Miksi monet uudetkin kerrostalot ovat niin karmean rumia?

Vierailija kirjoitti:

Mä olen monesti ihmetellyt miksi nykyään ei voida rakentaa samannäköisiä taloja kuin vaikka kaivopuistossa on? Miksi ei voida tehdä kunnolla paksuseinäisiä kerrostaloja joissa olisi erkkereitä ja leveitä ikkunalautoja sekä kauniin koristeltuja ikkunanpokia?

Miksi tehdään vaan tuollaisia kamalia elementtikuutioita joiden hinnat hipoo silti pilviä?

Jos elementtikuutiot ovat kalliita, mitä luulet paikallamuurattujen, rapattujen, ulkoseinältään mutkittelevaisten, korsitekuvioitujen ja lähes joka ikkunaltaan erilaisten rakennusten maksavan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen monesti ihmetellyt miksi nykyään ei voida rakentaa samannäköisiä taloja kuin vaikka kaivopuistossa on? Miksi ei voida tehdä kunnolla paksuseinäisiä kerrostaloja joissa olisi erkkereitä ja leveitä ikkunalautoja sekä kauniin koristeltuja ikkunanpokia?

Miksi tehdään vaan tuollaisia kamalia elementtikuutioita joiden hinnat hipoo silti pilviä?

Jos elementtikuutiot ovat kalliita, mitä luulet paikallamuurattujen, rapattujen, ulkoseinältään mutkittelevaisten, korsitekuvioitujen ja lähes joka ikkunaltaan erilaisten rakennusten maksavan?

Elementtikuutio maksaa 30 000 euroa Kouvolan takametsissä. Helsingissä sama maksaa 300 000 euroa. Ihanko kuvittelet kalliimman hinnan johtuvan rakennuskustannuksista? Hehhee.

Koristekuviot ja rappaukset voi ostaa vaikka Kiinasta. Se on ollut tähänkin mennessä suomalaisten rakennusyhtiöiden tapa lihottaa taseita, ostetaan ja teetetään halvalla (näkyy tuotteessa kuten narinasta voi päätellä) ja myydään kalliilla. Profit!

Vierailija kirjoitti:

Koska Suomessa ei korosteta esteettisiä arvoja. Rakennetaan vain joku säänsuoja, että ihmiset voivat asua tai käydä kaupassa. Jos ajaa Ruotsin läpi Tanskaan, näkee hyvin, mikä ero noilla mailla on Suomeen. Ruotsissa on vähän enemmän panostettu, mutta kuitenkin sielläkin hallitsevat biltemojen, ikeoiden ja motonettien tornit sekä mainokset. Tanskassa ilmeisesti nuo mainostornit on kielletty (ok, vaikeuttaa kyllä huoltoasemien bongaamista), koska siellä vaalitaan esteettisiä arvoja. Rakennukseksi ei kelpaa se, mitä vaikkapa S-ryhmä Suomessa rakentaa, vaan rakennuksen pitää täyttää myös ulkonäkökriteerit.

Ruotsissa on rahaakin ihan helvetisti enemmän, koska ne pitää huolen myös viennistä ja kilpailukyvystään. Täällä ei osata kuin verottaa ja antaa rahaa pois, niin kuin nyt tämä hallitus koko ajan tekee. Sitten kun rahaa tulee ENEMMÄN kui menee, sitten sitä voi edes jollain järjellä jakaa muillekkin.

Tällaistenkin talojen rakentaminen sallitaan.

https://res.cloudinary.com/yit/image/upload/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy,…

Vierailija kirjoitti:

Rakennusliikkeet haluavat luonnollisesti massatuotantoa sillä niin saadaan kuluja alas. Arkkitehtikouluissa taas on ihannoitu Aaltoa, joka olisi saanut suosiolla pysyä lestissään vain huonekalujen suunnittelemisessa.

Ja joo, tiedän etteivät arkkitehdit ole kaikesta vastuussa vaan usein kaupunkien virkamiehet, jotka määrittelevät kaavoissa tarkkaan minkälainen tontille rakennettavan rakennuksen tulee olla.

Mielestäni on surullista, ettei Suomessa kunnat ja kaupungit edes pyri erottautumaan muista - Hangossa ja Kittilässä uusi kerrostalo näyttää ihan samalta. Kyllä sen harjakaton voi esimerkiksi kaavassa määrätä.

Esimerkiksi SAFA (Suomen arkkitehtiliitto) vastusti vuosituhannen vaihteessa Vantaan Kartanonkosken alueen rakentamista nimenomaan ”uusvanhan” tyylin vuoksi. SAFAlle kaikki sellainen on automaattisesti kitschiä. Tavan kansalaiset tuntuvat kuitenkin pitävän Kartanonkoskesta. Monen arkkitehdin mielestä kaupunkia pitäisi ilmeisesti rakentaa toisia arkkitehtejä varteen.

Mauno Koivistolla oli iso vastuu tässä lähiörakentamisessa, kannattaa lukea tämä Rakennuslehden artikkeli jos aihe yhtään kiinnostaa:

https://www.rakennuslehti.fi/2016/05/50-vuotta-sitten-mauno-koivisto-ja…

Muuten samaa mieltä, mutta huomauttaisin, että kunnallinen päätöksenteko menee niin, että politikot tekevät päätökset, ei virkamiehet. Lautakunnat ja kaupunginhallitus tekee välillä ihan päinvastaisia päätöksiä mitä virkamiehet suosittelevat, rakennusasioissa valitettavasti ei niin harvoin sen takia etteivät uskalla pistää rakennuttajille ja "markkinoille" hanttiin.

Vierailija kirjoitti:

Tällaistenkin talojen rakentaminen sallitaan.

https://res.cloudinary.com/yit/image/upload/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy,…

Tällaiset karmeat muurit, missä kaikki ikkunat ovat yhtä isoja ja samalla etäisyydellä toisistaan ovat nyt trendiä. Toinen karmea esimerkki on laitettu ihan viereen, Puu-Vallilan naapuriin:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006390473.html

Lisäksi menivät myymään sen Korelaisille. Kiinteistömarkkinoissa on mätää. Kansainväliset sijoittajat eivät välitä jos helsinkiläisten silmiin sattuu joka kerta kun joutuu kulkemaan siitä ohi. No, tavallan hyvä, että näkee missä se ruma raha sijaitsee, mutta todella häpeällistä OP:lle.

Luojan kiitos, että on edes tuo Arkkitehtuurikapina, etteivät arkkitehdit ja rakennusyhtiöt kuvittele ettei huomata kuinka rumia taloja tekevät. Missä asiakasnäkökulma? Ovatko tosiaan ylpeitä itsestään, kun tekevät näitä kammotuksia, jollaisia suurin osa uusista taloista valitettavasti ovat?

Laatikkotalot eivät vaadi korkeaa suunnitteluosaamista ja nopeita ja taloudellisia rakentaa. Grynderit saavat rahansa nopealla aikavälillä. Ei kaupunkisuunnittelussa ja kaavojen valmisteluissa taida olla kiinnostusta tehdä kaunista kun raha ratkaisee ja kenties on omiakin kytköksiä rakennusfirmoihin. Vihreät haluavat betonia lisää Helsinkiin, ovat itse ihan kertoneet rakastavansa sitä ja ilmastonmuutos tekosyynä tehdään tiivistä ja korkeaa. Vaikka on monessa tutkimuksessa todennettu että mitä korkeampi sitä vähemmän ekologinen asumus! Betonikin on hirvittävä ilmastopahis. Rakentaminen ylipäätään tuottaa huomattavan paljon enemmän päästöjä kuin liikenne.

Arkkitehtuuri on taidetta siinä missä musiikkikin. Vanhaa klassista musiikkia tulisi enää esittää, vaan ainoastaan moderneja, dodekakofonisia sinfonioita. Onhan kerrostalojenkin oltava moderneja.

Tapiolan uusi keskusta - apua! Muutama muka hienompi uusi liike- ja kerrostalo, mutta nekin aivan järkyttävän massiivisia ja tungettu ihan liian lähelle toisiaan. Kivat näköalat lasiparvekkeelta toiselle samanlaiselle. Eikö olisi yhtään voitu kunnioittaa Tapiolan alkuperäistä henkeä ja rakentaa väljemmin? Raha ja ahneus taas nauravat asukkaiden mielipiteille ja toiveille. Onneksi kaupunginosan alkuperäiset alueet ovat suurin osin toistaiseksi turmelematta, mutta tuo keskusta on nyt lopullisesti pilalla. Viimeisenä niittinä Merituulentien eteläpuolesta ollaan tekemässä varsinaista sekasotkua, se 13 kerroksinen puutalo ei voisi olla rumempi eikä epäsopivampi. Entäs ne uudet talot sen vieressä, rikollista rakentaa noin lähekkäin ja erityylisiä vieri viereen. Hävettää kaupungin päättäjien puolesta.

En oikein tykkää noista uusista rakennuksista. Se tapa miten ne rakennetaan ihan kiinni toisiinsa ja kaikissa on avokeittiö. Ennen rakennettiin väljästi ja asuntojen pohjat oli käytännöllisiä.

Saman kysymyksen on voinut esittää 50-luvun lopusta alkaen ja se on edelleen validi. Kerrostalot ovat olleet yli puoli vuosisataa rumia eikä muutosta näy.

Vierailija kirjoitti:

Saman kysymyksen on voinut esittää 50-luvun lopusta alkaen ja se on edelleen validi. Kerrostalot ovat olleet yli puoli vuosisataa rumia eikä muutosta näy.

Samaa mieltä. Sellaiset 50-luvun asuinalueet on vielä tosi viihtyisiä ja talot hyviä. Mutta sitten tulee 60-luku ja jotain on napsahtanut suunnittelijoiden päässä eikä tästä vieläkään päästä irti. Tavalliset ihmiset haluaa noita viihtyisiä taloja, mutta ammattilaiset ei vaan tee niitä. En tiedä mitä arkkitehtuurialalla tai kaupunkisuunnitelussa opetetaan, joku ammattilainen voisi kertoa.

Vantaalla lähiö nimeltä kartanonkoski on rakennettu 2000-luvulla, mutta on tosi viihtyisä ruutukaavalta ja talojen kannalta. Käykääpä katsomassa! Harmi että tuo lähiö on keskellä peltoa, mutta se on oikeasti onnistunut. Ja suunnittelijat tuli muuten Ruotsista.

Vaikka kerrostalot ovat arkkitehtien suunnittelemia, suurimmassa osassa tapauksista ehdot ovat rakennusyhtiöiden sanelemia. Rakennusyhtiöiden ylivalta on alkanut Suomessa juuri 1960-70-luvulla ja jatkuu edelleen. Korkeampitasoista, erinäköistä rakentamista on saatu paikallisesti aikaan kun kaupungissa tai kunnassa on varta vasten haluttu sitä ja panostettu, usein järjestetty arkkitehtuurikilpailu ensin asemakaavasta, sitten asuinalueesta tai korttelista. Näissäkin kuitenkin usein lopputulos on heikohko, koska havitellaan liian tehokasta rakentamista, eli liian paljon neliöitä ja kuutioita tontille. Kerrostaloista tulee paksuja ja syvärunkoisia (mahdollisimman paljon asuinpinta-alaa yhden hissin ympärille), talot ovat liian kiinni toisissaan (mahdollisimman paljon rakennusalaa tontille) ja asuinalueista karuja (mahdollisimman paljon rakennettua pinta-alaa viheralueiden sijaan). Isossa osassa tontinluovutuskilpailuja ehdot jo ohjaavat liian tehokkaaseen ja siten usein rumaan rakentamiseen. Jos kilpailua ei edes järjestetä, on ihan selviö, että tulee perusbulkkia. Rakennuttajia kiinnostaa saada mahdollisimman halvalla rahat ulos, eli talo pystyyn ja asunnot myytyä hyväuskoisille ostajille ja yksiösijoittajille.

Rakentaminen on Suomessa valtavan lobattua ja itse rakenteissa tietyt materiaalit ja rakenneosat tulevat järjestään kaikkiin isoihin halpiskerrostalohankkeisiin, koska niillä on vankin markkina-asema. Siksi kaikki näyttää samalta, ja rumalta. Kaikki erikoinen maksaa enemmän: viisto seinä olohuoneessa, kaksikerroksinen asunto, lankkulattiat, erillinen iso ikkunallinen keittiö, kaunis ja viihtyisä piha, jossa on säilytetty vanhaa puustoa --- aina lisähintaa. Määräykset myös osin vaikuttavat, koska tietyt asiat on nykyään pakko toteuttaa eri tavalla kuin kauniissa töölöläisissä kerrostaloissa: wc:ssä tulee mahtua kääntymään pyörätuolilla, autopaikkoja on oltava tietty määrä per asunto, asuinhuoneella on minimikoko. Parvekkeen ei ole pakko olla nykymallin mukainen kokonainen viherhuone, mutta moni sellaisen haluaa -- rakennuksen hahmossa pienet ja sirot parvekkeet ovat kuitenkin paljon kauniimpia. Jne. 

Kaunista ja hyvää rakentamista on edelleen täysin mahdollista toteuttaa, kun se otetaan lähtökohdaksi, sen sijaan että yritetään maksimoida rakennusmaasta saatava hyöty ja asuntojen myynnistä saatava tuotto.

Ei tuossa välttämättä kustannustehokkuutta heta, vaan tuollainen ruma, kolkko ja vinksahtanut nyt vaan sattuu olemaan muotia. Kiitos hipsterit!

Joo vihreet pilas stadin jo kuuskytluvulla

Vierailija kirjoitti:

Joo vihreet pilas stadin jo kuuskytluvulla

No tämä kommentti on tietysti sarkasmia. Ei vihreitä ollut vielä 60-luvulla. Tosiasiassa 60-luvulla maalta kaupunkeihin muuttaminen töiden, palveluiden ja koulutuksen perässä lisääntyi räjähdysmäisesti. Tuolle ihmismassalle piti saada nopeasti asuntoja. Syntyi lähiöt. Suomen rakennuskulttuuri muuttui ja rumentui radikaalisti.