Lue keskustelun säännöt.
Miten ihmiset ikinä päätyvät ihastumisesta parisuhteeseen asti?
10.04.2021 |
Minuun on ihastuttu useamman kerran ja olen ihastunut itsekin joskus ihastunut joihinkin heistä, mutta asia ei ole ikinä "edennyt mihinkään" vaan juttu on aina vain hiipunut ennen kuin se on oikeastaan ehtinyt mitenkään edes alkaa. Erityisesti ihmetyttää tapaukset kun joku sanoo, että "tavattiin juhlissa ja siitä se sitten lähti". Siis miten se niin kuin noin vaan lähti?
Kommentit (85)
Molemmat oli erittäin kiinnostuneita toisistansa, haluttiin nähdä ja tutustua. Ensitapaamisen jälkeen viestiteltiin ja sovittiin uusi tapaaminen, ja aina vaan nähtiin lisää ja useammin, ja kun ei nähty, viestiteltiin. Ei siinä mitään ihmeitä tarvittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani ainakin huomasin, että se vaatii toisenkin osalta aika suurta kiinnostusta ja innostusta. Saan siitä sellaista intoa ja itsevarmuutta itsekin ja sitten mennään eteenpäin. Ei se etene mihinkään jos kaikki on minun harteillani ja toinen vaan odottelee että raahataan parisuhteeseen.
Joo vaikkapa nettideiteissä naiset näköjään odottaa että ne raahataan parisuhteeseen, kun viesteissä saa kaikki repiä hohtimilla eikä löydy juuri minkäänlaista vastavuoroisuutta. On tätä selittelyä että ei vaan kiinnosta tarpeeksi ja olet varasijalla ja blaablaa, ei se nyt näin voi olla AINA jos olen varmaan satojen naisten kanssa ainakin yrittänyt viestitellä tässä vuosien aikana ja kaikki käyttäytyvät samoin yhtä nihkeästi. Vai onko se muillekin miehille yhtä kuin lottovoitto, jos löytää netistä naisen joka jopa osaisi keskustella?
Vierailija kirjoitti:
Samaa olen ihmetellyt. Siis vielä taaempaa: miten kummassa ihmiset löytävät potentiaalisia kumppaneita toinen toisensa jälkeen, jopa samanaikaisesti? Miten nopeasti ja millä tavalla ihmiset kertovat toisilleen, että nyt muuten ollaankin parisuhteessa? Ilmaisevatko he kiinnostuksensa kaikille potentiaalisille ja seukkaavat sitten, kun joku siihen suostuu, vai ovatko he vain niitä ihmisiä, joista kaikki pitävät tosi paljon silläkin lailla?
Erityisen mielenkiintoisia ovat ne tapaukset, joissa joko toinen tai kumpikin osapuoli on tavatessa jo ollut parisuhteessa. Miten "´se siitä vain lähtee"?
Niinpä. Ihminen kuitenkin tutkimusten mukaan rakastuu 1-3 kertaa elämänsä aikana. Luulen, ettei näissä tapauksissa ole kyse tunteesta.
" siitä se sitten lähti " = halu olla toisen seurassa, viettää aikaa yhdessä mitään sen suurempia miettimättä tai tekemättä asialle mitään. Totta kai se vaatii sen että jompikumpi tai molemmat keksivät jotain ohjelmaa ja kysyvät nähdäänkö tänään tehdäänkö jotain yhdessä. Jos se on hauskaa ja toistuu usein niin se voi johtaa siihen että muutetaan saman katon alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani ainakin huomasin, että se vaatii toisenkin osalta aika suurta kiinnostusta ja innostusta. Saan siitä sellaista intoa ja itsevarmuutta itsekin ja sitten mennään eteenpäin. Ei se etene mihinkään jos kaikki on minun harteillani ja toinen vaan odottelee että raahataan parisuhteeseen.
Joo vaikkapa nettideiteissä naiset näköjään odottaa että ne raahataan parisuhteeseen, kun viesteissä saa kaikki repiä hohtimilla eikä löydy juuri minkäänlaista vastavuoroisuutta. On tätä selittelyä että ei vaan kiinnosta tarpeeksi ja olet varasijalla ja blaablaa, ei se nyt näin voi olla AINA jos olen varmaan satojen naisten kanssa ainakin yrittänyt viestitellä tässä vuosien aikana ja kaikki käyttäytyvät samoin yhtä nihkeästi. Vai onko se muillekin miehille yhtä kuin lottovoitto, jos löytää netistä naisen joka jopa osaisi keskustella?
Tuskailin saman asian kanssa pitkän aikaa, naisista netissä ei vaan tuntunut saavan mitään irti. Heihin ei saanut yrityksistä huolimatta minkäänlaista kontaktia. Aloin turhautumaan ja luovutushenki nousi. Sitten sen yhden kerran sattui kohdalle nainen, joka kiinnostui minusta yhtä paljon kuin minä hänestä. Hän lähetti jopa oma-aloitteellisesti minulle viestejä. Se tuntui aivan uskomattomalta, kun ei tuollaiseen ole tottunut. Viestittelyhän lopahtaa aina siihen jos minä en joka päivä ole viestiä ekana laittamassa. Innostuin valtavasti ja siitä se juttu sitten eteni, kun kumpikin viestittelimme toisillemme yhtä innoissamme. Kohdallani tämä tapaus tuntui vähintäänkin "kerran elämässä"-kokemukselta. En ymmärrä, miten muut tuntuu netissä törmäävän tällaisiin harva se päivä, kun itselleni vaikuttaa olevan jostain syystä niin vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani ainakin huomasin, että se vaatii toisenkin osalta aika suurta kiinnostusta ja innostusta. Saan siitä sellaista intoa ja itsevarmuutta itsekin ja sitten mennään eteenpäin. Ei se etene mihinkään jos kaikki on minun harteillani ja toinen vaan odottelee että raahataan parisuhteeseen.
Joo vaikkapa nettideiteissä naiset näköjään odottaa että ne raahataan parisuhteeseen, kun viesteissä saa kaikki repiä hohtimilla eikä löydy juuri minkäänlaista vastavuoroisuutta. On tätä selittelyä että ei vaan kiinnosta tarpeeksi ja olet varasijalla ja blaablaa, ei se nyt näin voi olla AINA jos olen varmaan satojen naisten kanssa ainakin yrittänyt viestitellä tässä vuosien aikana ja kaikki käyttäytyvät samoin yhtä nihkeästi. Vai onko se muillekin miehille yhtä kuin lottovoitto, jos löytää netistä naisen joka jopa osaisi keskustella?
No jos ei nyt ihan lottovoitto, niin ainakin tuuria täytyy olla että tuommoisen löytää, useinkin ne ovat hieman vanhempaa vuosimallia, nuoret(oman ikäiset)vastailee ei/joo vastauksia, tai jotain muuta yhden lyhyen lauseen vastauksia, eikä oma-aloitteeisuutta kysellä itseään kiinnostavia kysymyksiä tai vastata hieman laajemmin, kuin ei/joo. Ja miehetkö ei osaa kirjoittaa? Eipä ne naisetkaan tässä kategoriassa loista.
Paatunut ukkomies kirjoitti:
Helppo juttu. Vaimo ehdotti treffejä ja minä into piukeana suostuin. Otin kädestä kiinni ja hän puristi takaisin. Siitä se sitten luontevasti lähti.
Ilmoittiko parin kuukauden päästä, ettet sitten ollutkaan steriili.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
" siitä se sitten lähti " = halu olla toisen seurassa, viettää aikaa yhdessä mitään sen suurempia miettimättä tai tekemättä asialle mitään. Totta kai se vaatii sen että jompikumpi tai molemmat keksivät jotain ohjelmaa ja kysyvät nähdäänkö tänään tehdäänkö jotain yhdessä. Jos se on hauskaa ja toistuu usein niin se voi johtaa siihen että muutetaan saman katon alle.
Olen tästä tismalleen samaa mieltä. Joillain aiemmilla treffeillä jännitti ja piti pitää keskustelua jotenkin väkinäisesti yllä ja keksiä toiselle viihdykettä. Hiljaisuus loi vaivautuneen ilmapiirin. Oikean ihmisen kanssa kaikki vaan sujuu luonnostaan, eikä hiljaisuuskaan ärsytä.
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä taas? Jos haluat, että jotain tapahtuu, pane tapahtumaan. Jos olet kiinnostunut, kerro se. Pussaa. Kutsu kylään. Jos miehistä puhutaan, nuo ovat aika simppeleitä otuksia. Kun havaitset erektion, tartut siihen. Jos seksin harrastamisesta tulee tapa, hups, olette suhteessa.
Omalla kohdallani tuossa vaiheessa ollaan kyllä aina, siis ihan poikkeuksetta, oltu parisuhteen sijaan jossain epämääräisessä fwb-tyyppisessä viritelmässä. Syynä se, että mies ei ole halunnut enempää.
-ei ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani ainakin huomasin, että se vaatii toisenkin osalta aika suurta kiinnostusta ja innostusta. Saan siitä sellaista intoa ja itsevarmuutta itsekin ja sitten mennään eteenpäin. Ei se etene mihinkään jos kaikki on minun harteillani ja toinen vaan odottelee että raahataan parisuhteeseen.
Niin no, eiköhän tuossa ole olennaista se että molemmat ovat aidosti kiinnostuneita toisistaan. Jos kaikki jää pelkästään toisen harteille, se tarkoittaa että kiinnostus on yksipuolista eikä edellytyksiä suhteelle ole. Jos kiinnostus on kummankin puolelta voimakasta ja molemmat ovat mukana sata lasissa, silloin asiat etenevätkin luontevasti. Tai näin voisin kuvitella, en ole koskaan tuollaista itse kokenut - kiinnostukset eivät koskaan kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani ainakin huomasin, että se vaatii toisenkin osalta aika suurta kiinnostusta ja innostusta. Saan siitä sellaista intoa ja itsevarmuutta itsekin ja sitten mennään eteenpäin. Ei se etene mihinkään jos kaikki on minun harteillani ja toinen vaan odottelee että raahataan parisuhteeseen.
Niin no, eiköhän tuossa ole olennaista se että molemmat ovat aidosti kiinnostuneita toisistaan. Jos kaikki jää pelkästään toisen harteille, se tarkoittaa että kiinnostus on yksipuolista eikä edellytyksiä suhteelle ole. Jos kiinnostus on kummankin puolelta voimakasta ja molemmat ovat mukana sata lasissa, silloin asiat etenevätkin luontevasti. Tai näin voisin kuvitella, en ole koskaan tuollaista itse kokenut - kiinnostukset eivät koskaan kohtaa.
Tapasin pannukakussa naisen. Vaihdettin kuvat. Kumpikin tykkäsi. Viestittelin innoissani, mutta nainen ei tuntunut oikein olevan samalla into-asteikolla. Väitti kuitenkin, että on hyvin innoissaan. Ei minusta vaikuttanut siltä, vastailu samaa tasoa kuin näillä muillakin nettinaisilla. Lopulta viestittely kuihtui, kun naisesta ei vaan enää kuulunut mitään. Ottaapa näistä selkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse on heittäytymistä. Että uskaltaa avata ihastuksellensa suunsa, kertoa tunteista, siitä että haluaa jotain vakavampaa, seurustella.
Eli kaiken a ja o on kommunikointi ja se, että uskaltaa asettaa itsensä alttiiksi myös sille että ehkä tuleekin pakit tai suhde kariutuu. Mutta siitäkin selviää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani ainakin huomasin, että se vaatii toisenkin osalta aika suurta kiinnostusta ja innostusta. Saan siitä sellaista intoa ja itsevarmuutta itsekin ja sitten mennään eteenpäin. Ei se etene mihinkään jos kaikki on minun harteillani ja toinen vaan odottelee että raahataan parisuhteeseen.
Niin no, eiköhän tuossa ole olennaista se että molemmat ovat aidosti kiinnostuneita toisistaan. Jos kaikki jää pelkästään toisen harteille, se tarkoittaa että kiinnostus on yksipuolista eikä edellytyksiä suhteelle ole. Jos kiinnostus on kummankin puolelta voimakasta ja molemmat ovat mukana sata lasissa, silloin asiat etenevätkin luontevasti. Tai näin voisin kuvitella, en ole koskaan tuollaista itse kokenut - kiinnostukset eivät koskaan kohtaa.
Tapasin pannukakussa naisen. Vaihdettin kuvat. Kumpikin tykkäsi. Viestittelin innoissani, mutta nainen ei tuntunut oikein olevan samalla into-asteikolla. Väitti kuitenkin, että on hyvin innoissaan. Ei minusta vaikuttanut siltä, vastailu samaa tasoa kuin näillä muillakin nettinaisilla. Lopulta viestittely kuihtui, kun naisesta ei vaan enää kuulunut mitään. Ottaapa näistä selkoa.
Joo, siis mulla on ihan samanlaisia kokemuksia yhdestä tindermiehestä. Miehen laittaman ekan viestin jälkeen olin itse selkeästi aktiivisempi osapuoli. Juttu eteni tapailuasteelle asti, mutta silloinkin koko ajan epäilin miehen kiinnostusta. Vakuutteli kuitenkin että sitä on, joten jonkin aikaa jatkoimme niin, että minä olin aina se joka laittoi viestiä ja ehdotti tapaamisia, joihin mies suostui. Tapaamisissa muuten passiivinen mies oli fyysiseen läheisyyteen sitten sitäkin aktiivisempi. Niin kauan kunnes viestillä tunnusti ettei kiinnostusta ollut koskaan ollutkaan.
Yleensä noissa oma intuitio on oikeassa. Jos kommunikointi tuntuu yksipuoliselta ja herää pienikin epäilys ettei toista kiinnosta, kannattaa luottaa siihen ja jättää leikki ajoissa kesken. Sanoihin ei ole aina luottamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin tavaraa, sitten ihastutaan ja jos molemmat on samaa mieltä ihastumisesta niin yhdessä olo lisääntyy ja kappas, oot parisuhteessa. Näin se on itellä menny, ei siitä vaikeempaa kannata tehdä. Ja aina se sanotaan ääneen, toki itsellä se on ollu sanaton sopimus että yhdessä ollaan ja muihin pöytiin ei katsella.
tijazzz kirjoitti:
Ensin tavaraa, sitten ihastutaan ja jos molemmat on samaa mieltä ihastumisesta niin yhdessä olo lisääntyy ja kappas, oot parisuhteessa. Näin se on itellä menny, ei siitä vaikeempaa kannata tehdä. Ja aina se sanotaan ääneen, toki itsellä se on ollu sanaton sopimus että yhdessä ollaan ja muihin pöytiin ei katsella.
ensin tavaraa.. ei prkle, ensin siis tavataan:D
En ymmärrä, miten juttu voi hiipua jos molemmat ovat ihastuneita. Täytyy olla todella estoiset, epävarmat ja riskiä kaihtavat ihmiset kyseessä.
Ihastuneena olen laittanut itseni likoon ja heittäytynyt, ja se on tullut ihan luonnostaan. Tehnyt fyysisiä aloitteita, kysellyt toiselta hänen elämästään, ehdottanut kivoja treffipaikkoja ja tekemistä, kokannut ja laittanut, järjestänyt yllätyksiä, uskoutunut omasta menneisyydestäni, ajatuksistani ja toiveistani, esitellyt läheisiäni, kutsunut kylään, lähettänyt hauskoja viestejä, kirjoittanut runoja ja biisejä, järjestänyt matkan, esitellyt itselleni rakkaita paikkoja ynnä muuta. Ja jos toinen on ihastunut, hänkin tekee jotakin näistä.
Jos kumpikaan ei uskalla tehdä mitään, en kyllä tiedä miten osaisin auttaa.
Huomasin netissä kiinnostavannäköisen naisen ja lähetin hänelle viestiä. Hän vastasi, tietenkin halusin tehdä vaikutuksen ja herättää hänen kiinnostuksensa. Naisella oli terveysongelmia ja niistä ja hänen voinnistaan kyselin aktiivisesti joka päivä. Tämä tuntui vetoavan ja nainen koki että "joku aidosti välittää hänestä". Ajan saatossa nainenkin tuli aktiivisemmaksi minun suuntaani, mutta kyllähän se homma pyöri pääosin vaan sen hänen terveytensä ympärillä. Alkoi tuntumaan aika epäterveeltä koko juttu, kun ihastuin lähinnä naisen ulkonäköön ja hän siihen että joku kyselee vointia säännöllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta taas tuntuu että joka ikinen ihastuminen johtaa parisuhteeseen ennen kuin ehtii edes tajuamaan koko asiaa...
Ja siis itseni kohdalla tämä tapahtuu yleensä niin että jonkun ihmisen kanssa nähdään paljon, vietetään aika yhdessä. Ja siinä kohtaa kun sänkyyn mennään niin homma on jo aika sinetöity. On hauskaa yhdessä, sekstailaan ja kohta huomataan että tässähän on oltu jo vuoden päivät tällä tapaa niin kai tämä sitten parisuhde on.
Mitr sinne sänkyyn asti päästään?
Itse kun ilmaisen tykkääväni, niin ghostataan tai sanotaan, että minäkin tykkään sinusta, mutta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta taas tuntuu että joka ikinen ihastuminen johtaa parisuhteeseen ennen kuin ehtii edes tajuamaan koko asiaa...
Ja siis itseni kohdalla tämä tapahtuu yleensä niin että jonkun ihmisen kanssa nähdään paljon, vietetään aika yhdessä. Ja siinä kohtaa kun sänkyyn mennään niin homma on jo aika sinetöity. On hauskaa yhdessä, sekstailaan ja kohta huomataan että tässähän on oltu jo vuoden päivät tällä tapaa niin kai tämä sitten parisuhde on.
Mitr sinne sänkyyn asti päästään?
Itse kun ilmaisen tykkääväni, niin ghostataan tai sanotaan, että minäkin tykkään sinusta, mutta...
Jos on molemminpuolista fyysistä vetovoimaa, silloin sinne edetään luontevasti.
Ilmeisesti sinun tapauksissa sitä vetovoimaa ei ole ollut.
En ole katsonut enkä aio katsoakaan. Iltapäivälehtien otsikoista päätellen tuo ei ole mikään varsinainen opetusohjelma tai muutenkaan ilmiö, josta kannattaisi ottaa mallia.