Lue keskustelun säännöt.
Leski ei peri?!
09.04.2021 |
Leski ei peri. Leskellä on se asumisoikeus, mutta onko hänellä oikeus/osuus myös vainajan henkilökohtaiseeen omaisuuteen? Voiko hän esim. yksin päättää sen myynnistä? Onko hänellä siihen edes mitään oikeutta?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Leski ei peri.
Oletetaan, että Hannu ja Merja ovat menneet 30-vuotiaina naimisiin. Ei avioehtoa. Hannulla on siihen mennessä karttunut omaisuutta yhden yksiön verran. Avioliiton aikana Hannu ja Merja hankkivat yhteisen asunnon molempien nimiin, ja heidän yksikseen omistamat yksiöt laitetaan vuokralle. Myöhemmin he ostavat mökin molempien nimiin. Hannu on säästänyt omalle henkilökohtaiselle osakesäästötililleen rahaa, jota on hänen kuolleessaaaan 60 000 €. Merjalla ei ole mitään tällaista henkilökohtaista omaisuutta. Hannun isän kuollessa (äiti on kuollut jo aiemmin) Hannu saa testamentissa määrättynä perintönä isän vanhan rintamamiestalon. Testamentissa on ehto, että se ei tule kuulumaan avio-oikeuden piiriin perinnön saajalla.
Hannu kuolee. Hänen kaikki omaisuutensa on siis kuolinpesässä:
– ennen avioliittoa hankittu yksiö, arvo 50 000€
– 50% avioparin yhteinen asunnosta, jonka arvo on 400 000 €, joten kuolinpesä osuus 200 000€
– 50 % yhteisestä kesämökistä, arvo 40 000€, joten kuolinpesän osuus 20 000€
– osakesäästötilin 60 000€
– isältä peritty vanha talo, arvo 5000€.
YHT: 335 000€
Merjalla on avio-oikeus omaisuuteen tietyin ehdoin. Ensin katsotaan, mitkä Hannun omaisuudesta EIVÄT kuulu avio-oikeuteen: ennen avioliittoa hankittu yksiö sekä isältä peritty kotitalo, jonka testamentissa on avio-oikeudesta erikseen säädetty.
Avio-oikeuden piiriin kuuluu siis 50 % yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä ja 60 000€.
Sitten katsotaaan Merjan avio-oikeuden alle kuuluva omaisuus. Merja omistaa 50% yhteisestä asunnosta ja mökistä. Hannu on 60 000 € rikkaampi. Niinpä - kun avioehtoa ei kerran ole - leskelle siirretään kuolinpesästä TASINKONA 30 000€. Nyt on kuolinpesän ja Merjan varallisuus samat. Ja kuolinpesään jää varsinaiseksi perintöosaksi 335 000 € - merjan tasinko = 305 000€
Mutta sekä asunnosta että kesämökistä puolet menevät rintaperillisille normaalin perintökaaren mukaisesti. Hannu ja Merja ovat kuitenkin tehneet keskinäisen testamentin, jossa Hannu määrää, että hänen osuutensa yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä menee Merjalle.
Hannulla ja Merjalla ei ole yhteisiä lapsia mutta Hannulla on yksi lapsi Pertti edellisestä liitosta, joka on ainoa rintaperillinen ja jolle siis menee suoraan Hannun yksiö (arvoksi arvioitu 50 000 €) ja Hannun perimä vanha talo (arvo 5000€) sekä 30 000 € osakesäästöjä. Siis yhteensä 85 000€.
Kuitenkin KOKO PERINTÖOSAN arvo on 305 000€. Pertti ei halua tyytyä vain tuohon 85 000€ vaan päättää vaatia perintöosastaan koko lakiosaansa, joka on PUOLET perintöosasta: 152 500€. Siis 67 500€ enemmän kuin alun perin saisi. Koska omaisuus on kiinni kiinteistöissä, Merja ehdottaa Pertti, että tämä saisi koko kesämökin, siis Merjan itsensäkin osuuden. Tällä kuitataan 20 000€. Merja ei halua lähteä myymään kotiaan, joten hän joutuu sitten siirtämään Pertille tasinkona saamansa 30 000€. Yhä edelleen puuttuu 17 500€ Pertiltä, joten Merja ottaa sen verran lainaa saadakseen maksettua Pertille.
Millä perusteella Hannun yksiö ei muka kuulu jaettavaan omaisuuteen? Ei omaisuuden hankinta-ajalla ole mitään merkitystä, ellei sitä ole hankittu esim. perintörahalla, jonka saadessa puolison avio-oikeus on suljettu pois.
Eli pieleen meni. Ainoastaan isältä peritty kotitalo ei kuulu jaettavaan varallisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perilliset perii, leski saa avio-oikeuden perusteella osansa jollei ole avio- tms. ehtoa. Jos on muita perillisiä, leski ei voi omatoimisesti myydä omaisuutta.
Ja tämä avio-osuuden oikeudella saatava pätee vain silloin, jos lesken omaisuus on vainajaa pienempi. Muulloin leskellä ei ole mitään avio-oikeutta puolisonsa omaisuuteen. Tämä silloin, jos on lapsia.
Hulluimpia on lesket, jotka kuvittelevat perivänsä vainajan nimissä olevasta omaisuudesta automaattisesti puolet 🤣
Vierailija kirjoitti:
Leski ei peri.
Oletetaan, että Hannu ja Merja ovat menneet 30-vuotiaina naimisiin. Ei avioehtoa. Hannulla on siihen mennessä karttunut omaisuutta yhden yksiön verran. Avioliiton aikana Hannu ja Merja hankkivat yhteisen asunnon molempien nimiin, ja heidän yksikseen omistamat yksiöt laitetaan vuokralle. Myöhemmin he ostavat mökin molempien nimiin. Hannu on säästänyt omalle henkilökohtaiselle osakesäästötililleen rahaa, jota on hänen kuolleessaaaan 60 000 €. Merjalla ei ole mitään tällaista henkilökohtaista omaisuutta. Hannun isän kuollessa (äiti on kuollut jo aiemmin) Hannu saa testamentissa määrättynä perintönä isän vanhan rintamamiestalon. Testamentissa on ehto, että se ei tule kuulumaan avio-oikeuden piiriin perinnön saajalla.
Hannu kuolee. Hänen kaikki omaisuutensa on siis kuolinpesässä:
– ennen avioliittoa hankittu yksiö, arvo 50 000€
– 50% avioparin yhteinen asunnosta, jonka arvo on 400 000 €, joten kuolinpesä osuus 200 000€
– 50 % yhteisestä kesämökistä, arvo 40 000€, joten kuolinpesän osuus 20 000€
– osakesäästötilin 60 000€
– isältä peritty vanha talo, arvo 5000€.
YHT: 335 000€
Merjalla on avio-oikeus omaisuuteen tietyin ehdoin. Ensin katsotaan, mitkä Hannun omaisuudesta EIVÄT kuulu avio-oikeuteen: ennen avioliittoa hankittu yksiö sekä isältä peritty kotitalo, jonka testamentissa on avio-oikeudesta erikseen säädetty.
Avio-oikeuden piiriin kuuluu siis 50 % yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä ja 60 000€.
Sitten katsotaaan Merjan avio-oikeuden alle kuuluva omaisuus. Merja omistaa 50% yhteisestä asunnosta ja mökistä. Hannu on 60 000 € rikkaampi. Niinpä - kun avioehtoa ei kerran ole - leskelle siirretään kuolinpesästä TASINKONA 30 000€. Nyt on kuolinpesän ja Merjan varallisuus samat. Ja kuolinpesään jää varsinaiseksi perintöosaksi 335 000 € - merjan tasinko = 305 000€
Mutta sekä asunnosta että kesämökistä puolet menevät rintaperillisille normaalin perintökaaren mukaisesti. Hannu ja Merja ovat kuitenkin tehneet keskinäisen testamentin, jossa Hannu määrää, että hänen osuutensa yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä menee Merjalle.
Hannulla ja Merjalla ei ole yhteisiä lapsia mutta Hannulla on yksi lapsi Pertti edellisestä liitosta, joka on ainoa rintaperillinen ja jolle siis menee suoraan Hannun yksiö (arvoksi arvioitu 50 000 €) ja Hannun perimä vanha talo (arvo 5000€) sekä 30 000 € osakesäästöjä. Siis yhteensä 85 000€.
Kuitenkin KOKO PERINTÖOSAN arvo on 305 000€. Pertti ei halua tyytyä vain tuohon 85 000€ vaan päättää vaatia perintöosastaan koko lakiosaansa, joka on PUOLET perintöosasta: 152 500€. Siis 67 500€ enemmän kuin alun perin saisi. Koska omaisuus on kiinni kiinteistöissä, Merja ehdottaa Pertti, että tämä saisi koko kesämökin, siis Merjan itsensäkin osuuden. Tällä kuitataan 20 000€. Merja ei halua lähteä myymään kotiaan, joten hän joutuu sitten siirtämään Pertille tasinkona saamansa 30 000€. Yhä edelleen puuttuu 17 500€ Pertiltä, joten Merja ottaa sen verran lainaa saadakseen maksettua Pertille.
Kirjoitit, ettei heillä ollut avioehtoa. Silloin Hannun yksiö kuuluu tietenkin pesään.
Vierailija kirjoitti:
Hulluimpia on lesket, jotka kuvittelevat perivänsä vainajan nimissä olevasta omaisuudesta automaattisesti puolet 🤣
Jos ei itsellä ole lainkaan onnellisuutta, niin lähtökohtaisesti osituksessa saa puolet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski ei peri.
Oletetaan, että Hannu ja Merja ovat menneet 30-vuotiaina naimisiin. Ei avioehtoa. Hannulla on siihen mennessä karttunut omaisuutta yhden yksiön verran. Avioliiton aikana Hannu ja Merja hankkivat yhteisen asunnon molempien nimiin, ja heidän yksikseen omistamat yksiöt laitetaan vuokralle. Myöhemmin he ostavat mökin molempien nimiin. Hannu on säästänyt omalle henkilökohtaiselle osakesäästötililleen rahaa, jota on hänen kuolleessaaaan 60 000 €. Merjalla ei ole mitään tällaista henkilökohtaista omaisuutta. Hannun isän kuollessa (äiti on kuollut jo aiemmin) Hannu saa testamentissa määrättynä perintönä isän vanhan rintamamiestalon. Testamentissa on ehto, että se ei tule kuulumaan avio-oikeuden piiriin perinnön saajalla.
Hannu kuolee. Hänen kaikki omaisuutensa on siis kuolinpesässä:
– ennen avioliittoa hankittu yksiö, arvo 50 000€
– 50% avioparin yhteinen asunnosta, jonka arvo on 400 000 €, joten kuolinpesä osuus 200 000€
– 50 % yhteisestä kesämökistä, arvo 40 000€, joten kuolinpesän osuus 20 000€
– osakesäästötilin 60 000€
– isältä peritty vanha talo, arvo 5000€.
YHT: 335 000€
Merjalla on avio-oikeus omaisuuteen tietyin ehdoin. Ensin katsotaan, mitkä Hannun omaisuudesta EIVÄT kuulu avio-oikeuteen: ennen avioliittoa hankittu yksiö sekä isältä peritty kotitalo, jonka testamentissa on avio-oikeudesta erikseen säädetty.
Avio-oikeuden piiriin kuuluu siis 50 % yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä ja 60 000€.
Sitten katsotaaan Merjan avio-oikeuden alle kuuluva omaisuus. Merja omistaa 50% yhteisestä asunnosta ja mökistä. Hannu on 60 000 € rikkaampi. Niinpä - kun avioehtoa ei kerran ole - leskelle siirretään kuolinpesästä TASINKONA 30 000€. Nyt on kuolinpesän ja Merjan varallisuus samat. Ja kuolinpesään jää varsinaiseksi perintöosaksi 335 000 € - merjan tasinko = 305 000€
Mutta sekä asunnosta että kesämökistä puolet menevät rintaperillisille normaalin perintökaaren mukaisesti. Hannu ja Merja ovat kuitenkin tehneet keskinäisen testamentin, jossa Hannu määrää, että hänen osuutensa yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä menee Merjalle.
Hannulla ja Merjalla ei ole yhteisiä lapsia mutta Hannulla on yksi lapsi Pertti edellisestä liitosta, joka on ainoa rintaperillinen ja jolle siis menee suoraan Hannun yksiö (arvoksi arvioitu 50 000 €) ja Hannun perimä vanha talo (arvo 5000€) sekä 30 000 € osakesäästöjä. Siis yhteensä 85 000€.
Kuitenkin KOKO PERINTÖOSAN arvo on 305 000€. Pertti ei halua tyytyä vain tuohon 85 000€ vaan päättää vaatia perintöosastaan koko lakiosaansa, joka on PUOLET perintöosasta: 152 500€. Siis 67 500€ enemmän kuin alun perin saisi. Koska omaisuus on kiinni kiinteistöissä, Merja ehdottaa Pertti, että tämä saisi koko kesämökin, siis Merjan itsensäkin osuuden. Tällä kuitataan 20 000€. Merja ei halua lähteä myymään kotiaan, joten hän joutuu sitten siirtämään Pertille tasinkona saamansa 30 000€. Yhä edelleen puuttuu 17 500€ Pertiltä, joten Merja ottaa sen verran lainaa saadakseen maksettua Pertille.
Millä perusteella Hannun yksiö ei muka kuulu jaettavaan omaisuuteen? Ei omaisuuden hankinta-ajalla ole mitään merkitystä, ellei sitä ole hankittu esim. perintörahalla, jonka saadessa puolison avio-oikeus on suljettu pois.
Eli pieleen meni. Ainoastaan isältä peritty kotitalo ei kuulu jaettavaan varallisuuteen.
Juuri näin! Jos heillä olisi ollut avioehto, jossa ennen avioliittoa hankittu omaisuus olisi suljettu puolisolta pois sekä eron että kuoleman varalta, niin silloin yksiö ei olisi kuulunut jaettavaan varallisuuteen. Useat avioehdotkin on tehty vain avioeron varalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hulluimpia on lesket, jotka kuvittelevat perivänsä vainajan nimissä olevasta omaisuudesta automaattisesti puolet 🤣
Jos ei itsellä ole lainkaan onnellisuutta, niin lähtökohtaisesti osituksessa saa puolet.
Onnellisuutta minäkin haluaisin periä :D puoletkin riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Leski ei peri mikäli ei ole testamenttia. Lapsia ei ole. Kuolleen omaisuus menee kuolleen lähisuvulle.
Entäs jos avioparilla ei ole ollenkaan lapsia? Meneekö kaikki silloin leskelle, vai onko esim. vainajan vanhemmilla, sisaruksilla tms. jotain perintöoikeutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun avioliiton toinen osapuoli kuolee, tehdään ensin ositus, jossa lasketaan yhteen kummankin omaisuus ja leski saa pitää siitä puolet eli jos vainaja on varakkaampi, saa leski peästä tasinkoa (jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa omasta osuudestaan tasinkoa pesälle).
Tämän jälkeen jaetaan vainajalle "jäänyt" puolikas perillisten kesken.
Niin että mitä se on se vainajan henkilökohtainen omaisuus tässä tapauksessa?
Ei näin . Kuolleen nimissä olevat omaisuus ja varat menevät perillisille eli lapsille . Jos eloon jäänyt on varattomampi voi saada kuolleelta tasinkoa . Mitään yhteenlaskettua omaisuutta ja puolitusta ei tapahdu , yllätys myös itselleni .
Olet nyt käsittänyt hieman väärin. Tuo lesken mahdollisesti saama tasinko määrittyy juuri sillä kun omaisuus lasketaan yhteen ja puolitetaan. Jos tämä puolikas on arvokkaampi kuin lesken oma omaisuus, hän saa erotuksen tasinkona.
Avioliitto päättyy aina - joko eroon tai kuolemaan. Avioliiton päättyessä tehdään ositus. Myös silloin kun avioliitto päättyy kuolemaan. Jos puolisoilla siis ei ole avioehtoa.
Ositus on puolison kuollessa periaatteessa samanlainen kuin avioerossa. Köyhempi leski voi saada tasinkoa kuolinpesältä.
Puoliso perii vain testamentilla tai jos vainajalla ei ole rintaperillisiä eli lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos avioparilla ei ole ollenkaan lapsia? Meneekö kaikki silloin leskelle, vai onko esim. vainajan vanhemmilla, sisaruksilla tms. jotain perintöoikeutta?
Jos ei ole testamenttia eikä avioehtoa, tässä tapauksessa leski perii kaiken. Mutta lesken kuoltua omaisuus jaetaan toissijaisille perillisille (eli ensin kuolleen perillisiten) sekä lesken perillisille (vanhemmille, sisaruksille, tädeille, sedille tai enoille.). Jos näitä ei ole, menee omaisuus valtiolle.
Leski ei voi testamentata puolison kuoltua perintönä saamaansa omaisuutta eteenpäin, jos hän on saanut sen yllä kuvatulla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Leski ei peri mikäli ei ole testamenttia. Lapsia ei ole. Kuolleen omaisuus menee kuolleen lähisuvulle.
Väärin! Jos avioparilla ei ole lapsia, leski perii aviopuolisonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos avioparilla ei ole ollenkaan lapsia? Meneekö kaikki silloin leskelle, vai onko esim. vainajan vanhemmilla, sisaruksilla tms. jotain perintöoikeutta?
Jos ei ole testamenttia eikä avioehtoa, tässä tapauksessa leski perii kaiken. Mutta lesken kuoltua omaisuus jaetaan toissijaisille perillisille (eli ensin kuolleen perillisiten) sekä lesken perillisille (vanhemmille, sisaruksille, tädeille, sedille tai enoille.). Jos näitä ei ole, menee omaisuus valtiolle.
Leski ei voi testamentata puolison kuoltua perintönä saamaansa omaisuutta eteenpäin, jos hän on saanut sen yllä kuvatulla tavalla.
Tämä oli uutta tietoa, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos avioparilla ei ole ollenkaan lapsia? Meneekö kaikki silloin leskelle, vai onko esim. vainajan vanhemmilla, sisaruksilla tms. jotain perintöoikeutta?
Jos ei ole testamenttia eikä avioehtoa, tässä tapauksessa leski perii kaiken. Mutta lesken kuoltua omaisuus jaetaan toissijaisille perillisille (eli ensin kuolleen perillisiten) sekä lesken perillisille (vanhemmille, sisaruksille, tädeille, sedille tai enoille.). Jos näitä ei ole, menee omaisuus valtiolle.
Leski ei voi testamentata puolison kuoltua perintönä saamaansa omaisuutta eteenpäin, jos hän on saanut sen yllä kuvatulla tavalla.
Mutta voi elämänsä aikana käyttää vaikka kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos avioparilla ei ole ollenkaan lapsia? Meneekö kaikki silloin leskelle, vai onko esim. vainajan vanhemmilla, sisaruksilla tms. jotain perintöoikeutta?
Jos ei ole testamenttia eikä avioehtoa, tässä tapauksessa leski perii kaiken. Mutta lesken kuoltua omaisuus jaetaan toissijaisille perillisille (eli ensin kuolleen perillisiten) sekä lesken perillisille (vanhemmille, sisaruksille, tädeille, sedille tai enoille.). Jos näitä ei ole, menee omaisuus valtiolle.
Leski ei voi testamentata puolison kuoltua perintönä saamaansa omaisuutta eteenpäin, jos hän on saanut sen yllä kuvatulla tavalla.
Mutta voi elämänsä aikana käyttää vaikka kaiken.
Kyllä, niin voi.
T. Tuo edellinen, alkuperäiseen kysymykseen vastauksen antanut kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat henkilökohtaisella omaisuudella?
Leski ei peri, tasinkoa voi saada jos on köyhempi osapuoli. Asumisoikeus on vainajan kanssa yhteiseen asuntoon.
Esim. urheilulla saavuttamat pokaalit.
Jos leski on osituksessa saanut pokaalit omistukseensa, ne ovat lesken omaisuutta. Jos ne ovat jääneet kuolinpesään, kuolinpesä päättää, mitä niille tehdään.
Jos leski on ne voittanut itse kilpiluissa niin kai hän saa ne silloin pitää, jos hän ei halua päästä niistä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski ei peri.
Oletetaan, että Hannu ja Merja ovat menneet 30-vuotiaina naimisiin. Ei avioehtoa. Hannulla on siihen mennessä karttunut omaisuutta yhden yksiön verran. Avioliiton aikana Hannu ja Merja hankkivat yhteisen asunnon molempien nimiin, ja heidän yksikseen omistamat yksiöt laitetaan vuokralle. Myöhemmin he ostavat mökin molempien nimiin. Hannu on säästänyt omalle henkilökohtaiselle osakesäästötililleen rahaa, jota on hänen kuolleessaaaan 60 000 €. Merjalla ei ole mitään tällaista henkilökohtaista omaisuutta. Hannun isän kuollessa (äiti on kuollut jo aiemmin) Hannu saa testamentissa määrättynä perintönä isän vanhan rintamamiestalon. Testamentissa on ehto, että se ei tule kuulumaan avio-oikeuden piiriin perinnön saajalla.
Hannu kuolee. Hänen kaikki omaisuutensa on siis kuolinpesässä:
– ennen avioliittoa hankittu yksiö, arvo 50 000€
– 50% avioparin yhteinen asunnosta, jonka arvo on 400 000 €, joten kuolinpesä osuus 200 000€
– 50 % yhteisestä kesämökistä, arvo 40 000€, joten kuolinpesän osuus 20 000€
– osakesäästötilin 60 000€
– isältä peritty vanha talo, arvo 5000€.
YHT: 335 000€
Merjalla on avio-oikeus omaisuuteen tietyin ehdoin. Ensin katsotaan, mitkä Hannun omaisuudesta EIVÄT kuulu avio-oikeuteen: ennen avioliittoa hankittu yksiö sekä isältä peritty kotitalo, jonka testamentissa on avio-oikeudesta erikseen säädetty.
Avio-oikeuden piiriin kuuluu siis 50 % yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä ja 60 000€.
Sitten katsotaaan Merjan avio-oikeuden alle kuuluva omaisuus. Merja omistaa 50% yhteisestä asunnosta ja mökistä. Hannu on 60 000 € rikkaampi. Niinpä - kun avioehtoa ei kerran ole - leskelle siirretään kuolinpesästä TASINKONA 30 000€. Nyt on kuolinpesän ja Merjan varallisuus samat. Ja kuolinpesään jää varsinaiseksi perintöosaksi 335 000 € - merjan tasinko = 305 000€
Mutta sekä asunnosta että kesämökistä puolet menevät rintaperillisille normaalin perintökaaren mukaisesti. Hannu ja Merja ovat kuitenkin tehneet keskinäisen testamentin, jossa Hannu määrää, että hänen osuutensa yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä menee Merjalle.
Hannulla ja Merjalla ei ole yhteisiä lapsia mutta Hannulla on yksi lapsi Pertti edellisestä liitosta, joka on ainoa rintaperillinen ja jolle siis menee suoraan Hannun yksiö (arvoksi arvioitu 50 000 €) ja Hannun perimä vanha talo (arvo 5000€) sekä 30 000 € osakesäästöjä. Siis yhteensä 85 000€.
Kuitenkin KOKO PERINTÖOSAN arvo on 305 000€. Pertti ei halua tyytyä vain tuohon 85 000€ vaan päättää vaatia perintöosastaan koko lakiosaansa, joka on PUOLET perintöosasta: 152 500€. Siis 67 500€ enemmän kuin alun perin saisi. Koska omaisuus on kiinni kiinteistöissä, Merja ehdottaa Pertti, että tämä saisi koko kesämökin, siis Merjan itsensäkin osuuden. Tällä kuitataan 20 000€. Merja ei halua lähteä myymään kotiaan, joten hän joutuu sitten siirtämään Pertille tasinkona saamansa 30 000€. Yhä edelleen puuttuu 17 500€ Pertiltä, joten Merja ottaa sen verran lainaa saadakseen maksettua Pertille.
Tässäpä tämä auki selitettynä. Sen verran korjaisin, että kun puhut tuolla että kuolinpesän ja lesken omaisuutta tarkastellaan ja annetaan tasinkoa vähävaraisemmalle, niin siinä tarkastellaan - ei kuolinpesää - vaan avio-oikeuden alaista omaisuutta kummallakin. Kuolinpesään voi kuulua paljon avio-oikeuteen kuulumatontakin, kuten tuossa tapauksessa se ennen liittoa hankittu yksiö ja peritty rintamamiestalo. Selitit sen siis täsmälleen oikein, mutta osituksessa ei tarkastella koko kuolinpesää, ainoastaan avio-oikeuden alaista osuutta. Toki kuolinpesä sitten on se juridinen osapuoli, jolta se tasinko siirtyy köyhemmälle leskelle. t. juristi
Ja toinen pieni tarkennus. Leskellä on OIKEUS tasinkoon tässä tapauksessa. Sitä ei kuitenkaan automaattisesti makseta vaan leskellä on oikeus luopua tasingosta (halutessaan), jolloin sekin jää perinnöksi. Tätä tasingosta luopumista ei katsota lahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vainajalta jää vain velkaa? Voiko leski myydä sitä henkilökohtaista omaisuutta? Vainajalla lapsia, mutta parilla ei yhteisiä.
En ole asiantuntija mutta ymmärtääkseni ennen perunkirjoitusta ei pidä myydä mitään. Perunkirjoituksessa sitten selvitellään varat ja velat.
Riippuu niin kuolinpesästä, itse olin äitini ainoa perillinen joten myin hänen talonsa ennen perukirjoitusta. Sai sen laitettua myyntihinnalla perukirjaan eikä millään arvioilla, jolloin oliis jälkeen päin viewlä joutuntu käymään paperisotaa verottajan kanssa.
Perunkirjassa yleensä selvitetään onko vainajalla ylipäätän perillisiä ja jos on niin montako. Ainakin sukuselvitys pitää olla tehtynä jotta vainajan omaisuutta voi myydä (olettaen että on ainoa perillinen). Muutoihan ostaja ottaa riskin kauppojen peruuntumisesta jos perillisiä löytyy enemmän kuin yksi ja myyminen ei käy kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leski ei peri mikäli ei ole testamenttia. Lapsia ei ole. Kuolleen omaisuus menee kuolleen lähisuvulle.
Väärin! Jos avioparilla ei ole lapsia, leski perii aviopuolisonsa.
ei avioparilla vaan VAINAJALLA ei ole lapsia tai lapsenlapsia.
Tässäpä tämä auki selitettynä. Sen verran korjaisin, että kun puhut tuolla että kuolinpesän ja lesken omaisuutta tarkastellaan ja annetaan tasinkoa vähävaraisemmalle, niin siinä tarkastellaan - ei kuolinpesää - vaan avio-oikeuden alaista omaisuutta kummallakin. Kuolinpesään voi kuulua paljon avio-oikeuteen kuulumatontakin, kuten tuossa tapauksessa se ennen liittoa hankittu yksiö ja peritty rintamamiestalo. Selitit sen siis täsmälleen oikein, mutta osituksessa ei tarkastella koko kuolinpesää, ainoastaan avio-oikeuden alaista osuutta. Toki kuolinpesä sitten on se juridinen osapuoli, jolta se tasinko siirtyy köyhemmälle leskelle. t. juristi