Kyllähän tämä tuntuu melko epäreilulta että kumpikin vanhemmistani saa enemmän eläkettä kuin minä saan palkkaa
Mulla asuntolainaa ja kaksi lasta. Vanhemmillani varaa pitää kaksi kesämökkiä, kaksi autoa, iso huvivene jne.
Heillä lyhyt ammattikoulutus, minulla ylempi korkeakoulututkinto. En koskaan yllä heidän elintasolleen.
Kommentit (1072)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se masentaakin kun vaikka menisit mihin työpaikkaan niin jonoksi on hakijoita. Ne, jotka ovat tehneet sijaisuuksia menevät edelle. Ja työtön menee sinne minne työkkäri määrää.
Minä menin yli 20 vuotta sitten valmistuttuani työkkärin määräämään duuniin 3 kuukaudeksi. Sitten sain vuoden puolikkuus-sijaisuuden. Käytännössä sain palkkaa, asumistukea sekä jouduin hakemaan toimeentulotukea koko vuoden ajan. Nolotti. Tämän jälkeen minulla oli 26 sijaisuutta useamman vuoden ajan ennen kuin sain lopulta vakituisen paikan.
Sitkeys. Sitä vaadittiin ennenkin. Ei mikään ole helpolla tullut.
Voit kadehtia vakituista työpaikkaani, mutta ymmärrä se, että ei se tuosta vain tullut.
Näin ”helppoa” se elämä oli ennen vanhaan.
Tåmä! Mulla vastaava tilanne aikoinaan. Sitten sanotaan, että emme muka tiedä mitä pätkätyö on. Aina sai jännittää jatkuuko sijaisuus eikä tulevaisuutta voinut kunnolla suunnitella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se masentaakin kun vaikka menisit mihin työpaikkaan niin jonoksi on hakijoita. Ne, jotka ovat tehneet sijaisuuksia menevät edelle. Ja työtön menee sinne minne työkkäri määrää.
Minä menin yli 20 vuotta sitten valmistuttuani työkkärin määräämään duuniin 3 kuukaudeksi. Sitten sain vuoden puolikkuus-sijaisuuden. Käytännössä sain palkkaa, asumistukea sekä jouduin hakemaan toimeentulotukea koko vuoden ajan. Nolotti. Tämän jälkeen minulla oli 26 sijaisuutta useamman vuoden ajan ennen kuin sain lopulta vakituisen paikan.
Sitkeys. Sitä vaadittiin ennenkin. Ei mikään ole helpolla tullut.
Voit kadehtia vakituista työpaikkaani, mutta ymmärrä se, että ei se tuosta vain tullut.
Näin ”helppoa” se elämä oli ennen vanhaan.
Minä menin 80-luvulla harjoittelijaksi, missä sai 3ensimäistä kuukautta 2/3 työttömyyskorvauksesta. Toiset 3 kuukautta työttömyyskorvauksen verran.
Tämän jälkeen pääsin kouluun ja valmistuttuani tein 7 vuotta sijaisuuksia, joita nykyään kutsutaan pätkätöiksi. Sitten sain vasta vakituisen paikan ja ensimäisen kesäloman.
Asuin soluasunnossa opiskeluajan kahden hengen huoneessa. Ennen vakituista paikkaa alivuokralaisena omakotitalon huoneessa. Vessaa ja suihkua sain käyttää, en keittiötä.
Opiskelujen aikana otin opintolainaa.
Ei se niin helppoa silloinkaan nuorena ollut
Vierailija kirjoitti:
Rahastointi on suomalaisen työeläkejärjestelmän yksi merkittävä vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni. Yli 180 miljardin euron rahastot ovat Suomen tasolla ja eurooppalaisittain suuret, sillä Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvuun hyvin.
Vastoin yleistä harhaluuloa eläkerahastoja ei ole kerätty vain nykyeläkeläisiä varten, vaan niissä on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kaikkien työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista osa on rahastoitu. Rahastoissa on siis jo oma siivunsa myös työuraansa aloitteleville 90-luvulla syntyneille, ja osuus kasvaa, kun heille kertyy työuraa ja eläkettä. Suurimmillaan kunkin ikäluokan osuus on eläkeiän kynnyksellä. Yksityisalojen eläkevaroista vajaa kolmannes on tällä hetkellä varattu nykyeläkeläisille, suurin osa tuleville eläkeläisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se masentaakin kun vaikka menisit mihin työpaikkaan niin jonoksi on hakijoita. Ne, jotka ovat tehneet sijaisuuksia menevät edelle. Ja työtön menee sinne minne työkkäri määrää.
Minä menin yli 20 vuotta sitten valmistuttuani työkkärin määräämään duuniin 3 kuukaudeksi. Sitten sain vuoden puolikkuus-sijaisuuden. Käytännössä sain palkkaa, asumistukea sekä jouduin hakemaan toimeentulotukea koko vuoden ajan. Nolotti. Tämän jälkeen minulla oli 26 sijaisuutta useamman vuoden ajan ennen kuin sain lopulta vakituisen paikan.
Sitkeys. Sitä vaadittiin ennenkin. Ei mikään ole helpolla tullut.
Voit kadehtia vakituista työpaikkaani, mutta ymmärrä se, että ei se tuosta vain tullut.
Näin ”helppoa” se elämä oli ennen vanhaan.
Minä tein 8 vuotta kesäsijaisuuksia tehtaassa, mutta se loppui. Se olisikin kiva, kun pääsisi aina samaan paikkaan ja osaisi hommat, mutta nyt mennään aina uuteen paikkaan esim. tuo työmarkkinatukityö sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on vaan väärin valittu ala. Mulla oli lähtöpalkka sama kuin äidilläni 30v uran huipulla, eikä äidinkään tulot huonot olleet.
Aivan. Nykyiset eläkeläiset ovat maksaneet merkittävästi nykyisiä korkeampia tuloveroja työssä käydessään.
Niillä veroilla on seuraaville sukupolville kustannettu koulutus, paremmat ja monipuolisemmat terveyspalvelut (hammashoidosta en itse uskaltanut koskaan unelmoidakaan ja laspeni saivat sen "ilmaiseksi"") ja ylipäätään enemmän palveluja.
On kovin harmillista, että nykyiset työssäkäyvät sukupolvet eivät ole kiinnostuneita ottamaan selvää, mitä he itse ovat saaneet - ja mistä heidän omat vanhempnsa, isovanhemmista puhumattakaan jäivät paitsi.
Nyt nämä työsskäyvät haluaisivat ilmeisesti viedä edeltävät sukupolvet saunan taakse.
Niin te säästitte rahaa, olisitte joutuneet itse maksamaan lapsenne koulumaksut ja hammashoidon, jos ei niitä olisi veroista maksettu. Vai laitetaanko ala-aste ikäiselle lasku koulusta?
Ja nyt työssäkäyvät maksavat lasten ja eläkeläisten hammaslääkäreitä, koulua jne.
Puolisoni palkka on 2400 brutto ja nettona saa 1700, ei tule yhtään veronpalautusta, että kyllä tuo 700 veroja ja eläkemaksuja palkasta ihan tarpeeksi on.
Ei, me emme ole säästäneet rahaa, me olemme rakentaneet palveluja kaikille, meidän verotuksemme kautta. Me maksoimme veroissa kaikki "ilmaiset" palvelut, mitkä pullamössösukupolvelle ovat itsestäänselvyyksiä. Me maksoimme palkoistamme oppi-/keskikoulun lukukausimaksut ja oppimateriaalin. Sama asia lukiossa ja jatko-opinnoissa.
Nämä ovat asioita, joista teidän ei enää tarvitse olla huolissanne. Jokainen halukas saa tahtomansa koulutuksen ilmaiseksi, tai hyvin halvalla.
Työssäkäyvät maksavat kansaneläkettä saavien eläkeläisten eläkkeet. Työeläkettä saavien eläkeläisten eläkkeitä te ette maksa ja työeläkkeellä olevat ovat nettomaksajia yhteiskunnalle, eli me maksamme edelleen näitä "ilmaisia" palveluita.
Olisi suotavaa ottaa asioista selvää, ennen kuin latelee hölmöyksiä.
Mitä jos ottaisit itse selvää asioista. 200 miljardin eläkerahasto ei riitä ja siksi suurin osa nyt eläkkeellä olevien eläkkeistä maksetaan nyt työssäkäyvien palkkojen eläkemaksuista. Muuten tuo 200 miljardin rahasto riittäisi vain 7 vuotta, koska eläkkeitä maksetaan 30 miljardia vuodessa.
Eläkerahasto on kerätty seuraavasti: vuosina 1963-1983 5 miljardia, 1984-2009 95 miljardia ja 2010-2020 100 miljardia
Ja tiesitkö, että pelkät eläkeläisten hoitokotimaksut olivat viime vuonna 5 miljardia verorahoista.
Syytön minä siihen olen, jos rahat ei riitä. Olen eläkkeellä ja olen edelleen nettoveronmaksaja. Mitäs jos te pullamössötkin menisitte töihin ja alkaisitte maksaa sitä velkaa, mitä yhteiskunta teihin on sijoittanut?
Jos saisit sen mitä olet maksanut niin rahahanat menisivät kiinni jo alle kymmenessä vuodessa. Suuret ikäluokat ovat jatkuvasti olleet nettosaajapuolella, sillä hyvinvointivaltion rakensivat sotaveteraanit ja sota-ajan lapset.
Minä ehdoitin, että käytetään tuo 200 miljardin rahasto, se riittää 7 vuotta ja sitten eläkeläisten tilille ei tule mitään.
Tätä samaa on "ehdoittanut" myös demarien kansanedustaja Kimmo Kil_junen. Näin suuret ikäluokat saisivatkin noukittua aivan kaikki rusinat Suomen laatikosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahastointi on suomalaisen työeläkejärjestelmän yksi merkittävä vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni. Yli 180 miljardin euron rahastot ovat Suomen tasolla ja eurooppalaisittain suuret, sillä Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvuun hyvin.
Vastoin yleistä harhaluuloa eläkerahastoja ei ole kerätty vain nykyeläkeläisiä varten, vaan niissä on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kaikkien työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista osa on rahastoitu. Rahastoissa on siis jo oma siivunsa myös työuraansa aloitteleville 90-luvulla syntyneille, ja osuus kasvaa, kun heille kertyy työuraa ja eläkettä. Suurimmillaan kunkin ikäluokan osuus on eläkeiän kynnyksellä. Yksityisalojen eläkevaroista vajaa kolmannes on tällä hetkellä varattu nykyeläkeläisille, suurin osa tuleville eläkeläisille.
Harhaluulo on siis myös se, että eläkerahastot olisi tarkoitus jossain vaiheessa purkaa tyhjiin. Vaikka niin sanotut suuret ikäluokat ovat jo lähes kokonaan eläkkeellä, perässä on tulossa nuorempia ikäluokkia, joiden eläkkeisiin rahastoja myös tarvitaan. Kaiken lisäksi nämä suuret ikäluokat eivät ole enää ainoita suuria ikäluokkia: pidentyvän eliniän myötä suuria ikäluokkia on myös nuoremmissa sukupolvissa. Jos rahastoja nyt käytettäisiin esimerkiksi eläkkeiden tason parantamiseen, olisi se pois nuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahastointi on suomalaisen työeläkejärjestelmän yksi merkittävä vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni. Yli 180 miljardin euron rahastot ovat Suomen tasolla ja eurooppalaisittain suuret, sillä Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvuun hyvin.
Vastoin yleistä harhaluuloa eläkerahastoja ei ole kerätty vain nykyeläkeläisiä varten, vaan niissä on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kaikkien työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista osa on rahastoitu. Rahastoissa on siis jo oma siivunsa myös työuraansa aloitteleville 90-luvulla syntyneille, ja osuus kasvaa, kun heille kertyy työuraa ja eläkettä. Suurimmillaan kunkin ikäluokan osuus on eläkeiän kynnyksellä. Yksityisalojen eläkevaroista vajaa kolmannes on tällä hetkellä varattu nykyeläkeläisille, suurin osa tuleville eläkeläisille.
Harhaluulo on siis myös se, että eläkerahastot olisi tarkoitus jossain vaiheessa purkaa tyhjiin. Vaikka niin sanotut suuret ikäluokat ovat jo lähes kokonaan eläkkeellä, perässä on tulossa nuorempia ikäluokkia, joiden eläkkeisiin rahastoja myös tarvitaan. Kaiken lisäksi nämä suuret ikäluokat eivät ole enää ainoita suuria ikäluokkia: pidentyvän eliniän myötä suuria ikäluokkia on myös nuoremmissa sukupolvissa. Jos rahastoja nyt käytettäisiin esimerkiksi eläkkeiden tason parantamiseen, olisi se pois nuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeistä.
Fakta on, että rahastoista ei voida ottaa suunniteltua enempää. Ne on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin. Pohjakassa on myös välttämätön, jotta sijoituspääoma tuottaa riittävästi. Rahastojen täytyy kasvaa ja tehdä niin vähintään samaa tahtia kuin palkkasumma (eli kaikille työntekijöille maksetut koko vuoden bruttopalkat yhteensä). Rahastot voivat taata, että työeläkemaksun taso pysyy matalampana kuin mitä se olisi ilman rahastointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahastointi on suomalaisen työeläkejärjestelmän yksi merkittävä vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni. Yli 180 miljardin euron rahastot ovat Suomen tasolla ja eurooppalaisittain suuret, sillä Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvuun hyvin.
Vastoin yleistä harhaluuloa eläkerahastoja ei ole kerätty vain nykyeläkeläisiä varten, vaan niissä on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kaikkien työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista osa on rahastoitu. Rahastoissa on siis jo oma siivunsa myös työuraansa aloitteleville 90-luvulla syntyneille, ja osuus kasvaa, kun heille kertyy työuraa ja eläkettä. Suurimmillaan kunkin ikäluokan osuus on eläkeiän kynnyksellä. Yksityisalojen eläkevaroista vajaa kolmannes on tällä hetkellä varattu nykyeläkeläisille, suurin osa tuleville eläkeläisille.
Harhaluulo on siis myös se, että eläkerahastot olisi tarkoitus jossain vaiheessa purkaa tyhjiin. Vaikka niin sanotut suuret ikäluokat ovat jo lähes kokonaan eläkkeellä, perässä on tulossa nuorempia ikäluokkia, joiden eläkkeisiin rahastoja myös tarvitaan. Kaiken lisäksi nämä suuret ikäluokat eivät ole enää ainoita suuria ikäluokkia: pidentyvän eliniän myötä suuria ikäluokkia on myös nuoremmissa sukupolvissa. Jos rahastoja nyt käytettäisiin esimerkiksi eläkkeiden tason parantamiseen, olisi se pois nuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeistä.
Fakta on, että rahastoista ei voida ottaa suunniteltua enempää. Ne on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin. Pohjakassa on myös välttämätön, jotta sijoituspääoma tuottaa riittävästi. Rahastojen täytyy kasvaa ja tehdä niin vähintään samaa tahtia kuin palkkasumma (eli kaikille työntekijöille maksetut koko vuoden bruttopalkat yhteensä). Rahastot voivat taata, että työeläkemaksun taso pysyy matalampana kuin mitä se olisi ilman rahastointia.
Kolikon toinen puoli onkin työeläkemaksut ja niiden taso. Rahastojen ja niiden tuottojen avulla työeläkemaksut saadaan siis pidettyä matalammalla kuin mitä eläkemenot vaatisivat. Työnantajalle tämä tarkoittaa matalampia työvoimakustannuksia, ja työntekijälle jää palkasta enemmän käteen. Jos rahastoja purettaisiin, edessä olisi ennen pitkää eläkemaksujen roima korotus tai tulevien eläkkeiden leikkaaminen.
Ja tiedetään, että tilanne jää ainutkertaiseksi maailmanhistoriallisestikin. Yksi sukupolvi jää historiaan suklaapullamössösukupolvena , joka tienaa eläkeläisinäkin paremmin kuin seuraavat sukupolvet. Onnekkain sukupolvi koskaan, mutta silti kaikista sukupolvista vakuuttunein omasta erinomaisuudestaan.
Niin, minullakin on tuo 8 vuotta kesäsijaisuuksia tehtaassa mikä loppui, syksyt, talvet, keväät opiskelin nuo 3 tutkintoa, 2 lasta on ja monessa paikassa olen nyt aina työkkärin laittamana. Tehtaassa sentään sai TES-palkan kaikki, ei tarvinnut noita työmarkkinatukitöitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahastointi on suomalaisen työeläkejärjestelmän yksi merkittävä vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni. Yli 180 miljardin euron rahastot ovat Suomen tasolla ja eurooppalaisittain suuret, sillä Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvuun hyvin.
Vastoin yleistä harhaluuloa eläkerahastoja ei ole kerätty vain nykyeläkeläisiä varten, vaan niissä on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kaikkien työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista osa on rahastoitu. Rahastoissa on siis jo oma siivunsa myös työuraansa aloitteleville 90-luvulla syntyneille, ja osuus kasvaa, kun heille kertyy työuraa ja eläkettä. Suurimmillaan kunkin ikäluokan osuus on eläkeiän kynnyksellä. Yksityisalojen eläkevaroista vajaa kolmannes on tällä hetkellä varattu nykyeläkeläisille, suurin osa tuleville eläkeläisille.
Harhaluulo on siis myös se, että eläkerahastot olisi tarkoitus jossain vaiheessa purkaa tyhjiin. Vaikka niin sanotut suuret ikäluokat ovat jo lähes kokonaan eläkkeellä, perässä on tulossa nuorempia ikäluokkia, joiden eläkkeisiin rahastoja myös tarvitaan. Kaiken lisäksi nämä suuret ikäluokat eivät ole enää ainoita suuria ikäluokkia: pidentyvän eliniän myötä suuria ikäluokkia on myös nuoremmissa sukupolvissa. Jos rahastoja nyt käytettäisiin esimerkiksi eläkkeiden tason parantamiseen, olisi se pois nuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeistä.
Fakta on, että rahastoista ei voida ottaa suunniteltua enempää. Ne on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin. Pohjakassa on myös välttämätön, jotta sijoituspääoma tuottaa riittävästi. Rahastojen täytyy kasvaa ja tehdä niin vähintään samaa tahtia kuin palkkasumma (eli kaikille työntekijöille maksetut koko vuoden bruttopalkat yhteensä). Rahastot voivat taata, että työeläkemaksun taso pysyy matalampana kuin mitä se olisi ilman rahastointia.
Kolikon toinen puoli onkin työeläkemaksut ja niiden taso. Rahastojen ja niiden tuottojen avulla työeläkemaksut saadaan siis pidettyä matalammalla kuin mitä eläkemenot vaatisivat. Työnantajalle tämä tarkoittaa matalampia työvoimakustannuksia, ja työntekijälle jää palkasta enemmän käteen. Jos rahastoja purettaisiin, edessä olisi ennen pitkää eläkemaksujen roima korotus tai tulevien eläkkeiden leikkaaminen.
Kertyneiden eläkkeiden maksamiseen tarvitaan pitkälti yli 600 miljardia euroa, siis yli kolme kertaa enemmän kuin mitä rahastoissa on. Suurin osa yli 600 miljardin eläkevastuusta hoidetaan vuosittaisilla eläkemaksuilla. Väestön vanhetessa joudutaan kuitenkin yhä enemmän turvautumaan rahastoihin, sillä työikäistä väestöä on suhteessa vähemmän.
Työeläkkeistä päättävät työnantajat, työntekijät ja valtio yhdessä, ja eläkejärjestelmän tarkoitus on olla mahdollisimman reilu eri ikäluokkia kohtaan. Kun tarkastellaan jo eläkkeellä olevia ikäluokkia, huomio kohdistuu pienituloisten eläkeläisten aseman parantamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan nuorten aikuisten arvot ovat aivan järkyttävät.
Juu, kyllä on järkyttävän itsekästä odottaa, että koulutukseen sijoitetut vuodet näkyisivät jollain tavalla palkassa. Olettaen että palkkatöihin joskus pääsee.
30-jotain ikäluokan palkkakehitys on viime vuodet laahannut pahasti vanhempien ikäpolvien perässä. Tämä on tilastollinen fakta, josta toivoisin pidettävän vähän suurempaa meteliä. Sen sijaan, että syytellään asenne- ja arvomaailman "järkyttävyydestä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rahastointi on suomalaisen työeläkejärjestelmän yksi merkittävä vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni. Yli 180 miljardin euron rahastot ovat Suomen tasolla ja eurooppalaisittain suuret, sillä Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvuun hyvin.
Vastoin yleistä harhaluuloa eläkerahastoja ei ole kerätty vain nykyeläkeläisiä varten, vaan niissä on kaikkien ikäluokkien rahaa. Kaikkien työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista osa on rahastoitu. Rahastoissa on siis jo oma siivunsa myös työuraansa aloitteleville 90-luvulla syntyneille, ja osuus kasvaa, kun heille kertyy työuraa ja eläkettä. Suurimmillaan kunkin ikäluokan osuus on eläkeiän kynnyksellä. Yksityisalojen eläkevaroista vajaa kolmannes on tällä hetkellä varattu nykyeläkeläisille, suurin osa tuleville eläkeläisille.
Harhaluulo on siis myös se, että eläkerahastot olisi tarkoitus jossain vaiheessa purkaa tyhjiin. Vaikka niin sanotut suuret ikäluokat ovat jo lähes kokonaan eläkkeellä, perässä on tulossa nuorempia ikäluokkia, joiden eläkkeisiin rahastoja myös tarvitaan. Kaiken lisäksi nämä suuret ikäluokat eivät ole enää ainoita suuria ikäluokkia: pidentyvän eliniän myötä suuria ikäluokkia on myös nuoremmissa sukupolvissa. Jos rahastoja nyt käytettäisiin esimerkiksi eläkkeiden tason parantamiseen, olisi se pois nuorten ja tulevien sukupolvien eläkkeistä.
Fakta on, että rahastoista ei voida ottaa suunniteltua enempää. Ne on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin. Pohjakassa on myös välttämätön, jotta sijoituspääoma tuottaa riittävästi. Rahastojen täytyy kasvaa ja tehdä niin vähintään samaa tahtia kuin palkkasumma (eli kaikille työntekijöille maksetut koko vuoden bruttopalkat yhteensä). Rahastot voivat taata, että työeläkemaksun taso pysyy matalampana kuin mitä se olisi ilman rahastointia.
Kolikon toinen puoli onkin työeläkemaksut ja niiden taso. Rahastojen ja niiden tuottojen avulla työeläkemaksut saadaan siis pidettyä matalammalla kuin mitä eläkemenot vaatisivat. Työnantajalle tämä tarkoittaa matalampia työvoimakustannuksia, ja työntekijälle jää palkasta enemmän käteen. Jos rahastoja purettaisiin, edessä olisi ennen pitkää eläkemaksujen roima korotus tai tulevien eläkkeiden leikkaaminen.
Kertyneiden eläkkeiden maksamiseen tarvitaan pitkälti yli 600 miljardia euroa, siis yli kolme kertaa enemmän kuin mitä rahastoissa on. Suurin osa yli 600 miljardin eläkevastuusta hoidetaan vuosittaisilla eläkemaksuilla. Väestön vanhetessa joudutaan kuitenkin yhä enemmän turvautumaan rahastoihin, sillä työikäistä väestöä on suhteessa vähemmän.
Työeläkkeistä päättävät työnantajat, työntekijät ja valtio yhdessä, ja eläkejärjestelmän tarkoitus on olla mahdollisimman reilu eri ikäluokkia kohtaan. Kun tarkastellaan jo eläkkeellä olevia ikäluokkia, huomio kohdistuu pienituloisten eläkeläisten aseman parantamiseen.
Jatkuvan rahastoinnin avulla voidaan pitää huolta, että työikäisten maksutaakka ei muodostu kohtuuttomaksi. Eläkevarojen ja eläkeuudistuksen ansiosta eläkemaksun pysyvää korotuspainetta ei ole näköpiirissä useaan vuosikymmeneen. Yhdessä kerrytettävien eläkevarojen ansiosta myös nuoret ja nykyiset kurahousuikäiset voivat luottaa eläkelupaukseen.
Kirjoittaja on Työeläkevakuuttajat Telan analyysitoimintojen johtaja.
Minä syytän kyllä osittain vanhempia, jotka kasvattaneet nuoresta sukupolvesta tällaisia. Lapsena ovat saaneet kaiken helposti ja eläneet sellaisessa yltäkylläisyydessä missä ei yksikään sukupolvi ole aikaisemmin elänyt. Nyt sitten eivät kestä sitä, että kaikki ei tulekaan heti ja joutuu ihan itse vaivaa asioiden eteen tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se masentaakin kun vaikka menisit mihin työpaikkaan niin jonoksi on hakijoita. Ne, jotka ovat tehneet sijaisuuksia menevät edelle. Ja työtön menee sinne minne työkkäri määrää.
Minä menin yli 20 vuotta sitten valmistuttuani työkkärin määräämään duuniin 3 kuukaudeksi. Sitten sain vuoden puolikkuus-sijaisuuden. Käytännössä sain palkkaa, asumistukea sekä jouduin hakemaan toimeentulotukea koko vuoden ajan. Nolotti. Tämän jälkeen minulla oli 26 sijaisuutta useamman vuoden ajan ennen kuin sain lopulta vakituisen paikan.
Sitkeys. Sitä vaadittiin ennenkin. Ei mikään ole helpolla tullut.
Voit kadehtia vakituista työpaikkaani, mutta ymmärrä se, että ei se tuosta vain tullut.
Näin ”helppoa” se elämä oli ennen vanhaan.
Minä menin 80-luvulla harjoittelijaksi, missä sai 3ensimäistä kuukautta 2/3 työttömyyskorvauksesta. Toiset 3 kuukautta työttömyyskorvauksen verran.
Tämän jälkeen pääsin kouluun ja valmistuttuani tein 7 vuotta sijaisuuksia, joita nykyään kutsutaan pätkätöiksi. Sitten sain vasta vakituisen paikan ja ensimäisen kesäloman.
Asuin soluasunnossa opiskeluajan kahden hengen huoneessa. Ennen vakituista paikkaa alivuokralaisena omakotitalon huoneessa. Vessaa ja suihkua sain käyttää, en keittiötä.
Opiskelujen aikana otin opintolainaa.
Ei se niin helppoa silloinkaan nuorena ollut
Toistan nyt tässä moneen kertaan, että tein 8 vuotta kesäsijaisuuksia tehtaassa mikä loppui ja opiskelin syksyt, talvet, keväät nuo 3 tutkintoa, Ammattikorkeakoulussa oli 6 kuukauden palkaton harjoittelu, ammattikoulussakin oli, mutta en muista kuinka pitkä. Työmarkkinatukitöitä olen tehnyt 7 kuukautta sairaalassa ja 3 kuukautta muualla toimistotöissä lisäksi olen ollut 2 kertaa palkkatuella töissä. Ja siis 2 lasta minulla on, mutta työnhaku jatkuu. Kaikki työtodistukset parhaimmasta päästä. Olen myös ollut mansikkamaalla, siivousfirmassa ja pizzapaikassa kesätöissä. Töitä vaan kun ei ole.
Minä kouluttauduin sellaiseen ammattiin, jossa tienaan nettona enemmän kuin isäni sai amispohjalta bruttona. Nyt hän on eläkkeellä ja saa vielä vähemmän, mutta toki hänellä ei enää ole velkoja eikä lapsia elätettävänä kuten minulla.
Ap:kin olisi voinut miettiä raha-asioita jo ammattiaan valitessaan. Minä olen puhunut lapsilleni pienestä pitäen, että kannattaa tähdätä ammattiin, jossa on hyvä palkka. Sillä palkalla voi sitten ostella niitä "barbitaloja" ja harrastella mitä tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahneet eläkeläiset tuhoavat maan.
Me eläkeläiset rakensimme tämän maan teille. Te tuhoatte meidän työmme hedelmät, koska te olette viisas sukupolvi ja te osaatte itse neuvotella itsellenne hyvän elintason. Lopettakaa valittaminen, syökää valmiiksi katetusta pöydästä ja nauttikaa oman älynne sädekehästä. Nyt on teidän vuoronne rakentaa maailma teidän lapsillenne, tehkää siitä parempi, koska teillä on järki ja viisaus, mitä meillä ei ollut.
Te rakensitte 700 000 virkamiehen julkissektorin, joka kustannetaan veroista, ja joka työllistää itsensä. Kun se poppoo on eläköitynyt, uusia ei oteta tilalle, koska tuottavuustavoitteet ovat kasvaneet niin paljon. Omat eläkemaksunne olivat pienet, koska työeläkeläisiä ylläpidettäväksi oli tuolloin murto-osa nykyiseen verrattuna, ja devalvaatiot ja inflaatio hoitivat asunto- ja muut lainat.
Olipa kovin oikeistolainen kommentti. Kun kerran kannatat oikeistoa, mitä vikiset, koska nämä palkansaajien maksuosuuksien kasvattaminen on tehty oikeistomme toimesta.
Et ilmeisesti edes tiedä, mitä julkinen sektori tarkoittaa, tai miten sen henkilöstömäärt ovat kehittyneet.
Suurin osa syntyy koulutuksesta, terveydenhuollosta, poliisitoimesta, puolustusvoimista, tullista .
Nämä haluaisit ilmeisesti yksityistää?
Valtionhalinnosta on vähennetty parhaista päivistä porukkaa nreilut 60 %. Säästäjä ei ole saatu, koska palvelut ostetaan nyt "yksityisltä" yrityksiltä ja ne ovat tulleet paljon kalliimmiksi.
Kntasektorilta on vähennety henkilöstöä jo seitsemän vuoden ajan, samoilla perusteilla.
Ainoa, mikä on kasanut, ovart sellaiset "yksityiset" yritykset, jotka tekevät liikevaihtonsa kokonaan tai pääosin verovaroista. Se on tullut aiempaa kalliimmaksi, mutta on ollut oikeistomme, eli elinkeinoelämää (lue:osingonsaajia) peesaavien vahva tahto. Oikeistomme syytä on se, että elineoelämä määrää nykyäään talouspoliitikankin.
Se oli SIpilän oikeistohallitus, joka siirsi eläkemaksuja työantajilta työntekijöille. Mitä äänestit?
Tuottavissa töissä on suomalaisista murto-osa. Raha tulee ulkomaankaupasta. Kaikki veroilla maksettava tekeminen on siivellä elämistä, kuluttamista ja raha kuluu niissä leväperäisyyksiin. Kuntapuoli vastustaa sotekehitystä, koska julkisen puolen toimijoiden pitäisi tehdä yhtä läpinäkyvä tilinpäätös ja tase kuin yritysten. Ne vastustavat sitä, koska kävisi ilmi,että toiminta on paljon tehottomampaa.
Kunnanvaltuustoista ja -hallituksesta pitäisi siivota pois kaikki, jotka ovat kunnalla töissä. Ne ovat pelkkiä pukkeja kaalimaan vartijoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksetut palkat riippuvat siitä, että kuinka paljon palkkaa maksava osapuoli arvostaa työpanosta
+
Eläkkeet riippuvat maksetuista palkoista
=>
Vanhempiesi työtä on arvostettu, sinun ei.
Olisiko vanhempiesi pitänyt kieltäytyä palkankorotuksista ja kitkuttaa pienemmällä palkalla, jotta sinulla ei olisi sitten myöhemmin paha mieli?
Pitäisikö sinun myös pitäytyä pienemmässä palkassa, jotta lapsillasi ei tulisi sama tilanne vastaan?
Olethan sinäkin varmaan saanut osan, tavalla tai toisella, näistä vanhempiesi tuloista ollessasi lapsi.
Einsteinin mukaan on kaksi asia, jotka ovat äärettömiä: Maailmankaikkeus ja typeryys, eikä ole maailmankaikkeudesta aivan varma.
Laskisin äärettömien kastiin myös kateuden.
Eli aiemmat sukupolvet ovat arvostaneet työtä ja työntekijöitä, mutta kun boomerit ovat nyt itse esimiesasemassa, eivät he enää arvostakaan työntekijöitään ja heidän työpanostaan korvauksen arvoiseksi. He ovat itsestäänselvyytenä ottaneet vastaan arvostavan kohtelun itselleen ja kohonneet menestykseen kunnon korvauksen ja mahdollisuuksien turvin, mutta eteenpäin sitä ei anneta. Kai ymmärrät, että työn arvostus ja arvotus kertoo enemmän työnantajista kuin työntekijöistä?
Se joka tyhmäksi muita haukkuu jne...
Boomereista työelämässä on enää pari prosenttia, jos sitäkään. Nuorimmat suomalaiset boomerit on 70-vuotiaita ja vanhimmat 75-vuotiaita. Sivistä itseäsi muutakin kautta kuin tiktok-videoista ennen kuin käytät termejä väärin.
Mitä selität? Baby boomerit ajoitetaan n. 1945-1964, ennen x-sukupolvea. Puhutaan myös suurista ikäluokista tuon ryhmän alkuvuosissa. Nuorimmat 60:siä, vielä työelämässä. Ja jos puhutaan työn arvostuksen kehityksestä, ei tietenkään tarkastella asiaa vain tämän viikon ajalta, vaan pidempänä ajanjaksona. Eli juuri silloin, kun nämä nykyisen pressan ikäluokkalaiset ovat määrittäneet työn ja palkkojen arvostusta.
Yhdysvalloissa baby boom kesti 1960-luvun puoliväliin saakka, Suomessa 1950-luvun alkuun. Käsittääkseni kirjoitat suomeksi Suomessa. Suomessa suuret ikäluokat ovat ne joita syntyi yli 100 000 vuodessa. Suomen väestökehityksestä ja lähihistoriasta on hyvin kirjoitettu tutkimusta, jota et selkeästi tunne.
Ok, suuret ikäluokat oli kuuden vuoden aikana syntyneet. Tässä pointissani sivusin myös nyt tai pian eläkkeelle jääviä, joten käytän yleisesti tunnettua boomer-termiä (olkoonkin usasta lainattu), koska 1950 ja x-sukupolven välillä syntyneille ei ole omaa eksaktia kuvausta. Tarkoitin siis suuria ikäluokkia, sekä ikäluokkia juuri ennen x-sukupolven vaihdosta. Kelpaako, vai onko sinulla jokin täsmällisempi, ymmärrettävämpi termi?
Suuret ikäluokat olivat johdossa vasta, nyt tämä boomer-sukupolvi (anteeksi, siis suomessa nimetön). Heidän työtä arvostettiin, he halpuuttivat muiden työn. Tattista!
Vierailija kirjoitti:
Minä syytän kyllä osittain vanhempia, jotka kasvattaneet nuoresta sukupolvesta tällaisia. Lapsena ovat saaneet kaiken helposti ja eläneet sellaisessa yltäkylläisyydessä missä ei yksikään sukupolvi ole aikaisemmin elänyt. Nyt sitten eivät kestä sitä, että kaikki ei tulekaan heti ja joutuu ihan itse vaivaa asioiden eteen tekemään.
Jaa, minä syytän vanhempaa sukupolvea, joka sai työpaikan suoraan kansakoulusta ja oli samassa työpaikassa 40 vuotta putkeen. Ei tarvinnut käydä koulua ilman palkkaa.
Rahastointi on suomalaisen työeläkejärjestelmän yksi merkittävä vahvuus, josta kannattaa pitää kiinni. Yli 180 miljardin euron rahastot ovat Suomen tasolla ja eurooppalaisittain suuret, sillä Suomessa on varauduttu väestön ikääntymiseen ja eläkemenojen kasvuun hyvin.