Lue keskustelun säännöt.
Leski ei peri?!
09.04.2021 |
Leski ei peri. Leskellä on se asumisoikeus, mutta onko hänellä oikeus/osuus myös vainajan henkilökohtaiseeen omaisuuteen? Voiko hän esim. yksin päättää sen myynnistä? Onko hänellä siihen edes mitään oikeutta?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat henkilökohtaisella omaisuudella?
Leski ei peri, tasinkoa voi saada jos on köyhempi osapuoli. Asumisoikeus on vainajan kanssa yhteiseen asuntoon.
Esim. urheilulla saavuttamat pokaalit.
Mitkähän pokaalit on kyseessä ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat henkilökohtaisella omaisuudella?
Leski ei peri, tasinkoa voi saada jos on köyhempi osapuoli. Asumisoikeus on vainajan kanssa yhteiseen asuntoon.
Esim. urheilulla saavuttamat pokaalit.
Mitkähän pokaalit on kyseessä ?
Nykäsen Matin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perilliset perii, leski saa avio-oikeuden perusteella osansa jollei ole avio- tms. ehtoa. Jos on muita perillisiä, leski ei voi omatoimisesti myydä omaisuutta.
Tämä on kai avioero tilanteessa että omaisuutta puolitetaan .
Ositus tehdään aina avioliiton päättyessä. Avioliitto voi päätyä joko avioeroon tai siihen, kun jompi kumpi aviopuolisoista kuolee. Molemmissa tilanteissa tehdään ositus.
Silloin kun parilla on avioehto, käytetään termiä omaisuuden erottelu.
Vierailija kirjoitti:
Itse en edes tajunnut perineeni mitään äidin kuollessa. Perintö ei todellakaan kiinnosta, vaikka en rahassa ui. Pitäköön isä yhdessä hankkimansa omaisuutensa kuolemaansa asti ( johon toivottavasti on vielä monta vuotta aikaa).
Perintöveron joutuu maksamaan jos perii , onko tullut sellainen . Olitko perunkirjoituksessa ?
Vierailija kirjoitti:
Itse en edes tajunnut perineeni mitään äidin kuollessa. Perintö ei todellakaan kiinnosta, vaikka en rahassa ui. Pitäköön isä yhdessä hankkimansa omaisuutensa kuolemaansa asti ( johon toivottavasti on vielä monta vuotta aikaa).
Jos heillä ei ole ollut keskinäistä testamenttia, jonka nojalla isäsi olisi perinyt äitisi, niin olet jo perinyt äitisi ja mahdollisesti perintöverot ovat tulossa maksuun. Jos isäsi on perinyt äitisi testamentilla, tässäkin tilanteessa sinulla olisi ollut oikeus vaatia lakiosa. Tämä olisi kuitenkin vaatinut aktiivista toimintaa perunkirjoituksessa. Jos lakiosaa ei vaadi, sitä ei myöskään saa.
Isäsi saattaa mennä vielä uusiin naimisiin. Jos hän ei tee avioehtoa, puolet kaikesta isällä nyt olevasta omaisuudesta voi mennä itsesi ikäiselle isän uudelle vaimolle. Katsotaan, alkaako se perintö kiinnostaa tässä kuviossa siinä kohtaa kun uusi vaimo alkaa tuhlailla äidiltäsi jäänyttä perintöä, joka ei sinua kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis eikö meidän naimisissa olevien omaisuus olekaan yhteistä? Mieheni nimissä on 3 autoa, moottorikelkka, vene. Talo on meillä puoliksi merkittynä. Siis, jos mies kuolisi, niin eikö kaikki omaisuus laskettaisi puoliksi?
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö meidän naimisissa olevien omaisuus olekaan yhteistä? Mieheni nimissä on 3 autoa, moottorikelkka, vene. Talo on meillä puoliksi merkittynä. Siis, jos mies kuolisi, niin eikö kaikki omaisuus laskettaisi puoliksi?
Miehen nimissä on miehen omaisuus .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö meidän naimisissa olevien omaisuus olekaan yhteistä? Mieheni nimissä on 3 autoa, moottorikelkka, vene. Talo on meillä puoliksi merkittynä. Siis, jos mies kuolisi, niin eikö kaikki omaisuus laskettaisi puoliksi?
Ei ole yhteistä, vaan kumpikin omistaa oman omaisuutensa. Siitä huolimatta avioliiton päättyessä se ositetaan, riippumatta omistussuhteista, toki testamentatun omaisuuden poissulkuehdot ja avioehto huomioiden, jos näitä on.
Jos leskellä enemmän omaisuutta nimissään ei peri mitään kuolleelta puolisoltaan ilman testamenttia .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kenen asioihin täällä taas tungetaan rumaa nuppia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en edes tajunnut perineeni mitään äidin kuollessa. Perintö ei todellakaan kiinnosta, vaikka en rahassa ui. Pitäköön isä yhdessä hankkimansa omaisuutensa kuolemaansa asti ( johon toivottavasti on vielä monta vuotta aikaa).
Kannattaa kuitenkin olla selvilä omista oikeuksistaan, outoa jos sinua ei kutsuttu perukirjoitukseen...
Ei pelkästään outoa vaan laitonta. Perukirjoitus täytyy pitää viimeistään 3 kk kuolemasta, ja tilaisuuteen täytyy kutsua perilliset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun avioliiton toinen osapuoli kuolee, tehdään ensin ositus, jossa lasketaan yhteen kummankin omaisuus ja leski saa pitää siitä puolet eli jos vainaja on varakkaampi, saa leski peästä tasinkoa (jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa omasta osuudestaan tasinkoa pesälle).
Tämän jälkeen jaetaan vainajalle "jäänyt" puolikas perillisten kesken.
Niin että mitä se on se vainajan henkilökohtainen omaisuus tässä tapauksessa?
Ei näin . Kuolleen nimissä olevat omaisuus ja varat menevät perillisille eli lapsille . Jos eloon jäänyt on varattomampi voi saada kuolleelta tasinkoa . Mitään yhteenlaskettua omaisuutta ja puolitusta ei tapahdu , yllätys myös itselleni .
Älä nyt jauha paskaa. Ositus tehdään AINA avioliiton päättyessä, eroon tai kuolemaan. Paitsi jos on avioehdossa toisin kirjattu.
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö meidän naimisissa olevien omaisuus olekaan yhteistä? Mieheni nimissä on 3 autoa, moottorikelkka, vene. Talo on meillä puoliksi merkittynä. Siis, jos mies kuolisi, niin eikö kaikki omaisuus laskettaisi puoliksi?
Eikö ihmiset oikeesti tiedä mistään mitään? Ei mikään muutu yhteiseksi avioliitossakaan. Se omistaa joka omistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, mikä tekee kodista "kodin", kuuluu asumisoikeuteen, huonekalut, kalusteet, matot, verhot, astiat jne. Ei ole tarkkarajaista.
Vainajan vaatteet, jne. onkin hankalampi juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos vainajalta jää vain velkaa? Voiko leski myydä sitä henkilökohtaista omaisuutta? Vainajalla lapsia, mutta parilla ei yhteisiä.
En ole asiantuntija mutta ymmärtääkseni ennen perunkirjoitusta ei pidä myydä mitään. Perunkirjoituksessa sitten selvitellään varat ja velat.
Riippuu niin kuolinpesästä, itse olin äitini ainoa perillinen joten myin hänen talonsa ennen perukirjoitusta. Sai sen laitettua myyntihinnalla perukirjaan eikä millään arvioilla, jolloin oliis jälkeen päin viewlä joutuntu käymään paperisotaa verottajan kanssa.
Onko edes mahdollista myydä vainajan jäämistöä ennen perunkirjoitusta (vaikka olisikin aimoa perijä)? Eikö omistusoikeus todeta vasta silloin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en edes tajunnut perineeni mitään äidin kuollessa. Perintö ei todellakaan kiinnosta, vaikka en rahassa ui. Pitäköön isä yhdessä hankkimansa omaisuutensa kuolemaansa asti ( johon toivottavasti on vielä monta vuotta aikaa).
Jos heillä ei ole ollut keskinäistä testamenttia, jonka nojalla isäsi olisi perinyt äitisi, niin olet jo perinyt äitisi ja mahdollisesti perintöverot ovat tulossa maksuun. Jos isäsi on perinyt äitisi testamentilla, tässäkin tilanteessa sinulla olisi ollut oikeus vaatia lakiosa. Tämä olisi kuitenkin vaatinut aktiivista toimintaa perunkirjoituksessa. Jos lakiosaa ei vaadi, sitä ei myöskään saa.
Isäsi saattaa mennä vielä uusiin naimisiin. Jos hän ei tee avioehtoa, puolet kaikesta isällä nyt olevasta omaisuudesta voi mennä itsesi ikäiselle isän uudelle vaimolle. Katsotaan, alkaako se perintö kiinnostaa tässä kuviossa siinä kohtaa kun uusi vaimo alkaa tuhlailla äidiltäsi jäänyttä perintöä, joka ei sinua kiinnostanut.
Voihan olla, että äidillä ei ollut mitään omaisuutta. Näin oli läheiseni tapauksessa. Isä omisti sekä maalaistalon että metsät. Äidiltä jäi vain pankkitili, jonka saldo riitti hautajaiskuluihin.
Jos isä olisi kuollut ensin, olisi äiti saanut avio-oikeuden perusteella puolet omaisuudesta ja lapset perineet puolet. Nyt lapset jäivät ilman perintöä - ainakin tässä vaiheessa.
Kyllä nämä perintöasiat on monelle aivan hepreaa. Perhe-ja perintöoikeudesta pitäisi tehdä kouluihin oma oppiaineensa ainakin toisella asteella täysi-ikäistyville. Ei tulis asiat niin yllätyksenä ja ehkä muutamilta perintöriidoilta vältyttäisiin.
Leski ei peri.
Oletetaan, että Hannu ja Merja ovat menneet 30-vuotiaina naimisiin. Ei avioehtoa. Hannulla on siihen mennessä karttunut omaisuutta yhden yksiön verran. Avioliiton aikana Hannu ja Merja hankkivat yhteisen asunnon molempien nimiin, ja heidän yksikseen omistamat yksiöt laitetaan vuokralle. Myöhemmin he ostavat mökin molempien nimiin. Hannu on säästänyt omalle henkilökohtaiselle osakesäästötililleen rahaa, jota on hänen kuolleessaaaan 60 000 €. Merjalla ei ole mitään tällaista henkilökohtaista omaisuutta. Hannun isän kuollessa (äiti on kuollut jo aiemmin) Hannu saa testamentissa määrättynä perintönä isän vanhan rintamamiestalon. Testamentissa on ehto, että se ei tule kuulumaan avio-oikeuden piiriin perinnön saajalla.
Hannu kuolee. Hänen kaikki omaisuutensa on siis kuolinpesässä:
– ennen avioliittoa hankittu yksiö, arvo 50 000€
– 50% avioparin yhteinen asunnosta, jonka arvo on 400 000 €, joten kuolinpesä osuus 200 000€
– 50 % yhteisestä kesämökistä, arvo 40 000€, joten kuolinpesän osuus 20 000€
– osakesäästötilin 60 000€
– isältä peritty vanha talo, arvo 5000€.
YHT: 335 000€
Merjalla on avio-oikeus omaisuuteen tietyin ehdoin. Ensin katsotaan, mitkä Hannun omaisuudesta EIVÄT kuulu avio-oikeuteen: ennen avioliittoa hankittu yksiö sekä isältä peritty kotitalo, jonka testamentissa on avio-oikeudesta erikseen säädetty.
Avio-oikeuden piiriin kuuluu siis 50 % yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä ja 60 000€.
Sitten katsotaaan Merjan avio-oikeuden alle kuuluva omaisuus. Merja omistaa 50% yhteisestä asunnosta ja mökistä. Hannu on 60 000 € rikkaampi. Niinpä - kun avioehtoa ei kerran ole - leskelle siirretään kuolinpesästä TASINKONA 30 000€. Nyt on kuolinpesän ja Merjan varallisuus samat. Ja kuolinpesään jää varsinaiseksi perintöosaksi 335 000 € - merjan tasinko = 305 000€
Mutta sekä asunnosta että kesämökistä puolet menevät rintaperillisille normaalin perintökaaren mukaisesti. Hannu ja Merja ovat kuitenkin tehneet keskinäisen testamentin, jossa Hannu määrää, että hänen osuutensa yhteisestä asunnosta ja yhteisestä mökistä menee Merjalle.
Hannulla ja Merjalla ei ole yhteisiä lapsia mutta Hannulla on yksi lapsi Pertti edellisestä liitosta, joka on ainoa rintaperillinen ja jolle siis menee suoraan Hannun yksiö (arvoksi arvioitu 50 000 €) ja Hannun perimä vanha talo (arvo 5000€) sekä 30 000 € osakesäästöjä. Siis yhteensä 85 000€.
Kuitenkin KOKO PERINTÖOSAN arvo on 305 000€. Pertti ei halua tyytyä vain tuohon 85 000€ vaan päättää vaatia perintöosastaan koko lakiosaansa, joka on PUOLET perintöosasta: 152 500€. Siis 67 500€ enemmän kuin alun perin saisi. Koska omaisuus on kiinni kiinteistöissä, Merja ehdottaa Pertti, että tämä saisi koko kesämökin, siis Merjan itsensäkin osuuden. Tällä kuitataan 20 000€. Merja ei halua lähteä myymään kotiaan, joten hän joutuu sitten siirtämään Pertille tasinkona saamansa 30 000€. Yhä edelleen puuttuu 17 500€ Pertiltä, joten Merja ottaa sen verran lainaa saadakseen maksettua Pertille.
vaimot, teidän miehenne kuolee todnäk aikaisemmin. Laittakaa kaikki omaisuus pelkästään teidän omiin nimiinne. Varsinkin, jos miehellä on lapsia aiemmasta suhteesta tai epäilette lehtolasta. Yhteisestä omaisuudesta puolet menee lapsille, myös sille koko ikänsä äitinsä kanssa Ruotsissa asuneelle pojalle, jonka kanssa miehellänne ei ole mitään tekemistä. Lapsia ei voi Suomessa käytännössä tehdä lainkaan perinnöttömäksi. Ja avioparin keskinäisellä testamentilla ei ole mitään virkaa. Lakiosan voi lapset aina vaatia. Ja se on puolet. Joten pitäkää huoli, että miehellänne ei jää perittävää ja laittakaa kaikki omaisuus vain vaimon nimiin. Säästytte monelta. Kaikki säästyvät, sillä tämä on yksiselitteisin tapa.
Riippuu niin kuolinpesästä, itse olin äitini ainoa perillinen joten myin hänen talonsa ennen perukirjoitusta. Sai sen laitettua myyntihinnalla perukirjaan eikä millään arvioilla, jolloin oliis jälkeen päin viewlä joutuntu käymään paperisotaa verottajan kanssa.