Mikä sinua auttoi OIKEASTI kovaan stressiin?

Diapam, oikein käytettynä loistava lääke. Totaalisen psyykkisen ja fyysisen stressikierteen katkaisi vasta se kun 2vrk makasin sängyssä ja nautin molempina päivinä 20mg Diapamia. Se laukaisi sen psyykkisfyysisen solmun. Enempää ei tarvinnut ja vähempi ei olisi riittänyt.

Pehmeät keinot kuten metsäkävelyt oli sen jälkeen ihan hyviä toimia pitämään stressiä loitommalla.

Jooga, mindfulness ja hengitystekniikoiden opettelu. Minulta on tosin vienyt vuosia näiden oppiminen. Tärkeintä on kuitenkin rajojen asettaminen ja ei-sanan opettelu.

Tuosta liikunnasta stressin lievittäjänä; itse en pysty liikkumaan jos on kova stressi. En vaan fyysisesti pysty. Liikkeet ovat jähmeitä, pysähtelen, itken, töpöttelen kuin vanhus. Tällaistako vielä 30 vuotta edessä? Työpaikkaa olen vaihtanut, alaa en. Olen yrittänyt madaltaa rimaa ja tehdä vain riittävän hyvää, mutta jossain se tulee sitten vastaan, on korjattava ja aikaa menee enemmän kuin jos olisi heti tehnyt kunnolla.

Oikein hyvää viiniä saa kotiinkuljetettuna netistä. Suosittelen Viinikellaria :)

Ei mikään. Yritin urheilla, mutta olin usein aivan liian väsynyt. Pitkän stressijakson päätteeksi minulta löytyi syöpäkasvain. Syytän edelleen osittain entisiä elämäntapojani, miten otin kaikki huolet itselleni ja ylisuoritin. Sairaslomallakin meni pitkään, ennen kuin osasin vain olla.

Akuutisti auttaa vain joku täsmälääke joka laukaisee sen pahimman vaiheen. Se on 

Pidempikestoinen stressinhallinta on toinen juttu ja voi pitää sisällään mitä tahansa liikunnasta hierontaan ja mindfullnessistä enkeliterapiaan. Mikä nyt kenellekin toimii.

Alkoholi.

t. N36 joka juo 2 lonkkua/kk

Mulla meni viimeiset puoli vuotta töissä niin että melkein joka aamu sai tippa silmässä mennä. Onneks tuli yt niin ilmottauduin vapaaehtoiseksi lähtijäksi ja sain hyvän eropaketin. Ei stressaa enää. Toki raha-asiat on kunnossa etten enää töitä tarvitsekaan, eläkkeeseen ei enää kauhean pitkä aika.

Otin lopputilin ja vaihdoin ammattia. Ihminen elää vain kerran joten eipä kannata työn takia tappaa itseään.

Mulla auttaa liikunta, saunominen, meditointi ja jonkun aiemmin mainitsema Ashwagandha. Itse syön KSM66-nimistä valmistetta.

Mulla ei työ stressaa, vaan ne ihmiset siellä,  ei tietysti kaikki, mutta aina on joku erityisen stressaava tyyppi. Muuten ei stressaisi, mutta kun useimmiten juuri sillä stressaavalla tyypillä on vaikutusta omaan työhön. Vaihdoin jopa työpaikkaa siksi, että saisin olla enemmän rauhassa, mutta kas, tänä vuonna kaikki on taas yhtä sosiaalista hullunmyllyä ja stressikäyrät ovat nousseet. Ainoa, mikä auttaa, on purkaa tätä stressiä joidenkin luotettujen kanssa ja yrittää pitää stressaavat tyypit mahdollisimman etäällä ja fokusoitua siihen ydintehtävään. Ennen kuvittelin myös itseni kovin tärkeäksi, nyt ajattelen, että ehkä en ole kuitenkaan niin tärkeä,  riittää, kunhan teen parhaani ja voi voi jos se ei riitä.  

Vierailija kirjoitti:

Tuosta liikunnasta stressin lievittäjänä; itse en pysty liikkumaan jos on kova stressi. En vaan fyysisesti pysty. Liikkeet ovat jähmeitä, pysähtelen, itken, töpöttelen kuin vanhus. Tällaistako vielä 30 vuotta edessä? Työpaikkaa olen vaihtanut, alaa en. Olen yrittänyt madaltaa rimaa ja tehdä vain riittävän hyvää, mutta jossain se tulee sitten vastaan, on korjattava ja aikaa menee enemmän kuin jos olisi heti tehnyt kunnolla.

Jos on noin kova stressi, niin ensin on ensin hyvä opetella syvähengitys-tekniikka. Hengitys vaikuttaa autonomiseen hermostoon. Stressissähän on kyse siitä että keho tuottaa stressihormoni kortisolia liikaa. Hengitysharjoituksia stressiin on netti täynnä tässä muutama linkki:

https://kotiliesi.fi/terveys/hyvinvointi/hengitysharjoitus/

https://www.iltalehti.fi/mieli/a/e98cf29d-5c31-4c69-9fa0-727300ba544b

Sen jälkeen kun keho vähän rauhoittuu, kannattaa vaan yrittää käydä pienillä kävelyillä (vaikka kävely tuntuisi aluksi vaikealta), sillä se taas vaikuttaa rauhoittavasti sekä hermostoon ja auttaa mielialaan.

Opetuspuolella kun johtohenkilöt on valittu poliittisesti, niin vaikea siinä on sanoa poikkipuolista sanaa...

Näin se oikeasti menee, tosielämässä.

Vierailija kirjoitti:

Minua auttaisi se, että saisin muistisairaalle äidilleni hoitokotipaikan, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut.

Tämä on niin totta, että jonkin asian tai koko asiain tilan kääntyminen parempaan suuntaan helpottaisi stressiä. Joskus voisi onni potkaista, jokin ongelma ratketa, jokin sairaus parantua, ihmissuhde normalisoitua. 

Turha yrittäminen asioiden muuttamiseksi nostattaa turhautumista ja lisää stressiä, joten noidankehä on valmis. 

Ymmärrän niin hyvin! Käytännön asioiden järjestyminen paremmalle tolalle on paras stressin poistaja.

Toivon että hoitokotipaikka löytyy ja saatte helpotuksen tilanteeseen <3

Opamox 15 mg silloin tällöin iltaisin kun ahdistaa. Hyvät unet päälle. En siis käytä säännöllisesti mitään lääkkeitä...

Joskus kun työ stressasi ja jännitti parhaiten auttoi tehokas jumppa ja urheilu vapaa-ajalla mutta lopulta tilanne vaati enemmän kuin kroppa kesti...

Vierailija kirjoitti:

Minulla on myös se ongelma, että silloin kun stressi on paha, en jaksa keskittyä sellaiseen asiaan, joka lieventäisi stressiä. Eli joku kiva kirja ja siihen keskittyminen voisi auttaa, mutta tilanteen ollessa huono, juutun ensimmäiselle sivulle ja päässä vain kiertävät työasiat. Tulee sellainen negatiivinen kierre. ap

Mulla ihan sama. Silloin kun kierrokset on korkeimmillaan, niin en kykene lukemaan edes lempilehtiäni, saati kirjojen lukemista rakastavana, en enää osaa keskittyä.

Olen ollut haastavassa työssä nyt pari vuotta ja nyt vasta tuntuu että valtaosa asioista on sisäistetty niin, ettei tarvi joka asiaa aloittaa nollasta, helpottaa hieman siis. Muutoksiakin ollut koko ajan, niin välillä on ollut todella hektistä, enkä ymmärrä että olen kasassa yhä. Mulla myös tilanne, ettei oikein sijaista ole, joten vapaiden jälkeen työt odottaa ja sama show jatkuu.

Nyt koronan aikaan olen lisännyt ulkoilua ja se auttaa nollaamaan aika hyvin ja uni tulee illalla nopeasti. Kuuntelen musiikkia kuulokkeilla (äänikirjoihin en osaa keskittyä) ja monta työsolmua on ratkennut ihan huomaamattakin kun saa ajatukset hetkeksi muualle, niin yks kaks ratkaisu onkin edessä.

Viiniä tykkään juoda, mutta jos juon, juon vain yhtenä päivänä viikossa pe tai la, nautiskelen, en humallu paljon. Arkena en ota pisaraakaan ja koska se vaikuttaa uneen, niin siksi vain yhtenä iltana. Voin kyllä olla ilmankin, mutta hieman herkuttelua lasillisen, parin kanssa on oikein mukavaa. Perheen kanssa on myös mukavaa katsoa leffoja.

Tsemppiä ap, toivottavasti löydät omat konstit stressin purkamiseen. Minä olen matkalla oikeaan suuntaan, tehtävää vielä on, mutta nyt olen mm. päässyt lehtipinoni kimppuun ja saan jo niitä luettua ja rentouduttua hieman.

Syvärentoutus yoga nidra. Auttoi esimerkiksi stressistä johtuvaan unettomuuteen.

Olen koko elämäni ajan rakastanut kirjallisuutta ja lukemista yli kaiken. Jatkuva ja välillä helvetilliseksi äitynyt stressi vei minulta kyvyn keskittyä kirjan lukemiseen. En ole pystynyt nauttimaan kirjoista kymmeneen vuoteen. On niin surullista mitä tuhoa stressi tekee ihmiselle. Itken meidän kaikkien tähden, meidän jotka olemme joutuneet luopumaan stressin takia jostakin hyvin rakkaasta asiasta. Ihmissuhteeni olen hyljännyt kaikki, koska kävivät liian rasittaviksi, en jaksanut. Eli stressi on tuonut myös yksinäisyyden.

Näitä lukiessa olen tajunnut, miten epäluonnollinen tekijä ihmisen elämässä stressi onkaan, pitkään jatkuessaan. Ehkä se lyhytaikaisena ja ohimenevänä saattaa jopa opettaa ihmistä jotenkin, mutta vuosia kestävänä...ei todellakaan opeta, vaan vie voimat ja jopa kyvyt nollaan.

Paljon hyviä vinkkejä on kommenteissa ollut stressin lieventämiseksi. Olen itsekin onnistunut hetkellisesti unohtamaan stressini syitä - paino sanalla 'hetkellisesti'.

Mutta jäin todella miettimään, että mikä olisi se keino millä stressi  _paranisi_, katoaisi pois niin kuin jokin sairaus kun se paranee.

Siihen saakka kunnes sen keinon keksin... elän päivän kerrallaan, aamulla päätän että tämä päivä mennään iltaan. 

ei ap

Pistin kuntoon ne asiat, jotka stressaa, yksi kerrallaan. Enää ei stressaa, iltaisin nukkumaan mennessä en mieti ikinä työasioita.