Lue keskustelun säännöt.
Olenko pikkumainen? Ärsyttää, kun uusi miesystävä haluaa aina, että tavataan mun luona.
Haluaisin joskus päästä kyläilemään ja että hän laittaisi illan minua varten.
Kommentit (1216)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketjuhan on lähtenyt tosi psykoottisille tulille sitten viime näkemän! Millaisia te tänne kirjoittavat naiset suureksi osaksi olette? Soitatte miehille ja VAADITTE niitä kylään, stalkkaatte, teette pakkofritsuja, oletatte kaikkien innostuvan jostain johtajan autosta, ette pidä suhdetta minään, ellei siinä maata symbioosissa päällekkäin 247... Ja sitten vielä sanotte ap:ta epävarmaksi 😁
Mä samastun täysin aloittajan. Suhde on vasta alussa, nyt tutustutaan vähitellen (niinkin voi tehdä!), ja jos kävis niin, että tyyppi olis varattu, niin sitten erottais. Ap kysyy asian, kun näkee miehen seuraavan kerran.
Iso osa tänne kommentoineista ei ole kannustanut mihinkään älyttömyyksiin. Vaan sanonut että asia olisi hyvä ottaa puheeksi. Mutta siihenkin ap on keksinyt hyviä syitä miksei halua puhua asiasta miehelle.
Vähitellen tutustuminen niin, että ollaan aina vain toisen luona, ei soitella kuin luvan kanssa ja vietetään pyhät erillään nyt vaan väkisinkin kuulostaa suht oudolta.
Eikä suhteessa tod tarvi olla koko ajan yhdessä, mutta yleensä siinä alun huumassa kyllä ollaan... jos siis ollaan tosissaan.
ja seuraava viesti oli taas tämä:"Otat AP kännyllä valokuvan hänen autonsa rekisterinumerosta ja nettiin selvittämään osoite. Sit menet katsomaan että onko tyypin kotiovessa joku muukin nimi kun hänen ja kuuluuko naisen ääntä oven läpi. Helppo homma."
Ettekö lukeneet ketjua. Hän kysyy seuraavaksi kun tapaavat. Suhde vasta alussa. Jos noin monta kahjoa olisi heti stalkkaamassa kuin täällä kommenteissa, en ihmettele että ihmiset ovat nykyään varovaisia. En kuuna päivänä jatkaisi tällaisten stalkkaajien kanssa suhdetta.
Olen lukenut koko ketjun enkä ole huomannut viestiä, jossa ap sanoisi kysyvänsä mieheltä asiasta.
Olen nopea lukija, mutta en aio etsiä sitä sulle. On kirjoittanut ketjussa kysyvänsä, kun seuraavan kerran tapaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei olisi ollenkaan lonkeroa, mutta Curryriisi saattaisi olla tarjolla. Juomansa maito tai cola. Minä kyllä tein mustikkapiirakkaa kun nykyinen vaimo kävi meillä ekan kerran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketjuhan on lähtenyt tosi psykoottisille tulille sitten viime näkemän! Millaisia te tänne kirjoittavat naiset suureksi osaksi olette? Soitatte miehille ja VAADITTE niitä kylään, stalkkaatte, teette pakkofritsuja, oletatte kaikkien innostuvan jostain johtajan autosta, ette pidä suhdetta minään, ellei siinä maata symbioosissa päällekkäin 247... Ja sitten vielä sanotte ap:ta epävarmaksi 😁
Mä samastun täysin aloittajan. Suhde on vasta alussa, nyt tutustutaan vähitellen (niinkin voi tehdä!), ja jos kävis niin, että tyyppi olis varattu, niin sitten erottais. Ap kysyy asian, kun näkee miehen seuraavan kerran.
Iso osa tänne kommentoineista ei ole kannustanut mihinkään älyttömyyksiin. Vaan sanonut että asia olisi hyvä ottaa puheeksi. Mutta siihenkin ap on keksinyt hyviä syitä miksei halua puhua asiasta miehelle.
Vähitellen tutustuminen niin, että ollaan aina vain toisen luona, ei soitella kuin luvan kanssa ja vietetään pyhät erillään nyt vaan väkisinkin kuulostaa suht oudolta.
Eikä suhteessa tod tarvi olla koko ajan yhdessä, mutta yleensä siinä alun huumassa kyllä ollaan... jos siis ollaan tosissaan.
ja seuraava viesti oli taas tämä:"Otat AP kännyllä valokuvan hänen autonsa rekisterinumerosta ja nettiin selvittämään osoite. Sit menet katsomaan että onko tyypin kotiovessa joku muukin nimi kun hänen ja kuuluuko naisen ääntä oven läpi. Helppo homma."
Ettekö lukeneet ketjua. Hän kysyy seuraavaksi kun tapaavat. Suhde vasta alussa. Jos noin monta kahjoa olisi heti stalkkaamassa kuin täällä kommenteissa, en ihmettele että ihmiset ovat nykyään varovaisia. En kuuna päivänä jatkaisi tällaisten stalkkaajien kanssa suhdetta.
Olen lukenut koko ketjun enkä ole huomannut viestiä, jossa ap sanoisi kysyvänsä mieheltä asiasta.
olet lukenut huonosti. Tuollahan se on.
Mies on varattu,siis ei vapaa. Särjet
Vain sydämesi hänen kanssaan.
Tiedän kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Rakastuneet todellakin viettävät pääsiäisen yhdessä.
No ei välttämättä, jos on ollut jo sovittua menoa ja reissut maksettu. En peruisi matkaani tässä tapauksessa. Tosin näin korona-aikaan en edes lähtisi matkalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sä ap näet tämän suhteen?
Mä en ymmärrä ollenkaan, miksi olet tällaisessa suhteessa. Olet pano, et edes kovin tärkeä pano ja mies ei missään tapauksessa pidä sinua mitenkäön kauhean tärkeänä elämässään. Olet vakiojärjestely.
Kelaa nyt. Loma ja hän ei vietä sitä sinun kanssasi.
Siis jos olet itse hakenut on/off-panosuhdetta, niin mikäpä siinä. Sillä tämä on sellainen suhde, ei mikään muu eikä miksikään muuksi koskaan muutu. Sinä et kuulu hänen elämäänsä. Olet vähän kuin autopesu tai hammalääkäri, toisinaan tarpeellinen ja hyödyllinen, mutta vaihdettavissa myös muuhun vastaavaan. Kukaanhan ei tee autopesun tai hammaslääkärin kanssa mitään sitovaa vakiodiiliä vaan siellä käydään silloin kun itselle sopii ja tarve vaatii ja jos joskus tarve vaatii vaikka matkalla, niin silloin mennään siihen paikalliseen eikä odotella, milloin vakiopaikalle pääsee.
Kaksi kuukautta tapaamista ja toinen ei ole vienyt kotiinsa! Ja tässä joku vielä sössötti, ettö suhde on hei alussa vasta. Eikä ole missään alussa. Siis luuleeko joku, että tällaisesta haaleasta näkemisestä joskus tuleekin jotain kiihkeää, kestävää, elämän tärkeintä? Että odottelemalla ja alistumalla paskaan kohteluun tyyppi varmaan alkaa kohta tuntea sitä kemiaa ja rakkautta, jota ei alusta alkaenkaan ole ollut.
Ei parisuhteet ala näin. Ainoastaan, jos miehellä on pieniä lapsia kotona eron jäljiltä, ymmärrän jotain tästä. Mutta silloinkinherää kysymys, että miksi pienten lasten isä on eronnut, sangen usein siksi, ettei ole kantanut tarpeeksi vastuuta ja on pettänyt.
Mutta jää sellainen mielikuva, ettei ap edes tiedä, onko lapsia vai ei. Et tiedä miehen elämästä yhtään mitään. Mies, joka on sinun suhteesi tosissaan, palaa halusta esitellä sut frendeilleen ja ottaa sut frendimatkalle mukaan, haluaa oikein, että löytyy yhteinen sävel frendien kanssa, sinuthan halutaan osaksi sitä porukkaa.
Miksi kukaan on tällaisessa kyseessä ja kyselee, mistä on kyse. Ja mitä hittoa sä kestitset ja passaat miestä, joka tulee luoksesi? Ei se ole mikään jommankumman kestitysvuoro, vaan rakastuneet ihmiset panee, hellii, juttelee, juurikin käy läpi toise koko elämän ja kirjahyllyn sisällön tai oman kodin erikoisjutut, safka käydään toisiinsa kietoutuneina yhdessä ostamassa tai mennään ulos syömään, jos ikinä saadaan ne vaatteet päälle. Tollainen, että sinä yksin kokkaat ja maksat ja näet kaiken vaivan, noloa kummaltakin osapuolelta, vaikka kuinka osallistuisi kokkaamiseen, niin sähän sen olet suunnitellut, ostanut, raahannut himaasi ja maksanut, ellen väärin ymmärtänyt.
Ihminen, joka alistuu tällaiseen hyväksikäyttöön, on itsekin osasyyllinen kohteluunsa.
taidat olla "torppaketjujen" pahin tyyppi. Rauhotu hyvä ihminen. Ap kysyy asiaa, halusi vain purkaa ärsyyntymistään tänne. Ei parissa kk:ssa ehdi usein tavata. Oletko maaseudulta? Ehkä teillä eri meno.
Sinunlaistesi tarrautuvien ihmisten tyyli ei nykyään ole kovin normaalia. Päinvastoin viikon tai parinkin tauko on normaali tapaamisväli alkuvaiheessa. Alkuvaihetta kestää helposti yli 6kk. Perus Hki-menoa. Tuollainen samantien tarrautuminen on lähinnä hälytys merkki läheisriippuvuudesta. Kiertäisin kaukaa.
Mä luin ton otsikon ja ajattelin, että uusi miesystävä on ollut uusi miesystävä viikon tai pari. Kaksi kuukautta ei ole enää mikään "uusi miesystävä".
Miten sä ap ajattelet, että tilanne on? Oletteko te sinun mielestäsi rakastunut pari? Vai panojärjestely?
Mitä sinä haluaisit suhteelta?
Parisuhde tuo ei ole enkä usko, että siitä koskaan tuleekaan. En ymmärrä, että jos etsinnässä on rakkaussuhde, miksi tyytyy tällaiseen. Ei se tuosta rakkaudeksi muutu. Rakkaus ja kemia on siinä heti, sitä ei voi työstää ilmaantumaan suhteeseen. Se on tai se ei ole. Teillä ei ole.
Onko tällainen kovinkin yleistä sitten? Että tulee tällainen kevätloma ja sitä ei vietetä yhdessä suhteen alkuvaiheessa? En ole kyllä aidosti koskaan kuullut parisuhteesta, jossa alkuvaiheen lomia ei vietetä yhdessä. Rakastuneet ovat kaikkein mieluiten toistensa kanssa ja melkein kaikkein mieluiten kaksistaan, kaiken liikenevän vapaa-ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sä ap näet tämän suhteen?
Mä en ymmärrä ollenkaan, miksi olet tällaisessa suhteessa. Olet pano, et edes kovin tärkeä pano ja mies ei missään tapauksessa pidä sinua mitenkäön kauhean tärkeänä elämässään. Olet vakiojärjestely.
Kelaa nyt. Loma ja hän ei vietä sitä sinun kanssasi.
Siis jos olet itse hakenut on/off-panosuhdetta, niin mikäpä siinä. Sillä tämä on sellainen suhde, ei mikään muu eikä miksikään muuksi koskaan muutu. Sinä et kuulu hänen elämäänsä. Olet vähän kuin autopesu tai hammalääkäri, toisinaan tarpeellinen ja hyödyllinen, mutta vaihdettavissa myös muuhun vastaavaan. Kukaanhan ei tee autopesun tai hammaslääkärin kanssa mitään sitovaa vakiodiiliä vaan siellä käydään silloin kun itselle sopii ja tarve vaatii ja jos joskus tarve vaatii vaikka matkalla, niin silloin mennään siihen paikalliseen eikä odotella, milloin vakiopaikalle pääsee.
Kaksi kuukautta tapaamista ja toinen ei ole vienyt kotiinsa! Ja tässä joku vielä sössötti, ettö suhde on hei alussa vasta. Eikä ole missään alussa. Siis luuleeko joku, että tällaisesta haaleasta näkemisestä joskus tuleekin jotain kiihkeää, kestävää, elämän tärkeintä? Että odottelemalla ja alistumalla paskaan kohteluun tyyppi varmaan alkaa kohta tuntea sitä kemiaa ja rakkautta, jota ei alusta alkaenkaan ole ollut.
Ei parisuhteet ala näin. Ainoastaan, jos miehellä on pieniä lapsia kotona eron jäljiltä, ymmärrän jotain tästä. Mutta silloinkinherää kysymys, että miksi pienten lasten isä on eronnut, sangen usein siksi, ettei ole kantanut tarpeeksi vastuuta ja on pettänyt.
Mutta jää sellainen mielikuva, ettei ap edes tiedä, onko lapsia vai ei. Et tiedä miehen elämästä yhtään mitään. Mies, joka on sinun suhteesi tosissaan, palaa halusta esitellä sut frendeilleen ja ottaa sut frendimatkalle mukaan, haluaa oikein, että löytyy yhteinen sävel frendien kanssa, sinuthan halutaan osaksi sitä porukkaa.
Miksi kukaan on tällaisessa kyseessä ja kyselee, mistä on kyse. Ja mitä hittoa sä kestitset ja passaat miestä, joka tulee luoksesi? Ei se ole mikään jommankumman kestitysvuoro, vaan rakastuneet ihmiset panee, hellii, juttelee, juurikin käy läpi toise koko elämän ja kirjahyllyn sisällön tai oman kodin erikoisjutut, safka käydään toisiinsa kietoutuneina yhdessä ostamassa tai mennään ulos syömään, jos ikinä saadaan ne vaatteet päälle. Tollainen, että sinä yksin kokkaat ja maksat ja näet kaiken vaivan, noloa kummaltakin osapuolelta, vaikka kuinka osallistuisi kokkaamiseen, niin sähän sen olet suunnitellut, ostanut, raahannut himaasi ja maksanut, ellen väärin ymmärtänyt.
Ihminen, joka alistuu tällaiseen hyväksikäyttöön, on itsekin osasyyllinen kohteluunsa.
taidat olla "torppaketjujen" pahin tyyppi. Rauhotu hyvä ihminen. Ap kysyy asiaa, halusi vain purkaa ärsyyntymistään tänne. Ei parissa kk:ssa ehdi usein tavata. Oletko maaseudulta? Ehkä teillä eri meno.
Sinunlaistesi tarrautuvien ihmisten tyyli ei nykyään ole kovin normaalia. Päinvastoin viikon tai parinkin tauko on normaali tapaamisväli alkuvaiheessa. Alkuvaihetta kestää helposti yli 6kk. Perus Hki-menoa. Tuollainen samantien tarrautuminen on lähinnä hälytys merkki läheisriippuvuudesta. Kiertäisin kaukaa.
Hahhah. Olen asunut Helsingin kantakaupungissa koko elämäni.
Koko ystäväpiirini on pariutunut aina tällä tavalla. Joo voidaan aluksi tapailla siinä pari kertaa joo ravintolassa tai museossa tms ja sen jälkeen kun on kerran menty sänkyyn, ei sille oikein loppua näy, että halutaan olla yhdessä. Ei se MINUN päätökseni koskaan herranjumala ole vaan yhteinen.
En ole koskaan tuntenut paria, joka ei ole innostunut toisistaan aluksi ja joka tapailee kerran pari kuukaudessa paitsi silloin kun toinen ei ole typistä varma. Silloinkin siihen aina löyty se, josta on varma ja tuollainen ap lentää kedolle siitä nyhjäämästä heti.
Vierailija kirjoitti:
Miten jonkun mielestä kaksi kuukautta on "suhde vasta alussa". Toki joo alussa alussa, mutta tuollaisen tietämättömyyden taso on vallalla oikeassa parisuhteessa ehkä kahden ekan päivän ajan.
Eikä oikeestaan silloinkaan, kun nuo asiat on käyty läpi jo ennen kuin "virallisesti" aletaan olemaan yhdessä. Se koti on esitelty jo siinä vaiheessa.
Mitä tää juttu on että pidetään rakkauden kohde muka etäällä kaksi kuukautta, täysin irti omasta elämästä. Yksikään parisuhde ikinä ei ole alkanut tuollaisella.
Alussa just tutustutaan toisiin ja esitellään sitä omaa elämää ja kotia. Tosin tuntuu, ettei tässä suhteessa ole hirveästi tunteita. Ehkä ap ajattelee, että voi olla ihan hyvä mies, kun on varakaskin ja sen takia roikkuu mukana. Tuo ettei edes kerrota osoiteta kahden kuukauden tuntemisen jälkeen ei kyllä käy yhtään järkeen, kun toisen luona on ravattu alvariinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
se on naimisissa ja kyllä saat kuule stalkata ettei sua vedätetä näitä sinkkuja itsekkin nähty eli 4kk tapailtiin sit menin vaan sen luo naimisissa tosin muija oli töis toisella paikkakunnalla mut joka viikonloppu tai joka toinen tuli kotiin sit loksahti miksi voinu olla niin paljon minun luona älä ala leikkii vaan ota selvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sä ap näet tämän suhteen?
Mä en ymmärrä ollenkaan, miksi olet tällaisessa suhteessa. Olet pano, et edes kovin tärkeä pano ja mies ei missään tapauksessa pidä sinua mitenkäön kauhean tärkeänä elämässään. Olet vakiojärjestely.
Kelaa nyt. Loma ja hän ei vietä sitä sinun kanssasi.
Siis jos olet itse hakenut on/off-panosuhdetta, niin mikäpä siinä. Sillä tämä on sellainen suhde, ei mikään muu eikä miksikään muuksi koskaan muutu. Sinä et kuulu hänen elämäänsä. Olet vähän kuin autopesu tai hammalääkäri, toisinaan tarpeellinen ja hyödyllinen, mutta vaihdettavissa myös muuhun vastaavaan. Kukaanhan ei tee autopesun tai hammaslääkärin kanssa mitään sitovaa vakiodiiliä vaan siellä käydään silloin kun itselle sopii ja tarve vaatii ja jos joskus tarve vaatii vaikka matkalla, niin silloin mennään siihen paikalliseen eikä odotella, milloin vakiopaikalle pääsee.
Kaksi kuukautta tapaamista ja toinen ei ole vienyt kotiinsa! Ja tässä joku vielä sössötti, ettö suhde on hei alussa vasta. Eikä ole missään alussa. Siis luuleeko joku, että tällaisesta haaleasta näkemisestä joskus tuleekin jotain kiihkeää, kestävää, elämän tärkeintä? Että odottelemalla ja alistumalla paskaan kohteluun tyyppi varmaan alkaa kohta tuntea sitä kemiaa ja rakkautta, jota ei alusta alkaenkaan ole ollut.
Ei parisuhteet ala näin. Ainoastaan, jos miehellä on pieniä lapsia kotona eron jäljiltä, ymmärrän jotain tästä. Mutta silloinkinherää kysymys, että miksi pienten lasten isä on eronnut, sangen usein siksi, ettei ole kantanut tarpeeksi vastuuta ja on pettänyt.
Mutta jää sellainen mielikuva, ettei ap edes tiedä, onko lapsia vai ei. Et tiedä miehen elämästä yhtään mitään. Mies, joka on sinun suhteesi tosissaan, palaa halusta esitellä sut frendeilleen ja ottaa sut frendimatkalle mukaan, haluaa oikein, että löytyy yhteinen sävel frendien kanssa, sinuthan halutaan osaksi sitä porukkaa.
Miksi kukaan on tällaisessa kyseessä ja kyselee, mistä on kyse. Ja mitä hittoa sä kestitset ja passaat miestä, joka tulee luoksesi? Ei se ole mikään jommankumman kestitysvuoro, vaan rakastuneet ihmiset panee, hellii, juttelee, juurikin käy läpi toise koko elämän ja kirjahyllyn sisällön tai oman kodin erikoisjutut, safka käydään toisiinsa kietoutuneina yhdessä ostamassa tai mennään ulos syömään, jos ikinä saadaan ne vaatteet päälle. Tollainen, että sinä yksin kokkaat ja maksat ja näet kaiken vaivan, noloa kummaltakin osapuolelta, vaikka kuinka osallistuisi kokkaamiseen, niin sähän sen olet suunnitellut, ostanut, raahannut himaasi ja maksanut, ellen väärin ymmärtänyt.
Ihminen, joka alistuu tällaiseen hyväksikäyttöön, on itsekin osasyyllinen kohteluunsa.
taidat olla "torppaketjujen" pahin tyyppi. Rauhotu hyvä ihminen. Ap kysyy asiaa, halusi vain purkaa ärsyyntymistään tänne. Ei parissa kk:ssa ehdi usein tavata. Oletko maaseudulta? Ehkä teillä eri meno.
Sinunlaistesi tarrautuvien ihmisten tyyli ei nykyään ole kovin normaalia. Päinvastoin viikon tai parinkin tauko on normaali tapaamisväli alkuvaiheessa. Alkuvaihetta kestää helposti yli 6kk. Perus Hki-menoa. Tuollainen samantien tarrautuminen on lähinnä hälytys merkki läheisriippuvuudesta. Kiertäisin kaukaa.
Hahhah. Olen asunut Helsingin kantakaupungissa koko elämäni.
Koko ystäväpiirini on pariutunut aina tällä tavalla. Joo voidaan aluksi tapailla siinä pari kertaa joo ravintolassa tai museossa tms ja sen jälkeen kun on kerran menty sänkyyn, ei sille oikein loppua näy, että halutaan olla yhdessä. Ei se MINUN päätökseni koskaan herranjumala ole vaan yhteinen.
En ole koskaan tuntenut paria, joka ei ole innostunut toisistaan aluksi ja joka tapailee kerran pari kuukaudessa paitsi silloin kun toinen ei ole typistä varma. Silloinkin siihen aina löyty se, josta on varma ja tuollainen ap lentää kedolle siitä nyhjäämästä heti.
Oikeesti, tollainen löyhä tapailu on kyseessä vain ja ainoastaan silloin, kun toinen nyt ei ole varsinaisesti se unelmien kohde vaan osastoa "ihan ok". Kaikki parisuhteet, jotka rakentuu sille, että haluaa vain jonkun ja myös "ihan ok" kelpaa, päättyy jotenkin surullisesti, pettämisiin tai ihan vain erilleen kasvamiseen. Rakastuneet haluavat olla yhdessä eikä siinä ole kyse mistään läheisriippuvaisuudesta - vaan rakastumisesta. Rakastuminenhan on vähän päätöntä touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sä ap näet tämän suhteen?
Mä en ymmärrä ollenkaan, miksi olet tällaisessa suhteessa. Olet pano, et edes kovin tärkeä pano ja mies ei missään tapauksessa pidä sinua mitenkäön kauhean tärkeänä elämässään. Olet vakiojärjestely.
Kelaa nyt. Loma ja hän ei vietä sitä sinun kanssasi.
Siis jos olet itse hakenut on/off-panosuhdetta, niin mikäpä siinä. Sillä tämä on sellainen suhde, ei mikään muu eikä miksikään muuksi koskaan muutu. Sinä et kuulu hänen elämäänsä. Olet vähän kuin autopesu tai hammalääkäri, toisinaan tarpeellinen ja hyödyllinen, mutta vaihdettavissa myös muuhun vastaavaan. Kukaanhan ei tee autopesun tai hammaslääkärin kanssa mitään sitovaa vakiodiiliä vaan siellä käydään silloin kun itselle sopii ja tarve vaatii ja jos joskus tarve vaatii vaikka matkalla, niin silloin mennään siihen paikalliseen eikä odotella, milloin vakiopaikalle pääsee.
Kaksi kuukautta tapaamista ja toinen ei ole vienyt kotiinsa! Ja tässä joku vielä sössötti, ettö suhde on hei alussa vasta. Eikä ole missään alussa. Siis luuleeko joku, että tällaisesta haaleasta näkemisestä joskus tuleekin jotain kiihkeää, kestävää, elämän tärkeintä? Että odottelemalla ja alistumalla paskaan kohteluun tyyppi varmaan alkaa kohta tuntea sitä kemiaa ja rakkautta, jota ei alusta alkaenkaan ole ollut.
Ei parisuhteet ala näin. Ainoastaan, jos miehellä on pieniä lapsia kotona eron jäljiltä, ymmärrän jotain tästä. Mutta silloinkinherää kysymys, että miksi pienten lasten isä on eronnut, sangen usein siksi, ettei ole kantanut tarpeeksi vastuuta ja on pettänyt.
Mutta jää sellainen mielikuva, ettei ap edes tiedä, onko lapsia vai ei. Et tiedä miehen elämästä yhtään mitään. Mies, joka on sinun suhteesi tosissaan, palaa halusta esitellä sut frendeilleen ja ottaa sut frendimatkalle mukaan, haluaa oikein, että löytyy yhteinen sävel frendien kanssa, sinuthan halutaan osaksi sitä porukkaa.
Miksi kukaan on tällaisessa kyseessä ja kyselee, mistä on kyse. Ja mitä hittoa sä kestitset ja passaat miestä, joka tulee luoksesi? Ei se ole mikään jommankumman kestitysvuoro, vaan rakastuneet ihmiset panee, hellii, juttelee, juurikin käy läpi toise koko elämän ja kirjahyllyn sisällön tai oman kodin erikoisjutut, safka käydään toisiinsa kietoutuneina yhdessä ostamassa tai mennään ulos syömään, jos ikinä saadaan ne vaatteet päälle. Tollainen, että sinä yksin kokkaat ja maksat ja näet kaiken vaivan, noloa kummaltakin osapuolelta, vaikka kuinka osallistuisi kokkaamiseen, niin sähän sen olet suunnitellut, ostanut, raahannut himaasi ja maksanut, ellen väärin ymmärtänyt.
Ihminen, joka alistuu tällaiseen hyväksikäyttöön, on itsekin osasyyllinen kohteluunsa.
taidat olla "torppaketjujen" pahin tyyppi. Rauhotu hyvä ihminen. Ap kysyy asiaa, halusi vain purkaa ärsyyntymistään tänne. Ei parissa kk:ssa ehdi usein tavata. Oletko maaseudulta? Ehkä teillä eri meno.
Sinunlaistesi tarrautuvien ihmisten tyyli ei nykyään ole kovin normaalia. Päinvastoin viikon tai parinkin tauko on normaali tapaamisväli alkuvaiheessa. Alkuvaihetta kestää helposti yli 6kk. Perus Hki-menoa. Tuollainen samantien tarrautuminen on lähinnä hälytys merkki läheisriippuvuudesta. Kiertäisin kaukaa.
Vai oikein Hki-menoa ja maalaisoletettu ei nyt ymmärrä. 😆
-eri
Vierailija kirjoitti:
Mä luin ton otsikon ja ajattelin, että uusi miesystävä on ollut uusi miesystävä viikon tai pari. Kaksi kuukautta ei ole enää mikään "uusi miesystävä".
Miten sä ap ajattelet, että tilanne on? Oletteko te sinun mielestäsi rakastunut pari? Vai panojärjestely?
Mitä sinä haluaisit suhteelta?
Parisuhde tuo ei ole enkä usko, että siitä koskaan tuleekaan. En ymmärrä, että jos etsinnässä on rakkaussuhde, miksi tyytyy tällaiseen. Ei se tuosta rakkaudeksi muutu. Rakkaus ja kemia on siinä heti, sitä ei voi työstää ilmaantumaan suhteeseen. Se on tai se ei ole. Teillä ei ole.
Onko tällainen kovinkin yleistä sitten? Että tulee tällainen kevätloma ja sitä ei vietetä yhdessä suhteen alkuvaiheessa? En ole kyllä aidosti koskaan kuullut parisuhteesta, jossa alkuvaiheen lomia ei vietetä yhdessä. Rakastuneet ovat kaikkein mieluiten toistensa kanssa ja melkein kaikkein mieluiten kaksistaan, kaiken liikenevän vapaa-ajan.
No jos reissu on varattu paljon aiemmin kuin suhde alkoi, niin ihan ymmärrettävää, ettei sitä välttämättä peru. Jotkut varaavat matkansa kuukausia etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sä ap näet tämän suhteen?
Mä en ymmärrä ollenkaan, miksi olet tällaisessa suhteessa. Olet pano, et edes kovin tärkeä pano ja mies ei missään tapauksessa pidä sinua mitenkäön kauhean tärkeänä elämässään. Olet vakiojärjestely.
Kelaa nyt. Loma ja hän ei vietä sitä sinun kanssasi.
Siis jos olet itse hakenut on/off-panosuhdetta, niin mikäpä siinä. Sillä tämä on sellainen suhde, ei mikään muu eikä miksikään muuksi koskaan muutu. Sinä et kuulu hänen elämäänsä. Olet vähän kuin autopesu tai hammalääkäri, toisinaan tarpeellinen ja hyödyllinen, mutta vaihdettavissa myös muuhun vastaavaan. Kukaanhan ei tee autopesun tai hammaslääkärin kanssa mitään sitovaa vakiodiiliä vaan siellä käydään silloin kun itselle sopii ja tarve vaatii ja jos joskus tarve vaatii vaikka matkalla, niin silloin mennään siihen paikalliseen eikä odotella, milloin vakiopaikalle pääsee.
Kaksi kuukautta tapaamista ja toinen ei ole vienyt kotiinsa! Ja tässä joku vielä sössötti, ettö suhde on hei alussa vasta. Eikä ole missään alussa. Siis luuleeko joku, että tällaisesta haaleasta näkemisestä joskus tuleekin jotain kiihkeää, kestävää, elämän tärkeintä? Että odottelemalla ja alistumalla paskaan kohteluun tyyppi varmaan alkaa kohta tuntea sitä kemiaa ja rakkautta, jota ei alusta alkaenkaan ole ollut.
Ei parisuhteet ala näin. Ainoastaan, jos miehellä on pieniä lapsia kotona eron jäljiltä, ymmärrän jotain tästä. Mutta silloinkinherää kysymys, että miksi pienten lasten isä on eronnut, sangen usein siksi, ettei ole kantanut tarpeeksi vastuuta ja on pettänyt.
Mutta jää sellainen mielikuva, ettei ap edes tiedä, onko lapsia vai ei. Et tiedä miehen elämästä yhtään mitään. Mies, joka on sinun suhteesi tosissaan, palaa halusta esitellä sut frendeilleen ja ottaa sut frendimatkalle mukaan, haluaa oikein, että löytyy yhteinen sävel frendien kanssa, sinuthan halutaan osaksi sitä porukkaa.
Miksi kukaan on tällaisessa kyseessä ja kyselee, mistä on kyse. Ja mitä hittoa sä kestitset ja passaat miestä, joka tulee luoksesi? Ei se ole mikään jommankumman kestitysvuoro, vaan rakastuneet ihmiset panee, hellii, juttelee, juurikin käy läpi toise koko elämän ja kirjahyllyn sisällön tai oman kodin erikoisjutut, safka käydään toisiinsa kietoutuneina yhdessä ostamassa tai mennään ulos syömään, jos ikinä saadaan ne vaatteet päälle. Tollainen, että sinä yksin kokkaat ja maksat ja näet kaiken vaivan, noloa kummaltakin osapuolelta, vaikka kuinka osallistuisi kokkaamiseen, niin sähän sen olet suunnitellut, ostanut, raahannut himaasi ja maksanut, ellen väärin ymmärtänyt.
Ihminen, joka alistuu tällaiseen hyväksikäyttöön, on itsekin osasyyllinen kohteluunsa.
taidat olla "torppaketjujen" pahin tyyppi. Rauhotu hyvä ihminen. Ap kysyy asiaa, halusi vain purkaa ärsyyntymistään tänne. Ei parissa kk:ssa ehdi usein tavata. Oletko maaseudulta? Ehkä teillä eri meno.
Sinunlaistesi tarrautuvien ihmisten tyyli ei nykyään ole kovin normaalia. Päinvastoin viikon tai parinkin tauko on normaali tapaamisväli alkuvaiheessa. Alkuvaihetta kestää helposti yli 6kk. Perus Hki-menoa. Tuollainen samantien tarrautuminen on lähinnä hälytys merkki läheisriippuvuudesta. Kiertäisin kaukaa.
Kukaan ei vaan koskaan ole hullaantunut sinusta. Ankea elämä, otan osaa.
En ole elämässäni kuullut, että 6 kk tapaillaan harvoin ja sitten muka jotenkin syvennytään parisuhteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi sentään kirjoitti:
Otan osaa. Näitä on paljon. Vaimo kotona tyttöystävä mökillä. Tai vaimo mökillä tyttöystävät asunnolla.Tai vaimo kotona tyttöystävä veneellä.Miehet kierrättää naisia ja myös jotkut maksattaa asumisen kulut naisella.Pankkikortti ja tunnukset.
Mä tiedän yhden tapauksen jolla oli jopa vuokrakämppä naisystävää varten. Esitti sinkkua ja tapaili tuttavaani kämpässä, vaikka virallisesti asui vaimon ja lasten kanssa. Jos ap:n mies on varattu, tässä hänelle hyvä vinkki miten voi kutsua tyttöystävän ”kotiin” vaikka on naimisissa...
Näin varakkaammat toimivat. Vuokra-asunto on kiva olla myös yksin rentoutumista varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sä ap näet tämän suhteen?
Mä en ymmärrä ollenkaan, miksi olet tällaisessa suhteessa. Olet pano, et edes kovin tärkeä pano ja mies ei missään tapauksessa pidä sinua mitenkäön kauhean tärkeänä elämässään. Olet vakiojärjestely.
Kelaa nyt. Loma ja hän ei vietä sitä sinun kanssasi.
Siis jos olet itse hakenut on/off-panosuhdetta, niin mikäpä siinä. Sillä tämä on sellainen suhde, ei mikään muu eikä miksikään muuksi koskaan muutu. Sinä et kuulu hänen elämäänsä. Olet vähän kuin autopesu tai hammalääkäri, toisinaan tarpeellinen ja hyödyllinen, mutta vaihdettavissa myös muuhun vastaavaan. Kukaanhan ei tee autopesun tai hammaslääkärin kanssa mitään sitovaa vakiodiiliä vaan siellä käydään silloin kun itselle sopii ja tarve vaatii ja jos joskus tarve vaatii vaikka matkalla, niin silloin mennään siihen paikalliseen eikä odotella, milloin vakiopaikalle pääsee.
Kaksi kuukautta tapaamista ja toinen ei ole vienyt kotiinsa! Ja tässä joku vielä sössötti, ettö suhde on hei alussa vasta. Eikä ole missään alussa. Siis luuleeko joku, että tällaisesta haaleasta näkemisestä joskus tuleekin jotain kiihkeää, kestävää, elämän tärkeintä? Että odottelemalla ja alistumalla paskaan kohteluun tyyppi varmaan alkaa kohta tuntea sitä kemiaa ja rakkautta, jota ei alusta alkaenkaan ole ollut.
Ei parisuhteet ala näin. Ainoastaan, jos miehellä on pieniä lapsia kotona eron jäljiltä, ymmärrän jotain tästä. Mutta silloinkinherää kysymys, että miksi pienten lasten isä on eronnut, sangen usein siksi, ettei ole kantanut tarpeeksi vastuuta ja on pettänyt.
Mutta jää sellainen mielikuva, ettei ap edes tiedä, onko lapsia vai ei. Et tiedä miehen elämästä yhtään mitään. Mies, joka on sinun suhteesi tosissaan, palaa halusta esitellä sut frendeilleen ja ottaa sut frendimatkalle mukaan, haluaa oikein, että löytyy yhteinen sävel frendien kanssa, sinuthan halutaan osaksi sitä porukkaa.
Miksi kukaan on tällaisessa kyseessä ja kyselee, mistä on kyse. Ja mitä hittoa sä kestitset ja passaat miestä, joka tulee luoksesi? Ei se ole mikään jommankumman kestitysvuoro, vaan rakastuneet ihmiset panee, hellii, juttelee, juurikin käy läpi toise koko elämän ja kirjahyllyn sisällön tai oman kodin erikoisjutut, safka käydään toisiinsa kietoutuneina yhdessä ostamassa tai mennään ulos syömään, jos ikinä saadaan ne vaatteet päälle. Tollainen, että sinä yksin kokkaat ja maksat ja näet kaiken vaivan, noloa kummaltakin osapuolelta, vaikka kuinka osallistuisi kokkaamiseen, niin sähän sen olet suunnitellut, ostanut, raahannut himaasi ja maksanut, ellen väärin ymmärtänyt.
Ihminen, joka alistuu tällaiseen hyväksikäyttöön, on itsekin osasyyllinen kohteluunsa.
taidat olla "torppaketjujen" pahin tyyppi. Rauhotu hyvä ihminen. Ap kysyy asiaa, halusi vain purkaa ärsyyntymistään tänne. Ei parissa kk:ssa ehdi usein tavata. Oletko maaseudulta? Ehkä teillä eri meno.
Sinunlaistesi tarrautuvien ihmisten tyyli ei nykyään ole kovin normaalia. Päinvastoin viikon tai parinkin tauko on normaali tapaamisväli alkuvaiheessa. Alkuvaihetta kestää helposti yli 6kk. Perus Hki-menoa. Tuollainen samantien tarrautuminen on lähinnä hälytys merkki läheisriippuvuudesta. Kiertäisin kaukaa.
Ihmeellinen kommentti.
Vaadit rauhoittumista ihmiseltä, joka jaksoi ap:n pyynnöstä pohtia ja selittää, miltä tilanne aikuiselle vaikuttaa. Kuka tässä rauhoittumista kaipaa, ellet sitten sinä, joka alat ilkeillä asiallisesti kirjoittavalle ihmiselle. Vai oliko sinusta jotenkin liian raisua, että toinen kykenee tuottamaan pidempää jäsenneltyä tekstiä, kun itselle esim kappalejako ja yhdyssanat ovat mahdottomuuksia.
Miten ihmeessä muka kaupungissa ei rakastuta ja hullaannuta omasta rakkauden kohteesta? Helsingistä olen minäkin ja täysin vieraalta kuulostaa tollainen, että kuukausia roikotetaan jotakuta jossain oman elämän liepeillä messissä jollain tasolla.
Selvästi et ole koskaan rakastunut. Sinulle tuntuu täysin vieraalta ihan peruskuvaus parisuhteeen eli rakkaussuhteen alusta.
Oon samaa mieltä kuin tuon tekstin kirjoittanut.
Sen verran pitää olla halua ja aktiivisuutta selvittää onko toinen varattu, jos on noin epäilyttäviä viboja ilmassa, että jos se paljastuukin varatuksi ja kysytään ap:lta, että miksi ryhdyit toiseksi naiseksi, voi rehellisesti sanoa tehneensä jotain välttääkseen olemasta osana pettämisestä. Siinä menee se raha stalkkaukseen. Jos ei tee yhtään mitään vaan jatkaa tapailua kuin ei mitään, vaikka on kaikki merkit ilmassa, niin olisi itselläni ainakin huono omatunto ja kokisin mahdollistaneeni pettämisen. Pitää olla vastuullisella tavalla epäluuloinen. Eri asia on, jos mistään ei olisi voinut epäillä mitään. Ap:n tapauksessa on kuitenkin kaikki merkit ilmassa.
Vierailija kirjoitti:
Sen verran pitää olla halua ja aktiivisuutta selvittää onko toinen varattu, jos on noin epäilyttäviä viboja ilmassa, että jos se paljastuukin varatuksi ja kysytään ap:lta, että miksi ryhdyit toiseksi naiseksi, voi rehellisesti sanoa tehneensä jotain välttääkseen olemasta osana pettämisestä. Siinä menee se raha stalkkaukseen. Jos ei tee yhtään mitään vaan jatkaa tapailua kuin ei mitään, vaikka on kaikki merkit ilmassa, niin olisi itselläni ainakin huono omatunto ja kokisin mahdollistaneeni pettämisen. Pitää olla vastuullisella tavalla epäluuloinen. Eri asia on, jos mistään ei olisi voinut epäillä mitään. Ap:n tapauksessa on kuitenkin kaikki merkit ilmassa.
Miksi naisella pitää olla huono omatunto jos mies pettää ja valehtelee kahdelle naiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketjuhan on lähtenyt tosi psykoottisille tulille sitten viime näkemän! Millaisia te tänne kirjoittavat naiset suureksi osaksi olette? Soitatte miehille ja VAADITTE niitä kylään, stalkkaatte, teette pakkofritsuja, oletatte kaikkien innostuvan jostain johtajan autosta, ette pidä suhdetta minään, ellei siinä maata symbioosissa päällekkäin 247... Ja sitten vielä sanotte ap:ta epävarmaksi 😁
Mä samastun täysin aloittajan. Suhde on vasta alussa, nyt tutustutaan vähitellen (niinkin voi tehdä!), ja jos kävis niin, että tyyppi olis varattu, niin sitten erottais. Ap kysyy asian, kun näkee miehen seuraavan kerran.
Iso osa tänne kommentoineista ei ole kannustanut mihinkään älyttömyyksiin. Vaan sanonut että asia olisi hyvä ottaa puheeksi. Mutta siihenkin ap on keksinyt hyviä syitä miksei halua puhua asiasta miehelle.
Vähitellen tutustuminen niin, että ollaan aina vain toisen luona, ei soitella kuin luvan kanssa ja vietetään pyhät erillään nyt vaan väkisinkin kuulostaa suht oudolta.
Eikä suhteessa tod tarvi olla koko ajan yhdessä, mutta yleensä siinä alun huumassa kyllä ollaan... jos siis ollaan tosissaan.
ja seuraava viesti oli taas tämä:"Otat AP kännyllä valokuvan hänen autonsa rekisterinumerosta ja nettiin selvittämään osoite. Sit menet katsomaan että onko tyypin kotiovessa joku muukin nimi kun hänen ja kuuluuko naisen ääntä oven läpi. Helppo homma."
Ettekö lukeneet ketjua. Hän kysyy seuraavaksi kun tapaavat. Suhde vasta alussa. Jos noin monta kahjoa olisi heti stalkkaamassa kuin täällä kommenteissa, en ihmettele että ihmiset ovat nykyään varovaisia. En kuuna päivänä jatkaisi tällaisten stalkkaajien kanssa suhdetta.
Olen lukenut koko ketjun enkä ole huomannut viestiä, jossa ap sanoisi kysyvänsä mieheltä asiasta.
Olen myös lukenut ja AP on sanonut ainakin viidesti kysyvänsä mieheltä asiasta kun tapaavat lomien jälkeen.
Joo, on teoriassa mahdollista, ettei miehellä ole vaimoa tai muita naisia ja olet ainoa. Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä, mutta onhan se mahdollista. Mutta siinäkään tapauksessa hän ei ole rakastunut sinuun ja hänelle on käytännössä yhdentekevää, jos päätätkin lähteä "suhteestanne".
Ei nimittäin näe pienintä vaivaa suhteen eteen. Ei jaa tuntojaan, elämäntarinaasa, ei halua osaksi arkeasi eikä sinua osaksi omaa arkeaan.
Rakastunut haluaisi viettää pitkän viikonlopun sinun ja vain sinun kanssasi. Korkeintaan ehkä frendit mukaan, mutta sinä olisit pääasia.
Ihminen, joka ei halua esitellä perhettään eikä edes ystäviään, ei vain yksinkertaisesti ole tosissasi sinun suhteesi. Olet ylimääräinen mukavuus, joka on vaihdettavissa tai korvattavissa tai menetettävissä. Ihan sama hänelle. Käy luonasi niin kauan kuin se sulle sopii eikä sure kun ei sovi.