Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tutun teini kävi korvausta vastaan puolestani kaupassa (olen karanteenissa) ei osannut lukea kaunokirjoitusta kauppalistasta
01.04.2021 |
Olen sen ikäluokan ihmisiä, että kirjoitan "automaattisesti" kaunolla. En edes ajatellut että joku ei osaisi sitä lukea. 13v soitti kaupasta, että mitä pitää tuoda kun ei ymmärrä lappua. Ja minulla on hyvä, kaunis käsiala. Onko tavallistakin etteivät teini-ikäiset osaa enää lukea kaunokirjoitusta?
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen viittäkymppiä lähestyvä nainen. Useimpien ikäisteni tekstaustaito on aivan olematon. Jos ei jostain syystä kaunolla voi kirjoittaa (esim. siitä syystä, ettei nuoremmat osaa sitä lukea), kirjoitetaan kuin ekaluokkalaiset tikkukirjaimilla.
Mitä asioita sinun pitää nykypäivänä käsin kirjoittaa?
Minä kirjoitan päivittäin käsin. Muistilaput, suunnitelmat, erilaiset ohjeet, ostoslistat jne. ja sitten vielä töissä kaikenlaisia tekstejä. Seinäkalenteriinkin kirjoitan käsin, samoin onnittelukortit ja kirjeet. Ehkä sinä olet niin nuori, ettet enää tiedä, mikä on seinäkalenteri tai kirjeenvaihtoystävä. Mahdatko olla saanut koskaan oikeaa postikorttiakaan? Ihan siis pilkkaamatta kysyn, koska mielestäni se on paljon hienompi ja henkilökohtaisempi onnittelu kuin jokin bittiavaruudessa ohikiitävä emojilla varustettu tervehdys.
Nykyäänhän kalligrafia ja tekstaus on taas muotia. YouTube on täynnä video-ohjeita kalligrafian harjoittelemiseen ja Suomalaisessakin oli hyllyllinen kalligrafiakirjoja. Monet nykynuoret osaa varmaan kirjoittaa kauniimpaa kaunoa kuin suurin osa vanhemmista ikäluokista, jotka eivät sitä taitoa ole koulun jälkeen oikeasti harjoitelleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei enää omille lapsille opeteta, ei sille ole nykyaikana mitään käyttöä.
Itse tekstaan ne vähät mitä kynällä kirjoitan.
M40
Vaikutat vähän sivistymättömältä.
Ehkä sitten olen, ei ole yliopistotaustaa, tavallinen insinööri olen. Ei muuten opiskeluaikana kukaan kirjoittanut muistiinpanoja kaunolla, vaikka 2000-luvun alussa ei kellään ollut koulussa vielä läppäreitä.
Et ainakaan kovin matemaattisesti ole suuntautunut. Matematiikassa kirjoitetaan kaikki käsin, ainakin yliopistotasolla.
Et ilmeisesti ole insinööritieteisiin juurikaan suuntautunut jos luulet ettei siellä suuntauduta matemaattisesti.
Sen verran voin kertoa ettei niitä matematiikan kaavoja kaunolla kirjoiteta, tuskin kirjoitetaan yliopistossakaan.
Älä siirtele maalitolppia. Itse puhuit käsin kirjoittamisesta, jota et kuulemma harrasta enää ollenkaan.
En kyllä ole opiskelujen jälkeen kaavoja käsin kirjoittanut, itseasiassaa viimeiset matematiikan kurssit laskettiin jo silloin tietokoneella.
En tosiaan kyllö kirjoita käsin muutenkaan kuin ehkä post it lappuja. Tervetuloa vaan tälle vuosikymmenelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Kävin ala-asteen 2000-luvun alussa ja kyllä silloin opeteltiin kaunokirjoitusta.
Vanhemmalla väellä on kyllä usein muutoin epäselvä käsiala, mutta AP:lla ei ilmeisesti ole siitä kyse kun kirjoitti käsialansa olevan selkeää.Ei ole opetettu kaunokirjoitusta vaan ns. tyyppikirjaimisto.
Oli 2000-luvun alussa kaunokirjoitusta.
Harjoituskirjan nimi oli kaunotar.
Kirja voi olla Kaunotar tai vaikka Rumatar, mutta teille opetettiin tyyppikirjaimet. Vai sidotko esim. ison B:n e:n kanssa kirjoittaessasi Bertta? Tyyppikirjoituksella B on erillinen kirjain, Kaunokirjoituksella se sidotaan e:hen. Sama sanassa Jaana. Sidotto ison J-kirjaimen a-kirjaimen kanssa, vai ovatko molemmat erillään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Kyllä mulle opetettiin kaunoa koulussa. Toki se oli vähän erilaista kuin vanhempaan aikaan. Olen 92 syntynyt.
Se oli erilaista, koska se oli tyyppikirjaimisto, ei kaunokirjoitusta. Joissain kouluissa sitä toki kutsuttiin virheellisesti kaunokirjoitukseksi.
Eihän tyyppikirjoitus tarkoita välttämättä eri asiaa.
"Toisin oli 1930-luvulla, jolloin otettiin käyttöön arkkitehti Toivo Salervon tyyppikirjaimet. Tuolloin kirjaimet olivat koukeroisia ja niissä oli erilaisia silmukoita ja koukkuja." https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001179487.html
"Graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui renessanssin kursiivikirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
"Kaunokirjoituksen pakollinen opetus siis loppui peruskouluissa vuonna 2016." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
En ainakaan äkkiseltään löytänyt lähdettä väitteelle, että Salervon tyyppikirjaimia käyttäjä kirjoitus ei menisi kaunokirjoitus-käsitteen alle.
Tekstaustyyppi on sitten eri asia.
Lapsen hienomotoriikan kehittymisen kannalta kaunokirjoitus olisi hyödyllistä kaikille ikäluokille. On eri asia, kehitetäänkö sitä johonkin suuntaan, selkeys ja luettavuus olisi tietysti aina hyödyllistä.
Kun on itse opetellut kaunokirjoitusta aikanaan, kykenee lukemaan myös tekstiä, jota ei ole opetettu mm vanhoja kirjoituksia keskiajalta. Vaikka kirjaimisto on muuttunut, kykenee nopeasti omaksumaan uutta tyyliä, koska perusteet ovat kunnossa.
Tästä sitä vasta hyötyä onkin, etenkin ellei viitsi hakea googlesta sitä keskiaikaista tekstiä selkokielellä.
Heh, et nähtävästi tiedä, että suurinta osaa keskiaikaisista teksteistä ei löydy selkokielellä mistään. Osa on digitalisoitu niin, että teksteissä on virheitä jopa kymmeniä yhdellä rivillä. Silloinkin ne ovat siis vielä kääntämättömiä. Kääntäessä on pakko käyttää alkuperäistä tekstiä. Käytännössä googlella voi löytää skannattuja tiedostoja, mistä onkin suuri apu, mutta sen jälkeen on jonkun ihmisen niitä luettava. Selkokielisiä versioita ei kyllä kukaan laadi, ellei ole kyse lasten saduista, koska lukijoiden oletetaan ymmärtävän vaativaakin nykykieltä. T. kääntäjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Kyllä meillä vielä kirjoitettiin kaunolla ala-asteella (yläasteella ei enää tarvinnut), olen 31-vuotias.
Ei kaunokirjoituksella, vaan tyyppikirjaimilla. Kaksi eri asiaa. Ns. oikeaa kaunokirjoitusta (sitä missä on paljon koukeroita) ei ole enää 90-luvulla opetettu.
Jokin aika sitten kokeilin kirjoittaa tyyppikirjaimilla eli "kaunolla", mutta eipä enää muistunut, miten ne koukerot menivät, minkälainen silmukka mihinkin kuuluu. Ala-asteella 1980-luvun alussa opetettu "kaunokirjoitus" on siis päässyt unohtumaan. Vielä 90-luvun puolivälissä sitä tuli käytettyä, mutta sen jälkeen se on ollut jokseenkin turha taito: Eihän sillä ole mitään virallisia kaavakkeitakaan saanut täyttää, vaan aina on kehote ollut "Täytä selkeästi TEKSTATEN."
Toisten "kaunokirjoitusta" pystyn vielä lukemaan, JOS kirjoittajalla on selkeä käsiala.
Minä muistan varmaan hautaan asti kaunokirjoituksen, jonka lapsena opin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukava huomata että kaunokirjoitusta ala-asteella opiskelleena kaikki nuolenpääkirjoituksesta eteenpäin on helposti luettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei enää omille lapsille opeteta, ei sille ole nykyaikana mitään käyttöä.
Itse tekstaan ne vähät mitä kynällä kirjoitan.
M40
Vaikutat vähän sivistymättömältä.
Ehkä sitten olen, ei ole yliopistotaustaa, tavallinen insinööri olen. Ei muuten opiskeluaikana kukaan kirjoittanut muistiinpanoja kaunolla, vaikka 2000-luvun alussa ei kellään ollut koulussa vielä läppäreitä.
Et ainakaan kovin matemaattisesti ole suuntautunut. Matematiikassa kirjoitetaan kaikki käsin, ainakin yliopistotasolla.
Et ilmeisesti ole insinööritieteisiin juurikaan suuntautunut jos luulet ettei siellä suuntauduta matemaattisesti.
Sen verran voin kertoa ettei niitä matematiikan kaavoja kaunolla kirjoiteta, tuskin kirjoitetaan yliopistossakaan.
Älä siirtele maalitolppia. Itse puhuit käsin kirjoittamisesta, jota et kuulemma harrasta enää ollenkaan.
En kyllä ole opiskelujen jälkeen kaavoja käsin kirjoittanut, itseasiassaa viimeiset matematiikan kurssit laskettiin jo silloin tietokoneella.
En tosiaan kyllö kirjoita käsin muutenkaan kuin ehkä post it lappuja. Tervetuloa vaan tälle vuosikymmenelle.
Et selvästikään ole opiskellut yliopistossa. Alemmilla tasoilla tietysti pitää tehdä asiat helpommiksi, koska muuten opiskelijoiden kyvyt eivät riittäisi. Ystäväni tekee matematiikan väikkäriä ja kirjoittaa koko ajan käsin. Paperi ja lyijykynä ovat edelleenkin matemaatikon perustyökalut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Kyllä mulle opetettiin kaunoa koulussa. Toki se oli vähän erilaista kuin vanhempaan aikaan. Olen 92 syntynyt.
Se oli erilaista, koska se oli tyyppikirjaimisto, ei kaunokirjoitusta. Joissain kouluissa sitä toki kutsuttiin virheellisesti kaunokirjoitukseksi.
Eihän tyyppikirjoitus tarkoita välttämättä eri asiaa.
"Toisin oli 1930-luvulla, jolloin otettiin käyttöön arkkitehti Toivo Salervon tyyppikirjaimet. Tuolloin kirjaimet olivat koukeroisia ja niissä oli erilaisia silmukoita ja koukkuja." https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001179487.html
"Graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui renessanssin kursiivikirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
"Kaunokirjoituksen pakollinen opetus siis loppui peruskouluissa vuonna 2016." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
En ainakaan äkkiseltään löytänyt lähdettä väitteelle, että Salervon tyyppikirjaimia käyttäjä kirjoitus ei menisi kaunokirjoitus-käsitteen alle.
Tekstaustyyppi on sitten eri asia.
Lapsen hienomotoriikan kehittymisen kannalta kaunokirjoitus olisi hyödyllistä kaikille ikäluokille. On eri asia, kehitetäänkö sitä johonkin suuntaan, selkeys ja luettavuus olisi tietysti aina hyödyllistä.
Kun on itse opetellut kaunokirjoitusta aikanaan, kykenee lukemaan myös tekstiä, jota ei ole opetettu mm vanhoja kirjoituksia keskiajalta. Vaikka kirjaimisto on muuttunut, kykenee nopeasti omaksumaan uutta tyyliä, koska perusteet ovat kunnossa.
Tästä sitä vasta hyötyä onkin, etenkin ellei viitsi hakea googlesta sitä keskiaikaista tekstiä selkokielellä.
Heh, et nähtävästi tiedä, että suurinta osaa keskiaikaisista teksteistä ei löydy selkokielellä mistään. Osa on digitalisoitu niin, että teksteissä on virheitä jopa kymmeniä yhdellä rivillä. Silloinkin ne ovat siis vielä kääntämättömiä. Kääntäessä on pakko käyttää alkuperäistä tekstiä. Käytännössä googlella voi löytää skannattuja tiedostoja, mistä onkin suuri apu, mutta sen jälkeen on jonkun ihmisen niitä luettava. Selkokielisiä versioita ei kyllä kukaan laadi, ellei ole kyse lasten saduista, koska lukijoiden oletetaan ymmärtävän vaativaakin nykykieltä. T. kääntäjä
Nyt unohdat että olen kasarilla kaunoa kirjoittanut, eipä siis ole ongelma jos joskus pitää katsoa päivän polttavat asiat 1500-luvulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen viittäkymppiä lähestyvä nainen. Useimpien ikäisteni tekstaustaito on aivan olematon. Jos ei jostain syystä kaunolla voi kirjoittaa (esim. siitä syystä, ettei nuoremmat osaa sitä lukea), kirjoitetaan kuin ekaluokkalaiset tikkukirjaimilla.
Mitä asioita sinun pitää nykypäivänä käsin kirjoittaa?
Minä kirjoitan päivittäin käsin. Muistilaput, suunnitelmat, erilaiset ohjeet, ostoslistat jne. ja sitten vielä töissä kaikenlaisia tekstejä. Seinäkalenteriinkin kirjoitan käsin, samoin onnittelukortit ja kirjeet. Ehkä sinä olet niin nuori, ettet enää tiedä, mikä on seinäkalenteri tai kirjeenvaihtoystävä. Mahdatko olla saanut koskaan oikeaa postikorttiakaan? Ihan siis pilkkaamatta kysyn, koska mielestäni se on paljon hienompi ja henkilökohtaisempi onnittelu kuin jokin bittiavaruudessa ohikiitävä emojilla varustettu tervehdys.
Nykyäänhän kalligrafia ja tekstaus on taas muotia. YouTube on täynnä video-ohjeita kalligrafian harjoittelemiseen ja Suomalaisessakin oli hyllyllinen kalligrafiakirjoja. Monet nykynuoret osaa varmaan kirjoittaa kauniimpaa kaunoa kuin suurin osa vanhemmista ikäluokista, jotka eivät sitä taitoa ole koulun jälkeen oikeasti harjoitelleet.
Tottakia matööri eli asian rakastaja osaa paremmin kuin joku, joka ei harjoittelemalla harjoittele. Ota kuitenkin huomioon, että esim. 70-luvulla syntyneet ovat pääosin kirjoittaneet kaiken kaunokirjoituksella: lukion muistiinpanot, ylioppilaskirjoitukset (Jos oli epäselkeä käsiala, niin jokaisesta epäselkeidestä rokotettiin kokeissa. Epäselvyys tulkittiin virheeksi.) Yliopistolla kirjoitettiin muistiinpanot, tentit, harjoitustehtäviä kaunokirjoituksella. Yliopistovaihtoon lähtiessä kirjoitettiin kavereille ja ystäville kirjeitä kalkeerauspaperin avulla. Armeijaan ja armeijasta kirjoitettiin rakkauskirjeitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäiselle ei ole opetettu edes tyyppikirjaimistoa, joka siis olis se "helpompi kaunokirjoitus". Heille on opetettu vain tekstauskirjaimet.
Olet väärässä. Oli erikseen tekstaus ja kauno oli tyyppikirjaimet. Niin oli vielä silloinkin, kun siskoni lapset olivat koulussa (viimeisin heistä pääsi peruskoulusta 2011). Nykytilanteesta en tiedä.
t. 90-luvulla koulunsa käynyt
Ei, vaan sinä olet väärässä. Puhut ilmiselvästi asiasta, josta et tiedä mitään, et kokemuksen kautta etkä teoriassa. Sekoitat kaunokirjoituksen ja tyyppikirjoituksen.
2007 syntyneelle lapselleni ei ole opetettu enää tyyppikirjoitusta. Heille on opetettu vain tekstauskirjaimet.
(Suurin osa 2007 syntyneistä on 13-vuotiaita, koska eivät ole ehtineet vielä tänä vuonna täyttää 14 vuotta. Jos taas 13-vuotias on vuonna 2006 syntynyt, niin sitä vähemmän hän osaa tyyppikirjaimia tai kaunoa.)
Jos sinä olet käynyt koulusi 90-luvulla, niin sinulle ei opetettu taas puolestaan enää kaunokirjoitusta vaan sinulle opetettiin tyyppikirjoitus. Siinä aloitettiin yleensa tekstauksella, josta oli lyhyt matka tyyppikirjaimistoon.
Kaunokirjoitus on aivan eri asia kuin tyyppikirjaimet. Kaunokirjoitus eroaa suuresti niin kirjoittamisen tavalta kuin kirjaimistoltaan tekstauksesta. Niille, jotka ovat harjoitelleet kaunokirjoitusta ei edes opetettu tekstausta vaan yleensä vain ns. tikkukirjaimet. Kaunokirjoituksen opiskelu vei enemmän aikaa kuin tyyppikirjoituksen oppiminen mm. siksi tekstausta ei opetettu siinä välissä.
Voisitko pliis vihdoinkin pistää jonkun lähteen tuolle väitteelle siitä, että "kaunokirjoitus on aivan eri asia kuin tyyppikirjaimet"?
"Kaunokirjoitus on kirjasintyyppi, joka on suunniteltu kirjoitettavaksi käsin."
"Graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui renessanssin kursiivikirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa. Se soveltuu myös sekä vasenkätisille että tasaterällä kirjoittajille Salervon mallia paremmin." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
En meinaa löytää lähdettä, jonka mukaan esim. tuo Heiskasen tyyppikirjaimilla kirjoitettu kauno ei olisi "oikeaa kaunokirjoitusta".
Tuollaista kaiverruspohjaista, jossa kynää ei koskaan nosteta paperista se ei liene, mutta sellaista ei vaikuteta väitettävän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei enää omille lapsille opeteta, ei sille ole nykyaikana mitään käyttöä.
Itse tekstaan ne vähät mitä kynällä kirjoitan.
M40
Vaikutat vähän sivistymättömältä.
Ehkä sitten olen, ei ole yliopistotaustaa, tavallinen insinööri olen. Ei muuten opiskeluaikana kukaan kirjoittanut muistiinpanoja kaunolla, vaikka 2000-luvun alussa ei kellään ollut koulussa vielä läppäreitä.
Et ainakaan kovin matemaattisesti ole suuntautunut. Matematiikassa kirjoitetaan kaikki käsin, ainakin yliopistotasolla.
Et ilmeisesti ole insinööritieteisiin juurikaan suuntautunut jos luulet ettei siellä suuntauduta matemaattisesti.
Sen verran voin kertoa ettei niitä matematiikan kaavoja kaunolla kirjoiteta, tuskin kirjoitetaan yliopistossakaan.
Älä siirtele maalitolppia. Itse puhuit käsin kirjoittamisesta, jota et kuulemma harrasta enää ollenkaan.
En kyllä ole opiskelujen jälkeen kaavoja käsin kirjoittanut, itseasiassaa viimeiset matematiikan kurssit laskettiin jo silloin tietokoneella.
En tosiaan kyllö kirjoita käsin muutenkaan kuin ehkä post it lappuja. Tervetuloa vaan tälle vuosikymmenelle.
Et selvästikään ole opiskellut yliopistossa. Alemmilla tasoilla tietysti pitää tehdä asiat helpommiksi, koska muuten opiskelijoiden kyvyt eivät riittäisi. Ystäväni tekee matematiikan väikkäriä ja kirjoittaa koko ajan käsin. Paperi ja lyijykynä ovat edelleenkin matemaatikon perustyökalut.
Niin, olen insinööri, en matemaatikko.
Naurattaa kyllä tuo sun "mun kaveri on opiskellu enemmän matematiikkaa kuin sinä", minä olen tienannut enemmän rahaa kuin sinä tai kaverisi yhteensä.
Et vastannut kysymykseen, mitä kaavoja yliopistossa kirjoitetaan kaunolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Kävin ala-asteen 2000-luvun alussa ja kyllä silloin opeteltiin kaunokirjoitusta.
Vanhemmalla väellä on kyllä usein muutoin epäselvä käsiala, mutta AP:lla ei ilmeisesti ole siitä kyse kun kirjoitti käsialansa olevan selkeää.Ei ole opetettu kaunokirjoitusta vaan ns. tyyppikirjaimisto.
Oli 2000-luvun alussa kaunokirjoitusta.
Harjoituskirjan nimi oli kaunotar.
Kirja voi olla Kaunotar tai vaikka Rumatar, mutta teille opetettiin tyyppikirjaimet. Vai sidotko esim. ison B:n e:n kanssa kirjoittaessasi Bertta? Tyyppikirjoituksella B on erillinen kirjain, Kaunokirjoituksella se sidotaan e:hen. Sama sanassa Jaana. Sidotto ison J-kirjaimen a-kirjaimen kanssa, vai ovatko molemmat erillään?
Hmm, onko siis niin, että tämä ei ole "oikeaa" kaunokirjoitusta? https://is.mediadelivery.fi/img/1920/c5d3fe054e9a4d1e98d2915b6d70115d.j…
Jos niin, niin sitä "oikeaa" ei kyllä enää nähdä juuri missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Kävin ala-asteen 2000-luvun alussa ja kyllä silloin opeteltiin kaunokirjoitusta.
Vanhemmalla väellä on kyllä usein muutoin epäselvä käsiala, mutta AP:lla ei ilmeisesti ole siitä kyse kun kirjoitti käsialansa olevan selkeää.Ei ole opetettu kaunokirjoitusta vaan ns. tyyppikirjaimisto.
Oli 2000-luvun alussa kaunokirjoitusta.
Harjoituskirjan nimi oli kaunotar.
Kirja voi olla Kaunotar tai vaikka Rumatar, mutta teille opetettiin tyyppikirjaimet. Vai sidotko esim. ison B:n e:n kanssa kirjoittaessasi Bertta? Tyyppikirjoituksella B on erillinen kirjain, Kaunokirjoituksella se sidotaan e:hen. Sama sanassa Jaana. Sidotto ison J-kirjaimen a-kirjaimen kanssa, vai ovatko molemmat erillään?
Ellet ole käynyt kouluasi ennen vuotta 1931, niin olet sinäkin oppinut koulussa "tyyppikirjaimet". Se tyyppikirjaimisto on vain malli niistä kirjainten muodosta eikä mikään oma kirjasintyyppinsä. Myös siitä oikeasta kaunosta on tehty tyyppikirjaimet, joista sitä mallia katsottiin.
Onko tämä tyyppikirjoituksen väheksyntä ja kaunokirjoituksen ihannointi, joku tapa yrittää korottaa itseään paremmaksi? Tai kannattaisi varmaan sitoa itsetunto johonkin järkevämpään asiaan kuin kaunokirjoitukseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Kyllä mulle opetettiin kaunoa koulussa. Toki se oli vähän erilaista kuin vanhempaan aikaan. Olen 92 syntynyt.
Se oli erilaista, koska se oli tyyppikirjaimisto, ei kaunokirjoitusta. Joissain kouluissa sitä toki kutsuttiin virheellisesti kaunokirjoitukseksi.
Eihän tyyppikirjoitus tarkoita välttämättä eri asiaa.
"Toisin oli 1930-luvulla, jolloin otettiin käyttöön arkkitehti Toivo Salervon tyyppikirjaimet. Tuolloin kirjaimet olivat koukeroisia ja niissä oli erilaisia silmukoita ja koukkuja." https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001179487.html
"Graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui renessanssin kursiivikirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
"Kaunokirjoituksen pakollinen opetus siis loppui peruskouluissa vuonna 2016." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
En ainakaan äkkiseltään löytänyt lähdettä väitteelle, että Salervon tyyppikirjaimia käyttäjä kirjoitus ei menisi kaunokirjoitus-käsitteen alle.
Tekstaustyyppi on sitten eri asia.
Lapsen hienomotoriikan kehittymisen kannalta kaunokirjoitus olisi hyödyllistä kaikille ikäluokille. On eri asia, kehitetäänkö sitä johonkin suuntaan, selkeys ja luettavuus olisi tietysti aina hyödyllistä.
Kun on itse opetellut kaunokirjoitusta aikanaan, kykenee lukemaan myös tekstiä, jota ei ole opetettu mm vanhoja kirjoituksia keskiajalta. Vaikka kirjaimisto on muuttunut, kykenee nopeasti omaksumaan uutta tyyliä, koska perusteet ovat kunnossa.
Tästä sitä vasta hyötyä onkin, etenkin ellei viitsi hakea googlesta sitä keskiaikaista tekstiä selkokielellä.
Heh, et nähtävästi tiedä, että suurinta osaa keskiaikaisista teksteistä ei löydy selkokielellä mistään. Osa on digitalisoitu niin, että teksteissä on virheitä jopa kymmeniä yhdellä rivillä. Silloinkin ne ovat siis vielä kääntämättömiä. Kääntäessä on pakko käyttää alkuperäistä tekstiä. Käytännössä googlella voi löytää skannattuja tiedostoja, mistä onkin suuri apu, mutta sen jälkeen on jonkun ihmisen niitä luettava. Selkokielisiä versioita ei kyllä kukaan laadi, ellei ole kyse lasten saduista, koska lukijoiden oletetaan ymmärtävän vaativaakin nykykieltä. T. kääntäjä
Nyt unohdat että olen kasarilla kaunoa kirjoittanut, eipä siis ole ongelma jos joskus pitää katsoa päivän polttavat asiat 1500-luvulta.
Tuota jos tämä ei ollut vitsi, niin siltä varalta huomautan että 1500-luvun kirjoitus on hyvin erilaista kuin 1900-luvun lopun kaunokirjoitus. Vanhoja käsialoja opetetaan erikseen omalla kurssillaan historian laitoksilla. Ilman vanhohin käsialoihin perehtymistä ei kyllä nykyihminen saa niistä mitään selvää. t. ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Kyllä mulle opetettiin kaunoa koulussa. Toki se oli vähän erilaista kuin vanhempaan aikaan. Olen 92 syntynyt.
Se oli erilaista, koska se oli tyyppikirjaimisto, ei kaunokirjoitusta. Joissain kouluissa sitä toki kutsuttiin virheellisesti kaunokirjoitukseksi.
Eihän tyyppikirjoitus tarkoita välttämättä eri asiaa.
"Toisin oli 1930-luvulla, jolloin otettiin käyttöön arkkitehti Toivo Salervon tyyppikirjaimet. Tuolloin kirjaimet olivat koukeroisia ja niissä oli erilaisia silmukoita ja koukkuja." https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001179487.html
"Graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui renessanssin kursiivikirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
"Kaunokirjoituksen pakollinen opetus siis loppui peruskouluissa vuonna 2016." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
En ainakaan äkkiseltään löytänyt lähdettä väitteelle, että Salervon tyyppikirjaimia käyttäjä kirjoitus ei menisi kaunokirjoitus-käsitteen alle.
Tekstaustyyppi on sitten eri asia.
Lapsen hienomotoriikan kehittymisen kannalta kaunokirjoitus olisi hyödyllistä kaikille ikäluokille. On eri asia, kehitetäänkö sitä johonkin suuntaan, selkeys ja luettavuus olisi tietysti aina hyödyllistä.
Kun on itse opetellut kaunokirjoitusta aikanaan, kykenee lukemaan myös tekstiä, jota ei ole opetettu mm vanhoja kirjoituksia keskiajalta. Vaikka kirjaimisto on muuttunut, kykenee nopeasti omaksumaan uutta tyyliä, koska perusteet ovat kunnossa.
Tästä sitä vasta hyötyä onkin, etenkin ellei viitsi hakea googlesta sitä keskiaikaista tekstiä selkokielellä.
Heh, et nähtävästi tiedä, että suurinta osaa keskiaikaisista teksteistä ei löydy selkokielellä mistään. Osa on digitalisoitu niin, että teksteissä on virheitä jopa kymmeniä yhdellä rivillä. Silloinkin ne ovat siis vielä kääntämättömiä. Kääntäessä on pakko käyttää alkuperäistä tekstiä. Käytännössä googlella voi löytää skannattuja tiedostoja, mistä onkin suuri apu, mutta sen jälkeen on jonkun ihmisen niitä luettava. Selkokielisiä versioita ei kyllä kukaan laadi, ellei ole kyse lasten saduista, koska lukijoiden oletetaan ymmärtävän vaativaakin nykykieltä. T. kääntäjä
Nyt unohdat että olen kasarilla kaunoa kirjoittanut, eipä siis ole ongelma jos joskus pitää katsoa päivän polttavat asiat 1500-luvulta.
Päivänpolttavuus tarkoittanee sinulle samaa kuin tärkeys. Juuri tuossa näkyy sivistyksesi ohuus. Tuskin ymmärrät keskiajalla käytettyjä eurooppalaisia kirjakieliä. Nykyäänhän ihmiset väittävät osaavansa englantia, kun kirjoittavat "u k?".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Kyllä mulle opetettiin kaunoa koulussa. Toki se oli vähän erilaista kuin vanhempaan aikaan. Olen 92 syntynyt.
Se oli erilaista, koska se oli tyyppikirjaimisto, ei kaunokirjoitusta. Joissain kouluissa sitä toki kutsuttiin virheellisesti kaunokirjoitukseksi.
Eihän tyyppikirjoitus tarkoita välttämättä eri asiaa.
"Toisin oli 1930-luvulla, jolloin otettiin käyttöön arkkitehti Toivo Salervon tyyppikirjaimet. Tuolloin kirjaimet olivat koukeroisia ja niissä oli erilaisia silmukoita ja koukkuja." https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001179487.html
"Graafikko ja kalligrafi Toivo Heiskasen suunnittelema uusi kaunokirjoitusmallisto otettiin Suomessa käyttöön valtakunnallisesti 1980-luvun loppupuolella. Uusi mallisto perustui renessanssin kursiivikirjaimistoon. Siinä ei ole yhtä paljon sidontaa ja silmukoita kuin edeltäjässään, ja se on helpommin kirjoitettavaa." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
"Kaunokirjoituksen pakollinen opetus siis loppui peruskouluissa vuonna 2016." https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaunokirjoitus
En ainakaan äkkiseltään löytänyt lähdettä väitteelle, että Salervon tyyppikirjaimia käyttäjä kirjoitus ei menisi kaunokirjoitus-käsitteen alle.
Tekstaustyyppi on sitten eri asia.
Lapsen hienomotoriikan kehittymisen kannalta kaunokirjoitus olisi hyödyllistä kaikille ikäluokille. On eri asia, kehitetäänkö sitä johonkin suuntaan, selkeys ja luettavuus olisi tietysti aina hyödyllistä.
Kun on itse opetellut kaunokirjoitusta aikanaan, kykenee lukemaan myös tekstiä, jota ei ole opetettu mm vanhoja kirjoituksia keskiajalta. Vaikka kirjaimisto on muuttunut, kykenee nopeasti omaksumaan uutta tyyliä, koska perusteet ovat kunnossa.
Tästä sitä vasta hyötyä onkin, etenkin ellei viitsi hakea googlesta sitä keskiaikaista tekstiä selkokielellä.
Heh, et nähtävästi tiedä, että suurinta osaa keskiaikaisista teksteistä ei löydy selkokielellä mistään. Osa on digitalisoitu niin, että teksteissä on virheitä jopa kymmeniä yhdellä rivillä. Silloinkin ne ovat siis vielä kääntämättömiä. Kääntäessä on pakko käyttää alkuperäistä tekstiä. Käytännössä googlella voi löytää skannattuja tiedostoja, mistä onkin suuri apu, mutta sen jälkeen on jonkun ihmisen niitä luettava. Selkokielisiä versioita ei kyllä kukaan laadi, ellei ole kyse lasten saduista, koska lukijoiden oletetaan ymmärtävän vaativaakin nykykieltä. T. kääntäjä
Nyt unohdat että olen kasarilla kaunoa kirjoittanut, eipä siis ole ongelma jos joskus pitää katsoa päivän polttavat asiat 1500-luvulta.
Tuota jos tämä ei ollut vitsi, niin siltä varalta huomautan että 1500-luvun kirjoitus on hyvin erilaista kuin 1900-luvun lopun kaunokirjoitus. Vanhoja käsialoja opetetaan erikseen omalla kurssillaan historian laitoksilla. Ilman vanhohin käsialoihin perehtymistä ei kyllä nykyihminen saa niistä mitään selvää. t. ohis
1500-luvulla alettiin painaa kirjoja. Niidenkin lukeminen voi olla työlästä henkilölle, jonka silmä ei ole harjaantunut yhtään koukeroisempaan kirjasimeen. T. kääntäjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei enää omille lapsille opeteta, ei sille ole nykyaikana mitään käyttöä.
Itse tekstaan ne vähät mitä kynällä kirjoitan.
M40
Vaikutat vähän sivistymättömältä.
Ehkä sitten olen, ei ole yliopistotaustaa, tavallinen insinööri olen. Ei muuten opiskeluaikana kukaan kirjoittanut muistiinpanoja kaunolla, vaikka 2000-luvun alussa ei kellään ollut koulussa vielä läppäreitä.
Et ainakaan kovin matemaattisesti ole suuntautunut. Matematiikassa kirjoitetaan kaikki käsin, ainakin yliopistotasolla.
Et ilmeisesti ole insinööritieteisiin juurikaan suuntautunut jos luulet ettei siellä suuntauduta matemaattisesti.
Sen verran voin kertoa ettei niitä matematiikan kaavoja kaunolla kirjoiteta, tuskin kirjoitetaan yliopistossakaan.
Älä siirtele maalitolppia. Itse puhuit käsin kirjoittamisesta, jota et kuulemma harrasta enää ollenkaan.
En kyllä ole opiskelujen jälkeen kaavoja käsin kirjoittanut, itseasiassaa viimeiset matematiikan kurssit laskettiin jo silloin tietokoneella.
En tosiaan kyllö kirjoita käsin muutenkaan kuin ehkä post it lappuja. Tervetuloa vaan tälle vuosikymmenelle.
Et selvästikään ole opiskellut yliopistossa. Alemmilla tasoilla tietysti pitää tehdä asiat helpommiksi, koska muuten opiskelijoiden kyvyt eivät riittäisi. Ystäväni tekee matematiikan väikkäriä ja kirjoittaa koko ajan käsin. Paperi ja lyijykynä ovat edelleenkin matemaatikon perustyökalut.
Mun mies on matematiikan tohtori, ja hän kertoi tehneensä matematiikan muistiinpanot käsin, koska oli rasittavaa yrittää muistaa tarpeeksi nopeasti mistä mikäkin matemaattinen merkintä löytyi, jos käytti jotain tietokoneohjelmaa. Kaikki tutkimukseen liittyvä kirjoitus tietenkin tehdään koneella, koska ei niitä artikkeleita lähetetä käsin kirjoitettuna mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä ole opetettu enää vuosikymmeniin joten ei ihme ettei 13v osaa lukea koukeroita. Olen 46v ja viimeisiä ikäluokkia, jotka oppivat kaunoa ja kyllähän hyvästäkin käsialasta on vaikea tulkita vaikkapa kirjain s.
Minä aloitin koulun vuonna 2000 ja vielä 2010, kun lopetin peruskoulun piti kirjoittaa kaunolla koulussa kaikki. Lukioon mennessä sai alkaa tekstaamaan. Että et sinä nyt ihan viimeisiä ole.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla otettiin käyttöön yksinkertaisempi kaunokirjoitusmuoto opetuksessa. Eli olen tosiaan viimeisiä tuon vanhanmallisen kirjaimiston oppineista
Menin kouluun 1986, minulle opetettiin kaunoa, samoin seuraaville kolmelle ikävuosiluokalle, neljännelle opetettiin "uusi kauno". Eli uusi kauno otettiin käyttöön 1989-1990?
Alue: Aihe vapaa
Ok, kaunollako kirjoitettiin?