Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertoo jotakin ihmisen asenteesta elämään, jos ei pidä ollenkaan lapsista
Olen tätä miettinyt pitkän aikaa. Joskus tietysti tulee vastaan tilanteita missä lapset ärsyttää, oli sitten oma tai tuntematon lapsi. Se on ihan normaalia, koska lapset tietysti osaa olla äänekkäitä tai muuten vaan rasittavia.
Kuitenkin jos vihaa kaikkia lapsia jatkuvasti, kertoo se jotakin ihmisestä itsestään. Lapsethan ovat tulevaisuus, ja he merkitsevät toivoa ja elämän jatkumista. Ehkä lapsien vihaaminen siis tarkoittaa että ihminen ei halua nähdä hyvää tulevaisuutta, vaan on aika kyyninen. En vihaa ihmisiä jotka sanovat että vihaavat lapsia, se vaan on aika surullinen asenne elämään. Mitä olette mieltä?
Kommentit (477)
Se kertoo todella paljon ihmisen asenteesta että ajattelee ja vielä julkisesti kirjoittelee tämmösiä juttuja muista ihmisistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sillä on merkitystä mitä ajattelen lapsista, koska kun kuolen niin millään ei ole mitään väliä.
Juuri tuollaista elämänasennetta tarkoitin. Millään ei ole mitään merkitystä, koska kaikki me kuollaan kuitenkin. Omasta mielestäni elämä on siitä huolimatta merkityksellistä, vaikka kuoleman jälkeen ei luultavasti ole mitään. Haluaisin että oman kuoleman jälkeenkin läheisilläni ja heidän läheisillään olisi hyvää ja merkityksellistä elämää, ja että ihmiskunta jatkaisi eloaan.
Mutta sillä sinun halullasi ei ole mitään merkitystä, koska kuolleena et halua enää mitään. Joten mitä väliä?
Vierailija kirjoitti:
Eivät kestä aitoutta. Lapset ovat täynnä tunteita joita nämä vihaajat yrittävät itsessään kieltää.
Jos ei kestä lasten ääniä tippaakaan niin kuinka he kestävät mitään muutakaan?
Pahimmat eivät kestä nähdä edes lasten iloa. Masentavia tyyppejä.
Pidän kyllä ihan lapsista siinä missä aikuisistakin, eli osasta pidän, osasta en. Mutta siitä aitoudesta olen hitusen eri mieltä: lapset päästelevät usein ihmisten ilmoille kotona kuultuja asioita ja sitten omat vanhemmat ihastelevat lastensa aitoutta.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kestä aitoutta. Lapset ovat täynnä tunteita joita nämä vihaajat yrittävät itsessään kieltää.
Jos ei kestä lasten ääniä tippaakaan niin kuinka he kestävät mitään muutakaan?
Pahimmat eivät kestä nähdä edes lasten iloa. Masentavia tyyppejä.
Tuosta aitoudesta... Tutun lapset kokevat vanhempiensa sanomia asioita ja sitten nämä vanhemmat ihastelevat, että totuus tulee lasten suusta, aidosti.
Mutta asiasta: kysymys on yhtä korni kuin kysymys pitääkö vanhuksista: kenestä pitää, kenestä ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät kestä aitoutta. Lapset ovat täynnä tunteita joita nämä vihaajat yrittävät itsessään kieltää.
Jos ei kestä lasten ääniä tippaakaan niin kuinka he kestävät mitään muutakaan?
Pahimmat eivät kestä nähdä edes lasten iloa. Masentavia tyyppejä.
Tuosta aitoudesta... Tutun lapset kokevat vanhempiensa sanomia asioita ja sitten nämä vanhemmat ihastelevat, että totuus tulee lasten suusta, aidosti.
Mutta asiasta: kysymys on yhtä korni kuin kysymys pitääkö vanhuksista: kenestä pitää, kenestä ei.
Siis hokevat..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä useimmista nykylapsista. Ovat äänekkäitä, levottomia, huonosti kasvatettuja. Vanhempiensa mielestä nämä ovat maailman napoja, mutta muut tuntevat olonsa vain vaivaantuneeksi kun nämä kullannuput pääsevät toteuttamaan itseään.
Vierailija kirjoitti:
Eivät kestä aitoutta. Lapset ovat täynnä tunteita joita nämä vihaajat yrittävät itsessään kieltää.
Jos ei kestä lasten ääniä tippaakaan niin kuinka he kestävät mitään muutakaan?
Pahimmat eivät kestä nähdä edes lasten iloa. Masentavia tyyppejä.
"Eivät kestä aitoutta." Tämä aitous vaan tuppaa monesti olemaan huonon kasvatuksen tulos. Päiväkodit väärällään häiriytyneitä lapsia, joita muut lapset pelkäävät.
Eli, yleensä nämä jotka haukkuvat lapsivihaajiksi, ovat näiden ongelmalapsien vanhempia. En lapsia vihaa, en edes niitä vaikeita, en vaan pysty heistä pitämään, vaikka koitan ajatella, ettei kukaan ole syntyessään paha. Vanhemmille tekisi mieli sanoa suorat sanat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanopa yksikin hyöty, joka lapsesta on!
Niinpä sinäkin olet saanut alkusi, kun vanhempasi, heidän vanhempansa, etc ovat haluneet lapsia.
Kysymyksen esittäjältä voisi kysyä, että pidätkö muiden lapsista yhtä paljon kuin omistasi? Tuskin.
Ja jatkokysymys voisi olla, että oletko pro sen ikäiset lapset kuin itselläsi on? Usein nimittäin näin on: mamma vaahtoaa siitä, että kuinka jokaisen pitää jaksaa pieniä lapsia, mutta itse rasittuu naapuruston teineistä (kunnes omat pienet kasvaneet teineiksi).
Eli pidätkö ihmisistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En pidä useimmista nykylapsista. Ovat äänekkäitä, levottomia, huonosti kasvatettuja. Vanhempiensa mielestä nämä ovat maailman napoja, mutta muut tuntevat olonsa vain vaivaantuneeksi kun nämä kullannuput pääsevät toteuttamaan itseään.
Lapset kelvottomiin vanhempiinsa ovat syyttömiä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut sanoo ihan suoraan vihaavansa kaikkia lapsia. Siinä tapauksessa he siis vihaavat ajatusta ja muistoa itsestään lapsena, eli olisivat halunneet jäädä syntymättä. Kyllä tämä on elämän vihaamista mitä suurimmassa määrin.
On ihan eri asia ärsyyntyä lasten käytöksestä tai inhota jotakuta lasta yksilönä kuin vihata kaikkia lapsia.
Nyt on kyllä melkoista kyökkipsykologiaa. Huh huh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laittakaapa muutkin ilmoitusta tästä provosta. Pidetään palsta siistinä.
Sanoisin, että aika moni elintärkeä homma maailmassa jäisi tekemättä, jos niitä ei saisi hoitaa kuin lapsista pitävät. Varo ap mitä latelet, maailma on monimutkaisempi kuin mitä osaat ajatella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen usein miettinyt samaa. Minulle myös useampi sanonut VIHAAVANSA lapsia. Se on ihan sama kuin sanoisi vihaavansa vanhuksia, naisia, jotain tiettyä vähemmistöä, ylipäänsä heikommassa asemassa olevia.
Mitä se kertoo ihmisestä? Ei ainakaan kauheasti välitä mitä hänestä ajatellaan. Hölmöähän se on tuollaista ääneen laukoa! Todennäköisesti ovat muutenkin katkeria ja vihamielisiä tai sitten ovat jotain nepsy-tapauksia, jotka eivät muutenkaan kykene normaaliin elämään, kaikki on aina vähän pielessä. Suosittelisin käyntiä psykoterapeutille. Jotain pahoja lapsuuden traumoja siellä on myös taustalla.
Mitä se aitous on? Moni aikuinen pitää itseään aitona ja rempseänä, kun suoltaa ulos subjektiivisiä mielipiteitään muka totuuksina muita loukaten. Jos aitoudella tarkoitetaan tätä, niin ei minuun uppoa.
Todellinen aito aitous mukavalla ja hyvätapaisella muut huomioivalla ihmisellä on kivaa, oli sitten lapsi, vanhus tai aikuinen.
Omat lapset ovat rakkaita, mutta en yleisesti pidä läheskään kaikista lapsista. Rauhallisesti käyttäytyvistä ja vähemmän äänekkäistä lapsista yleensä pidän.
Monella voi myös käsitys lapsista muuttua totaalisesti, kun saa omia lapsia.
Miksi lapsista sitten pitäisi pitää? Sehän on sama kuin että aikuisista pitäisi pitää koska ovat aikuisia.
Olen introvertti, aistiyliherkkä ja suoraan sanottuna kärsin lasten olemassaolosta maailmassa. Lapset ovat arvaamattomia liikkeissään, äänessään, reaktioissaan. Heidät on yleensä puettu silmiä kirvelevän värikkäästi ja he yleisesti hidastavat ja vaikeuttavat kaikkien elämää, esim bussiin tullessa. Väsyin jo siitä stressistä, että joudun sietämään ajatusta bussimatkasta, jossa on lapsia samaan aikaan. Joudun työni vuoksi elämään kaupungissa enkä siis voi välttyä kohtaamasta niitä.
En pidä myöskään teineistä.
Mietin aina, että miksi ei voida perustaa edes yhtä K-18 kaupunkia. Ihan vain aikuisille, jotka rakastavat rauhaa. Lapsekkaille ja heitä rakastaville olisi varattu omat alueensa..
Alue: Aihe vapaa
Ikärasismia sekin.