Mikä sinua auttoi OIKEASTI kovaan stressiin?
Minulla on stressaava työ. Varsinkin nyt korona-aikaan siitä on vaikea palautua. Pelkään, että alkaa tulla fyysisiä oireita stressistä.
Työn sisältöä ei voi nyt vaihtaa. Ongelma on tietysti sekin, että olen luonteeltani herkkä stressaaja, minkä vuoksi streessaannun.
Ymmärrän kuitenkin, että jos tämä jatkuu näin, saan viisikymppisenä sydärin.
Mitkä ovat olleet omat keinosi vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (463)
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään. Yritin urheilla, mutta olin usein aivan liian väsynyt. Pitkän stressijakson päätteeksi minulta löytyi syöpäkasvain. Syytän edelleen osittain entisiä elämäntapojani, miten otin kaikki huolet itselleni ja ylisuoritin. Sairaslomallakin meni pitkään, ennen kuin osasin vain olla.
Apua, olen aina ollut sitä mieltä, että stressi on syövän kasvualusta. (Nyt tulee stressi stressistä, joka kasvattaa syöpää...)
Vierailija kirjoitti:
Mulla meni viimeiset puoli vuotta töissä niin että melkein joka aamu sai tippa silmässä mennä. Onneks tuli yt niin ilmottauduin vapaaehtoiseksi lähtijäksi ja sain hyvän eropaketin. Ei stressaa enää. Toki raha-asiat on kunnossa etten enää töitä tarvitsekaan, eläkkeeseen ei enää kauhean pitkä aika.
Juu, olen kateellinen eläkeläisille. Itsekin haluaisin vain olla ja nauttia eläkettä.Tekemistä keksisin kyllä.
N42
Ainut mikä minulla auttaa on liikunta. Nollaa pään. Ja koska stressissä kärsin unettomuudesta eikä ruoka maistu niin raskas liikunta väsyttää ainakin vähän ja pakottaa minut tankkaamaan polttoainetta liikunnalle.
Lopetin alkoholinkäytön ja siirryin holittomiin oluisiin. Itsellä alkoholi hoiti tilannetta sen muutaman tunnin ja stressi sekä ahdistus palasin kymmenkertaisena seuraavana päivänä
Aloin juoksemaan niin paljon ja pitkälle että ei enää stressannut
Kuuntelin äänikirjana Uuvuksissa-kirjan. Siinä oli hyviä tehtäviä, jotka auttoivat jäsentelemään ajatuksia ja käsittelemään stressiä ja työuupumusta.
Diapam tai Xanor. Hyvii aineita kuhan ei jatkuvasti syö.
Seksi ja liikunta. Hikoilua ja hengästymistä aiheuttava urheilu vähintään 30 min kerrallaan. Nämä tuottavat endorfiineja ja korjaavat elimistön hormonitason tasapainoon. Ja saat tiimin kropan ja hoidan vyötärön ihan samalla. Win-win.
Ja mikään työ ei ole sellaista, josta kannattaisi stressata itseään sairaaksi. Tiedän ainakin oman kokemuksen kautta, ollut sairaalahoidossa selvittämättömien vatsakipujen takia, kun luulin olevani korvaamaton. Nykyisin koneen kannet kiinni pe klo 15.30 ja sähköpostia en lue iltaisin.
Liikunta, jossa keskityt. Itse ostin kajakin ja otin tavaksi lähteä päiväreissulle merelle. Joskus yövyin saarella, jos oli hyvä sää. Talvella lumikengät jalkaan ja päiväretkille metsään. Yritin valita yksinäisiä, rauhallisia paikkoja ettei tule suorituspaineita. Meloa voi todella rauhallisesti ja antaa ajatusten virrata. Ei pakkosuorittamista. Nyt suunnittelen taas päiväretkiä Merenkurkun saaristoon heti kun jäätilanne sallii. Kyllä se siitä.
Kun hain unilääkkeet että sain unettomuuden kuriin. Sitten muukin "rauhoittui".
Kylmä suihku! Ja hengitysharjoitukset. Lue Wim Hof:in metodeista / katso youtubesta. Asteittainen altistuminen kylmälle vedelle on a ja o, niin keho sopeutuu (10s ->30s... 5min..10min). Nyt 12 päivän jälkeen voin melkein sanoa, että se kylmä suihku on päivän kohokohta :D
Toivon joka päivä että r#iskaaja kuolisi. Aamulla avaisin netin ja siitä olisi ilmoitus. On jonkun tason mediahenkilö, että olisi. Säilytän toivon.
Irtisanoin itseni. Paras päätös ikinä!
Mulla oli pari vuotta sitten kuoleman pelkoa ja stressiä, jatkuvasti korkea verenpaine, rytmihäiriöitä, jne.. töissä koitin olla nopea ja kiirehtiä, sitten sairastuin pitkäaikaissairauteen ja romahdin ja totesin että ei kiinnosta enään kuolenko, lopetin töissä hoppuilemisen ja stressaamisen, sairaus tosin väsytti voimakkaasti joten jo sekin hidasti tahtia. Nyt on kaikki paremmin, sairaus helpottanut, töissä välillä tulee kiirehdittyä ihan turhaan taas.
Eli kuten siinä yhessä laulussa sanotaan, niin vihellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään. Yritin urheilla, mutta olin usein aivan liian väsynyt. Pitkän stressijakson päätteeksi minulta löytyi syöpäkasvain. Syytän edelleen osittain entisiä elämäntapojani, miten otin kaikki huolet itselleni ja ylisuoritin. Sairaslomallakin meni pitkään, ennen kuin osasin vain olla.
Apua, olen aina ollut sitä mieltä, että stressi on syövän kasvualusta. (Nyt tulee stressi stressistä, joka kasvattaa syöpää...)
Ei kannata alkaa pelätä etukäteen, riittää että tekee varotoimet, sen mitä voi. Stressittömyyteen ei tarvitse pyrkiä mutta jos ressiä on, kannattaa sitäkin suuremmalla syyllä tarkistaa ruokavalio ja liikuntatottumukset. Päihteettömänä ressiä kestää hyvin, pitkällä aikavälillä sen huomaa.
Irtisanoutuminen auttoi. Lyhennetty työaika, esim. 4-päiväinen työviikko, ei auta. Sehän vain tarkoittaa, että teet samat työt 80 %:n palkalla.
Päätin, että työ ei ole tärkeä asia, eikä mene yksityisen elämän edelle ikinä. Pään sisäinen muutos oli työläs, mutta kannatti. Sijoitin stressaavan työn eri lokeroon aivoissa, ei se tosin helppoa ollut.
Vierailija kirjoitti:
Bentsot, metsässä kävely ja viini.
Suosittelen vain keskimmäistä.
Mulla samat, paitsi lisään listaan vielä meditoinnin, suitsukkeet, jääkylmän suihkun ja lukemisen. Välillä myös teen itselleni jalkahieronnan, joka myöskin rauhoittaa. Bentsoja ja viiniä en kyllä suosittele myöskään.
https://liisauusitaloarola.fi/2020/02/05/nain-otat-haltuun-palautumisen…
ja koko hänen bloginsa on lukemisen arvoinen