Sairasloma vastuullisesta työstä
Olen työpaikassa x, jossa olen yksin vastuussa suuresta määrästä asiakkaita. Olen kuitenkin nyt työmäärän räjähtäessä käsiin alkanut palaa totaalisesti loppuun, mutta ajatus sairaslomasta puistattaa. Minulla ei ole tuuraajaa, kun palaan sairaslomalta, kaikki asiat ovat kertyneet hallitsemattomiksi ja rästihommia kertyisi, tilanteeni siis pahenisi. Ei tänne ketään tilalle kuukaudeksi tai kahdeksikaan tulla palkkaamaan. Enkä haluaisi ns luovuttaa.
Miten tälläisestä työstä voi jäädä sairaslomalle? Onko ainoa keino irtisanoutua ja olla karenssissa, seurauksena stressata raha-asioita infarktiin asti? Minulla on valtavasti fyysisiä ja henkisiä oireita, en nuku, en syö, makaan vain. En kuitenkaan näe sairasloman auttavan vaan aiheuttavan lähinnä paniikkikohtauksen, olen liian korvaamaton työntekijä.
Esimiehellä ei ole aikaa keskustella asioista, työtä on luvattu helpottaa, mitään kuitenkaan ei tapahtunut. Aina kun keskustelen esimiehen kanssa hän kuuntelee ja lupaa auttaa, kunnes esimerkiksi yhtäkkiä jää yli viikon lomalle. Saan myös jatkuvasti huonoa palautetta, aiheetonta ja aiheellista. Olen niin loppu, tunnen itseni tiskirätiksi.
Miten helpottaa omaa työtä? Yhtä tehtyä työtä vasten tulee 20 uutta odottamaan ja tämä kerrottuna sairaslomapäivillä miinus oma työpanos.... Ei houkuttele.
Kommentit (66)
Mutta miten sitä tulisi takaisin töihin sairaslomalta, jos on kintaalla viitaten lähtenyt sairaslomalle? Palaisin takaisin täyden työpöydän ääreen jälleen vailla mitään tukea, työmäärän kasvaessa samalla. Tämä on kauhea umpikuja, enkä näe pois pääsyä. Työllisyystilanne koko Suomessa surkea, työpaikan vaihtokin kesken lomakauden tuntuu ankealta.
Moi ap. Minulla oli sama tilanne, vastuullinen työ, hirvittävä työmäärä ja ei lomatuuraajia ym. Puhuin vuoden työnantajalle että tilanteen on muututtava. Ei muuttunut. Olin kuitenkin lojaali työnantajaa kohtaan joten koin etten voi jäädä yhtäkkiä saikulle ja jättää työnantajaa ns. Pulaan. Itse ratkaisin tilanteeni niin että hain palkatonta vapaata hyvissä ajoin jolloin työnantajalla oli aikaa varautua lähtööni. Siitäkin tuli tosi paljon kuraa niskaan eikä päätökseni saanut tukea. Nyt kuitenkin palkattomalla ja en ole katunut. Ja takaisin en ole menossa. Kunhan tässä saan voimia vielä kerättyä niin alan suunnitella että mitä sitä tekis syksyllä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta miten sitä tulisi takaisin töihin sairaslomalta, jos on kintaalla viitaten lähtenyt sairaslomalle? Palaisin takaisin täyden työpöydän ääreen jälleen vailla mitään tukea, työmäärän kasvaessa samalla. Tämä on kauhea umpikuja, enkä näe pois pääsyä. Työllisyystilanne koko Suomessa surkea, työpaikan vaihtokin kesken lomakauden tuntuu ankealta.
Oletko sitten tosiaan niin korvaamaton, että työnantajan kannattaa roikottaa töitäsi hoitamattomana vaikka puoli vuotta?
Itse puhuin 1-2 kuukaudesta, 6kk sairaslomaa tuskin irtoaisi heti kättelyssä. Tottakai jos sen 6kk olisin pois, tuli varmaan tuuraaja. Mutta en usko että heti tulisi ja ei kykenisi virheitäni paikkailemaan, joten joka tapauksessa ne odottaisi pöydälläni. Lisäksi jos saisin ripotellen 1kk sairaslomapätkiä kuten nämä saikut usein ovat, ei välttämättä ehdittäisi palkkaamaan ketään tilalle ollenkaan.
Ap
Palkaton ei valitettavasti ole mahdollista, ei ole mitään tuhansien säästöjä odottamassa.
Vierailija kirjoitti:
Itse puhuin 1-2 kuukaudesta, 6kk sairaslomaa tuskin irtoaisi heti kättelyssä. Tottakai jos sen 6kk olisin pois, tuli varmaan tuuraaja. Mutta en usko että heti tulisi ja ei kykenisi virheitäni paikkailemaan, joten joka tapauksessa ne odottaisi pöydälläni. Lisäksi jos saisin ripotellen 1kk sairaslomapätkiä kuten nämä saikut usein ovat, ei välttämättä ehdittäisi palkkaamaan ketään tilalle ollenkaan.
Ap
Jos poltat itsesi loppuun, se on luultavasti ensin viikosta tai parista kuukauteen, sitten toinen kuukauden tai kahden pätkä, joiden välissä luultavasti joudut käymään uudelleen töissä hajoamassa. Ja sitten saatkin yhtenäisiä parin-kolmen kuukauden pätkiä. Ja usko pois, jos selviät siitä puolessa vuodessa, olet onnekas.
No juuri siksi yhtäjaksoinen palkaton että se on yhtäjaksoinen ja riittävän pitkä. Saikkua myönnetään 2 vkon/kuukauden pätkissä ja kun työnantaja koko ajan odottaa sinun palaavan töihin on mahdoton päästä irti stressikierteestä.
Ja toisekseen, arvokysymys ehkä pohjimmiltaan kumpi on tärkeämpää, terveys ja hyvä elämä vai talous ja raha. Väsyneenä näkee usein vain uhkia ja syitä miksi asiat ei oo mahdollisia.
Ja kolmanneksi, sinun pitää päästää ensin irti siitä ajatuksesta miten ahdistavaa takaisintuleminen on siihen kaaokseen. Jos pidät siitä kiinni, mikään määrä lepoa ei poista stressiä. Jos meet ees takaisin, niin se on sitten sen ajan ongelma.
8 kk burn outista saikulla. Töissä ei ymmärretty, en saanut mitään tukea. Kollegat eivät enää puhu minulle. Sairasloma tulee jatkumaan vielä kuukausia, voi mennä vuosiakin toipua. Lohduttavaa kyllä, en ole ensimmäinen, joka romahti tuossa työssä. Muut ovat irtisanoutuneet, minä en suostunut. Tiedän, että puhuvat pahaa mutta siinähän puhuvat.
Muuten ihania neuvoja mutta ei kai kukaan nyt tietoisesti mene ojasta allikkoon jäämällä palkattomalle? En minä pidä rahaa minään nro1 tavoiteltavana ylellisyytenä vaan välttämättömyytenä hengissä selviämisen kannalta. Miten palkaton eroaa sairaslomalla olemisesta sen työmäärän suhteen mikä odottaa kun palaa takaisin töihin?
Tiedän että tämä ajatus on kieroutunut, mutten pääse siitä eroon. Kun aloitin työt, oli edellisen työntekijän hommat rästissä, joista suoriuduin hyvin. Se ilmeisesti oli merkki siitä että minulle voi kaataa kohtuuttoman määrän työtä, kun kirin niin hyvin.
Otat nyt saikkua joka tapauksessa ja lähdet purkamaan asiaa ammattilaisten kanssa. Ehkä työnantaja sitten herää, kun tulee kutsua kolmikantaneuvotteluihin. Ja samalla alat katsella uusia työpaikkoja.
Saikulle vaan. Työnantajan vastuulla on se, että hommat etenee. Jos kaikki asiat jää vaan odottaan sun palaamista takaisin saikulta, niin jatkat vaan siitä mihin viimeksi jäit, oli sitä hommaa odottamassa kuinka paljon tahansa.
Eli asennemuutosta tarvitset: et ole yrittäjä, joten älä ota myöskään yrittäjän vastuuta. Teet sen verran töitä mitä työajan puitteissa pystyt, ja jos se on liian vähän työmäärään nähden, niin työnantajan tulee palkata toinen tekijä samaan hommaan.
Se on nyt palstan maidens in distress vähän sellainen juttu että nykyaikana aika moni matalan tason työpaikka pelaa erinomaisesti vain jos siellä on yhtään vastuullisemmassa hommassa joku joka on syvästi masokisti ja hoitaa hommaa enemmän kuin koko työpaikka yhteensä. Nimimerkillä ensi käden kokemusta eikä yhtään tämän takia kiinnostaa toisten itkennät työelämästä. Ehkä joku päivä lähden ja sittenhän ihmettelevät kun kaikki kusee.
Et ole korvaamaton työntekijä, kukaan ei ole. Yritys kyllä jatkaa toimintaansa ilman sinuakin.
Kyllä minä jäin palkattomalle. Suurin syy ehkä se että se oli ainut keino millä sain pätevän sijaisen. Koska ydinongelma oli se järjetön työmäärä ja se että sairauslomalta olisi ollut todella vaikea palata työmäärän/tekemättömien töiden ja työpaikallani vallitsevan asenteen vuoksi. Toki punnitsin tätä yli vuoden joten rahaa sain laitettua sivuun siinä miettiessäni.
Saikku avautui minulle silloin mahdottomana vaihtoehtona. Toki näin jälkikäteen ymmärrän että esim töiden tekemättä jääminen minun ollessa sairauslomalla ei olisi ollut minun ongelma. Usein nämä tilanteet on vaan niin hankalia sen pitkällisen uupumisen vuoksi ettei todellakaan näe selvästi kaikkea.
Elämä on vaan liian lyhyt siihen että uupuu vieraan töissä. Siksipä melkein mikä tahansa exitti ko. Paikasta on parempi kuin sinne jääminen.
Tsemppiä ja voimia, mihin päätökseen ikinä tuutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä jäin palkattomalle. Suurin syy ehkä se että se oli ainut keino millä sain pätevän sijaisen. Koska ydinongelma oli se järjetön työmäärä ja se että sairauslomalta olisi ollut todella vaikea palata työmäärän/tekemättömien töiden ja työpaikallani vallitsevan asenteen vuoksi. Toki punnitsin tätä yli vuoden joten rahaa sain laitettua sivuun siinä miettiessäni.
Saikku avautui minulle silloin mahdottomana vaihtoehtona. Toki näin jälkikäteen ymmärrän että esim töiden tekemättä jääminen minun ollessa sairauslomalla ei olisi ollut minun ongelma. Usein nämä tilanteet on vaan niin hankalia sen pitkällisen uupumisen vuoksi ettei todellakaan näe selvästi kaikkea.
Elämä on vaan liian lyhyt siihen että uupuu vieraan töissä. Siksipä melkein mikä tahansa exitti ko. Paikasta on parempi kuin sinne jääminen.
Tsemppiä ja voimia, mihin päätökseen ikinä tuutkaan.
Elämä on liian lyhyt uupua vieraan töissä, mutta silti vuoden ajan suunnittelit tuota palkattomalle jäämistä?! Jos on ihan burnoutin partaalla, niin vuosi on ihan älyttömän pitkä aika, ja sen aikana ehtii jo pilata sen fyysisenkin terveyden ihan kunnolla, henkisestä puhumattakaan. Kuulostaa kamalalta.
Pitkällisen uupumuksen aikana on tosiaan hankala nähdä asioita selkeästi, mutta juuri sen takia se eka saikku haetaan, että saadaan apua kyseiseen tilanteeseen. Ja kun tilanne saadaan rauhoittumaan, niin pystyy jo vähän selkeämmin ajattelemaan asioita. Eli pitää uskaltaa pitää huoli omasta terveydestä.
Mielestäni on väärin neuvoa jäämään palkattomalle sairastumisen takia eli työnantaja vaan "voittaa" eli saa ensin nyhdettyä työntekijästä viimeisenkin pisaran irti eikä tarvi ees saikusta huolehtia, ja työntekijälle itselleen jää vaan se kaikki paska. Eli fyysinen ja henkinen terveys pilalla, kuten myös oma talous. Ja se kaikki paska vaan kierrätetään sille uudelle sijaiselle eli ei se työnmäärä ikinä muutu, jos siihen ei puututa.
Vierailija kirjoitti:
Et ole korvaamaton työntekijä, kukaan ei ole. Yritys kyllä jatkaa toimintaansa ilman sinuakin.
Niin, kyse onkin ap:n jaksamisesta.
Stressiloma johtaisi lisästressiin ja lopulta hänen lähtöönsä firmasta.
Samansuuntaisia kokemuksia yksinyrittäjänä.
Pakko sinnitellä töissä, vailla joka orsi näyttäisi potentiaaliselta köyden kiinnityspaikalta.
Työkaveri oli neljä kuukautta ja me vaan jaettiin hänet tehtävät kaikkien kesken ja saatiin lopulta hommat hoidettua.
Etsi toinen työ ja ota sitten vasta lopputili kun olet varma uuden työn saamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et le korvaamaton työntekijä, kukaan ei ole. Yritys kyllä jatkaa toimintaansa ilman sinuakin.
Niin, kyse onkin ap:n jaksamisesta.
Stressiloma johtaisi lisästressiin ja lopulta hänen lähtöönsä firmasta.
Samansuuntaisia kokemuksia yksinyrittäjänä.
Pakko sinnitellä töissä, vailla joka orsi
näyttäisi potentiaaliselta köyden kiinnityspaikalta.
Nimenomaan kyse on jaksamisesta ja ap:n terveydestä. Kun luopuu tuosta asenteesta, että on korvaamaton, niin sitä lisästressiä ei tule! Tekee sen minkä pystyy ja jos se ei riitä, niin työnantaja irtisanokoot. Ap pääsisi pois paskasta työpaikasta ilman karenssia.
Ap ei edelleenkään ole yksityisyrittäjä, joten samanlaista vastuuta työn etenemisestä hänen ei kuulu eikä kannata ottaa.
Ja ihan yleisesti: jos yrityksen toiminta ei kannata, niin ei siitä yrityksestä kannata väkisin kiinni pitää.
Se on työnantajasi ongelma. Eikä se sinuakaan kiinnosta enää silloin, kun romahdat lopullisesti.