Erosta 3kk ja en pääse eteenpäin

Vierailija kirjoitti:

Sitä vaan mietin, että miksi normaaleja reaktioita aletaan lääkitä mielialalääkkeillä. Tietenkin jos on taipumusta masennukseen voi olla ihan fiksua olla tarkkana itsensä kanssa, mutta surureaktio eron jälkeen on ihan normaalia.

Minulla on masennustaustaa ja pelkäsin eron laukaisevan masennusjakson, sen takia aloitin lääkityksen. En tosin tiedä onko siitä mitään hyötyä ollut. Ap

Sääli kuulla kuinka moni täällä joutunut jonkun epäluotettavan ääliön kaltoinkohtelemaksi  : (  Pahinta on tuo, että ihan puskista vaan jätetään toinen ja pyyhitään pois elämästä, kun kuitenkin oltu todella läheisiä. Rehellisyys on tärkeää ja ongelmista pitäisi kertoa.

up

Up

Nosto

Jostain olen lukenut, että erosta yli pääsemisen vie keskimäärin puolet suhteen keston pituudesta. Eli jos olitte yhdessä kuusi vuotta niin erosta toipumiseen voi mennä 3 vuotta. Tämä on tietysti hyvin yksilökohtaista johon vaikuttavat oma luonne, se miten eroa käsittelee ja onko liittyykö eroon lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Sääli kuulla kuinka moni täällä joutunut jonkun epäluotettavan ääliön kaltoinkohtelemaksi  : (  Pahinta on tuo, että ihan puskista vaan jätetään toinen ja pyyhitään pois elämästä, kun kuitenkin oltu todella läheisiä. Rehellisyys on tärkeää ja ongelmista pitäisi kertoa.

Itsellä ongelma oli siinä, että toinen kävi vaan niin sietämättömäksi vaatimuksineen ja kiukutteluineen ja mikään ei ollut hyvin mitä yritin. Aivan kuin olisi yrittänyt ajaa pois ja kokeili, että kuinka pitkälle voi mennä. No toivottavasti ei kauheasti yllättynyt, kun totesin etten jaksa sellaista katsella.

Edelleenkään olo ei ole kohentunut yhtään, yhtäkään päivää ei ole milloin tuntuisi valoisammalta. Mielessä pyörii vain ajatuksia siitä etten jaksa tätä enää ja tunnelin päässä ei näy valoa. Ap

Jaksa vain jatkaa ap. Olo helpottaa kyllä. <3

Siitä on oikeasti vielä tosi lyhyt aika. Yritä tehdä jotain suunnitelmia, joita olisi kiva odottaa (tiedän, vaikeaa just nyt).

Kyllä sä vielä selviät, vaikka nyt ei tunnu siltä.

Vierailija kirjoitti:

Siitä on oikeasti vielä tosi lyhyt aika. Yritä tehdä jotain suunnitelmia, joita olisi kiva odottaa (tiedän, vaikeaa just nyt).

Kyllä sä vielä selviät, vaikka nyt ei tunnu siltä.

Olo on jotenkin niin lamaantunut etten saa oikein mitään tehtyä. Lisäksi vaivaa yksinäisyys, ystävät ovat pitkälti perheellisiä tai kadonneet parisuhteeseen, ei heiltä tunnu liikenevä aikaa eikä mielenkiintoa minulle. Ap

Mene eroryhmään. Johonkin olisi hyvä päästä käsittelemään.

Voimia.

Ole itsellesi armollinen ja suojele ja hoivaa.

Vierailija kirjoitti:

Mene eroryhmään. Johonkin olisi hyvä päästä käsittelemään.

Voimia.

Ole itsellesi armollinen ja suojele ja hoivaa.

Tällaisia ei valitettavasti täällä ole 😕

Ero aiheuttaa identiteettikriisin. Luot uusia merkityksiä sille, mitä on olla sinä itse. Et voi tietää sitä etukäteen tai edes päättää, millainen identiteetti sinulle muodostuu. Joudut hapuilemaan epävarmuudessa. Se on raskasta! Tarvitset aikaa. Nyt mennyt suhde vielä määrittää identiteettiäsi, mutta ajan kanssa se haalenee pieneksi yksityiskohdaksi eletystä elämästä. Ole kiltti itsellesi, hoivaa itseäsi ja anna itsellesi kasvurauha.

Siinähän itket nyt kun menit pettämään, mikään muu ei voi olla syynä koska kerroit eron tapahtuneen "yllättävien tapahtumien" takia

Vierailija kirjoitti:

Sääli kuulla kuinka moni täällä joutunut jonkun epäluotettavan ääliön kaltoinkohtelemaksi  : (  Pahinta on tuo, että ihan puskista vaan jätetään toinen ja pyyhitään pois elämästä, kun kuitenkin oltu todella läheisiä. Rehellisyys on tärkeää ja ongelmista pitäisi kertoa.

Toisinaan se on välttämätöntä. Esim. vaikka kumpikin pitää toisistaan valtavasti, mutta tulee selväksi ettei itse millään voi täyttää toisen tarpeita jollain osa-alueella. Asia on toiselle kuitenkin niin tärkeä, että ilman sitä suhde ei tule toimimaan. Sanotaan nyt vaikka se seksi. Siitä ei selviä minkäänlaisella keskustelulla ja ero on ainut vaihtoehto. Tunteet ei kuitenkaan häviä minnekään eikä siinä voi ystäviksi jäädä. Pakko häivyttää se toinen pois silmistä, sillä ajatus siitä että hän olisi onnellisempi jonkun toisen kanssa on musertava. Itselläni ei sitäkään helpotusta ole, että löytäisin jonkun toisen.

Älkää siskot rakentako elämäänne miehen varaan. Järjestäkää asianne: tienaatte sen verran, että ette tarvitse miehen rahoja, liikkukaa, hoitakaa itseänne, pitäkää omat ihmissuhteet omananne ja nauttikaa myös yksinolosta ❤️

Yksikään mies ei ole sen arvoinen että kannattaisi mielenterveytensä menettää. Nyt otat itseäsi niskasta kiinni, siivoat kotisi, lähdet lenkille, teet ruokaa ja käyt pesulla! Herran jestas sentään. Näytä sille miehelle että sinua ei muserreta!

Vierailija kirjoitti:

Siinähän itket nyt kun menit pettämään, mikään muu ei voi olla syynä koska kerroit eron tapahtuneen "yllättävien tapahtumien" takia

Ei ole kyllä mitään pettämistä tapahtunut. Ap

Vierailija kirjoitti:

Älkää siskot rakentako elämäänne miehen varaan. Järjestäkää asianne: tienaatte sen verran, että ette tarvitse miehen rahoja, liikkukaa, hoitakaa itseänne, pitäkää omat ihmissuhteet omananne ja nauttikaa myös yksinolosta ❤️

Minulla on aina ollut omat ystävät ja oma elämä, olen myös nauttinut yksin olemisesta. Silti tällä hetkellä tuntuu tältä.