Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Erosta 3kk ja en pääse eteenpäin
06.04.2021 |
Erosin avopuolisosta yllättävien tapahtumien saattelemana 3kk sitten, mies teki eropäätöksen. Elämänhalu on kadonnut kokonaan, mikään ei kiinnosta, suru ja ahdistus on läsnä koko ajan. En jaksaisi tehdä mitään muuta työn ulkopuolella kuin maata kotona. Tiedän, että pitäisi liikkua, tavata ystäviä jne, mutta en vaan saa itseäni tekemään asioita. Ystäviä ei myöskään ole montaa samalla paikkakunnalla ja heillä on omat kuvionsa. Pariin otteeseen olen ollut muutaman päivän sairauslomallakin. Miten kauan on normaalia voida näin huonosti eron jälkeen? Olen käynyt lääkärillä ja syönyt mielialalääkitystä noin 1,5kk ajan. Terapiassa olen käynyt pariin kertaan, aikoja ei ole saatavilla ja ei ole varaa yksityiselle maksaa. Haluaisin edes hetken aikaa tuntea oloni kevyemmäksi.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
En osaa auttaa, mutta mulla on täysin sama tilanne, itken koko ajan, vaikka töitä teenkin... Kamalin tunne ikinä ja pahinta se, että toinen porskuttaa onnellisena.. Mulla siis hän jätti uuden vuoksi, 9 vuotta oli takana.
Meillä oli takana 3 vuotta. Hän siirtyi myös melkein heti uuteen ja porskuttaa eteenpäin. Todella raskasta on itse yrittää selviytyä kaiken surun ja ikävän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ajattele että rakastettusi olisi kuollut.
Olisiko silloin parempi mieli?
Esim Jutta Larmin ensimmäinen mies kuoli hukkumalla.
Muutoinhan Jutta ois edelleen sen kanssa naimisissa
Ja nyt..nyt harrastaa TANTRASEKSIÄ KUUMAN KOLLIN KANSSA.
Ajattele
Vierailija kirjoitti:
Ap ajattele että rakastettusi olisi kuollut.
Olisiko silloin parempi mieli?
Esim Jutta Larmin ensimmäinen mies kuoli hukkumalla.
Muutoinhan Jutta ois edelleen sen kanssa naimisissa
Ja nyt..nyt harrastaa TANTRASEKSIÄ KUUMAN KOLLIN KANSSA.
Ajattele
Ois se ollu Jutalle parempi et olis edelleen sen ekan miehen kanssa...EIKUN...
Aikonaan eron jälkeen minulle lääkäri sanoi, että jos vielä 6 kk:n kuluttua on enimmäkseen paha olla, niin sitten masennus on kroonistunut. Eikö teillä ole työterveyspsykologin palvelua työterveyshuollossa tarjolla? Itse sain ensiavun sieltä, sitten menin eroryhmään.
Vierailija kirjoitti:
Aikonaan eron jälkeen minulle lääkäri sanoi, että jos vielä 6 kk:n kuluttua on enimmäkseen paha olla, niin sitten masennus on kroonistunut. Eikö teillä ole työterveyspsykologin palvelua työterveyshuollossa tarjolla? Itse sain ensiavun sieltä, sitten menin eroryhmään.
ITSESÄÄLI mikä ihana tunne--aaah parempaa kuin suklaa
Te vihaatte niitä miehiä jotka jättivät teidät.
Piirrä äijän kuvaan sarvet ja viikset ja heitä siihen tikkaaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikonaan eron jälkeen minulle lääkäri sanoi, että jos vielä 6 kk:n kuluttua on enimmäkseen paha olla, niin sitten masennus on kroonistunut. Eikö teillä ole työterveyspsykologin palvelua työterveyshuollossa tarjolla? Itse sain ensiavun sieltä, sitten menin eroryhmään.
Ei ole työterveyspsykologin palvelua ja työn alla on ollut saada mistään muualtakaan edes yksittäisiä aikoja. Ap
Jos olisin saanut ensi rakkauteni
Olisin nyt naimisissa naisiin menevän kaljun kaljamahan kanssa.
Sen sijaan olen ollut 30 vuotta hoikan komean paksuhiuksisen ja uskollisen miehen kanssa:)
ITKE NYT AP..itke itke...mitä se hyödyttää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sydänsuruissa menee vähintään puoli vuotta, vähäisemmissäkin siis kuin mikä oma tilanteesi on! Eli nyt koita sinnikkäästi kestää vielä toiset 3 kk. Sitten vasta alkaa helpottamaan, ja koska avioero on tosi traumaattinen juttu useimmille, sinulla voi kestää vielä pidempään. Mutta ei hätää, siellä tunnelin päässä on valo. On ihan täysin normaalia, että vielä tässä vaiheessa ei olo ole hyvä. Eli sitä ei ainakaan kannatta huolehtia, että onko tilanne normaali. Täysin normaali, näissä tarvitaan tosiaan vähintään se puoli vuotta. Tsemppiä kevääseen! Muista, että valo tunnelin päässä on jo, kestää vain aikaa päästä sinne saakka.
Täällä sama tilanne, mutta vasta 1,5 kuukautta takana. Tuska on kova, mutta on se ollut joskus ennenkin. Tässä omat vinkkini eroon:
1. Ei mitään yhteyttä exään (jos ei yhteisiä lapsia), älä katso kuvia, äläkä varsinkaan seuraa, jos/kun exäsi tapailee jotain uutta. Exän kuvia voi katsoa seuraavan kerran, kun olet täysin yli ja varma, että olet yli. Yhteydenpito exään voi käynnistää koko prosessin alusta. "No contact" on kaikista tehokkain tapa nopeuttaa eroprosessia. Se on kunnioittava sinua ja exääsi kohtaan myös.
2. Tutkimusten mukaan eron tuska alkaa helpottaa noin kolmen kuukauden kohdalla ja itsekin tämän allekirjoitan edellisiä eroja muistellen. Ei aina helpota, mutta pahin tuska alkaa tuossa vaiheessa kääntyä parempaan.
3. Lohdullista on, että yleensä muistat lopulta parannuttuasi hyvä asiat suhteesta ja muistot kultaantuvat. Mikäli suhde on päättynyt väkivallattomasti ja terveellä tavalla.
4. Aika kuluu nopeasti. Aika on tavallisesti vihollinen, mutta nyt se on ystävä. Aika on ainoa "no contactin" lisäksi, mikä varmasti helpottaa eron tuskaa minuutti minuutilta ja päivä päivältä.
Tsemppiä meille kaikille, jotka yöpyvät jälleen Heartbreak Hotelissa! Aina on ruuhkaa, mutta aina on huoneita vapaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoli vuotta voi hyvin mennä ja vuosi että pystyy treffailemaan uusia miehiä.
Ainakin oppii, ettei elämää kannata rakentaa pelkästään miehen varaan, vaan tekee elämästään oman näköistä. Miehille tulee aina tuollaisen lennostavaihdon jälkeen katuminen ja yrittävät kerjätä exääntakaisin. Silloin kannattaa pysyä tiukkana.
Mä jätin ukon. Ei ollut uusia kumppaneita kummallakaan. Eteenpäin jatkaminen on vaikeaa vaikkakin paras ratkaisu. Aattelin olla 5 vuotta sinkkuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sydänsuruissa menee vähintään puoli vuotta, vähäisemmissäkin siis kuin mikä oma tilanteesi on! Eli nyt koita sinnikkäästi kestää vielä toiset 3 kk. Sitten vasta alkaa helpottamaan, ja koska avioero on tosi traumaattinen juttu useimmille, sinulla voi kestää vielä pidempään. Mutta ei hätää, siellä tunnelin päässä on valo. On ihan täysin normaalia, että vielä tässä vaiheessa ei olo ole hyvä. Eli sitä ei ainakaan kannatta huolehtia, että onko tilanne normaali. Täysin normaali, näissä tarvitaan tosiaan vähintään se puoli vuotta. Tsemppiä kevääseen! Muista, että valo tunnelin päässä on jo, kestää vain aikaa päästä sinne saakka.
Mut ,me oltiin sielunkumppanit..semmoinen henkinen yhteys...
Ja sitä oli kiva näytellä muille naisille...ulinaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sydänsuruissa menee vähintään puoli vuotta, vähäisemmissäkin siis kuin mikä oma tilanteesi on! Eli nyt koita sinnikkäästi kestää vielä toiset 3 kk. Sitten vasta alkaa helpottamaan, ja koska avioero on tosi traumaattinen juttu useimmille, sinulla voi kestää vielä pidempään. Mutta ei hätää, siellä tunnelin päässä on valo. On ihan täysin normaalia, että vielä tässä vaiheessa ei olo ole hyvä. Eli sitä ei ainakaan kannatta huolehtia, että onko tilanne normaali. Täysin normaali, näissä tarvitaan tosiaan vähintään se puoli vuotta. Tsemppiä kevääseen! Muista, että valo tunnelin päässä on jo, kestää vain aikaa päästä sinne saakka.
Mut ,me oltiin sielunkumppanit..semmoinen henkinen yhteys...
Ja sitä oli kiva näytellä muille naisille...ulinaa
Et ole tainnut päästä kokemaan tätä tuskaa? Ei kannata pilkata haavoja, kun ei ole itsellä arpia. Niinhän sitä sanotaan. Mies86
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hullu mene pois
mitä joku fitness Jutta tähän kuuluu?
Mulla sama tilanne vaikka erosta on yli vuosi. Vaihdoin paikkakuntaa etten näkisi häntä enää mut ei se auttanut, nään unta hänestä melkeinpä joka yö </3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sydänsuruissa menee vähintään puoli vuotta, vähäisemmissäkin siis kuin mikä oma tilanteesi on! Eli nyt koita sinnikkäästi kestää vielä toiset 3 kk. Sitten vasta alkaa helpottamaan, ja koska avioero on tosi traumaattinen juttu useimmille, sinulla voi kestää vielä pidempään. Mutta ei hätää, siellä tunnelin päässä on valo. On ihan täysin normaalia, että vielä tässä vaiheessa ei olo ole hyvä. Eli sitä ei ainakaan kannatta huolehtia, että onko tilanne normaali. Täysin normaali, näissä tarvitaan tosiaan vähintään se puoli vuotta. Tsemppiä kevääseen! Muista, että valo tunnelin päässä on jo, kestää vain aikaa päästä sinne saakka.
Mut ,me oltiin sielunkumppanit..semmoinen henkinen yhteys...
Ja sitä oli kiva näytellä muille naisille...ulinaa
Et ole tainnut päästä kokemaan tätä tuskaa? Ei kannata pilkata haavoja, kun ei ole itsellä arpia. Niinhän sitä sanotaan. Mies86
Miten sen ottaa
Isäni a.mpui itsensä haulikolla
ja äiti hakkasi..
Mutta en ainakaan ulise asian perään.
Äiti ja isä ei minua rakasta vaikka ulisisin maailman tappiin
3kk on niin lyhyt aika että hyvä kun eron on ehtinyt edes sisäistää tapahtuneen, meni sitten hyvin tai huonosti. Sinä selviät kyllä. Mun kaveri erosi reilu vuosi sitten ja hoitavat lapset tasan puoliksi eksänsä kanssa, molemmilla myös uusi seurustelukumppani ollut viime kesästä asti, silti hän välillä itkee julkisesti somessa miten vaikeaa on olla eronnut yh. Hän on ihan uhritunut vaikka itsekin toivoi ja halusi eroa. Sulla menee hyvin tuohon verrattuna. Haluat eteenpäin, pääset kyllä.
Ap, minulla takana vähän jotain samanlaista, vaikkakin oma suhde oli lyhyempi. Erosta tulee kohta 6 kk ja edelleen mietin samoja asioita joka päivä, mutta kyllä se tuska on alkanut helpottaa. Minullakin taitoskohta oli jossain 3 kk paikkeilla, että tuska alkoi pikkuhiljaa vähenemään. Muutama viikko sitten mies kerkesi jo ruinaamaan takaisin, mutta olin siinä vaiheessa jo niin leipääntynyt häneen, että en langennut! Se oli erittäin voimaannuttava kokemus ja nyt tiedän, että pärjään paljon paremmin ilman kuin epäluotettavan tuuliviirin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
3kk on niin lyhyt aika että hyvä kun eron on ehtinyt edes sisäistää tapahtuneen, meni sitten hyvin tai huonosti. Sinä selviät kyllä. Mun kaveri erosi reilu vuosi sitten ja hoitavat lapset tasan puoliksi eksänsä kanssa, molemmilla myös uusi seurustelukumppani ollut viime kesästä asti, silti hän välillä itkee julkisesti somessa miten vaikeaa on olla eronnut yh. Hän on ihan uhritunut vaikka itsekin toivoi ja halusi eroa. Sulla menee hyvin tuohon verrattuna. Haluat eteenpäin, pääset kyllä.
mutta mä rakastin sitä...niinkuin elokuvissa.
Meidän piti ostaa rivari
Tehdä tyttö ja poika
Ostaa kultainen noutaja
Alue: Aihe vapaa
En osaa auttaa, mutta mulla on täysin sama tilanne, itken koko ajan, vaikka töitä teenkin... Kamalin tunne ikinä ja pahinta se, että toinen porskuttaa onnellisena.. Mulla siis hän jätti uuden vuoksi, 9 vuotta oli takana.