Lue keskustelun säännöt.
Hyväitsetuntoiset työttömät: säälittekö koskaan työssäkäyviä?
02.04.2021 |
Olen akateeminen ja vapaaehtoisesti työtön. Välillä ihan hävettää helppo tie, jonka olen valinnut. Voin matkustella mihin haluan, harrastaa mitä haluan jne. Oikeasti säälin kovan työn raatajia, jotka joutuvat joka arkiaamu nousemaan stressaaviin töihinsä. Minä nukun joka aamu riittävästi ja näytänkin tosi terveeltä ja ikäistäni nuoremmalta.
Kaiken tämän seurauksena säälin 38t/vk työtätekeviä. Onko muilla samanlaisia tuntemuksia?
Kommentit (46)
Mieluummin olen hyvä palkkaisessa työssäni, vaurastun ja olen hyödyllinen myös yhteiskunnalle kuin olisin parasiitti, ilman toivoakaan vaurastumisesta....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säälin joskus raskaan työn raatajia, mutta en olekaan mikään työtön nälkäkurki, vaan työkyvyttömyyseläkkeellä.
En. Odotan jo että pääsen itse töihin opiskelujen jälkeen, saa jotain sisältöä elämään ja paljon enemmän rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin olen hyvä palkkaisessa työssäni, vaurastun ja olen hyödyllinen myös yhteiskunnalle kuin olisin parasiitti, ilman toivoakaan vaurastumisesta....
Entä ne työntekijät joiden työ on vahingollinen yhteiskunnalle ja maailmalle?
Kyllä ja ei. Voivat hypätä oravanpyörästä halutessaan, mutta eivät uskalla. Itsetunto on kiinni ulkoisista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin olen hyvä palkkaisessa työssäni, vaurastun ja olen hyödyllinen myös yhteiskunnalle kuin olisin parasiitti, ilman toivoakaan vaurastumisesta....
Entä ne työntekijät joiden työ on vahingollinen yhteiskunnalle ja maailmalle?
Hyvä kysymys!
Niillä on jotenkin harhainen persoonallisuus, eli olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niillä on jotenkin harhainen persoonallisuus, eli olen.
eli säälin :D
En sääli, mutta toivoisin useamman löytävän rohkeuden tehdä tämän päätöksen.
Elämä on tässä ja nyt, ei sitten kun!
Toki ymmärrän, että osa ihmisistä on niin onnellisessa asemassa, että heillä on työ mikä
antaa tyydytystä eri osa-alueilla, turhaa tällöin on työtänsä jättää, samoin ymmärrettävää on taloudellinen pakko.
Itse tein tämän ratkaisun jäädä työelemän ulkopuolelle kaksi vuotta sitten ja en ole katunut päätöstäni.
Olin nähnyt kaiken ja tämä muutti minut ilottomaksi puurtajaksi, samoin en erityisemmin pidä
suurimmasta osasta ihmisiä, enkä täten halua olla heidän kanssaan tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä jonkin aikaa kun yöllä heräsi viiden maissa ja ajatteli että ennen sitä piti tähän aikaan lähteä talsimaan pysäkille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin olen hyvä palkkaisessa työssäni, vaurastun ja olen hyödyllinen myös yhteiskunnalle kuin olisin parasiitti, ilman toivoakaan vaurastumisesta....
Entä ne työntekijät joiden työ on vahingollinen yhteiskunnalle ja maailmalle?
Ai paperimiehet? Ne ovat kyllä pahimman sortin riistäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En sääli. Voisivat halutessaan päästä samaan, joten näköjään tykkäävät työstä.
Ehkä näin. On myös mahdollista 1) eivät tiedä paremmasta 2) eivät uskalla 3) sosiaalinen status ja kaveripiiri edellyttää 4) puoliso ei tykkäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niillä on jotenkin harhainen persoonallisuus, eli olen.
eli säälin :D
Haluat sanoa "Säälin eli olen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sääli ketään,anteeksi itsekyyteni. Pidän vain omista asioistani huolta.Jotkut hakevat empatiaa sääliä,maniouloiden sillä ihmisä.Olen kovetanut itseni viimeset 3 vuotta.
En sääli. Silloin kun olin itse vielä työelämässä niin tykkäsin siitäkin elämästä.
Mua kyllä varmaan monet säälii kun pitkäaikaistyötön mutta en viitsi kenellekkään kertoa kuinka hemmetin tyytyväinen ja onnellinen olen ja kuinka oikeasti hauskaa minulla on, tällä loputtomalla lomalla.
En sääli. Työttömäksi pääsee kuka tahansa.
En. En ylipäätään sääli ketään, se on tarpeetonta toisen ihmisen alentamista. Sen sijaan suomalaisen työkulttuurin toksisuus ja sen vaikutus työssäkäyviin ihmisiin on asia, joka surettaa minua. Työpaikkakiusaamisen yleisyys ja sen hyssyttely, epäkompetentit esihenkilöt, jatkuva tehostaminen ja säästäminen ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä, ylitiukka muodolliseen pätevyyteen tuijottaminen ja haluttomuus antaa erilaisille osaajille mahdollisuutta...näitä riittää.
Minua on työpaikkakiusattu joka ikisessä duunissa, jossa olen ollut, jopa esimiesten taholta, joten EN sääli!!!
Pitäkää kusipäät tunkkinne! On vain oikein, että hajoatte kurjaan elämäänne ja joudutte vielä elättämään meidät työelämästä syrjäytetyt!!!
Ilkeät paskiaiset hajotkaa työtaakkanne ja stressinne alle!!! Onneksi päädytte sankoin joukoin halveksimiksenne työttömiksi ITSE nyt kun korona niittää yrityksiä!!!
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin olen hyvä palkkaisessa työssäni, vaurastun ja olen hyödyllinen myös yhteiskunnalle kuin olisin parasiitti, ilman toivoakaan vaurastumisesta....
Sitten kun lähtö tulee, niin meillä on saman verran vaurautta mukana.
Mää vaan olen käyttänyt sen edeltäneen ajan mielekkäämmin.
En sääli. Voisivat halutessaan päästä samaan, joten näköjään tykkäävät työstä.