Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka sijoitatte osakkeisiin, asuntoihin jne, milloin teillä on tarkoitus alkaa nauttia tuotoita
04.04.2021 |
Sijoitatteko vain sijoittamisen ilosta, vai esim tavoitteena jäädä aikaisemmin työelämästä vai miksi sijoitatte?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Tavoite on ostaa kertyneellä osakesijoitusvarallisuudella noin 55-60-vuotiaana riittävän iso ja puustoinen metsätila ja jäädä virallista eläkeikää aikaisemmin ”eläkkeelle”. Sitten elän metsän tuotoilla viralliseen eläkeikään saakka ja siitä sitten eläkkeen lisäksi lisätuottoa metsästä.
Käsittääkseni vaatii ainakin 200 ha metsätilan tuo suunnitelma, mieluummin isomman.
Ei niitä niin vaan ole myynnissä ja jos on, niin ei ne ilmaisia ole, ks. esim Sonkajärveltä https://www.metsatilat.fi/metsatilat/sonkajarvi/rahonmaki
Tietty jos loppuelämä on lyhyt, sillloin riittää pienempikin pala maata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
13 vuotta työelämässä - 60v ”eläkkeelle”.... ehkä Espanjaan: ostan asunnon, nostan ”eläkettä” ja rahat loppuu kun olen 118v
Olet jo haudan levossa kauan ennen tuota 118v ikää. Itse tähtään eläkkeelle 50v, en tosin lähde espanjaan.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuon sijoittamisen jos on oikeasti hyvät tulot (ainakin 5000€) kuukaudessa nettona käteen. Sitä en ymmärrä, että pienistä tai keskimääräisistä tuloista sijoitetaan tavoitteena sitten kenties eläkkeellä nauttia hieman leveämpää elämää. Saatat aivan hyvin olla kuollut ennen eläkeikää, joten olipa iloa niistä sijoituksista. Toinen on se, että ainakin itse haluan nauttia elämästä nyt ennen ehtoopuolta. Yli kuusikymppisenä (jos sinne saakka elää), niin vetuttaa jo pelkkä ikä ja elämän lähestyminen loppuaan niin paljon, ettei se raha siinä vaiheessa enää tuo samanlaista onnea kuin nyt nuorempana.
En koe että varsinaisesti kituuttaisin. Minulla on keskituloisen tulot, ja melko pienet asumismenot, koska asun kerrostalossa keskikokoisessa kaupungissa.
Sijoittamisen ensisijainen juttu on vapaus. Voin lähteä huonosta parisuhteesta, työpaikasta jne helpommin. Voin mennä yksityiselle lääkärille, pitää palkatonta vapaata jne.
Olen suht vaatimattomista oloista enkä tarvitse nytkään mitään luxusta. Moni pienituloinen elää sillä samalla rahalla kuin mitä minulle jää sijoittamisen jälkeen.
Haaveilen kesämökistä, voisin sellaisen ostaa mutta sopivaa ei ole vielä tullut vastaan.
Ja tuohon ettei täältä kukaan mitään mukaansa saa - se on totta mutta totta on myös että jälkeläiseni perivät minut ja ei haittaa jos perintö joskus hiukan helpottaa heidän elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ympäristöteko tuo matkustelu.
Ns. tavisten matkustelu ei kuormita ympäristöä. Koronakriisisssä lennot on vedetty lähes nollaan, mutta maapallon kuormitus EI ole vähentynyt.
Turha syyttää kansalaisia - katse on suunnattava teollisuuteen ja eliittiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijoitan siihen että tulevaisuudessa ei tarvitse juuri koskaan miettiä asioiden hintoja, vaan voin ostaa juuri niin laadukkaita tuotteita mitä halajan, ostaa hemmottelupalveluita ja harrastaa ilman köyhäilyä. Lapsille haluan tarjota myös harrastuksia ja tulevaisuuden missä ei tarvitse stressata riittääkö rahat opiskeluaikana. Myös on mukavaa että on mahdollisuus päästä eläkkeelle tarvittaessa hieman aiemmin.
Hurjat 100e osinkoa saan tällä hetkellä vuosittain mutta olenkin vasta parikymppinen, sijoitan pieniä summia säännöllisesti ja nostan summaa sitten kun on opintovelat sun muut velat pois maksettu.
Tässä teet virheen. Halpoja velkoja pitää maksaa mahdollisimman hitaasti pois ja ennemmin sijoittaa sekin raha. Kalliit kulutusluotot toki kannattaa ensin hoitaa pois. Minä otan muutaman kymppitonnin parin vuoden välein uutta sijoituslainaa, ja vakuutena käytän asuntoa.
Meillä on vielä asuntovelkaa sijoitusasunnosta. Myimme sen juuri pois eikä ole vielä tiedossa mitä rahoilla tehdään.
Missään tapauksessa ei kannata maksaa miinuskorkoista lainaa pois, rahat on nyt rahastotilillä ja saamme n 40% vuosituoton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari sijoitusasuntoa on. Tällä hetkellä kulujen ja verojen jälkeen jää muutama satanen kuussa. Eli ei paljon. Eläkkeelle päästyäni saan takuueläkettä, pienet tulot. Luultavasti myyn toisen asunnoista eläkeiän kynnyksellä ja käytän osan rahoista maltilliseen elämiseen ja osan koitan sijoittaa, jos siitä saisi tuottoa.
Lisäksi on mökki ja metsää, tarvittaessa myyn nekin pois.
Raha-asioissa elän vuosi kerrallaan ja suunnittelen sen mukaan. Tykkään siitä, että munat on eri koreissa, antaa liikkumavaraa. Tarpeen tullen ja taloustilanteen mukaan menen.
Teen myös osakekauppaa, vuosituotto on ollut noin 23 %. Päiväkauppaa, viikkokauppaa ja kuukausikauppaa. Elämäntilanteen ja oman kiinnostuksen mukaan.
Mitään yhtä ja vedenpitävää sijoitussuunnitelmaa minulla ei ole. Ihan fiiliksen mukaan. Joskus myyn osakkeita, kun muutkin myy ja joskus ostan, kun muut myyvät. Joskus unohdan koko sijoittamisen ja keskityn vain elämiseen.
Mietin myös yritystoimintaa. Jos näen jonkun hyvän idean, saatan tarttua siihen, ja saan rahaa.
Minulla siis yhdistyvät sijoittamiseen ja toimeentuloon oma mukavuus ja elämäntilanne, avoimuus uusia hyviä ideoita kohtaan ja yleinen taloustilanne. Rikastuminen ei ole päämäärä, vaan haluan peruselämiseen rahaa. Koen tämän kaikista stressittömimmäksi tavaksi elää.
Yksikään tuntemani osakesijoittaja (itseni mukaanlukien) ei tule koskaan uhoamisestaan huolimatta muuttamaan sijoituksiaan rahaksi ja alkaa kuluttamaan pääomaansa. Useimmat eivät kuluta edes osinkoja vaan sijoittavat nekin. Aivan turhanpäiväistä lässytystä nuo ”lopetan työt ja alan nauttimaan”. Ette ala. Määrätietoinen sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen vaatii eräänlaista itaruutta, eikä kitupiikki pääse koskaan tavoistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pari sijoitusasuntoa on. Tällä hetkellä kulujen ja verojen jälkeen jää muutama satanen kuussa. Eli ei paljon. Eläkkeelle päästyäni saan takuueläkettä, pienet tulot. Luultavasti myyn toisen asunnoista eläkeiän kynnyksellä ja käytän osan rahoista maltilliseen elämiseen ja osan koitan sijoittaa, jos siitä saisi tuottoa.
Lisäksi on mökki ja metsää, tarvittaessa myyn nekin pois.
Raha-asioissa elän vuosi kerrallaan ja suunnittelen sen mukaan. Tykkään siitä, että munat on eri koreissa, antaa liikkumavaraa. Tarpeen tullen ja taloustilanteen mukaan menen.
Teen myös osakekauppaa, vuosituotto on ollut noin 23 %. Päiväkauppaa, viikkokauppaa ja kuukausikauppaa. Elämäntilanteen ja oman kiinnostuksen mukaan.
Mitään yhtä ja vedenpitävää sijoitussuunnitelmaa minulla ei ole. Ihan fiiliksen mukaan. Joskus myyn osakkeita, kun muutkin myy ja joskus ostan, kun muut myyvät. Joskus unohdan koko sijoittamisen ja keskityn vain elämiseen.
Mietin myös yritystoimintaa. Jos näen jonkun hyvän idean, saatan tarttua siihen, ja saan rahaa.
Minulla siis yhdistyvät sijoittamiseen ja toimeentuloon oma mukavuus ja elämäntilanne, avoimuus uusia hyviä ideoita kohtaan ja yleinen taloustilanne. Rikastuminen ei ole päämäärä, vaan haluan peruselämiseen rahaa. Koen tämän kaikista stressittömimmäksi tavaksi elää.
En lue talousuutisia ja -ennusteita paljonkaan, siksi olen saanut mukavia tuottoja osakekaupoista. Mitään yhtä eläkesuunnitelmaa ei ole. Tykkään maltillisesta työnteosta. Haaveissa ei ole eläkkeellä muuttaa Espanjaan ja viettää aikaa tenniskerhossa tai rannalla juoden drinkkejä. Luultavasti silloinkin pyöritän omaa kahvilaa rannalla: tykkään olla aktiivinen ja tykkään tehdä työtä.
Ihme käsitys näillä jotka eivät sijoita. Jotenkin paistaa läpi että eläminen olisi sama kuin kuluttaminen. Minä elän täyttä elämää, ja sijoitan. Se sijoittaminen tuo valtavasti sisältöä elämään ja auttaa arvottaa asioita paremmin. Voisin milloin tahansa ostaa parikin teslaa uutena niin halutessani, mutta ei minulla ole aitoa tarvetta sille. 6 vuotta vanha pikkuautoni käy vielä aivan hyvin. Lisäksi voin valita ostanko Vuittonin laukun vaiko Vuittonin osakkeita. Päädyin jälkimmäiseen. Toinen menettää arvoa toinen tuottaa rahaa minulle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytän tuottoja milloin mihinkin, esim tuotoilla olen matkustanut ja tehnyt talooni remonttihommia.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tuntemani osakesijoittaja (itseni mukaanlukien) ei tule koskaan uhoamisestaan huolimatta muuttamaan sijoituksiaan rahaksi ja alkaa kuluttamaan pääomaansa. Useimmat eivät kuluta edes osinkoja vaan sijoittavat nekin. Aivan turhanpäiväistä lässytystä nuo ”lopetan työt ja alan nauttimaan”. Ette ala. Määrätietoinen sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen vaatii eräänlaista itaruutta, eikä kitupiikki pääse koskaan tavoistaan.
Minä olen muuttanut osan omistuksista käyttörahaksi elämiseen. Olin puun ja kuoren välissä: lapsien kanssa piti olla kotona, ja koin järkevimäksi tuon vaihtoehdon. Osan rahoista olen käyttänyt ja osalla ostin meille mökin, sijoitus tuokin. Varsinkin korona-aikana mökki on ollut hyvä sijoitus. Se on sijoitus myös vapaa-aikaan ja perheen yhdessäoloon. Jossain vaiheessa myyn mökin, elän tuotoilla ja ostan taas jotain muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tuntemani osakesijoittaja (itseni mukaanlukien) ei tule koskaan uhoamisestaan huolimatta muuttamaan sijoituksiaan rahaksi ja alkaa kuluttamaan pääomaansa. Useimmat eivät kuluta edes osinkoja vaan sijoittavat nekin. Aivan turhanpäiväistä lässytystä nuo ”lopetan työt ja alan nauttimaan”. Ette ala. Määrätietoinen sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen vaatii eräänlaista itaruutta, eikä kitupiikki pääse koskaan tavoistaan.
Se on just noin.
Sukulaiseni täyttää kohta 85-v. Tietääkseni omistaa asunnon, pari sijoitusasuntoa, mökin, osakkeita ja rahastoja ainakin miljoonalla.
Elää todella kitsaasti, kulkee lähes rääsyissä. Ja kun viimeksi näin kertoi tehneensä tarjouksen asunnosta - sijoitukseen. Ehkä alkaa elää sitten vaikka 20-v päästä.
Vierailija kirjoitti:
Ihme käsitys näillä jotka eivät sijoita. Jotenkin paistaa läpi että eläminen olisi sama kuin kuluttaminen. Minä elän täyttä elämää, ja sijoitan. Se sijoittaminen tuo valtavasti sisältöä elämään ja auttaa arvottaa asioita paremmin. Voisin milloin tahansa ostaa parikin teslaa uutena niin halutessani, mutta ei minulla ole aitoa tarvetta sille. 6 vuotta vanha pikkuautoni käy vielä aivan hyvin. Lisäksi voin valita ostanko Vuittonin laukun vaiko Vuittonin osakkeita. Päädyin jälkimmäiseen. Toinen menettää arvoa toinen tuottaa rahaa minulle...
Sijoittaminen ei kyllä itselleni tuo minkäänlaista sisältöä elämään, se on vain teoreettisia lukuja osaketilillä. Sisältö tulee ihan muista asioista, kuten siitä osasta rahoistani jota en sijoita vaan kulutan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tuntemani osakesijoittaja (itseni mukaanlukien) ei tule koskaan uhoamisestaan huolimatta muuttamaan sijoituksiaan rahaksi ja alkaa kuluttamaan pääomaansa. Useimmat eivät kuluta edes osinkoja vaan sijoittavat nekin. Aivan turhanpäiväistä lässytystä nuo ”lopetan työt ja alan nauttimaan”. Ette ala. Määrätietoinen sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen vaatii eräänlaista itaruutta, eikä kitupiikki pääse koskaan tavoistaan.
Se on just noin.
Sukulaiseni täyttää kohta 85-v. Tietääkseni omistaa asunnon, pari sijoitusasuntoa, mökin, osakkeita ja rahastoja ainakin miljoonalla.Elää todella kitsaasti, kulkee lähes rääsyissä. Ja kun viimeksi näin kertoi tehneensä tarjouksen asunnosta - sijoitukseen. Ehkä alkaa elää sitten vaikka 20-v päästä.
Kuulostaa todella tutulta, myös tämän ketjun kirjoitusten rivien välissä. Perintöjä ihmiset toki kuluttavatkin vaikka ne olisikin tilapäisesti olleet kiinni sijoituksissa, omalla sitkeällä ja määrätietoisella työllä ja säästämisellä kasattua omaisuutta 99% tapauksissa eivät, vaan jäävät seuraavan sukupolven perijöiden tuhlattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Yksikään tuntemani osakesijoittaja (itseni mukaanlukien) ei tule koskaan uhoamisestaan huolimatta muuttamaan sijoituksiaan rahaksi ja alkaa kuluttamaan pääomaansa. Useimmat eivät kuluta edes osinkoja vaan sijoittavat nekin. Aivan turhanpäiväistä lässytystä nuo ”lopetan työt ja alan nauttimaan”. Ette ala. Määrätietoinen sijoittaminen ja varallisuuden kasvattaminen vaatii eräänlaista itaruutta, eikä kitupiikki pääse koskaan tavoistaan.
Minä taas käytin viime kuussa viimeksi osinkotuloja elämiseen. Maksoin sähkölaskuni edellispäivänä tulleilla osingoilla (sähköyhtiöstä saamani osigot). Minulla tulee enemmän osinkoja sähköyhtiöistä kuin käytän sähköön. Samaten teleyhtiöiden osingoilla maksan netti- ja puhelinlaskuni. Samaten seuraavan kahden viikon ruuat ostin viime viikon osingoillani.
Eli kyllä meitä on jotka käyttävät osinkoja ihan elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ihme käsitys näillä jotka eivät sijoita. Jotenkin paistaa läpi että eläminen olisi sama kuin kuluttaminen. Minä elän täyttä elämää, ja sijoitan. Se sijoittaminen tuo valtavasti sisältöä elämään ja auttaa arvottaa asioita paremmin. Voisin milloin tahansa ostaa parikin teslaa uutena niin halutessani, mutta ei minulla ole aitoa tarvetta sille. 6 vuotta vanha pikkuautoni käy vielä aivan hyvin. Lisäksi voin valita ostanko Vuittonin laukun vaiko Vuittonin osakkeita. Päädyin jälkimmäiseen. Toinen menettää arvoa toinen tuottaa rahaa minulle...
Minä taas kerään henkistä pääomaa sijoituksilla. Mihinkään merkkivaatteisiin en sijoita, vaan esim. matkoihin. Kun korona-aika on ohi, lähdemme Etelä-Amerikan kiertomatkalle lapsien kanssa, vaikka kuukaudeksi. Oikeastaan on paras sijoitus sivistää itseään ja lapsiaan, koska se taas kirvoittaa lapsia pyrkimään eteenpäin elämässä. Perintöä minulta ei jää paljon, joten toivottavasti lapset hankkivat hyvät ammatit.
Pahan päivän varalle, työttömyys , pitkäaikaissairaus, tai sitten jos hyvin käy eikä sijoituksia tarvitse purkaa em. syistä- sijoituksista pääsee "nauttimaan" eläkkeellä, eläke jää minulla alle 1000e kk, joten siihen päälle jos muutamia satasia saa niin voi ehkä elää kituuttamatta. (vuokrasta jää n 300 kulujen ja verojen jälkeen, osinkoja on nyt joku pari kymppiä kk, ehkä 20 vuoden päästä niitä olisi satanen....). Ei normisijoittaja pääse rikkauksista nauttimaan, ellei käy jotain tolkutonta onnenkantamoista... Emme kyllä elä kädestä suuhun nytkään, elämä on kuitenkin tässä ja nyt, varsinkin kun lapset elävät lapsuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme käsitys näillä jotka eivät sijoita. Jotenkin paistaa läpi että eläminen olisi sama kuin kuluttaminen. Minä elän täyttä elämää, ja sijoitan. Se sijoittaminen tuo valtavasti sisältöä elämään ja auttaa arvottaa asioita paremmin. Voisin milloin tahansa ostaa parikin teslaa uutena niin halutessani, mutta ei minulla ole aitoa tarvetta sille. 6 vuotta vanha pikkuautoni käy vielä aivan hyvin. Lisäksi voin valita ostanko Vuittonin laukun vaiko Vuittonin osakkeita. Päädyin jälkimmäiseen. Toinen menettää arvoa toinen tuottaa rahaa minulle...
Minä taas kerään henkistä pääomaa sijoituksilla. Mihinkään merkkivaatteisiin en sijoita, vaan esim. matkoihin. Kun korona-aika on ohi, lähdemme Etelä-Amerikan kiertomatkalle lapsien kanssa, vaikka kuukaudeksi. Oikeastaan on paras sijoitus sivistää itseään ja lapsiaan, koska se taas kirvoittaa lapsia pyrkimään eteenpäin elämässä. Perintöä minulta ei jää paljon, joten toivottavasti lapset hankkivat hyvät ammatit.
Kuulostaa ihanalta ;) minä sijoitin meidän koronavuoden matkarahat (20 000+ 2 aik. 2 lasta) osakkeisiin....jos maailma aukeaa niin tuollaisia säästöjä ei enää kyllä kerry, jääköön nuo odottamaan pahaa päivää.
En kituuta säästääkseni, vaan elän ihan niin laveaa elämää kuin haluankin. Sijoitukset on ensisijaisesti vanhuuden varalle, että voin käyttää niitä mm. terveydenhoitoon ja palveluiden ostamiseen. Näkee vasta sitten 60+-vuotiaana haluaako myös jäädä aiemmin eläkkeelle kuin minimi-ikäni 67 v tai suositeltu eläkeikä 69 v. Se on ihan luultavaa.
Sitä ennen voin käyttää sijoituksia pahan päivän varalle, esim jos tulee pitkä työttömyysjakso tai vakava sairaus. On myös ihan mahdollista, että haluan ostaa jossain vaiheessa omistusasunnon tai kesämökin.
Olen aika turvallisuushakuinen, joten säästöt ja sijoitukset ovat (sijoitusriskistä huolimatta :D) minulle ennen kaikkea turvallisuustekijä.
13 vuotta työelämässä - 60v ”eläkkeelle”.... ehkä Espanjaan: ostan asunnon, nostan ”eläkettä” ja rahat loppuu kun olen 118v