Mitä sellaista sinulle on tapahtunut mitä luulet että kovin monelle muulle ihmiselle täällä ei ole tapahtunut?

Löysin yllättäen äitini kuolleena, ja minusta tuli 29 vuotiaana 16 v veljeni huoltaja. Huoleton sinkkuelämäni muuttui yxkax, lisänä trauma äidin löytämisestä ja suru äidin kuolemasta 😢

Vierailija kirjoitti:

Kultamestarin vaimo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ex-miehelläni oli toinen perhe vuosikausien ajan selkäni takana

Et ole ainoa. Miehelläni oli monta vuotta toinen nainen, melkein tapaamisestamme lähtien. Sai kusetettua minut naimisiinkin niiden vuosien aikana.

Täällä on ollut parikin tämän kokeneita, jossa lapsiakin on tehty samaan aikaan kahdelle eri naiselle. En yritä kettuilla tai mitään, mutta en voi olla ihmettelemättä miten tuollainen on mahdollista pystyä pitämään salassa? :0  

Miten kahden kodin välillä pystyy juoksemaan ilman, että mitään epäilyksiä herää? Jokin oletettu keikkatyöhän tuossa kai on oltava, mutta silti kuulostaa niin uskomattomalta.

Ihan hyvin voisi minun puolisolla olla toinen perhe, näin ajan käytöllisesti siis. On lähes vuoroviikoin kotona ja työmatkalla. Kotona ollessaan on usein työpuheluita, joita puhuu eri huoneessa. Toki hän olisi varmaan ihmisenä kuollut jo stressiin ajat sitten. Suhteita on monenlaisia ja monissa käytännössä vain toinen huolehtii lapsista ja toinen reissaa paljon.

Olin Myyrmannissa, kun siellä räjähti pommi. En ole koskaan tavannut yhtään kohtalotoveria, tai sitten hekään eivät puhu asiasta ääneen.

Pelasin jääkiekoa Gennadi Timtšenkoa vastaan. Gennadin olessa maalin edessä laukaisemassa kohti maalia, tökkäsin hänen mailaansa jolloin kiekkoa karkasi. Joukkuekaverini mulkoilivat minua vihaisesti. Olin se ääliö joka ei ollut tajunnut, että koko pelin ideana oli se, että Gennadi & Co saavat tehdä maaleja ja me katselemme vierestä. 

Olen ollut kolme kertaa mielisairaalassa osastolla. Nykyään yrittäjä, kolmen lapsen isä.

Olin Bataclanin vieressä olevassa kahvilassa tapaamassa exääni 20min ennen kuin ampuminen alkoi 2015. 

Vierailija kirjoitti:

Olin Myyrmannissa, kun siellä räjähti pommi. En ole koskaan tavannut yhtään kohtalotoveria, tai sitten hekään eivät puhu asiasta ääneen.

Mun kaveri oli

Vierailija kirjoitti:

Olin Myyrmannissa, kun siellä räjähti pommi. En ole koskaan tavannut yhtään kohtalotoveria, tai sitten hekään eivät puhu asiasta ääneen.

Tuttavaperhe oli siellä, puhutaan tästä heidän kanssaan silloin tällöin.

Nousukiito kirjoitti:

Olen päässyt lentämään oikealla lentokonesimulaattorilla. Oli tosi päheetä. Nousu onnistui hyvin ja itse lento, mutta lasku ei ihan keskelle kiitorataa osunut, muttei mennyt ohikaan ja turvallisesti sain leikkimatkustajat maan kamaralle.

Minäkin olen! Olin ihan surkea :(

Ollessani noin 11-12 vuotias innokkaat sorsakauden aloittajat ampuivat haulikolla noin puolen metrin päähän päästäni. Olin kalastamassa rannalla ja he noin kahdenkymmenen metrin päässä saaressa. Pyydettyäni heidän lopettamaan tulituksen vastasivat he närkästyneenä ja kehottivat painumaan vitt uun.

Olen nähnyt enneunet käytännössä kaikista suvussamme tapahtuneista syntymistä ja kuolemista. Tiesin siis etukäteen, että seuraavana päivänä joku kuolee tai joku ilmoittaa raskaudestaan. Tätä tapahtui jo ihan lapsena minulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin Myyrmannissa, kun siellä räjähti pommi. En ole koskaan tavannut yhtään kohtalotoveria, tai sitten hekään eivät puhu asiasta ääneen.

Tuttavaperhe oli siellä, puhutaan tästä heidän kanssaan silloin tällöin.

Hyvä, kun puhutte asiasta. Mun ympärillä kaikki ovat huolellisesti vältelleet asiasta puhumista. Ihan kuin asia olisi jonkinlainen tabu. Ei se ole, vaikka itsekin aika nopeasti opin vaikenemaan. Tuli muille vain niin vaivaantunut olo. T. se Myyrmannissa ollut

Vierailija kirjoitti:

Lapsellani oli aivokasvain.

Hei, minulla tällä hetkellä sama tilanne.

Mulla on ollut kuolemanrajakokemus sairaalassa juuri ennen leikkausta. Hirveät kivut 5-6 min. Tämä maailma häipyi ja oli ihan kevyt ja levollinen olo.

Edessä oli kutsuvan näköinen kirkas paikka, pehmeää, puhdasta valoa. Ilahduin, suorastaan innostuin, kovasti ajatuksesta, että voin mennä sinne ja olin jo valmiina starttaamaan sinne. Mutta sitten pahoinvointi loppui ja huomasinkin palanneeni sairaalan sänkyyn. Minuutin päästä minua vietiin jo leikkaukseen.

Ei oo kuolema sen jälkeen pelottanut.

Olen selvinnyt itsemurhayrityksistä hengissä 4 kertaa ihan älyttömän sattumanvaraisista syistä. 

 

Olen selvinnyt massiivisesta molemmissa keuhkoissa olevasta veritulpasta

Minusta tuli suvun vanhin 30-vuotiaana. Hoidin vanhempieni ja muutaman muunkin lähisukulaisen hautajaiset ja kuolinpesäasiat tuon ikäisenä, samalla kun hoidin omia vauva- ja taaperoikäisiä lapsiani. Kukaan ikätoverini ei tuntunut tajuavan lainkaan, mitä kävin läpi, koska se oli niin poikkeavaa sen ikäiselle. Yleensähän tuollaisia asioita joutuu hoitamaan kuusikymppisenä.

Olen ala-asteiässä käynyt neljää eri koulua, neljällä eri paikkakunnalla, yhden vuoden ja kolmen kuukauden sisään.

Tässä järjestyksessä: äidin sairastuminen, avioero, yksinhuoltajuus, muutto, uusi työpaikka, äidin kuolema ja rakkaan ystävän menetys.

Ei noissa mitään ihmeellistä ole mutta nuo tapahtui 6kk sisällä.

Lisäksi 4 keskenmenoa. 

Joulukuussa työnantaja ilmoitti että voisit hakea niitä lisätunteja jostain muualta, nuoret veivät tunnit ja tämän mummon elämäntyötä ei enää tarvittu. Kuukauden irtisanomisaika ja kuuskymppisestä tehtiin keikkatyöläinen.

Tammikuun lopussa olivat kaikki muut kokit saaneet kauppiaasta tarpeekseen, olin ainoa joka jäi.

Vastaava kertoo kuinka arvostaa työpanostani, kauppias ei kiitokseen ole pystynyt.