jotain mistä on hyötyä.

Missä Helsingissä teet metalli tai puutöitä jos ne eivät kuulu omaan työhösi?

Missä voi tehdä omia projekteja?

Ja tämä taitaa ollakin maalaismiesten ja kaupunkilaisten suurin ero.

MInusta harrastusten kautta nimenomaan haetaan elämään jotain uusia taitoja tai elämyksiä. Ei aineellisten tavaroiden tekeminen ole ainoa tapa elää. 

Maalla voi harrastaa monenlaista joiden kauttaa saadaan uusia taitoja ja elämyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.

Osaan kieliä, käytän erilaisia tietojärjestelmiä, hoidan lasta, käyn salilla, osaan tehdä peruskotiruokaa...

Mitä sitten pitäisi osata? 

Kaupungissa miehillä niin kuin naisillakin on harrastuksia, joissa voi purkaa energiaa ja keksiä mielekästä tekemistä. Ei istuta koko päivää kotona peukaloita pyörittelemässä. 

Harrastus on turha jos silloin ei tee jotain mistä on hyötyä.

Missä Helsingissä teet metalli tai puutöitä jos ne eivät kuulu omaan työhösi?

Missä voi tehdä omia projekteja?

No siis liittyy jollekin työväenopiston kurssille, niin pääsee tekemään hyvillä koneilla hommiaan. Vai onko sulla siellä maalla omat oiko- ja tasohöylät, pressit, ala- ja yläjyrsimet ja hiomakoneet ynnä muut?? Lisäksi ainakin Omniassa oli joskus jotain osuuskuntatyyppistä toimintaa, jossa tyypit sai kouluaikojen ulkopuolella käyttää koulun koneita. En nyt jaksa alkaa sulle selvittämään sen kummemmin, mutta varmasti mahdollisuuksia on jos niitä etsii.

Ai niin. Olen asunut Helsingissä parissakin taloyhtiössä, jossa yhteisissä tiloissa oli jonkinlainen puutyöverstas. Ei tietenkään mitään ihan ihmeellisiä koneita, mutta käsityökaluja ja ehkä tyyliin sirkkeli/vannesaha tsm. Täällä ihan oikeasti asuu paljon ihmisiä, jotka elää ihan normaalia elämää, harrastaa lukemattomia asioita. Kantakaupungissa asuu ihmisiä, joilla on vene ja kesäisin verkot vesillä. Jotkut metsästää. Jotkut harrastaa maalausta ja puutöitä ja metallitöitä. Ja väitän, että monissa asioissa harrastaminen on paljon helpompaa kuin maalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

On totta, että kaupungissa asuminen maksaa yleensä maaseutua enemän ja jos asunto on hankittuna, niin vastaavaa ei ainakaan suuremmasta kaupungista löydä. Mutta on jotenkin hassu ajatus, että just maaseudun miehet olisivat jotenkin erityisen varakkaita. Jotku varmaan ovat, mutta on klisee, että maaseudulla miehet nyt omistavat yleisesti esim. metsää. 

Kannattaa muistaa, että esim. maatilat jaetaan perinnönjaossa ja yhä suurempi osa metsänomistajastakin on kaupunkilaisia. 

Keskimääräinen metsänomistaja on 60+ omistaen noin 45ha metsää. Naisia omistajista on noin 25%.

Akateemisia vain 12%.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.

Osaan kieliä, käytän erilaisia tietojärjestelmiä, hoidan lasta, käyn salilla, osaan tehdä peruskotiruokaa...

Mitä sitten pitäisi osata? 

Kaupungissa miehillä niin kuin naisillakin on harrastuksia, joissa voi purkaa energiaa ja keksiä mielekästä tekemistä. Ei istuta koko päivää kotona peukaloita pyörittelemässä. 

Harrastus on turha jos silloin ei tee jotain mistä on hyötyä.

Missä Helsingissä teet metalli tai puutöitä jos ne eivät kuulu omaan työhösi?

Missä voi tehdä omia projekteja?

Ja tämä taitaa ollakin maalaismiesten ja kaupunkilaisten suurin ero.

MInusta harrastusten kautta nimenomaan haetaan elämään jotain uusia taitoja tai elämyksiä. Ei aineellisten tavaroiden tekeminen ole ainoa tapa elää. 

Miksi oletat, että maalla harrastus on tavaroiden tekemistä? Uusia taitoja ja elämyksiä saa vaikka opettelemalla sijoittamista, joka todella on asia, josta on hyötyä. Maalla valokuvataan, opiskellaan nettiluennoilla, käydään äijäjoogassa ja pelataan padelia. Mistään niistä ei synny tavaroita, mutta sitähän kaupunkilaisen on hankala käsittää. Heille maaseutu on lauma ihmisiä, joiden pihaan voi koska tahansa ajaa kysymään, missä teillä on vessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä haikailla.

Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.

Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.

Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.

On totta, että kaupungissa asuminen maksaa yleensä maaseutua enemän ja jos asunto on hankittuna, niin vastaavaa ei ainakaan suuremmasta kaupungista löydä. Mutta on jotenkin hassu ajatus, että just maaseudun miehet olisivat jotenkin erityisen varakkaita. Jotku varmaan ovat, mutta on klisee, että maaseudulla miehet nyt omistavat yleisesti esim. metsää. 

Kannattaa muistaa, että esim. maatilat jaetaan perinnönjaossa ja yhä suurempi osa metsänomistajastakin on kaupunkilaisia. 

Keskimääräinen metsänomistaja on 60+ omistaen noin 45ha metsää. Naisia omistajista on noin 25%.

Akateemisia vain 12%.

Tarkennan sinua: keskimääräinen yksityismetsänomistaja on 60+. Lisäksi meillä on runsaasti nuoria, jotka metsärahastojen kautta omistavat metsää, jonka ainoa tavoite on korkea tuotto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.

Osaan kieliä, käytän erilaisia tietojärjestelmiä, hoidan lasta, käyn salilla, osaan tehdä peruskotiruokaa...

Mitä sitten pitäisi osata? 

Kaupungissa miehillä niin kuin naisillakin on harrastuksia, joissa voi purkaa energiaa ja keksiä mielekästä tekemistä. Ei istuta koko päivää kotona peukaloita pyörittelemässä. 

Harrastus on turha jos silloin ei tee jotain mistä on hyötyä.

Missä Helsingissä teet metalli tai puutöitä jos ne eivät kuulu omaan työhösi?

Missä voi tehdä omia projekteja?

Ja tämä taitaa ollakin maalaismiesten ja kaupunkilaisten suurin ero.

MInusta harrastusten kautta nimenomaan haetaan elämään jotain uusia taitoja tai elämyksiä. Ei aineellisten tavaroiden tekeminen ole ainoa tapa elää. 

Maalla voi harrastaa monenlaista joiden kauttaa saadaan uusia taitoja ja elämyksiä.

Kuten esim. mitä?

Monikos nainen on nykypäivänä valmis jättämään työnsä, ystävänsä ja muun lähipiirinsä, harrastuksensa ja kenties myös omistusasuntonsa (tai ainakin mieleisen vuokra-asunnon) muuttaakseen miehen takia sinne maalle? Miehen pitäisi ilmeisesti kuitenkin olla aina valmis kaikkeen naisen takia.