Mitä sellaista sinulle on tapahtunut mitä luulet että kovin monelle muulle ihmiselle täällä ei ole tapahtunut?

Kerro mikä järvi kyseessä?

Tästä ketjusta tulee huono olo... en taida lukea enempää.

Vierailija kirjoitti:

Pelastin 10-vuotiaana 2-vuotiaan veljeni lapsuutemme kesämökin vieressä olevasta järvestä hukkumasta. Vanhemmat eivät tiedä tästä ja veli tuskin muistaa tapahtunutta. 

Minäkin kiskaisin sisaruksen järvestä ja käänsin pää ylöspäin. Tilanne ei ollut dramaattinen, mutta kyllä hän luultavasti olisi hukkunut, jos olisi ollut yksin.

Vielä 80-luvulla oli tavallista, että isommat vahtivat pienempiä. (Joskus 1800-luvullahan ja vielä pitkälle 1900-luvulla, kun ei ollut päivähoitoa ei ollut usein muuta mahdollisuuttakaan kuin että lapset ja vanhukset vahtivat lapsia.)

Olen myös oman lapsen kääntänyt rantavedessä pää ylöspäin, ja olin kyllä ihan tyytyväinen, että olin itse vieressä. Kyllähän sellaisiakin tilanteita sattuu, että voisi vaikka jäädä auton alle.

Vierailija kirjoitti:

Olen selvinnyt massiivisesta molemmissa keuhkoissa olevasta veritulpasta

Niin minäkin.

Tapahtui rapakon takana lomamatkalla. Minut määrättiin lentokieltoon ja jatkoin lomailua muutaman viikon vakuutusyhtiön piikkiin. Paluumatka suomalaisen sairaanhoitajan saattamana/noutamana bisnesluokassa.

Kokonaiskustannus oli yli 100k€, onneksi oli matkavakuutus. Nykyisin matkavakuutus onkin voimassa ympäri vuoden.

Minut on jätetty varmasti useita kymmeniä kertoja. Olipa kyseessä siis pitkä avolittosuhde tai vain deittikumppani jonka minä olisin voinut tavata uudestaan mutta hän ei.

Ja huom olen kuitenkin ihan ainakin kohtuullisen ok näköinen ja muutenkin habitus kunnossa, jopa kauniiksikin monesti mainittu. Minkäs teet, olen vain tavannut vääriä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lumikko puraisi minua 13 v pohkeesta. Lisäksi olen paennut villisikaa korkealle kivelle.

Mua puri sormeen joku villieläin jonka lajia en tiedä. Syy oli omani, ojensin käteni ja yritin silittää sitä.

Vaikea ymmärtää jälkeenpäin omaa tyhmyyttä, mutta meitä oli kolme 11- tai 12-vuotiasta, nähtiin talvi-iltana yhtäkkiä loikkimassa eläin. Me ei tiedetty mikä se on, lähdettiin vaan uteliaina juoksemaan sen perään.

Se oli rusakkoa selvästi suurempi, rakenteeltaan kuin majava tai piisami ja juoksi matalana ja pitkänä kuin kärppä.

Menin kotiin reikä sormessa. "Mua puri piisami" sanoin äidille paremman puutteessa, kun en tiennyt mikä eläin se oli. "Jaa" sanoi äiti, ja sitoi sormen.

Koulussa opettaja kysyi seuraavana päivänä mitä mun kädelle on sattunut.

Kuultuaan vei terveyskeskukseen. Siellä haava tarkastettiin, puhdistettiin ja sidottiin kunnolla. Sain jäykkäkouristusrokotuksen.

Tarinan opetus: ei pidä yrittää silittää villieläintä luonnossa vaikka siihen olisi tilaisuus. Tämä kannattaa varoiksi kertoa myös lapsille.

Mäyrä tai jopa Ahma. Onnea sinulla oli.

Serbit yrittivät ampua minua tykillä Sarajevon lentokentällä -92. Eipähän osuneet.

Olen lukenut tämän vierstiketjun otsikon ja ymmärtänyt sen sisällön. 

Mitä sellaista sinulle on tapahtunut mitä luulet että kovin monelle muulle ihmiselle täällä ei ole tapahtunut?

Silti vastauksista päätellen iso osa ymmärtänyt sen väärin. Moni on lukenut sen niin, että ei kenellekään muulle, vaikka ei siinä niin lue. Yleensäkin luen otsikot ja aloitusviestin ja ymmärrän yleensä, mitä niissä kysytään tai kerrotaan enkä harrasta oletuksia.  Tätä ei nykyään monelle tapahdu. 

iso japanissa ja tiukka kirjoitti:

Elettiin villiä kasaria. Oli vuosi 1986 ja uudenvuoden aattoa vietettiin poikaystäväni kanssa ystäväpariskuntien kanssa.

Taustalla soi Wham ja Miguel Jakcson sekä muut superstarat kuten Ironmaiden jne.

Mieheni päätti irrotella ja päästellä joululoman jälkeisiä paukkuja pepustaan. Hän kuitenkin päätti sukelluttaa kaasut sytkärin lävitse. Sinällään hieno suihku oli ja käry. Farkut paloi mutta mies sai sydäninfarktin 29 vuotiaana pierusta ja sytkäristä.

Palanut kaasu aiheutti jälkioireena suoliston kautta stressireaktion ja mies otti sydänkohtauksen ja menehtyi sen seurauksena. Tätä ei koskaan mainittu lähiomaisille.

Persekarvat kärähti ja farkkuihin tuli reikä. Big in Japan soi taustalla ja esittäjänä Aphaville.

Kyseessä oli elämäni rakkaus ja homma jäi pahasti kesken. Odottelen edelleen revanssia.

Suomi on erilainen ja epäreilu monessa mielessä. Eikä mieheni olisi tätä katsellut päivääkään. Ehkä oli hyvä että hän meni ajoissa.

Voi voi, minäkin olen koettanut teroittaa nuorisolle, että jos pieraisette liekkiin, niin aina paljaalla perseellä, ettei jää se palava kaasu muhimaan vaatteiden alle.

Kun pierulla on vapaampi kulkureitti poispäin, niin ei välttämättä edes perskarvat kärvenny.

Koiramme juoksi avantoon lintujen perässä. Lähdin pelastamaan sitä ja jää murtui allani. Olimme molemmat avannossa. Pääsin itse ylös ja vedin sitten koirankin jäälle. Kaikki tapahtui ohjeiden vastaisesti, kukaan ei soittanut 112:een ja eikä jääty odottamaan palokunnan tuloa ehkä 100 km: n päästä ja koirankin vedin jäälle etutassusta enkä nostanut mahan alta. Pelastuimme.

Olen selvinnyt uskonlahkosta, johon synnyin, suht selväjärkisenä ulos.

Onko muita joille on tehty maksansiirto?

Miksi täällä ei ole mitään positiivisia harvinaisia kokemuksia?

Olen tullut ensimmäisellä yrittämällä raskaaksi ja lapsi syntyi tasan sinä päivänä jonka olin etukäteen kirjannut huvikseni exceliin laskemalla syntymäpäiväksi, jos heti raskautuisin. 

Olen poistunut lentokoneesta hätäuloskäynnin liukumäkeä pitkin.

Riippujalka.

Olen herännyt vuoteen tärinään ulkomailla.

Ei ollut maanjäristys tms.

Paikalliset eivät ihmetelleet.

Olen ollut monta kertaa maanjäristys paikalla.

Minulla oli nuorena ysärillä kolme kertaa hyvä onni asunnon saannissa. Olin joka kerralla teknisesti ottaen asunnoton.

- Pääsin erääseen bändiin. Tulin pohjoisesta omaisuus pakettiautossa ja kerroin, että tässä olen nyt. Bändi järjesti minulle viikossa kämpän Töölöstä, sen ajan nukuin treenikämpillä.

- Matkustelin ristiin rastiin Englantia reppupohjalta. Tulin erääseen kaupunkiin, ostin "keltaisen pörssin", ja aloin soitella asuntoilmoituksiin. Tunnissa minulla oli yksiö pari kilometriä keskustasta.

- Stadissa olin asunnoton palattuani Englannista. Soitin välitystoimistoon, sain kolme osoitetta. Tavattiin vuokranantajan kanssa samana päivänä ja mulla oli kämppä Kalliosta. Ilman luottotietoja, niitä ei siihen aikaan kysynyt kukaan.

Ennen asiat järjestyivät helpommin. Ei varattu mitään eikä jahkailtu, vaan all action right now, let's do it.

-

Jäin lapsena porotokan alle