Oliiko sinun pappasi mistä päin ja missä sodissa?
Mun pappa oli hiitolasta. Mä en itseasiasssa enää muista enkä ole äitiltänikään kysynyt. Muistan vaan aina kun istuin papan sylissä niin se kertoiili aina niitä sotajuttuja. Selvisi hengissä.
Kommentit (141)
Ei ollut isoisä, mutta isä oli.
Toinen oli tykkimiehenä Kannaksella Laguksen joukoissa ja toinen Rukajärvellä, kumpikin haavoittui.
Toiselta isoisältä meni käsi heti talvisodan viidentenä päivänä.
Jatkosodassa oli sitten paperitöissä.
Toinen isoisä ei koskaan kertonut sodasta mitään ja jäämistostä löytyi rikottu 2 lk. vapauden risti.
Tällä isoisällä olikin sitten ollut melkoinen sotareissu (ei niin, että muilla nyt jotenkin kivaa ja helppoa oli) ja vielä kuolemaansa asti aina välillä pukkasi traumaa pintaan.
Peräseinäjoelta. Oli 5v sodassa. Kannaksella ainakin oli. Hän siis isänisä. Äidinisä oli liian nuori.
Yhtään ei tiedä kun se on kuollut missä on ollut ja meiltä varastettiin valokuvia ja muuta ettei voi edes arvailla niistä . Ainakin meille kerrottiin että kaikista eri uskonnoista oli sodassa molemmin puolin rajoja sotilaina että Neuvostoliitossa ja kaikissa maissa oli jokaisesta uskonnosta . Kaikki on ollut sodassa jokaisesta maasta jokaisessa sodassa . Niinku Saksan joukoissa oli kaikista uskonnoista . Ette voi syytellä ketään .
Vanhoja sotamerkkejä on löytynyt kun nuoret on metallin paljastimella etsinyt rajan alueilta niin kaikkien eri armeijoiden merkkejä ja kolikoita sekä aseita. Suomessa oli Jeesus merkkejä ennen Saksan tuloa tänne. Ja ennen keltapuna sirppi vasara merkkejä. Niitä näkee vieläkin !
Malmilla toimii venäjä seura . Myös kointähti yhdistys ry .
Talvisodan syttyessä toinen oli vauva ja toinen noin 10v, joten eivät olleet sodassa. Lähisuvussani ei ole ketään sodassa olleita, ei sotilaita eikä lottia, kaikki ovat olleet lapsia silloin.
Minun pappani on lähtöisin Suomen Turusta ja olisi nyt hiljattain täyttänyt 150 vuotta. Tietääkseni hän ei ole ollut missään sodassa mukana ammattinsa ja ikänsä vuoksi. Poikansa sen sijaan oli vapaus- sekä jatkosodissa mukana. Talvisodan aikana hän oli lentokoneteollisuuden palveluksessa kotirintamalla.
Vierailija kirjoitti:
Lapista kotoisin, syntynyt 1900. Oli aikanaan kutsunnoissa vapautettu , mutta kutsuttiin jatkosotaan kesällä 1941. Palveli helmikuuhun 1942, jolloin kotiutettiin. Soti Sallan rintamalla, tuskin kovinkaan verisesti.
Suomi menetti puolet Sallasta Neuvostoliittoon ja siellä kuoli paljon sekä siviilejä että sotilaita ja ne ryösti taloja ja vei ihmisiä orjiksi sekä Suomen johto ei antanut ammuksia ei tykkiä millä olisi puolustautunut . Sekin näissä tulee esiin että Suomessa asuvia venäl.neuvostoliittolaisia puhuu oli sodassa vaan ei kerro kummalla puolella rajaa . Ja ketä vastaan. Meidän sairaaloissa on hoidettu neuvostoliittolaisia sotavammaisia hyvin paljon .
Helsingin ortodoksit tataarit on Neuvostoliittoa slaavit ei tiedä ketä olisivat heitä asuu monessa maassa mutta tataarit on ihan venäläisiä .
Molemmat selvisi hengissä mutta molemmilta kaatui myös veli.
Mun isoisäni oli nuijasodassa, ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa, nuijasodassa ja palkkasotilaana sekä irakin että vietnamin sodassa.
Minä sain edesmenneen ukkini sotapäiväkirjat. Hän oli talvi-, jatko- ja Lapin sodassa konekiväärikomppaniassa. Olen puhtaaksikirjoittanut tekstit ja teettänyt jälkipolville kirjat ukin muistiinpanoista, jotta lapset, lastenlapset, lastenlastenlapset saavat tietää, mitä etulinjan miehet joutuivat kokemaan sodassa. Kavereita kuoli ja haavoittui koko ajan ympäriltä, talvella kovilla paukkupakkasilla olivat telttamajoituksessa kunnes asemasotavaiheessa saivat rakennettua korsut. Huolto korpeen oli heikkoa, ja miehet joutuivat olemaan päiväkausia ilman ruokaa. Ja rauhan tultua Karjalan menetys oli ukille kova pala.
Oli sitä ikäluokkaa, joka taisteli useammassa paikassa Sallan ja Viipurin välillä, ja päätti sotansa Lapissa keväällä 1945.
Vierailija kirjoitti:
Lapista kotoisin, syntynyt 1900. Oli aikanaan kutsunnoissa vapautettu , mutta kutsuttiin jatkosotaan kesällä 1941. Palveli helmikuuhun 1942, jolloin kotiutettiin. Soti Sallan rintamalla, tuskin kovinkaan verisesti.
Mikä vuosi se olikaan, kun Kelsinkäisessä oli ankarat taistelut? En voi väittää vastaan, kun sotahistorian tuntemuksesssani on aukkoja enkä nyt muista, tapahtuiko se vasta hänen kotiuttamisensa jälkeen vai jo talvisodassa.
Isän isä on Karjalasta Pyhäjärveltä. Oli talvi-ja jatkosodissa kk ampujana. Selvisi ilman isompia haavoittumisia.
Äidin isä Kangasalta. Oli jatko-ja Lapinsodissa. Selvisi myös.
Vaari oli jatkosodassa. En tiedä missä päin, ei varmaan oikein kukaan muukaan tiedä. Hän ei siitä oikein koskaan mitään puhunut. Nyt ei voi enää kysyä. Ukkini oli himpun liian nuori, vältti sodan juuri ja juuri. Sodan jälkeen oli mm. raivaamassa merimiinoja Helsingin edustalla.
Mun pappa oli sen verran nuori, että ehti vain jatkosodan loppuvaiheilla 17-vuotiaana vapaaehtoisena rintamalle. Selvisi hengissä, muuten ei olisi isääni eikä siten minuakaan. Ja Rovaniemen maalaiskunnasta on kotoisin.
Vaarini porukka joutui piilottamaan haavoittuneen suohon kun venäläiset ajoivat takaa. Sille jätettiin vettä ja ruokaa ja sanottiin että hakemaan tullaan kun pystytään. 5pv siinä kai meni kun suolle takaisin päästiin ja haavoittunut oli kaiken lisäksi elossa. Mies selvisi sodasta.
Oon joskus miettinyt minkälaisia traumoja 5pv suossa makoilu haavoittuneena mahtoi aiheuttaa.