Mikä sinua auttoi OIKEASTI kovaan stressiin?

Työpaikan vaihto.

Kuningatar Elisabethin metodi: lokeroidaan ja tehdään päivän työt, ei ajatella maailman kaatumista niskaan.

orgasmilla tai nukkumisella. Myös metsälenkkeily auttoi sekä rutiinielämä (=pyykinpesut, siivoukset ja ruoanlaitot aina samaan aikaan)

En ole vielä keksinyt mikä auttaisi, mutta irtisanoutuminen on houkutellut vuosia.

Siitä johtuva taloudellisen tilanteen heikentyminen on lopulta pieni hinta siitä, ettei tarvitse juoda itseään hautaan jatkuvan ahdistuksen ja vitutuksen takia.

Muistattehan: Kun irtisanoutuu itse, siitä tulee 3 kk karenssia. Vasta sen jälkeen alkaa juosta työttömyyskorvaus, käytännössä vasta reilun neljän kuukauden jälkeen. Kannattaa kysellä työnantajalta onko mitään järjestelyjä, jolla voisi pois päästä.

Hohhohohohoo

Siivoja, juoksu, hyvä ravinto.

Opamoxit ja tenoxit auttoi, kuurina aika ajoin

Vierailija kirjoitti:

Muistattehan: Kun irtisanoutuu itse, siitä tulee 3 kk karenssia. Vasta sen jälkeen alkaa juosta työttömyyskorvaus, käytännössä vasta reilun neljän kuukauden jälkeen. Kannattaa kysellä työnantajalta onko mitään järjestelyjä, jolla voisi pois päästä.

Siksi sen teinkin vasta saatuani uudesta paperit käteen. Työttömänä olo ei ollut vaihtoehto.

Pyöräily. 

Itsellä David Allenin kirja Getting Things Done ja siinä esitetty tapa asioiden siirtämisestä pois päiväjärjestyksestä, niin etteivät ne vie kapasiteettia silloin kun niitä ei voi hoitaa, auttoi tekemään stressaavasta työstä paljon vähemmän stressaavaa.

Joskus kun on kova stressi oman ajan ottaminen täysin itsekkäästi auttaa palautumaan. Esim koko yön valvominen pelaamalla tai jotain kivaa tehden on joskus auttanut poistamaan sen itkuisen pakontunteen joka iskee aamuisin kun ylikuormitusta on jatkunut pitkään. Tärkeintä on että aivot ja mieli keskittyvät täysin johonkin muuhun riittävän pitkän aikaa ja siitä pääsee suoraan uneen, silloin stressin aiheet ovat vähän aikaa pois tajunnasta ja saat käsitellä niitä sitten vähän uudesta näkökulmasta. Sillä on hyvä vaikutus. 

Kolmas keino on tyhjentää mieli liikunnalla tai jollain vastaavalla. Uinti ja metsästys ovat hyviä tapoja. Niissä pääseen ikäänkuin transsiin ja saan antaa ajatusten virrata alitajunnasta vapaasti, niin että pääseen ikäänkuin valveuneen jossa mieli saa purkaa pahaa oloa pois ja ajatukset järjestyvät uudelleen.

Alkoholia en suosittele. Se auttaa vitutukseen ja marttyyri fiilikseen, mutta ei stressiin. Morkkis vain pahentaa stressiä.

Lopetin turhasta stressaamisen. Teen sen minkä ehdin ja pystyn, ja se saa riittää. Maailma ei tule ikinä valmiiksi, joten aivan turhaa uhrata oma terveys sen yrittämiseen. 

Kaikkea voi tehdä hidastetusti kirjoitti:

Kun on tarpeeksi uupunut, liikunta ei tule kyseeseen.

Meditatiivinen kävely on rentouttavaa. Kävelet niin hitaasti kuin pystyt ja keskityt jokaiseen askeleeseen samoin kuin ympäristöön. Eli ei ole mitään tarkoitusta kuntoa kohottaa vaan mieltä rentouttaa. 

Myös omatahtinen uinti ja vesijuoksu ovat mulle sopivia rauhoittumisliikuntoja. Voi mennä juuri sillälailla kun tuntuu ja jaksaa. Treenata tai lähinnä uiskennella ja rentoutua. En mene siihen aktiivisimpaan halliin jossa on paljon muitakin.

Alkoholi itse asiassa nostaa vireystilaa ja ajatustoimintaa (vaikka ajatus puuroutuu!) Ja vaikka fyysisesti tuntuisi veltommalta. Siksi äänenvoimakkuuskin nousee, huom baarit.

Humaltuneena nukahtaminen vastaa elimistölle ponnistelua eikä lepoa. Känniunessa ei palaudu. Siksi uni ei virkistä. Alkoholista seuraa vain lisää uupumista.

Työstressi parani työpaikkaa vaihtamalla, ja itse asiassa merkittävästi suurempiin saappaisiin siirtymällä. Entisessä työpaikassa pomo oli mikromanageri, jolta ei koskaan saanut mitään apua tai tukea vaan pelkkää negatiivista "palautetta". Juoni selän takana, myrkytti työilmapiiriä, ne klassiset, kyllä te tiedätte. Hain töitä, uusi pomo näki potentiaalin ja palkkasi. Stressi ja pahoinvointi jäi heti taakse, eikä ole tullut takaisin. Työpaikan vaihdosta pian 7 vuotta, ja olen edennyt vaativampiin töihin koko ajan. Nyt on omiakin alaisia. Tavallaan onni, että sain esimerkin siitä, millainen on paska pomo. Voin olla itse jotakin muuta.

Paska työpaikka paranee vaihtamalla. Jotkut joutuu vaihtamaan montakin kertaa, mutta kyllä se oma mesta aikanaan löytyy.

Kuuntelen kevyitä chic lit -kirjoja tai katson aivottomia youtubevideoita (esim juufinin koosteet eri ohjelmista naurattaa 😅) tai jotain kevyttä ohjelmaa, kuten sohvaperunoita tms. Lasten onnelliset animaatioelokuvatkin on hyviä, saa hetkeksi huilata omista ajatuksista ja jälkeenpäin on hyvä mieli. Itse kykenen tällä hetkellä huonosti lähtemään vaikka niille armoitetuille metsälenkeille, mutta nuo onnistuu kiireisessä ja väsyneessä lapsiperhearjessakin.

Joogaa pari kertaa viikossa, päivittäinen kävely/hölkkälenkki usein metsässä, avantoon kerran viikossa, uimaan kerran viikossa...

Uni prioriteetiksi. Ajoissa ruudut kiinni, luen kirjaa, yritän nukkua 7 tuntia.

Töissä auttaa päivittäiset to do -listat, joista yliviivaan asioita sitä mukaa kun saan niitä tehtyä. Töissä pysyy hallinnan tunne, eikä tarvi yrittää muistaa, kun kaikki on paperilla.

Jos oikein stressaa, niin vapaapäivinä ja viikonloppuina keksin lauantaiksi jotakin ihan muuta ja aivan uusissa ympyröissä: retki lähikaupunkiin ja siellä teatteri /leffa / uimaan... siis ihan mitä tahansa muuta kuin teet arkisin. Sunnuntaina sitten totaali lepopäivä eli pyjamassa jotain kotihommia ja sarjamaratoni, pizzaa...

Olen selviytynyt lapseni kuolemasta musiikin avulla eli lempimusiikkia suosittelen. Kotona, venyttelyä silmät kiinni, uppoutuen musiikin maailmoihin. Kyllä, monta vuotta kesti kun toivuin tolpilleni mutta mitään ns 'aineita' en käyttänyt.

Reipas pitkä lenkki luonnossa niin usein kun ehtii, koiran kanssa. Varsinkin syksyn kostea hapekas ilma vähentää stressiä, koira saa unohtamaan työhuolet. Tai muu lemmikki.

Klassinen musiikki. Itku kaunista musiikkia kuunnellessa.