VAKAVA 2021
Heippa! Laitetaanpas jännäilyryhmä pystyyn kokeeseen valmistautumisesta, soveltuvuuskokeisiin ja lopputulokseen asti! Miten olet valmistautunut, tai aiot valmistautua? Millaisia vinkkejä kaipaat? Laita vielä mielellään että minne haet, monettako kertaa niin pysytään kartalla :)
Kommentit (3667)
Vierailija kirjoitti:
Lappi varasija 5 hitto jännittääää, ainakaa vipusen mukaan kukaan ei oo ottanu ensikertalaisista paikkaa vastaan
Mistä päin Suomea tuut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lappi varasija 5 hitto jännittääää, ainakaa vipusen mukaan kukaan ei oo ottanu ensikertalaisista paikkaa vastaan
Mistä päin Suomea tuut?
Kemi-tornio😆
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä muita jotka ovat hakeneet vakaan? Siis mää en suoraan sanottuna ymmärrä sitä dissaamista alaa kohtaan. Oon yrittänyt pitää jopa asiaa salassa ettei tarvitse koko aikaa puolustella mihin haluaa 🙈
Eikö ihmiset oikeasti älyä, että sillä kasvatustieteen maisterin paperilla voi tehdä muutakin kuin vaihtaa kakkavaippaa? Jos pääsen sisään niin aion todellakin käydä opettajan pedagogiset sivuaineena niin voin olla vakaope esim. ammattikoulussa. Mä voin toimia eri järjestöissä, kunnan tehtävissä, asiantuntijana, vakasuunnittelijana, päiväkodin johtajana. Tai vaikka käymällä markkinointia lisäksi niin erikoistun vaikka opetuspelien myymiseen. Erkkapedaa opiskelemalla lisää voi olla vakapuolen erkkapeda.. Etc etc.
Mutta siis pointti on, että tuolla saa pätevyyden niin moneen ja yhdistämällä sivuaineita voi tehdä vaikka mitä ja on paljon työtehtäviä mitä syntyy tarpeesta ja sulla on pätevyys siihen yliopiston käyneenä.
Itse haaveilen silti erityisesti esiopetuksesta, mutta inspiroi myös se että tehtäviä on niin monia muitakin!
Moikka täällä myös toinen vakaan hakenut ja haluisin myös esiopetuksen puolelle. Hain myös luokanopeen mutta pisteet vakavasta ei riittäny sovariin.
En itekkään ymmärrä tätä varhaiskasvatuksen dissaamista. Mitä sitten jos joku haluaa opettaa pieniä lapsia. Tietenkin kaikki jotka vakaan hakee tajuaa kuinka raskasta se on. Ite oon ainakin tosi innoissani jos pääsen kouluun. Katsoo sitten et mikä on fiilis sitten kun pääsis työhön.
Lisään vielä et eiköhän ne lastenhoitajat ja ohjaajat vaihda niitä kakkavaippoja päiväkodin puolella enemmän kun opettaja 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä muita jotka ovat hakeneet vakaan? Siis mää en suoraan sanottuna ymmärrä sitä dissaamista alaa kohtaan. Oon yrittänyt pitää jopa asiaa salassa ettei tarvitse koko aikaa puolustella mihin haluaa 🙈
Eikö ihmiset oikeasti älyä, että sillä kasvatustieteen maisterin paperilla voi tehdä muutakin kuin vaihtaa kakkavaippaa? Jos pääsen sisään niin aion todellakin käydä opettajan pedagogiset sivuaineena niin voin olla vakaope esim. ammattikoulussa. Mä voin toimia eri järjestöissä, kunnan tehtävissä, asiantuntijana, vakasuunnittelijana, päiväkodin johtajana. Tai vaikka käymällä markkinointia lisäksi niin erikoistun vaikka opetuspelien myymiseen. Erkkapedaa opiskelemalla lisää voi olla vakapuolen erkkapeda.. Etc etc.
Mutta siis pointti on, että tuolla saa pätevyyden niin moneen ja yhdistämällä sivuaineita voi tehdä vaikka mitä ja on paljon työtehtäviä mitä syntyy tarpeesta ja sulla on pätevyys siihen yliopiston käyneenä.
Itse haaveilen silti erityisesti esiopetuksesta, mutta inspiroi myös se että tehtäviä on niin monia muitakin!
Moikka täällä myös toinen vakaan hakenut ja haluisin myös esiopetuksen puolelle. Hain myös luokanopeen mutta pisteet vakavasta ei riittäny sovariin.
En itekkään ymmärrä tätä varhaiskasvatuksen dissaamista. Mitä sitten jos joku haluaa opettaa pieniä lapsia. Tietenkin kaikki jotka vakaan hakee tajuaa kuinka raskasta se on. Ite oon ainakin tosi innoissani jos pääsen kouluun. Katsoo sitten et mikä on fiilis sitten kun pääsis työhön.
Lisään vielä et eiköhän ne lastenhoitajat ja ohjaajat vaihda niitä kakkavaippoja päiväkodin puolella enemmän kun opettaja 😄
Vaikka haenkin luokanopeks, niin kunnioitan silti vakaopeja. Työ on raskasta, sinne pitää olla varmasti tosi motivoitunut. Itse en sinne sopisi. Vakaopejen tekemä hyvä työ yhdessä terveydenhuollon ym., helpottaa luokanopejen työtä, kun nipsy ym. lapset nykyään useimmiten saadaan kiinni viimeistään viskari-eskari-iässä ja aloitetaan tukitoimet. Koulussa sitten ollaan jo pitkälti tietoisia millaisia erityistarpeisia lapsia tulee kouluun.
Hei kaikki te vakaan hakeneet. Kiva kun tulette alalle 😊 oon itse sosionomi AMK ja mulla on kelpoisuus vakaopettaja työhön. Oonkin ollut vakaopena vakituisessa työsuhteessa jo useita vuosia. Nyt hain opiskelemaan vakaopeksi ihan yliopistoon, jotta saisin esiopetuspätevyyden (ja toki kehittyisin ammatillisesti jne.)
Haluan nyt kuitenkin, tätä keskustelua aktiivisesti lukeneena, oikaista pari asia vakaopena olemisesta ja työn luonteesta (toki paikkakunta- ja esihenkilökohtaisia eroja voi olla) Me kaikki työskentelemme vakassa tiiminä - opettajalla on pedagoginen vastuu ryhmän toiminnasta ja oppimisesta. Me vaihdamme myös niitä kakkavaippoja ja käytämme lapsia muutenkin vessassa. Ohjaamme lapsia myös pukemisessa ja autamme kurahousuja jalkaan. Siivoamme leluja yhdessä lapsien kanssa ja pyyhimme jopa myös pöytiä. Kaikissa työpaikoissa jossa olen ollut, ei olisi sellaista opettajaa hyvällä katsottu joka olisi olettanut ainoastaan hoitajien tekevän tällaiset asiat. Myöskään tällä muutenkin jo heikosti vetovoimaisella alalla, meillä ei ole varaa alkaa nukkumaan toisiamme. Vakaopen työ on kuitenkin erittäin antoisaa (joskin raskasta). Varhaiskasvatuksessa luomme pohjan oppimiselle - se on erittäin tärkeää tulevaa koulutietä ajatellen. Tärkeässä oppimisen asemassa ovat myös esim. seuraavat alueet: kaveritaidot, ryhmässä työskentely, sosiaaliset taidot, tunnetaidot, leikkitaidot, vuorovaikutuksen keinot ja taidot. Joten tervetuloa alalle, toivottavasti tärppää! Toivon toki myös, että itse pääsen opiskelemaan vaikka en olekaan ensikertalainen. Näin me pidettäisiin meidät jo vakassa työskentelevät motivoituneena ja no..siellä töissä.
Apua..siis nukkumaan=nokkimaan 😁
Hieman aiheen vierestä - Älkää pelätkö kakkavaippoja 😂 ei se ole mitään! Yks pikku juttu, ja päiväkodeissa on nykyään yleensä ergonomisia systeemejä, ettei edes selkä rasitu niin paljon kuin kotioloissa helposti lasta nostellessa, varsinkin jos on useita lapsia. Ja jos vielä suhteutetaan, vanhustenhoitoon verrattuna päiväkodin vaippahommat ei tunnu yhtään missään. Tottahan me halutaan, että jokaisella on hyvä ja puhdas olo. T: lastenhoitaja joka myös haki tänä vuonna
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki te vakaan hakeneet. Kiva kun tulette alalle 😊 oon itse sosionomi AMK ja mulla on kelpoisuus vakaopettaja työhön. Oonkin ollut vakaopena vakituisessa työsuhteessa jo useita vuosia. Nyt hain opiskelemaan vakaopeksi ihan yliopistoon, jotta saisin esiopetuspätevyyden (ja toki kehittyisin ammatillisesti jne.)
Haluan nyt kuitenkin, tätä keskustelua aktiivisesti lukeneena, oikaista pari asia vakaopena olemisesta ja työn luonteesta (toki paikkakunta- ja esihenkilökohtaisia eroja voi olla) Me kaikki työskentelemme vakassa tiiminä - opettajalla on pedagoginen vastuu ryhmän toiminnasta ja oppimisesta. Me vaihdamme myös niitä kakkavaippoja ja käytämme lapsia muutenkin vessassa. Ohjaamme lapsia myös pukemisessa ja autamme kurahousuja jalkaan. Siivoamme leluja yhdessä lapsien kanssa ja pyyhimme jopa myös pöytiä. Kaikissa työpaikoissa jossa olen ollut, ei olisi sellaista opettajaa hyvällä katsottu joka olisi olettanut ainoastaan hoitajien tekevän tällaiset asiat. Myöskään tällä muutenkin jo heikosti vetovoimaisella alalla, meillä ei ole varaa alkaa nukkumaan toisiamme. Vakaopen työ on kuitenkin erittäin antoisaa (joskin raskasta). Varhaiskasvatuksessa luomme pohjan oppimiselle - se on erittäin tärkeää tulevaa koulutietä ajatellen. Tärkeässä oppimisen asemassa ovat myös esim. seuraavat alueet: kaveritaidot, ryhmässä työskentely, sosiaaliset taidot, tunnetaidot, leikkitaidot, vuorovaikutuksen keinot ja taidot. Joten tervetuloa alalle, toivottavasti tärppää! Toivon toki myös, että itse pääsen opiskelemaan vaikka en olekaan ensikertalainen. Näin me pidettäisiin meidät jo vakassa työskentelevät motivoituneena ja no..siellä töissä.
Hei, kiitos älyttömästi vastauksesta! Oon tuo joka asiasta kysyi ja purnannu tässä vastaan. Mutta tosiaan, olen itse ollut päiväkodissa ja yli 5 vuotta muissa vaativissa lapsi- ja perhetöissä. Minä en niitä kakkavaippoja pelkää, olen myös useamman lapsen äiti. Ja tiedän todellakin, että työ on monesti vaativaa (harva työ on kyllä loikoilua), mutta tulen itse sen verran vaativista lapsuusoloista että minä en ihan helposta säikähdä. Ja todellakin liputan tiimityölle, enkä nokkimisjärjestykselle.
Mua vaan yleisesti ärsyttää tämä alan dissaus ja että kun joku erehtyy motivoituu niin siellä on läjä ihmisiä heti painamassa sut maanrakoon. Valtion johtajien työkään ei ole helppoa ja vapaa-aikaa ei ole, mutta silti sinne valikoituu työnsä osaavia ja motivoituneita suurimmaksi osaksi. Miksi sairaanhoitaja ja lähihoitaja opiskelijoita ei pelotella samallai? Entäs lääkäri? Aivan järkyttävä vastuu ja pitäisi tietää paljon asioita tai joku voi jopa kuolla. Entäs miksi erkkapedaan on niin vaikea päästä ja kova arvostus, vaikka se työ jos mikä on toooooodella kuluttavaa, haastavaa ja kohtaat usein väkivaltaa??!
Pointti on se että jokaisella meistä on omat syyt ja motivaation lähde. Eikä tämä jatkuva ulina auta yhtään koska sitten ne oikeat tyypit jättää tulematta töihin. Minä olen kyllä sen verran naiivi sitten kun ajattelen, että jos mulla on osaavat ja hyvät työkaverit niin me tiiminä voidaan luoda turvallinen ympäristö lapsille jossa on vaikeuksienkin keskellä voida hyvin..... Minä itse koen olevani hyvä työkaveri ja useimmiten mulla on ollut todella hyvät työkaverit myös.
Vähän tuun myöhässä tän mun kommenttini kanssa, mutta oon kokeen jälkeen todella paljon ihmetellyt tota moninaisuuspysäkkiä. Kysymys siitä, että mitä moninaisuutta juuri minusta löytyy oli todella henkilökohtainen. Oon homoseksuaali, mutta en halunnut tuoda asiaa mitenkään esille, sillä haastattelija vaikutti todella tympeältä. Lisäks en halua, että noin henkilökohtainen ominaisuus vaikuttaa hakutulokseen yhtään mihinkään suuntaan. Menin siinä sitten vähän lukkoon, kun päässäni kelasin, että sanonko olevani homo vai en. No en sanonut, sen sijaan sanoin että olen mies ja että mulla on lukihäiriö 😅 toisaalta oon jälkikäteen miettinyt, että onhan mikä tahansa ominaisuus moninaisuutta, vaikka ominaisuus ei kuuluisi ns. mihinkään vähemmistöön 🤔
Räjähän ku en saa tuloksia! Tulis jo!
Aiotteko vastata palautekyselyyn? Linkki siihen tuli sähköpostiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki te vakaan hakeneet. Kiva kun tulette alalle 😊 oon itse sosionomi AMK ja mulla on kelpoisuus vakaopettaja työhön. Oonkin ollut vakaopena vakituisessa työsuhteessa jo useita vuosia. Nyt hain opiskelemaan vakaopeksi ihan yliopistoon, jotta saisin esiopetuspätevyyden (ja toki kehittyisin ammatillisesti jne.)
Haluan nyt kuitenkin, tätä keskustelua aktiivisesti lukeneena, oikaista pari asia vakaopena olemisesta ja työn luonteesta (toki paikkakunta- ja esihenkilökohtaisia eroja voi olla) Me kaikki työskentelemme vakassa tiiminä - opettajalla on pedagoginen vastuu ryhmän toiminnasta ja oppimisesta. Me vaihdamme myös niitä kakkavaippoja ja käytämme lapsia muutenkin vessassa. Ohjaamme lapsia myös pukemisessa ja autamme kurahousuja jalkaan. Siivoamme leluja yhdessä lapsien kanssa ja pyyhimme jopa myös pöytiä. Kaikissa työpaikoissa jossa olen ollut, ei olisi sellaista opettajaa hyvällä katsottu joka olisi olettanut ainoastaan hoitajien tekevän tällaiset asiat. Myöskään tällä muutenkin jo heikosti vetovoimaisella alalla, meillä ei ole varaa alkaa nukkumaan toisiamme. Vakaopen työ on kuitenkin erittäin antoisaa (joskin raskasta). Varhaiskasvatuksessa luomme pohjan oppimiselle - se on erittäin tärkeää tulevaa koulutietä ajatellen. Tärkeässä oppimisen asemassa ovat myös esim. seuraavat alueet: kaveritaidot, ryhmässä työskentely, sosiaaliset taidot, tunnetaidot, leikkitaidot, vuorovaikutuksen keinot ja taidot. Joten tervetuloa alalle, toivottavasti tärppää! Toivon toki myös, että itse pääsen opiskelemaan vaikka en olekaan ensikertalainen. Näin me pidettäisiin meidät jo vakassa työskentelevät motivoituneena ja no..siellä töissä.Hei, kiitos älyttömästi vastauksesta! Oon tuo joka asiasta kysyi ja purnannu tässä vastaan. Mutta tosiaan, olen itse ollut päiväkodissa ja yli 5 vuotta muissa vaativissa lapsi- ja perhetöissä. Minä en niitä kakkavaippoja pelkää, olen myös useamman lapsen äiti. Ja tiedän todellakin, että työ on monesti vaativaa (harva työ on kyllä loikoilua), mutta tulen itse sen verran vaativista lapsuusoloista että minä en ihan helposta säikähdä. Ja todellakin liputan tiimityölle, enkä nokkimisjärjestykselle.
Mua vaan yleisesti ärsyttää tämä alan dissaus ja että kun joku erehtyy motivoituu niin siellä on läjä ihmisiä heti painamassa sut maanrakoon. Valtion johtajien työkään ei ole helppoa ja vapaa-aikaa ei ole, mutta silti sinne valikoituu työnsä osaavia ja motivoituneita suurimmaksi osaksi. Miksi sairaanhoitaja ja lähihoitaja opiskelijoita ei pelotella samallai? Entäs lääkäri? Aivan järkyttävä vastuu ja pitäisi tietää paljon asioita tai joku voi jopa kuolla. Entäs miksi erkkapedaan on niin vaikea päästä ja kova arvostus, vaikka se työ jos mikä on toooooodella kuluttavaa, haastavaa ja kohtaat usein väkivaltaa??!
Pointti on se että jokaisella meistä on omat syyt ja motivaation lähde. Eikä tämä jatkuva ulina auta yhtään koska sitten ne oikeat tyypit jättää tulematta töihin. Minä olen kyllä sen verran naiivi sitten kun ajattelen, että jos mulla on osaavat ja hyvät työkaverit niin me tiiminä voidaan luoda turvallinen ympäristö lapsille jossa on vaikeuksienkin keskellä voida hyvin..... Minä itse koen olevani hyvä työkaveri ja useimmiten mulla on ollut todella hyvät työkaverit myös.
Tuon ekan kommentin kirjoittaja tässä hei! Oon niin samaa mieltä sun kanssa! Tämän alan dissaus on järjetöntä! Ja näinkin tärkeä ala kun on kyseessä, tekee se siitä entistä järjettömämpää. Aivan harmittaa monesti vierestä kuunnella, kun monilla on vieläkin käsitys siitä "tarhantädistä" joka vähän pelaa kimbleä ja istuu hiekkalaatikon reunalla. Ja tämä tiimityöskentely on oikeastaan sen kaiken a ja o. Lapset voi hyvin kun tiimi voi hyvin ❤️
Vierailija kirjoitti:
Aiotteko vastata palautekyselyyn? Linkki siihen tuli sähköpostiin.
Todellakin! Jos joutuu ensi vuonna hakemaan uudelleen niin kyllä noissa on parannettavaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kaikki te vakaan hakeneet. Kiva kun tulette alalle 😊 oon itse sosionomi AMK ja mulla on kelpoisuus vakaopettaja työhön. Oonkin ollut vakaopena vakituisessa työsuhteessa jo useita vuosia. Nyt hain opiskelemaan vakaopeksi ihan yliopistoon, jotta saisin esiopetuspätevyyden (ja toki kehittyisin ammatillisesti jne.)
Haluan nyt kuitenkin, tätä keskustelua aktiivisesti lukeneena, oikaista pari asia vakaopena olemisesta ja työn luonteesta (toki paikkakunta- ja esihenkilökohtaisia eroja voi olla) Me kaikki työskentelemme vakassa tiiminä - opettajalla on pedagoginen vastuu ryhmän toiminnasta ja oppimisesta. Me vaihdamme myös niitä kakkavaippoja ja käytämme lapsia muutenkin vessassa. Ohjaamme lapsia myös pukemisessa ja autamme kurahousuja jalkaan. Siivoamme leluja yhdessä lapsien kanssa ja pyyhimme jopa myös pöytiä. Kaikissa työpaikoissa jossa olen ollut, ei olisi sellaista opettajaa hyvällä katsottu joka olisi olettanut ainoastaan hoitajien tekevän tällaiset asiat. Myöskään tällä muutenkin jo heikosti vetovoimaisella alalla, meillä ei ole varaa alkaa nukkumaan toisiamme. Vakaopen työ on kuitenkin erittäin antoisaa (joskin raskasta). Varhaiskasvatuksessa luomme pohjan oppimiselle - se on erittäin tärkeää tulevaa koulutietä ajatellen. Tärkeässä oppimisen asemassa ovat myös esim. seuraavat alueet: kaveritaidot, ryhmässä työskentely, sosiaaliset taidot, tunnetaidot, leikkitaidot, vuorovaikutuksen keinot ja taidot. Joten tervetuloa alalle, toivottavasti tärppää! Toivon toki myös, että itse pääsen opiskelemaan vaikka en olekaan ensikertalainen. Näin me pidettäisiin meidät jo vakassa työskentelevät motivoituneena ja no..siellä töissä.Hei, kiitos älyttömästi vastauksesta! Oon tuo joka asiasta kysyi ja purnannu tässä vastaan. Mutta tosiaan, olen itse ollut päiväkodissa ja yli 5 vuotta muissa vaativissa lapsi- ja perhetöissä. Minä en niitä kakkavaippoja pelkää, olen myös useamman lapsen äiti. Ja tiedän todellakin, että työ on monesti vaativaa (harva työ on kyllä loikoilua), mutta tulen itse sen verran vaativista lapsuusoloista että minä en ihan helposta säikähdä. Ja todellakin liputan tiimityölle, enkä nokkimisjärjestykselle.
Mua vaan yleisesti ärsyttää tämä alan dissaus ja että kun joku erehtyy motivoituu niin siellä on läjä ihmisiä heti painamassa sut maanrakoon. Valtion johtajien työkään ei ole helppoa ja vapaa-aikaa ei ole, mutta silti sinne valikoituu työnsä osaavia ja motivoituneita suurimmaksi osaksi. Miksi sairaanhoitaja ja lähihoitaja opiskelijoita ei pelotella samallai? Entäs lääkäri? Aivan järkyttävä vastuu ja pitäisi tietää paljon asioita tai joku voi jopa kuolla. Entäs miksi erkkapedaan on niin vaikea päästä ja kova arvostus, vaikka se työ jos mikä on toooooodella kuluttavaa, haastavaa ja kohtaat usein väkivaltaa??!
Pointti on se että jokaisella meistä on omat syyt ja motivaation lähde. Eikä tämä jatkuva ulina auta yhtään koska sitten ne oikeat tyypit jättää tulematta töihin. Minä olen kyllä sen verran naiivi sitten kun ajattelen, että jos mulla on osaavat ja hyvät työkaverit niin me tiiminä voidaan luoda turvallinen ympäristö lapsille jossa on vaikeuksienkin keskellä voida hyvin..... Minä itse koen olevani hyvä työkaveri ja useimmiten mulla on ollut todella hyvät työkaverit myös.
Tuon ekan kommentin kirjoittaja tässä hei! Oon niin samaa mieltä sun kanssa! Tämän alan dissaus on järjetöntä! Ja näinkin tärkeä ala kun on kyseessä, tekee se siitä entistä järjettömämpää. Aivan harmittaa monesti vierestä kuunnella, kun monilla on vieläkin käsitys siitä "tarhantädistä" joka vähän pelaa kimbleä ja istuu hiekkalaatikon reunalla. Ja tämä tiimityöskentely on oikeastaan sen kaiken a ja o. Lapset voi hyvin kun tiimi voi hyvin ❤️
En hae itse alalle, mutta sana tarhatäti saa mut raivon valtaan! Vaikka naisia onkin enemmän alalla, tuo nimitys on mielestäni alentava ja loukkaava. Tai ainakin itse maisterina kokisin tuon todella loukkaavaksi. Mieluiten käytetään opettaja tai sitten lastenhoitaja (lähihoitajasta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onk9o täällä muita jotka ovat hakeneet vakaan? Siis mää en suoraan sanottuna ymmärrä sitä dissaamista alaa kohtaan. Oon yrittänyt pitää jopa asiaa salassa ettei tarvitse koko aikaa puolustella mihin haluaa 🙈
Eikö ihmiset oikeasti älyä, että sillä kasvatustieteen maisterin paperilla voi tehdä muutakin kuin vaihtaa kakkavaippaa? Jos pääsen sisään niin aion todellakin käydä opettajan pedagogiset sivuaineena niin voin olla vakaope esim. ammattikoulussa. Mä voin toimia eri järjestöissä, kunnan tehtävissä, asiantuntijana, vakasuunnittelijana, päiväkodin johtajana. Tai vaikka käymällä markkinointia lisäksi niin erikoistun vaikka opetuspelien myymiseen. Erkkapedaa opiskelemalla lisää voi olla vakapuolen erkkapeda.. Etc etc.
Mutta siis pointti on, että tuolla saa pätevyyden niin moneen ja yhdistämällä sivuaineita voi tehdä vaikka mitä ja on paljon työtehtäviä mitä syntyy tarpeesta ja sulla on pätevyys siihen yliopiston käyneenä.
Itse haaveilen silti erityisesti esiopetuksesta, mutta inspiroi myös se että tehtäviä on niin monia muitakin!
Valitettavasti noista "siisteistä" hommista ei vaan kaikille halukkaille riitä työtä. Kentällä on huutava pula, johtoon ja leppoisiin suunnitteluhommiin tunkua. Omassa lähipiirissä on sekä opettajia että vakaopeja, vakat (5 kpl) on olleet _poikkeuksetta_ työuupumuksen vuoksi saikulla kahden ensimmäisen työvuoden jälkeen. Opettajat myös, mutta ei ollenkaan samassa määrin. Vakat sanovat, että yliopistossa syötetty kaunis illuusio alasta, mahdollisuuksista ja työnkuvasta ei vastaa käytäntöä millään mittarilla.
Onko nämä vakat kandin vaiheen käyneitä? Missä päin Suomea? On olemassa montaa erilaista päiväkotia. Riippuu jo missä päin Suomea asut. Helsingissä on huutava pula eritoten ja vaihtuvuutta, koska palkka ei riitä elämiskuluihin. Itse tunnen 4 vakaopea, joista pisimmillään oleva ollut jo 20 vuotta. Tykkää työstään ja sairaslomat on kyllä olleet tavan flunssia ym. Ikävä, että sun tutuilla on tuollaiset kokemukset. Mutta edelleenkin, noilla papereilla voi tehdä muutakin, ja jotkut ne paikat saa. Useimmiten työmarkkinoilla on edelleen että pätevin, ja se riippuu paaaaaaljon persoonasta. Tuo on kyllä joka alalla totuus, että haluttuja paikkoja ei ole kaikille. Mutta se ei silti tarkoita, etteikö niitä ole mahdollista saada. Koskaan.
Minusta jotenkin vaikuttaa, että alalle hakeutuu usein tyyppej joiden mielestä lapset on vaan kivoja. Ja kun vähän hakijoita niin tällaoset pääsee sisään. Sitten ne epämotivoituneet henkilöt masentuu kun kaikki ei olekaan kivaa. Tai jäädään sinne huonoon työympäristöön ja uuvutaan. Kyllä on myös paljon itsestä kiinni.
Ja minusta on suurinta bullshittiä ettei alaa arvosteta. Palkanmaksjan osuudesta en sano miän, mutta jokainen vanhempi joka rakastaa omaa lastaan niin haluaa ja arvostaa ammattitaitoista vakatyöntekijää. Ja se lapsi, hemmetti sää teet työtä sille lapselle ja mahdollistat sen lapsuuden. Sä oot aivan avainasemassa hänen elämään.
Ovat siis kasvatustieteen maistereita pääaineena varhaiskasvatus, osa töissä pohjoisessa ja osa keski-Suomessa. Yksi on ollut töissä pääasiassa yksityisissä päikyissä, muut kunnan varhaiskasvatuksessa. Osa sanoo, että uupumuksen syynä oli juurikin nuo jatkuvat sijaistuksien ketjutukset, jolloin lomia ei juuri kertynyt ja nekin piti aina käyttää uusien työpaikkojen hakuun. Kahdella on nyt alle 30-vuotiaina vakivirka, mutta molemmat ovat uudelleen kouluttautumassa jaksamisen suhteen kestävämpien työolojen toivossa, toinen ihan eri alalle, toinen täydennyskoulutuksen kautta. Vierestä seuranneena voin kyllä painottaa, että kukaan ei itseään tahallaan uuvuta ja siitä on yksilöä ihan turha syyllistää, se ei muuta systeemiä.
Mulle ei oo tullut palautekyselyä
Laittaisin siihen, että olisi hyvä saada tietää kauan kuhunkin kysymykseen saa vastata. Puhuin melko kauan ekoihin kysymyksiin, että ilmeisesti joku kysymys jäi kysymättä ja en siis saa niistä pisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Laittaisin siihen, että olisi hyvä saada tietää kauan kuhunkin kysymykseen saa vastata. Puhuin melko kauan ekoihin kysymyksiin, että ilmeisesti joku kysymys jäi kysymättä ja en siis saa niistä pisteitä.
Mä laitan myös, että kysymysten määrä olisi kiva tietää alussa (osa haastattelijoista kertoi, mutta ei kaikki).
Mä vastasin jo kyselyyn. Laitoin myös tuosta moninaisuudesta palautetta.
Ja että selkeämpi ajan ilmoittaminen olisi ollut kiva. Nyt ilmeisesti 5 minuuttia alkoi kulua heti kun keskustelu aukesi. Jos olisin tämän tajunnut, olisin ollut hieman aloitteellisempi esim. Henkkarien näytössä, olisi jäänyt enemmän aikaa vastata. Samoin ekalla pysäkillä kun kysyttiin vanhoista opinnoista, jaarittelin ihan liikaa. Motivaation osuus olisi ollut paljon merkityksellisempi.
Onko nämä vakat kandin vaiheen käyneitä? Missä päin Suomea? On olemassa montaa erilaista päiväkotia. Riippuu jo missä päin Suomea asut. Helsingissä on huutava pula eritoten ja vaihtuvuutta, koska palkka ei riitä elämiskuluihin. Itse tunnen 4 vakaopea, joista pisimmillään oleva ollut jo 20 vuotta. Tykkää työstään ja sairaslomat on kyllä olleet tavan flunssia ym. Ikävä, että sun tutuilla on tuollaiset kokemukset. Mutta edelleenkin, noilla papereilla voi tehdä muutakin, ja jotkut ne paikat saa. Useimmiten työmarkkinoilla on edelleen että pätevin, ja se riippuu paaaaaaljon persoonasta. Tuo on kyllä joka alalla totuus, että haluttuja paikkoja ei ole kaikille. Mutta se ei silti tarkoita, etteikö niitä ole mahdollista saada. Koskaan.
Minusta jotenkin vaikuttaa, että alalle hakeutuu usein tyyppej joiden mielestä lapset on vaan kivoja. Ja kun vähän hakijoita niin tällaoset pääsee sisään. Sitten ne epämotivoituneet henkilöt masentuu kun kaikki ei olekaan kivaa. Tai jäädään sinne huonoon työympäristöön ja uuvutaan. Kyllä on myös paljon itsestä kiinni.
Ja minusta on suurinta bullshittiä ettei alaa arvosteta. Palkanmaksjan osuudesta en sano miän, mutta jokainen vanhempi joka rakastaa omaa lastaan niin haluaa ja arvostaa ammattitaitoista vakatyöntekijää. Ja se lapsi, hemmetti sää teet työtä sille lapselle ja mahdollistat sen lapsuuden. Sä oot aivan avainasemassa hänen elämään.